Eduskunnan puolustusvaliokunta vierailee tiistaina 15. lokakuuta Hattulassa ja Hämeenlinnassa tutustumassa Panssariprikaatin ja puolustusteollisuusyhtiö Patria Landin toimintaan. Parolannummella valiokunnalle esitellään aamupäivällä muun muassa panssariprikaatin kalustoa ja koulutusta sekä keskustellaan maavoimien kehitysnäkymistä. Iltapäivällä valiokunta kuulee Patrian ajankohtaisia kuulumisia ja käy tehdaskierroksella Patrian Hämeenlinnan tehtaalla.
Vierailulle osallistuu kymmenen puolustusvaliokunnan jäsentä valiokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkaisen (ps.) johdolla.
Lähetekeskustelu valtion ensi vuoden talousarvioehdotuksesta ja julkisen talouden suunnitelmasta 2020-2023 päättyi perjantaina pidetyssä täysistunnossa. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausuntonsa. Samassa yhteydessä käytiin lähetekeskustelu vuoden 2019 kolmannesta lisätalousarviosta sekä ensi vuoden talousarvioon liittyvistä budjettilaeista. Budjetin palautekeskustelu ja äänestykset käytäneen joulunalusviikolla.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) oli suuren valiokunnan kuultavana EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston tulevasta (14.–15.10.) kokouksesta. Kokouksen puheenjohtajana toimiva Leppä kertoi, että esillä on ennen kaikkea kalastukseen ja metsätalouteen liittyviä asioita, mutta myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista käsitellään.
Itämeren kalastuskiintiöiden osalta huomio kiinnittyy mm. turskakiintiöihin, joiden osalta tilanne on ministeri Lepän mukaan haastava. Turskakannat ovat monista tekijöistä johtuen heikossa kunnossa, mistä johtuen kalastuskiintiöitä on pienennettävä tuntuvasti.
Suuri valiokunta kävi keskustelua erityisesti kiintiöleikkausten vaikutuksesta Ahvenanmaalla. Komissio on epävirallisessa asiakirjassaan esittänyt, että turskaa saisi edelleen kalastaa kohdennetusti tieteellisessä tarkoituksessa, mikä mahdollistaisi Ahvenanmaalla turskan pienimuotoisen verkkokalastuksen. Ahvenanmaan maakunta osallistuu EU-asioiden yhteensovittamisjärjestelmän mukaisesti asian käsittelyyn, sillä kalastuselinkeinon ohjaus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan sen toimivaltaan.
Ministeri Lepän mukaan Suomen pitkä linja tukee kestävää kalastusta tieteelliseen neuvoon perustuen. EU:n neuvoston puheenjohtajamaana Suomi tavoittelee herkässä neuvottelutilanteessa ratkaisua, joka turvaa sekä kalakantojen että kalastuselinkeinon tulevaisuuden.
Valiokunta keskusteli myös mahdollisen kovan Brexitin vaikutuksista elintarvikkeiden tuonnille ja viennille. Lepän mukaan suurin epävarmuus liittyy kovan Brexitin markkinavaikutuksiin, joita on erittäin vaikea ennakoida.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista käsitellään myös EU:n parlamenttien maatalousasioista vastaavien valiokuntien kokouksessa Helsingissä 28. lokakuuta. Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaan kuuluvan kokouksen järjestää eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta.
Eurooppa-neuvoston valmistelussa esillä monivuotinen rahoituskehys ja Brexit
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) antoi valiokunnalle selvityksen EU:n yleisten asioiden neuvoston (15.10.) aiheista. Ministerit käsittelevät mm. Pohjois-Makedonian ja Albanian EU-lähentymisen edellytyksiä sekä valmistelevat lokakuun Eurooppa-neuvostoa.
Tuppurainen nosti Eurooppa-neuvoston valmistelusta esille mm. monivuotista rahoituskehystä koskevat neuvottelut. Eurooppa-neuvoston on tarkoitus käydä rahoituskehyksestä näkemystenvaihto Suomen laatiman ”puheenjohtajan paperin” ja pääministeri Antti Rinteen (sd.) alustuksen pohjalta. Pohjaesitys perustuu neuvotteluihin, jotka Suomi on käynyt kaikkien jäsenmaiden kanssa näiden kansallisia tavoitteita kartoittaakseen.
Neuvosto valmistelee myös Eurooppa-neuvoston Brexitiä käsittelevää ns. Artikla 50 -kokousta, vaikka vielä ei ole varmaa, miten Eurooppa-neuvosto asiaa käsittelee. Puheenjohtaja Donald Tusk on ilmoittanut lähtevänsä siitä, että lokakuun Eurooppa-neuvostossa ei neuvotella erosopimuksen yksityiskohdista.
Suuren valiokunnan seuraava kokous on tiistaina 15. lokakuuta klo 13, jolloin kuultavana on Eurooppa-neuvoston asioista pääministeri Rinne.
Japanilaisen Urasenke-teekoulukunnan edellinen suurmestari tohtori Genshitsu Sen piti perjantaina eduskunnassa teeseremonian, tai kuten japanilaiset itse mieluummin ilmaisevat, teetilaisuuden varapuhemies Tuula Haataiselle. Tilaisuus liittyi Suomen ja Japanin välisten diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlaan.
Lämminhenkisessä tilaisuudessa 96-vuotias suurmestari valmisti varapuhemiehelle teetä, tarjosi sen kanssa nautittavia pieniä makeita suupaloja ja opasti tätä vispaamaan teetä bambuvispilällä kaikkien teetaiteen sääntöjen mukaan. Teetilaisuudessa on japanilaisille kyse kahden tai useamman ihmisen kohtaamisesta, jossa korostuvat läheisyys, harmonia ja kunnioitus kanssaihmistä kohtaan.
Varapuhemies mainitsi tervetulosanoissaan suomalaisten olevan tunnetusti kahvikansaa, mutta kuultuaan suurmestarin iän arveli pyrkivänsä itse lisäämään teen juomista tulevaisuudessa. Haatainen ja vieras olivat myös kumpikin sitä mieltä, että suomalaisten ja japanilaisten on helppo kokea samankaltaisuutta toistensa seurassa.
Vuonna 1923 syntynyt Genshitsu Sen johti Urasenke-teekoulua 38 vuotta, kunnes hän vuonna 2002 siirsi tehtävät vanhimmalle pojalleen. Koulutukseltaan hän on filosofian ja kirjallisuuden tohtori. Vuonna 2005 hänet nimitettiin Japanin YK:n hyväntahdonlähettilääksi, vuonna 2012 Unescon hyväntahdonlähettilääksi ja vuonna 2017 Japanin ulkoministerin neuvonantajaksi.
NordenBladet —Naton parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu Lontoossa 12.–14. lokakuuta keskustelemaan ajankohtaisista turvallisuuspolitiikan kysymyksistä. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa kyberturvallisuus, Ukrainan tilanne, pakolaiskriisit, rajaturvallisuus, aserajoitussopimukset ja transatlanttinen yhteistyö. Myös Ison-Britannian lähitulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvan EU-eron vaikutuksia puntaroidaan. Kokouksen mielenkiintoisimpiin vieraspuhujiin kuuluvat Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja suursijoittaja William Browder.
Kokouksen osanottajista suurin osa on Naton jäsenmaista. Mukana on myös rauhankumppanimaita kuten Suomi, Ruotsi ja Itävalta sekä eri statuksilla olevia Euroopan ulkopuolisia maita. Eduskunnasta kokoukseen osallistuu Naton parlamentaarisen yleiskokouksen koko Suomen valtuuskunta eli Ilkka Kanerva (valtuuskunnan puheenjohtaja, kok.), Mika Kari (varapuheenjohtaja, sd.), Tom Packalén (ps.) ja Mikko Savola (kesk.).
Naton ulkopuolisten maiden kansanedustajille parlamentaarinen yleiskokous tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa mielipiteitä Nato-maiden poliitikkojen kanssa sekä kuulla, millaista keskustelua järjestön jäsenmaissa käydään sotilasliiton asioista. Suomalaiset kansanedustajat saavat osallistua yleiskokouksen keskusteluun mutta eivät äänestyksiin.
Naton parlamentaarinen yleiskokous (Nato Parliamentary Assembly) ei ole osa Pohjois-Atlantin puolustusliittoa, mutta yleiskokous voi antaa Natolle suosituksia. Eduskunnasta on osallistunut valtuuskunta Nato PA:n kokouksiin vuodesta 1998 lähtien.
Suomen valtuuskunta tapaa kokousmatkan yhteydessä Ison-Britannian parlamentin alahuoneen puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Julian Lewisin sekä puolustusministeriön ja maailman vanhimman riippumattoman ajatuspajan Royal United Services Instituten (RUSI) edustajia.
NordenBladet — Eduskunnan rauhanvälitysverkosto kuluvalle vaalikaudelle järjestäytyi torstaina. Järjestäytymiskokous valitsi verkoston puheenjohtajaksi kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.), jolla on pitkä kokemus rauhanvälityksen tehtävistä mm. Etyjin yleiskokouksen puitteissa. Varapuheenjohtajaksi valittiin Erkki Tuomioja (sd.).
Eduskunnan kansainvälisten asioiden foorumi päätti rauhanvälitysverkoston perustamisesta vuoden 2018 keväällä. Verkoston tavoitteena on vahvistaa kansanedustajien osaamista rauhanvälityksestä sekä vahvistaa kansanedustajien rauhanvälitystyön näkyvyyttä sekä eduskunnan sisällä että sen ulkopuolella. Verkosto ja sen jäsenet toimivat tiiviissä yhteistyössä rauhanvälitystä harjoittajien kotimaisten ja kansainvälisten tahojen kanssa.
Viime vaalikaudella rauhanvälitysverkoston puheenjohtajana toimi ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja, entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.).
NordenBladet —Samanaikainen työvoimapula, työttömyys ja ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät ongelmat sekä Syyrian tilanne hallitsivat eduskunnan kyselytuntia torstaina. Työministeri Timo Harakan (sd.) kansanedustajille antamista vastauksista kävi muun muassa ilmi, että hallitus valmistelee lakiesitystä alipalkkauksen kriminalisoimiseksi ja että esitys pyritään antamaan eduskunnalle mahdollisimman pian. Alipalkkauksen määrittelyssä käytetään ministerin mukaan rajana voimassaolevia työehtosopimuksia.
Turkin sotatoimet Syyrian kurdialueella ja Turkin presidentin uhkaus miljoonien pakolaisten laskemisesta Eurooppaan kirvoittivat myös huolestuneita kysymyksiä. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi EU-maiden ulkoministerien neuvottelevan asiasta seuraavan kerran ensi maanantaina. Puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk.) kysyttiin, paneeko Suomi uusien asevientilupien lisäksi jäihin jo aiemmin myönnetyt luvat myydä aseita Turkkiin. Kaikkosen mukaan asiaa selvitetään seuraten myös, mitä muut EU-maat tekevät.
NordenBladet – Kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuodelta 2018 saa puolalainen Olga Tokarczuk ja vuodelta 2019 itävaltalainen Peter Handke. Viime vuonna palkintoa ei jaettu lainkaan Ruotsin akatemian ahdistelukohun johdosta, tänä vuonna palkinnon saajia oli siksi kaksi.
Olga Tokarczuk oli yksi ennakkosuosikeista, ja akatemian kriisin seurauksena vähintään toisen valinnoista uskottiin kohdistuvan naiskirjailijaan. Psykologinakin toiminut Olga Tokarczuk voitti viime vuonna myös The Man Booker International -palkinnon.
Tokarczukin tuotantoa on suomennettu vain vähän, viimeisin vuonna 2012 ilmestynyt novellikokoelma Vaeltajat on loppuunmyyty. Puolassa erittäin arvostettu Tokarczuk on kirjallisen lahjakkuuden lisäksi tunnettu myös poliittisesta toiminnastaan ja oikeistohallituksen vastustamisesta.
Itävaltalaisen Peter Handken tuotantoa on sen sijaan suomennettu kymmenkunta teosta, jo 1970-luvun lopusta lähtien. Handkea on kritisoitu puolestaan konservatiivisena kirjoittajana ja syytetty jopa natsisympatioista.
Suuri yleisö tunnistaa Handken ehkä parhaiten käsikirjoittamastaan elokuvasta Berliinin taivaan alla, jonka hän teki yhdessä ohjaaja Wim Wendersin kanssa.
Nobelin kirjallisuuspalkinnon arvo on noin 830 000 euroa. Suomalaisista kirjailijoista palkinnon on saanut ainoastaan F.E. Sillanpää.
NordenBladet — Eduskunnan kansainvälisen osaston johtaja Katriina Kuusinen kertoo parlamenttivierailuista, sattumuksista ja muista merkittävistä tapahtumista pitkän uransa ajalta keskiviikkona 16.10. klo 16.30 –17.30.
Eduskunnan kansainvälisen osaston johtaja Katriina Kuusinen kertoo parlamenttivierailuista, sattumuksista ja muista merkittävistä tapahtumista pitkän uransa ajalta keskiviikkona 16.10. klo 16.30 –17.30.
Eduskunta tekee työtään näkyväksi järjestämällä lokakuussa luentosarjan, jolla neljä pitkään eduskunnassa työskennellyttä virkamiestä kertoo Eduskuntatalosta, eduskunnan toiminnasta ja omasta urastaan mielenkiintoisissa tehtävissä. Luennoilla syvennytään perinteiseen eduskuntatyöhön ja sen eri puoliin, mutta kuullaan myös kulissientakaisia kertomuksia, joita ei muualta kuule.
EU on arkeamme, puheenjohtajuus juhlaa
Jäsenyys EU:ssa tarkoittaa eduskunnalle yleensä aivan tavallista arkista puurtamista. Meneillään oleva EU:n puheenjohtajuuskausi sen sijaan antaa mahdollisuuden suurempiin linjavetoihin. Aiheesta luennoi Suuren valiokunnan valiokuntaneuvos Peter Saramo keskiviikkona 9.10. klo 16.30 –17.30.
”Mitä ihmettä se kansanedustaja siellä Strasbourgissa tekee? Suomen eduskuntaanhan se valittiin!”
Eduskunnan kansainvälisen osaston johtaja Katriina Kuusinen kertoo parlamenttivierailuista, sattumuksista ja muista merkittävistä tapahtumista pitkän uransa ajalta keskiviikkona 16.10. klo 16.30 –17.30.
Eduskuntatalon historia
Apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg kertoo Eduskuntatalon syntyvaiheista. Millaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa Suomi rakensi itselleen parlamenttitalon ja itsenäisyysmonumentin, joka vielä tänään on ajankohtainen ja merkityksellinen? Luento järjestetään keskiviikkona 23.10. klo 16.30 –17.30.
Eduskunnan kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt
Eduskunnan toimintaa ohjataan monilla virallisilla säännöillä. Kansanedustajien ja talon virkamiesten toimintaan vaikuttavat lisäksi useat perinteet ja tavat – niin sanotut kirjoittamattomat säännöt. Johtava tietoasiantuntija Timo Turja luennoi aiheesta, josta juuri kukaan ei koskaan puhu keskiviikkona 30.10. klo 16.30-17.30.
Luennot pidetään Eduskunnan kirjaston Aurora-salissa, Aurorankatu 6. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Sisäänkäynnillä on turvatarkastus.
Lisätietoja Kristiina Hakala, puh. 09 432 3471, sähköposti etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Eduskunnan varapuhemies Tuula Haataisella oli keskiviikkona mieluisa tehtävä ottaa vastaan eduskunnassa vieraillut YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin apulaispääjohtaja Anita Bhatia ja vaihtaa mielipiteitä hänen kanssaan muun muassa tulevasta naisten oikeuksien juhlavuodesta. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun 189 YK:n jäsenvaltiota sitoutui niin sanotulla Pekingin julistuksella ja toimintaohjelmalla edistämään naisten oikeuksia.
Haatainen oli vuonna 1995 Pekingissä silloisen ulkoministeri Tarja Halosen (sd.) kanssa Suomen valtuuskunnassa neuvottelemassa julistuksen ja ohjelman tekstistä.
”Pekingin julistus oli käänteentekevä siksi, että naisten oikeudet tunnustettiin silloin jakamattomaksi osaksi yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. On hienoa päästä viettämään julistuksen 25-vuotisjuhlaa ja varsinkin, kun Suomen puheenjohtajuus UN Womenin johtokunnassa osuu samaan vuoteen”, Haatainen iloitsi.
Hän korosti, että naisten ja tyttöjen oikeudet ovat olleet ja tulevat olemaan yksi Suomen ulko- ja kehityspolitiikan kulmakivistä. Suomi on tukenut UN Womenin toimintaa sen alusta lähtien ja on tälläkin hetkellä järjestön neljänneksi suurin perusrahoittaja, mistä Anita Bhatia varapuhemies Haataista ja Suomea kiitti.
Haatainen toi esiin, että Suomi kiinnittää ihmisoikeuspolitiikassaan ja UN Womenin toiminnassa huomiota erityisesti moniperustaisen syrjinnän vähentämiseen. Moniperustaisella syrjinnällä tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilöä syrjitään siksi, että hän kuuluu samanaikaisesti esimerkiksi etniseen, kielelliseen ja uskonnolliseen vähemmistöön. Myös vammaisten naisten oikeudet, naisten poliittinen osallistuminen, taloudellinen voimaantuminen, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja –oikeudet sekä naisten ja tyttöjen mahdollisuus elää ilman väkivaltaa ovat Suomelle tärkeitä tavoitteita UN Womenin toiminnassa.
Tapaamiseen osallistuivat varapuhemies Haataisen lisäksi naisverkoston puheenjohtaja Eva Biaudet (r.) ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.).
