NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2021 työeläkevakuutusmaksut.Vuonna 2021 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta eli maksu on sama kuin alun perin vuodeksi 2020 vahvistettu maksu. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti on ensi vuonna 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu maksu 25,60 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2020.
NordenBladet — Tavoitteena on helpottaa työnantajien mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen. Lisäksi esitys helpottaa Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun mahdollisuuksia valita tutkimuspaikaksi yksityisen terveydenhuollon palveluntuottaja julkisen terveydenhuollon sijaan.Esityksessä ehdotetaan, että testin korvaustaksa säädettäisiin korkeammaksi kuin mitä Kansaneläkelaitos on korvaukselle vahvistanut normaalin taksanvahvistamismenettelyn kautta. Korvaustaksan suuruus säädettäisiin myöhemmin annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Asetuksella säädettäisiin sellaisten covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävien tutkimusten korvaustaksasta, joiden korvaaminen Kansaneläkelaitoksen vahvistamaa korvaustaksaa suuremmalla korvaustaksalla nähtäisiin tarkoituksenmukaiseksi erityisesti tutkimuksen hoidollisen arvon perusteella. Tällä hetkellä covid-19-infektiotaudin tutkimuksista luotettavimpana pidetään nukleiinihaponosoitusmenetelmällä hengitystie-eritenäytteestä tehtyä covid-19-tutkimusta (PCR-tutkimusta). Nykyisen Kansaneläkelaitoksen vahvistaman korvaustaksan suuruus PCR-tutkimukselle on 56 euroa. Työnantajien taloudellisia mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen lisätään mahdollistamalla valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetun covid-19-tutkimuksen suorakorvaus palveluntuottajalle silloinkin, kun omavastuuosuuden olisi maksanut testattavan työnantaja.
Mikäli markkinoille ilmaantuisi myöhemmin muita varteenotettavia koronavirustutkimuksia, voitaisiin näitä tutkimuksia mahdollisesti lisätä korvausten piiriin. Esitys liittyy vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta tulisi voimaan 1.1.2021 ja olisi voimassa vuoden 2021 loppuun.
NordenBladet — Uusiin moniasuntoisiin rakennuksiin asennetaan jatkossa etäluettavat huoneistokohtaiset veden kulutusmittarit sekä lämpimälle että kylmälle vedelle, ja vesilaskutus perustuu todelliseen mitattuun kulutukseen. Hallitus esittää asiaan liittyviä lakimuutoksia Tasavallan presidentin vahvistettavaksi 13.11.2020.Vaatimukset koskevat lainsäädännön voimaantulon (23.11.2020) jälkeen uusia rakennuksia, joille haetaan rakennuslupaa. Olemassa olevat taloyhtiöt siirtyvät kulutusperusteiseen laskutukseen, sitä mukaan, kun niihin asennetaan putkisaneerauksen yhteydessä asianmukaiset huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit.Vahvistettavalla lainsäädännöllä pannaan täytäntöön EU:n energiatehokkuusdirektiivin edellyttämät muutokset energiatehokkuuslakiin, asunto-osakeyhtiölakiin, asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettuun lakiin, aravarajoituslakiin sekä asumisoikeusasunnoista annettuun lakiin.Uudistuksella edistetään energiansäästöä ohjaamalla kotitalouksien veden ja lämmitysenergian kulutusta energiatehokkaampaan suuntaan. Samalla laskutuksessa siirrytään toteutuneeseen kulutukseen perustuvaan laskutukseen ja varmistetaan energiakulutusta koskevan tiedon saanti.Tällä hetkellä vielä huomattavassa osassa taloyhtiöistä vesimaksuvastikkeen perusteena on esimerkiksi huoneiston asukkaiden lukumäärä tai veden yksikkökustannus pinta-alaa kohti. Vuokranantajan vuokralaiselta vedestä perimä korvaus perustuu usein kiinteään vesimaksuun.Huoneistokohtaisten vedenkulutusmittareiden asentaminen uusiin rakennuksiin säädettiin pakolliseksi jo vuonna 2011 ja putkistosaneerausten yhteydessä vuonna 2013. Vesimittareiden käyttämisestä kulutusmittaukseen ja kulutuksen mukaiseen laskutukseen sen sijaan ei ole aikaisemmin säädetty.Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle, vuokralaiselle sekä asumisoikeuden haltijalle olisi vedestä perittävän korvauksen perinnän yhteydessä annettava tiedot laskutuksen perusteena olevasta veden mitatusta kulutuksesta ja muista laskutuksen määräytymisen perusteista. Toimitettavista tiedoista on tarkoitus säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.Myös lämmityksen ja jäähdytyksen mittaukseen ja laskutukseen muutoksiaUusille rakennuksille toimitettava kaukolämpö ja kaukojäähdytys on mitattava etäluettavilla mittareilla. Jo asennetut kaukolämpö- ja kaukojäähdytysmittarit on muutettava etäluettaviksi tai korvattava etäluettavilla mittareilla viimeistään 31.12.2026.Kaukolämmön myyjän velvollisuus kulutus- ja polttoainetietojen toimittamiseen asiakkailleen laajenee. Asiakkaan tulee saada laskun mukana tai esim. internetin välityksellä tietoja energiankulutuksestaan, kulutuksensa ilmastovaikutuksista, energiantuotannon polttoaineista sekä vertailutietoa muiden samanlaisten kuluttajien energian käytöstä.Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin lämmityksen, jäähdytyksen ja veden kulutuksen kustannusten jakamisesta.
NordenBladet — Hallitus ehdottaa, että nopean laajakaistan rakentamista tuetaan jälleen vuodesta 2021 alkaen. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 talousarvioon, jossa laajakaistan rakentamista varten on varattu viisi miljoonaa euroa.Esitetyllä tuella nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin olisi tavoitteena saada noin 10 000 uutta kotitaloutta. Hallitusohjelman mukaisesti tukea suunnattaisiin alueille, joille ei ole tulossa kaupallisesti nopeaa laajakaistaa ennen vuotta 2025. Kaupallisesti tarjolla olevat laajakaistayhteydet ja suunnitelmat niiden rakentamiseksi kartoitettaisiin ennen kuin valtiontuen haku avataan.– Tukiohjelma kattaisi kiinteän verkon lisäksi 5G-verkon kiinteät langattomat liittymät sekä vakituisten asuntojen lisäksi kakkosasunnot, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Tukea myönnettäisiin sellaisten nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen, joiden avulla pystytään tarjoamaan tasalaatuinen yhteys myös tavallisina ruuhka-aikoina. Tukikelpoisen yhteyden vähimmäisnopeudesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Nopea ja tasalaatuinen yhteys voidaan nykyteknologialla toteuttaa joko kiinteällä verkolla tai 5G-verkon kiinteillä langattomilla liittymillä. Laajakaistayhteyksien rakentajat voisivat hakea tukea viestintäyhteyksien rakentamiseen vakituisiin ja vapaa-ajan asuntoihin sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkoihin. Tukea laajakaistan rakentamiseen olisi mahdollista saada tukikelpoisista kustannuksista 66 prosenttia, mistä osan maksaisi valtio ja osan maksaisivat kunnat. Tuen saamiset ehdot säilyisivät pääosin ennallaan, mutta esimerkiksi kuntien maksuosuudet määriteltäisiin uudestaan päivitettyjen taloustietojen perusteella. Tukiohjelma olisi jatkoa Nopea laajakaista -ohjelmalle, josta on myönnetty tukea vuosina 2010-2019.Suomessa nopea kiinteä laajakaistayhteys, jonka nopeus on vähintään 100 megabittiä sekunnissa, oli vuoden 2019 lopussa saatavilla 64 prosentilla kotitalouksista eli lähes 1,8 miljoonalla kotitaloudella. Saatavuudessa on paljon alueellisia eroja. Vuoden 2019 lopussa vajaa miljoona kotitaloutta oli nopeiden kiinteiden viestintäyhteyksien ulottumattomissa. Lisäksi langattomia 5G-verkkoja on tällä hetkellä jo 60 paikkakunnalla, mutta ne ovat keskittyneet erityisesti suurimpiin kaupunkeihin, liikenteen solmukohtiin ja keskeisiin turistikohteisiin.Hallitusohjelman mukaan nopeita yhteyksiä rakennetaan ensisijaisesti markkinaehtoisesti ja vasta toissijaisesti julkisen rahoituksen avulla. Kaikille alueille ei Suomessa ole markkinaehtoisesti kannattavaa investoida nopeisiin yhteyksiin esimerkiksi pitkien etäisyyksien vuoksi. Erot nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuudessa ovat merkittäviä erityisesti kaupunkimaisten ja maaseutumaisten alueiden välillä.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.Laki tulisi voimaan 1.1.2021. Verkon rakentajat voisivat hakea tukea vuoden 2021 alusta alkaen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.
NordenBladet — Kuorma- ja linja-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyden voi jatkossa suorittaa myös pelkällä kokeella. Kokeen suorittamisesta säädetään tarkemmin asetuksella, joka tulee voimaan 16. marraskuuta 2020. Lisäksi asetuksella annetaan tarkemmat säännökset muun muassa kokeen järjestäjistä ja arvioijista sekä kokeen simulaattorivaatimuksista.Koemallin tarkoitus on tarjota joustavampi vaihtoehto kuljettajan ammattipätevyyden suorittamiseksi. Malli muun muassa nopeuttaa ja helpottaa niiden henkilöiden ammattiin pääsyä, joilla on jo aiempaa osaamista alalta.Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen 12. marraskuuta 2020.Koemallissa mitataan samaa osaamista kuin nykyisessä koulutusvaihtoehdossa, mutta osaamista arvioidaan yksinomaan koesuorituksen perusteella. Koemallin koe eroaa koulutusmalliin sisältyvästä kokeesta.Perustason ammattipätevyyskoe muodostuu teoriakokeesta ja käytännön kokeesta. Teoriakokeen tulee koostua vähintään kahdesta osasta, joista toinen voi sisältää monivalintatehtäviä tai suoraan vastattavia kysymyksiä, tai näiden yhdistelmän. Teoriakokeen toisen osan tulee muodostua tilanteiden tarkastelutehtävistä, joissa voi olla kirjalliseen tapahtumainkuvaukseen sekä kuviin ja videoihin pohjautuvia kysymyksiä.Perustason ammattipätevyyskokeen käytännön kokeen osuudesta enintään 30 minuuttia voidaan suorittaa simulaattorilla tai ajoharjoitteluradalla. Kokeessa käytettävän simulaattorin tulee muun muassa olla korkeatasoinen ja siinä on oltava laaja näkymä sekä suoritettavan ajokorttiluokan ajoneuvon hallintalaitteita vastaavat hallintalaitteet. Simulaattorissa käytettävä ohjelmisto ei saa ohjata koesuoritusta.Arvioijille tiukemmat pätevyysvaatimuksetPerustason ammattipätevyyskokeen arvioijia on oltava vähintään kaksi. Vähintään yhdellä arvioijista on oltava kokeesta vastaavan johtajan pätevyys. Kokeen laadun turvaamiseksi kokeesta vastaavalle johtajalle asetetaan korkeammat pätevyysvaatimukset kuin koulutuksesta vastaavalle johtajalle.Kokeesta vastaavalla johtajalla on oltava voimassa oleva kuorma- tai linja-autonkuljettajan ammattipätevyys sekä liikenneopettajalupa. Hänellä on oltava suoritettuina opettajan pedagogiset opinnot ja liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon ammattipätevyyskouluttajana toimimista koskeva tutkinnon osa.Näiden lisäksi hänellä on oltava vähintään yhden vuoden kokemus raskaan ajoneuvon päätoimisesta kuljettamisesta, tai vaihtoehtoisesti henkilö- tai tavarakuljetusalan ammattitutkinto tai logistiikan perustutkinto.Puolustusvoimissa suoritettavan kokeen arvioijaa ja kokeesta vastaavaa johtajaa koskevista pätevyysvaatimuksista säädetään erikseen.
NordenBladet — Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus on käynnistänyt osatyökykyisten työllistymisen edistämisen mallinnuksen käytännön testaamisen yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä KEHA-keskuksen kanssa. Mallia on rakennettu viime kuukausien aikana yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon kanssa.Pilotointi toteutetaan osana työllisyyden palvelumallien uudistamisprosesseja, kuten työllisyyden kuntakokeiluja ja Työkykyohjelmaa. Testausvaiheella tavoitellaan osatyökykyisten työllistymisen nopeuttamista.Mallissa korostuu yksilöllisempi ja räätälöity asiakaspalvelu sekä tiivis yritys- ja työnantajayhteistyöOsaamiskeskuksen teettämä osatyökykyisten työllistymisen mallinnus on herättänyt työllistymispalvelujen ammattilaisissa laajaa kiinnostusta. Mallinnuksessa kehitetyn työkalun avulla työttömien yksilöllisiä tilanteita arvioitiin voitavan tunnistaa paremmin ja päästä kohdentamaan toimenpiteitä oikea-aikaisemmin. Tästä syystä Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus päätti kartoittaa mallinnuksen hyödyttävyyttä työllistymisen edistämisessä. Kartoitus toteutettiin laajalla tiedonkeruulla eri puolilta Suomea, julkishallinnon eri tasoilta. Kartoitusta ohjaavana kysymyksenä oli: Voiko osatyökykyisten työllistymisen mallinnus palvella työllistymispalvelujen asiakaslähtöisyyttä, asiakkaiden palvelutarpeita, kustannustehokkuutta, tuloksellisuutta?”Tämä on konkreettinen ja pitkälle jäsennelty malli, jolla päästäisiin mittaamaan vaikuttavuutta”Mallinnuksen asiakasryhmittelyä ja sen perusteella tehtävää yksilöidympää asiakkaiden tunnistamista pidetään kriittisen tärkeänä kohtana työllisyyspalvelujen uudistamisessa. Mallinnus tarjoaa lisäksi laskentamallin yhteiskunnallisten hyötyjen ennakko- ja jälkikäteisarviointiin.Rekisteritietojen pohjalta rakennettu malli auttaa arvioimaan toteutettavien hankkeiden vaikutuksia julkishallinnon tuloverokertymään sekä säästöihin työttömyysetuuksissa ja asumis- ja toimeentulotukimenoissa. Tämä yhdessä asiakasryhmittelyn kanssa edistää osaltaan julkisten varojen käytön tehostamista mahdollistaen vaikutusten hankinnat.Mallinnuksen testausta valmistellaan yhteisellä työryhmällä ja testausta koordinoi Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus. Testauksen ensimmäinen vaihe toteutetaan kahdesta kolmeen TE-toimiston ja kunnan kanssa yhteiskehittämistä hyödyntäen. Ensimmäinen vaihe kestää kesäkuuhun 2021 asti. Testausvaiheen oppeja levitetään prosessin aikana laajalti ja ne ovat hyödynnettävissä mm. pohjoismaisen työvoiman palvelumallin kehittämistyössä. Mallinnuksen osoittautuessa tulokselliseksi se voidaan skaalata palvelujärjestelmän eri kohtiin parantamaan asiakaslähtöisyyttä ja yksilöllistä palvelutarpeen tunnistamista.Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen haluaa vahvistaa eri tahojen yhteistyötä, varmistaa yksilöllisen tuen asiakkaille sekä kehittää vaikuttavuuslähtöisiä palveluja varmistaen verovarojen tuloksellisen käytön.
NordenBladet — Neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta. Koronapandemian takia kehitysyhteistyötä pitäisi kansalaisten mielestä suunnata enemmän terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Tämä käy ilmi ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä mielipidetiedustelusta.Mielipidetiedustelun mukaan 78 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Vahvinta kannatus on alle 25-vuotiaiden sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa.Kannatus on laskenut viime vuodesta, jolloin 89 prosenttia vastaajista piti kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.”Poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta kehitysyhteistyön kannatus on laajaa ja työn vaikuttavuus on vahva perustelu myönteiselle suhtautumiselle. Kansainvälisen yhteistyön merkitys onkin tärkeämpää kuin koskaan”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo. Runsas puolet vastaajista katsoo, että koronapandemia ei ole muuttanut suhtautumista kehitysyhteistyöhön. Viidennes taas ilmoittaa suhtautuvansa nyt myönteisemmin, ja niin ikään viidennes kielteisemmin.Neljä viidestä kyselyyn vastanneista on kuitenkin sitä mieltä, että kehitysyhteistyötä pitäisi koronapandemian takia suunnata toisin. Eniten suomalaiset suuntaisivat kehitysyhteistyötä pandemian takia terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä veteen ja sanitaatioon. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan torjua tehokkaasti koronapandemian vaikutuksia kehitysmaissa.Suomalaisten mielestä koulutus ja monenkeskinen yhteistyö tärkeimpiäTaloustutkimuksen tekemässä mielipidetiedustelussa vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, missä Suomella on kehitysyhteistyössä eniten annettavaa. Selkeäksi ykköseksi nousivat koulutus, osaaminen ja ammattitaito 45 prosentin osuudella.Yhteistyömuodoista puolestaan vastaajat pitivät tärkeimpinä monenkeskistä yhteistyötä sekä EU:n kautta tehtävää kehitysyhteistyötä. Monenkeskisellä kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan esimerkiksi YK:n ja kehitysrahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin, kautta toimimista. Myös kansainvälinen vero-, ympäristö- ja ilmastoyhteistyö ovat osa monenkeskistä yhteistyötä.Tutkimukseen osallistui 1071 henkilöä eri puolilla Suomea. Haastattelut tehtiin syyskuussa 2020 yhdistelmämenetelmällä, jossa puolet haastatteluista toteutettiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina ja toinen puoli etähaastatteluina internetpaneelin välityksellä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.
NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut uudistamishankkeen, jossa valmistellaan tarkistukset pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan valtakunnalliseen koulutusjärjestelmään, koulutusohjelmiin, tutkintoihin sekä rahoitukseen. Tavoitteena on uudistaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmä vastaamaan kansallisia tarpeita ja toimintaympäristön muutoksia.Hankkeessa muun muassa arvioidaan pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan tulevaisuuden henkilöstötarpeet ja selvitetään, mitkä ovat toimintaympäristön asettamat vaatimukset pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutukselle. Tarkoituksena on myös tehdä esitykset mahdollisista tutkintouudistuksista ja niiden kustannusvaikutuksista sekä koulutuksen organisoinnista.− Pidän erittäin tärkeänä, että sisäisen turvallisuuden ammattilaisten koulutus on maailman laadukkainta ja seuraa aikaansa. Tämän päivän opiskelijat ovat työelämässä vielä jopa 2060-luvulla, joten oppimis- ja kehittymistaidot ovat aivan keskeisiä. Koulutusuudistuksen yhteydessä meillä on myös mahdollisuus tarkastella, millä houkuttelisimme yhä useampaa naista ja vähemmistön edustajaa hakeutumaan pelastajakoulutukseen, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.Hankkeessa ei valmistella säädösmuutoksia, vaan mahdolliset lakimuutokset valmistellaan nyt kerättävän tiedon pohjalta erikseen asetettavassa lainsäädäntöhankkeessa.Uudistamishanke on asetettu ajalle 11.11.2020-31.12.2022. Uusi koulutusjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuosien 2023-2024 aikana.
NordenBladet — Tämänhetkistä epidemiatilannetta leimaavat nopeat alueelliset muutokset. Suomella on edelleen hyvät mahdollisuudet pitää tilanne kansainvälisesti arvioituna melko hyvänä. Tämä edellyttää sitä, että ihmiset jaksavat pysyä valppaina ja kärsivällisesti noudattaa viranomaisten antamia ohjeita ja suosituksia. Epidemian nopeaan loppumiseen ei pidä tuudittautua.Epidemian leviämisen estämisessä tarvitaan jatkuvasti alueellisia, oikea-aikaisia ja riittävän kattavia toimia, nopeaa testausta ja tehokasta tartunnanjäljitystä.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,15-1,2 (90 % todennäköisyysväli). Viikolla 45 (2.-8.11.) suurin osa tartunnoista oli peräisin kotimaasta. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli noin 8 %, ja näistä aiheutui joitakin jatkotartuntoja Suomessa. Viimeisen seurantaviikon (viikko 45) aikana tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 1397 uutta tapausta, kun edellisellä viikolla niitä oli 1452. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 25 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se edellisellä viikolla oli 26.Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 44–45) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 2849 uutta tapausta, kun edeltävien kahden viikon (viikot 42-43) aikana tapauksia oli yhteensä 2499. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli noin 51 tapausta 100 000 asukasta kohden ja sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla ilmaantuvuus oli 45.Tapausmäärät kasvussa suuremmissa kaupungeissaAlueiden omien raporttien mukaan 11.11.2020 kiihtymisvaiheessa ovat Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit sekä Ahvenanmaan maakunta. Sairaanhoitopiireistä loput 14 ovat perustasolla, kuitenkin siten, että osassa perustasolla olevista sairaanhoitopiireistä yksittäiset kaupungit ovat siirtyneet kiihtymisvaiheeseen. Näitä ovat Kouvola, Kuopio ja Siilinjärvi sekä Rovaniemi.Suomen suurimmissa kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku) tapausmäärät ovat kasvaneet. Toisaalta monella alueella tilanne on saatu hyvin hallintaan, jolloin alueellinen epidemiatilanne on rauhoittunut. Näin on käynyt esimerkiksi Vaasassa.Tartunnoista suurin osa todetaan edelleen nuorilla aikuisilla, mutta myös vanhemmissa ikäluokissa tapaukset ovat jonkin verran lisääntyneet. On tärkeää suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.Tartunnanlähde pyritään aina selvittämäänValtakunnallisesti uusien tartuntojen lähde saatiin selvitettyä noin 55 %:ssa tartunnoista. Tämä on hieman vähemmän kuin edellisellä viikolla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella tartunnanlähde oli tiedossa noin 40 %:ssa todetuista tapauksista viikolla 45. Muualla maassa, pois lukien HUS-alue, tartunnanlähde saatiin selville noin 80 %:ssa tartunnoista.Kuten edellisilläkin viikoilla, uusista tartunnoista kolmannes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Yli puolet (56 %) jäljitetyistä tartunnoista tapahtuu tällä hetkellä samassa taloudessa asuvilla. Yksityiselämän sosiaalisiin tilanteisiin (lähipiirin tapaaminen, yksityiset kokoontumiset) liitettiin 15 % tartunnoista, työpaikalle noin 10 % ja harrastustoimintaan noin 7 % tunnetuista tartunnoista. Useimmissa sairaanhoitopiireissä havaittiin tartunnan saaneita oppilaita, mutta tartunnat olivat pääosin peräisin muualta kuin kouluympäristöstä. Nämä tartunnat johtivat kuitenkin oppilaiden ja opettajien karanteeneihin, vaikka jatkotartunnat olivat harvinaisia. Varhaiskasvatuksessa todettiin vain yksittäisiä tartuntoja. Ravitsemisliikkeissä tapahtui alle 4 % tartunnoista. Tämä viittaa siihen, että rajoitustoimet ovat olleet tehokkaita. Sairaalahoitoa tarvitsevien määrät hieman nousussaSairaala- ja tehohoitoa tarvitsevia potilaita on edelleen melko vähän, mutta potilaiden määrä on viime viikkoina kasvanut. Sairaalahoidossa oli 11.11.2020 yhteensä 73 potilasta, joista 14 tehohoidossa. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 14 000 mikä on noin 75 % todetuista tartuntatapauksista. Suomessa on tähän asti todettu yhteensä 18 345 tautitapausta. Tautiin liittyviä kuolemia on todettu 365.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26)
NordenBladet — Euroopan unioni on nimittänyt ulkoministeriön ulkoasianneuvos Anne Meskasen EUAM Irakin -siviilikriisinhallintaoperaation varapäälliköksi.Anne MeskanenVuonna 2017 perustettu EU:n EUAM Irakin-siviilikriisinhallintaoperaatio (European Union Advisory Mission in support of Security Sector Reform in Iraq) tukee Irakin turvallisuussektorin uudistamista. Operaation mandaattina on neuvonannon keinoin tukea Irakin turvallisuussektorin viranomaisia Irakin turvallisuussektorin uudistuksen (SSR) siviilinäkökohtien johdonmukaisessa täytäntöönpanossa.EUAM Irak tuottaa asiantuntemusta moninaisista uudistuksen osatekijöistä, kuten terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä rahanpesun ja korruption torjunnasta, rajaturvallisuuden kehittämisestä, suunnittelusta, ihmisoikeuksista, turvallisuuslainsäädännöstä ja henkilöstöhallinnosta. Tavoitteena on siviiliturvallisuussektori, joka on tehokas, hyvän hallinnon periaatteiden mukainen, ihmisoikeuksia kunnioittava ja nauttii kansan luottamusta.Operaatiossa työskentelee noin 60 kansainvälistä asiantuntijaa. Lisäksi paikallisia työntekijöitä on noin 25. Suomalaisten asiantuntijoiden lukumäärä operaatiossa on 10 henkilöä. Operaation päämaja sijaitsee Bagdadissa. Anne Meskasen ehdokkuus ja nimitys ovat jatkoa Suomen johdonmukaiselle politiikalle Irakin tilanteen vakauttamiseksi. Meskasella on laaja kokemus kansainvälisistä tehtävistä. Hän on toiminut aiemmin Suomen suurlähettiläänä Afganistanissa, Kosovon suurlähetystön päällikkönä sekä edustuston päällikön sijaisena Suomen Damaskoksen suurlähetystössä. Lisäksi Meskanen on työskennellyt YK-edustossa New Yorkissa ja Suomen suurlähetystössä Romaniassa.
