Mainos:

Etyjin parlamentaarikot korostivat vuoropuhelua yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi

NordenBladet —

Turvallisuus, ympäristö, taloudellinen kehitys ja uskonnollinen suvaitsevaisuus nousivat päärooliin, kun Etyjin parlamentaarinen yleiskokous kokoontui Marokon Marrakeshissa 4.–6. lokakuuta. Yleiskokouksen syysistunnon lisäksi koolla oli vuotuinen Välimeri-foorumi sekä yleiskokouksen pysyvä komitea. 

Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.) muistutti puheessaan, että Välimeren turvallisuuteen viitattiin jo Helsingin vuoden 1975 Ety-kokouksen loppuasiakirjassa, joten yhteistyö Välimeren alueen maiden kanssa on luonteva osa Etyjin toimintaa. Junnilan mielestä olisi kuitenkin tärkeää, että Etyj ja sen parlamentaarinen yleiskokous keskittyisivät ydintehtäviinsä eli turvallisuuteen ja yhteistyöhön.

“Esimerkiksi muuttoliikettä ja siirtolaisuutta käsitellään jo monilla muilla foorumeilla. Niiden lieveilmiöt koskettavat kuitenkin meitäkin, kuten esimerkiksi vierastaistelijoiden paluun aiheuttamat turvallisuusuhat sekä siirtotyöläisten vaikutus työmarkkinoihin. Ystäviltämme EU:ssa toivoisin, että sisäministerien suljettujen ovien takana pitämien kokousten sijaan muuttoliikettä käsiteltäisiin yhteistyössä Välimeren maiden ja muiden sellaisten maiden kanssa, jota asia koskee. Ilman vuoropuhelua ei saavuteta kestäviä ratkaisuja”, Junnila totesi.

Valtuuskunnan varapuheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) kaipasi lisää sisältöä ja konkretiaa parlamentaarikkokokouksen ja Välimeri-foorumin asialistalle. 

“Esimerkiksi panostukset uusiutuvaan energiaan, yhteysverkkoihin ja koulutukseen ovat Välimeren eteläisen ja itäisen alueen kehityksen ytimessä. Euroopan, Afrikan ja Aasian kehityspankkien kuuleminen investointihankkeista toisi kokouksille ja yhteistyölle lisää vaikuttavuutta”, hän esitti.

Suomen Etyj-valtuuskunnan jäsen Inka Hopsu (vihr.) käsitteli puheenvuorossaan uskontojen välistä suvaitsevuutta ja vuoropuhelua, minkä tärkeydestä kertoo se, että maapallon väestöstä 80 prosenttia kuuluu johonkin uskonnolliseen yhteisöön. 

“Syrjintää, suvaitsemattomuutta ja muukalaisvihaa ei voi torjua ymmärtämättä, mistä ne kumpuavat. YK lähtee omassa toimintaohjelmassaan siitä, että vihapuheen syyt löytyvät syrjäytymisestä, köyhyydestä, epätasa-arvosta, osattomuuden kokemuksista, peruskoulutuksen puutteesta, väkivallasta ja yhteiskunnan instituutioiden heikkoudesta. Poliittisten ja uskonnollisten johtajien tulisi omalla esimerkillään ilmaista, että vihaan yllyttäminen on väärin ja että uskontojen väliseen vuoropuheluun tarvitaan kaikkia”, Hopsu toivoi.

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kansalaisjärjestösuhteiden erityisedustaja ja terrorismin vastaisen komitean jäsen Pia Kauma (kok.) toi esiin, että ilmastonmuutos ja Afrikan huonot talousnäkymät yhdistettynä nuoren väestön suureen määrään heijastuvat myös Eurooppaan. Toisaalta mantereella on myös paljon toivoa.

“Afrikasta on tullut yhä tärkeämpi kumppani eurooppalaisille yrityksille muun muassa infrastruktuurin rakentamisen myötä. Olen erityisen tyytyväinen tämän kokouksen isäntämaan Marokon hallituksen päätökseen, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä puolet Marokon energiasta perustuu uusiutuviin energialähteisiin fossiilisten sijasta”, hän mainitsi.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.

Lähde: Eduskunta.fi



error:
Copyright © NordenBladet 2008-2019 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory