Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke nykyaikaisti metsätiedon

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke on päättymässä. Kolmivuotisen kärkihankkeen myötä metsätiedon saralla siirryttiin uudelle aikakaudelle. Metsätiedon avautuminen ja sähköisten palvelujen digiloikka ovat muuttaneet metsätiedon käyttöä ja helpottaneet metsänomistajien elämää. Seuraavan inventointikierron myötä kehitystyön tuloksia tullaan viemään osaksi tulevaisuuden metsävaratiedon keruuta ja ajantasaistusta.

Hankkeen myötä metsätieto on aikaisempaa paremmin saatavilla

Hankkeeseen kuului kolme eri osa-aluetta: metsätiedon laadun parantaminen, liikkuvuuden
edistäminen sekä sähköisten palvelujen edistäminen. Tärkeä vaikuttaja kehittämisessä oli metsätietolain muutos HE 26/2018, joka mahdollisti metsätiedon avaamisen. Metsätietolain muutos tuli voimaan 1.3.2018 ja sen jälkeen avointa tietoa on ladattu 1,7 miljoonaa kertaa, yhteensä 3 500 gigabittiä. Metsätiedon avaaminen on mahdollistanut muun muassa uusien sähköisten palveluiden syntymisen ja toiminnan tehostamisen. Esimerkiksi sähköinen puukauppapaikka Kuutio.fi on uudistanut puukaupan ja muuttanut sen helpommaksi.

Hankkeen yksi osa-alue on ollut metsätiedon standardointi. Metsätiedon standardointi helpottaa eri toimijoiden välistä tiedonsiirtoa ja avointen aineistojen käyttöä, koska sen myötä sähköiset palvelut ovat yhteensopivia ja tietoja pystytään siirtämään entistä sujuvammin järjestelmästä toiseen. Tämä parantaa toiminnan tehokkuutta ja metsäsektorimme kansainvälistä kilpailukykyä.

Metsäkeskuksen kehittämä tiedonjakelu- ja asiointiportaali Metsään.fi on mahdollistanut sen, että metsänomistajat löytävät tarvitsemansa tiedot helposti yhdestä paikasta, ja voivat hoitaa asiansa itse sähköisesti. Palveluun on rekisteröitynyt jo 105 000 metsänomistajaa. Palvelua käyttää myös 650:n eri toimijan 3 000 käyttäjää. Palvelussa on metsätiedon lisäksi paljon muuta metsiin liittyvää tietoa, mm. luontotietoja, tietoa muinaismuistoista ja kaavoja. Tiedon myötä metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu helpottuu ja luontoarvot tulevat paremmin turvatuiksi.

Hankkeen aikana on tuotettu myös erilaisia tietotuotteita. Metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa ja puunkorjuussa hyödynnetään korjuukelpoisuuskarttoja. Valtakunnan metsien inventointi (VMI) -tiedon hyödyntämiseen on kehitetty verkkopalvelua, jossa asiakkaat voivat itse laskettaa metsävaratilastoja haluamalleen alueelle. Kaavoittajille on tuotettu tietoa kaavojen metsätalousvaikutuksista.

Tulevaisuuden maailma toimii erilaisilla digitaalisilla alustoilla. Metsätiedon hyödyntämisen tehostamiseksi pilotoitiin metsätiedon palvelualustaa, joka välittää ja jalostaa dataa sovelluksille. Yksityistietiedon kehittämisen yhteydessä päädyttiin myös palvelualusta -tyyppiseen ratkaisuun tiedonsaannin edistämiseksi. Palvelualustaratkaisut edellyttävät jatkokehitystä.

Kehittämistyön tulokset osaksi käytäntöä

Metsävaratiedon laadun parantamismahdollisuuksia on selvitetty laajalla tutkimustyöllä, jonka kärkihankeraha on mahdollistanut. Maastotyön osuuden vähentyessä erityisesti taimikkotiedon tuottamiseen tarvitaan uusia menetelmiä. Selvitysten keskiössä ovat olleet mallinnus ja eri kaukokartoitusmenetelmien tuottaman tiedon laatu sekä hyödynnettävyys. Satelliittikuvien muutostulkinta on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi hakkuukohteiden havaitsemisessa. Menetelmä onkin otettu osaksi Suomen metsäkeskuksen suorittamaa metsälakien valvontaa. Hankkeen aikana on selvitetty myös erilaisten laserkeilausaineistojen soveltuvuutta metsävaratietojen tuotantoon. Tulokset ovat tuottaneet tietoa kansallisen laserkeilausohjelman valmisteluun.

Hanke on luonut pohjaa metsäkonetiedon hyödyntämiselle, esimerkiksi metsävaratiedon ajantasaistamisessa. Tulevaisuuden visioissa metsäkoneet voidaan nähdä tiedonkeruuyksiköinä. Hankkeen tulokset ovat osoittaneet, että hakkuukoneet voivat kerätä tietoa esimerkiksi kantavuudesta ja korjuujäljestä, sekä tuottaa tietoa puustotulkinnan apuaineistoksi.

– Digitalisaatio läpäisee myös metsäalan ja olen tyytyväinen, että Suomi on kärkihankkeen myötä kehityksen etujoukoissa. Saatavilla oleva metsätieto tarjoaa metsänomistajille entistä paremmat välineet suunnitella omaisuutensa hoitoa ja käyttöä. Tulevaisuutta voi olla täysin automaattinen, paikkatiedon pohjalta toimiva metsäkone tai mahdollisuus vierailla omassa metsässä virtuaalilaseilla, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Hankkeen hyväksi havaittuja tuloksia tullaan viemään osaksi käytäntöä, kun tänä vuonna alkaa 13. valtakunnan metsien inventointi ja Suomen metsäkeskus aloittaa vuonna 2020 seuraavan kierroksen metsävaratietojen keruussa ja ajantasaistuksessa.

Metsätiedon ekosysteemin toiminta ollut erittäin hedelmällistä

Hankkeessa oli mukana vaikuttava määrä toimijoita. Se tehtiin yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, VTT:n, Metsätehon, Arbonautin, Satellion, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen, Tampereen teknillisen yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Suomen Puukauppa Oy:n ja Tapion kanssa. Voidaankin puhua metsätiedon ekosysteemistä, jonka yhteistyö on ollut erittäin tuloksellista ja hedelmällistä.

– Hanke tehtiin yhteistyössä, eikä tähän työhön ja näihin tuloksiin olisi yksin pystytty. Toivottavasti tämä yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa, maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Niina Riissanen toteaa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Niina Riissanen, p. 029 516 2339, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kuva: Metsätieto ja sähköiset palvelut (mmm.fi)

Tutkimus: Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen auttaisivat osaltaan Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen ovat tuoreen tutkimuksen mukaan maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden näkökulmasta perusteltuja, vaikka metsien kokonaisnieluun verrattuna niiden vaikutukset ovatkin suhteellisen pieniä. Ilmaston kannalta hyödyllisintä olisi rajoittaa etenkin turvemailla sijaitsevien metsien metsäkatoa eli metsien raivaamista muun maankäytön tarpeisiin.

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kasvihuonepäästöjä vähentävien ja hiilinieluja vahvistavien toimenpiteiden käyttöönottoa kaikilla toimialoilla. Myös maankäyttösektorilla tarvitaan siksi lisätoimia, ja niitä edellyttää myös maankäyttösektorin tilinpitoa koskeva EU:n LULUCF-asetus.

Vaikka metsityksen, metsäkadon ehkäisyn ja maatalousmaiden ilmastotoimien vaikutukset päästöihin ja nieluihin ovatkin pieniä suhteessa metsien kokonaisnieluun, toimet ovat kuitenkin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen tutkimuksen mukaan perusteltuja. Metsäkadon vähentämisen ja metsityksen lisäämisen suhteellista merkitystä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa lisää se, että näihin liittyvien toimien vaikutukset huomioidaan kauden 2021–2030 tilinpidossa täysimääräisinä, toisin kuin metsänielut.

Metsäkadon vähentäminen erityisesti turvemailla on laskelmien mukaan ilmaston kannalta pääsääntöisesti hyödyllisempää kuin peltojen metsittäminen. Metsitys voi olla kannattavaa erityisesti maan pohjoisosan paksuturpeisilla alueilla. Niillä metsityksen taloudellinen ilmastohyöty, laskettuna metsittämisen aikaansaaman päästövähennyksen vuotuisarvona, vastaa peltojen keskimääräistä tilastoitua vuokratasoa.

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii tehokkaita ohjauskeinoja

Pitkäaikaisiin päästövähennyksiin pääseminen maankäyttösektorilla edellyttää tehokkaiden ja EU:n ohjelmakausien yli ulottuvien ohjauskeinojen käyttöönottoa. Metsien raivaamista esimerkiksi pelloiksi tai yhdyskuntarakentamisen käyttöön voitaisiin vähentää tehokkaasti maankäytön muutoksiin kohdistuvilla maksuilla. Tarvetta uusien peltoalojen raivaamiseen voitaisiin hillitä myös esimerkiksi kehittämällä uusia ratkaisuja karjatilojen tuottaman lannan ympäristövaikutusten hallintaan ja vähentämiseen sekä kannustamalla maatalousyrittäjiä yhteistyöhön jo olemassa olevien peltojen hyödyntämisessä ensisijaisesti kivennäismailla.

Metsitystä voitaisiin puolestaan edistää esimerkiksi metsitystuen avulla. Metsitystuen käyttöönotto olisi kuitenkin kytkettävä samanaikaisiin metsäkadon hillintätoimiin, jotta se ei kannustaisi metsitykseen yhtäällä mutta metsänraivaukseen toisaalla. Metsityksen kohteina voisivat olla esimerkiksi kasvukunnoltaan heikot ja ruuantuotannon kannalta merkityksettömät ja sijainniltaan syrjäiset pellot.

Jo nykyisinkin käytössä olevilla maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteillä voidaan pienentää maatalouden päästöjä. Merkittäviä vähennyksiä olisi mahdollista saavuttaa suuntaamalla lisätoimia nurmipeitteisen alan osuuden lisäämiseen turvemaapeltojen viljelyssä sekä säätösalaojittamalla niitä.

Luonnonvarakeskuksen toteuttama Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (MISA) -hanke oli osa valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).

Raportti: Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Policy Brief -katsaus

Kuva: NordenBladet
Lähde: mmm.fi

Tilastokeskus: Digitaalisten pelien pelaaminen on kasvanut nelinkertaiseksi 25 vuodessa. Suomalaisista jo 41 prosenttia on aktiivisia digipelaajia

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Digitaalisten pelien pelaaminen on kasvanut nelinkertaiseksi 25 vuodessa. Suomalaisista jo 41 prosenttia on aktiivisia digipelaajia. Nuoret eivät ole harrastuksensa kanssa yksin. Pelaaminen on kasvanut eniten yli 44-vuotiaissa, vaikka, uuden vapaa-aikatutkimuksen perusteella, aktiivisin joukko onkin 10-14-vuotiaat pojat. Miehet pelaavat edelleen enemmän kuin naiset.

Tilastokeskuksen mukaan 47 prosenttia miehistä ja 35 prosenttia naisista pelasi digitaalisia pelejä vähintään kerran kuussa (vuonna 2017). Päivittäisellä tasolla pelataan eniten mobiilipelejä. Erityisesti tytöt, pojat ja alle 45-vuotiaat naiset suosivat niitä. Mobiilipelaaminen ohittikin tietokoneella ja konsoleilla pelaamisen yliopistojen pelitutkijoiden kokoaman Pelaajabarometrin  mukaan ensimmäistä kertaa vuonna 2015.

Yksinpelattavat tietokonepelit, kuten Pasianssi, ovat pitäneet pintansa vanhemmissa ikäryhmissä. E-urheilussa eli kilpapelaamisessa kokeneimpia ovat vuonna 2000 ja sen jälkeen syntyneet. Heistä 11 prosenttia on sitä harrastanut, ja nimenomaan pojissa kilpapelaamista harrastaneiden osuus on 16 prosenttia. Koko väestön 10 vuotta täyttäneistä e-urheilussa kokeneita oli vain 3 prosenttia.

World of Warcraftin kaltaisten verkkomoninpelien suosio on pysynyt samana parikymmentä vuotta: Tilastokeskuksen mukaan noin 14 prosenttia suomalaisista pelaa niitä vähintään kerran vuodessa.
Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimukseen osallistui kaikkiaan 7 155 ihmistä. Kysely tehtiin lokakuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana. Tiedot kerättiin 10–14-vuotiailta ja 75 vuotta täyttäneiltä käyntihaastatteluina ja 15–74-vuotiailta joko verkko- tai postikyselyinä.

Kuva: Digitaalisten pelien pelaaminen vähintään kerran vuodessa, % (Tilastokeskus)

​Eduskunta keskusteli täysistunnossa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkaluista

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Keskustelualoitteen tavoitteena oli nostaa eduskunnan keskusteluun näkökulmia, millaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkaluja Suomella ja EU:lla on käytettävissään eri konflikteihin ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseksi ja millaisella kansainvälisellä ja alueellisella yhteistyöllä vastakkainasetteluja pystytään parhaiten vähentämään.  Tilanteen taustalla on lisääntyneen vastakkainasettelun tuomat olosuhteet ja sekä erityisesti Jemenin kriisiin liittyvät seuraukset, miten humanitaariseen apuun ja sen perille pääsyyn on kiinnitettävä suurempaa huomiota.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk) toi esiin puheenvuorossaan,  miten ”sodan käynnin välineeksi on noussut enenevässä määrin humanitaaristen toimijoiden pääsyn estäminen sitä tarvitsevien luo. Pääsy on usein rajoitettu, ja myös humanitaariset toimijat ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi. Suomen on itse ja osana Euroopan unionia toimittava konfliktien päättämisen puolesta ja avustusjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tässä onnistumiseksi on niin sanotun suhdeverkoston oltava kunnossa. On pystyttävä vaikuttamaan myös perinteisten valtiotoimijoiden ulkopuolisiin toimijoihin, jotka näillä alueilla pitävät valtaa. Tarvitaan myös vahva EU, joka toimii yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi.”

Vanhasen mukaan rauhaa ja turvallisuutta tukevat toimet sekä ihmisoikeuksien toteutuminen eivät ole kestäviä ilman naisten ja nuorten osallistumista. Suomi edistää jo nyt naisten tehokasta osallistumista rauhanprosesseihin ja tämän tulee ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan mukaan pysyä Suomen ulkopolitiikan painopisteenä myös jatkossa hallituspohjasta riippumatta.  Vanhanen painotti myös huomiota konfliktien ennaltaehkäisyyn Afrikassa sekä uudenlaisia keinoja Afrikan kehityksen tukemiseen.

Ulkoministeri Timo Soini (sin) tuki myös puheenvuorossaan laaja-alaista näkökulmaa rauhanprosesseissa sekä rauhanvälityksen merkitystä. Soinin mukaan ”rauhanvälitys on keskeinen keino väkivaltaisten konfliktien ennaltaehkäisyssä ja niiden ratkaisussa. Se on usein ensimmäinen askel sovinnon tiellä, ja sen avulla voidaan pohjustaa pidemmän aikavälin tukea poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden rakentamiselle. Kestävä rauha ei ole mahdollinen, jos yli puolet väestöstä suljetaan rauhanprosessien ja päätöksenteon ulkopuolelle. Suomi tukee eri tavoin naisten ja nuorten merkityksellistä osallistumista rauhanprosesseihin ja rauhan rakennukseen.”

Ulkoministeri korosti myös, että tarve avulle ja rauhanvälitykselle on suuri jatkossakin. ”Humanitaarinen tilanne maailmalla jatkuu vaikeana. Noin 100 miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä apua”. Soinin mukaan keskeiset kriisit ja avuntarpeet ovat Jemenissä, Syyriassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.

”Suomen humanitaarinen apu tänä vuonna on 72,5 miljoonaa euroa. Suomi on suhteellisen pieni, mutta samalla arvostettu humanitaarisen järjestelmän rahoittaja. Suomen tukea tarvitaan tulevina vuosina entistä enemmän”, Soini sanoi.

Eduskunnan täysistunnossa käydyssä keskustelussa ajankohtaisista ulkopoliittisista aiheista esillä olivat myös muun muassa Ukrainan kriisi, kriisihallinta, kehitysyhteistyöresurssit, arktiset alueet sekä YK:n asema. Ajankohtaiskeskustelussa käytettiin yhteensä 47 puheenvuoroa ja ne ovat luettavissa eduskunnan täysistunnon pöytäkirjasta (30.1.2019)

Asian käsittely päättyi eikä keskustelualoitetta käsitellä eduskunnassa valiokunnissa tai täysistunnossa uudelleen.

 

Kuva: Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (Finnish Government/Sakari Piippo)
Lähde: Eduskunta.fi

Eduskunnan puhemies Paula Risikko vastasi jälleen kansalaisten kysymyksiin Facebook-lähetyksessä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — ​Eduskunnan puhemies Paula Risikko vastasi kansalaisten kysymyksiin suorassa Facebook-lähetyksessä tänään keskiviikkona. Kysymyksiä puhemiehelle lähetettiin ennakkoon lomakkeella tai suoran lähetyksen aikana.

Puhemies vastasi yhteensä noin 30 kysymykseen puolen tunnin aikana. Kysymykset käsittelivät mm. vanhustenhoitoa, potilasturvaa, kansalaisten yleistä turvallisuutta ja eduskunnan loppukauden aikatauluja. Suullisen kyselytunnin mittaa pyydettiin pidentämään 2—6 tuntiin. Myös kansanedustajien salikäyttäytyminen ja eduskuntakeskusteluiden tyyli nousivat asialistalle. Puhemies johtaa eduskunnassa puhetta ja salikeskusteluja.

Eräässä kysymyksessä puhemieheltä tiedusteltiin myös, mikä on hänen suosikkipaikkansa Eduskuntatalossa. Puhemiehen mukaan se on on ”ehdottomasti täysistuntosali”, joka on kaiken eduskuntatyön keskipiste.

Tallenteen Kysy puhemieheltä -tilaisuudesta voi katsoa eduskunnan Facebook-sivuilta.

Kysy puhemieheltä! -lähetys pidettiin nyt kolmannen kerran. Seuraava Kysy puhemieheltä! -lähetys on tulossa maaliskuussa 2019.

 

Kuva: Eduskunnan puhemies Paula Risikko (Hanne Salonen / Eduskunta)
Lähde: Eduskunta.fi

TALK – näyttely paperittomista (Taidenäyttely Eduskunnan kirjastossa 31.1.−28.2.2019)

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Taidenäyttely Eduskunnan kirjastossa 31.1.−28.2.2019. ​Taiteilija-toimittaja Barbara Savolaisen mustavalkoiset kuvat piirtävät esiin ihmisiä, joita hän on kohdannut pakolaiskeskuksissa mutta myös kaupunkiemme kaduilla. ”Kuvat liimautuvat verkkokalvolle, kun pyörin kaupungeissa ja kun tulen kotiin, minun on pakko maalata ne ulos.”

Näyttely koostuu n. 30 öljyvärityöstä, jotka on maalattu vuosina 2015−2019.

Savolaisen kuvia on ollut aiemmin esillä mm. Helsingin kulttuurikeskus Stoassa ja Diakoniatalossa sekä Tukholman Hjorthagenin kulttuurikeskuksessa.

Näyttelyn avaa torstaina 31.1. klo 15 eduskunnan puhemies Paula Risikko. Eduskunnan ihmisoikeusryhmä järjestää paperittomia käsittelevän keskustelutilaisuuden kirjastossa torstaina 14.2. klo 9.

Näyttelyyn on vapaa pääsy Eduskunnan kirjaston aukioloaikoina: maanantai – perjantai 9–18
Eduskunnan kirjasto, Aurorankatu 6, 00100 Helsinki

 

Kuva: Barbara Savolainen
Lähde: Eduskunta.fi

Eduskunta osallistuu Educa-messuille

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – ​Eduskunta osallistuu 25.-26. tammikuuta Suomen johtavaan opetus- ja kasvatusalan tapahtumaan, Helsingin Messukeskuksessa järjestettävään Educaan.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko vierailee messuilla perjantaina 25.1. ja astuu Visio-lavalle kello 14.30 pitämään puhemiehen kyselytunnin. Kyselytunnilla hän vastaa niin yleisökysymyksiin kuin etukäteen sähköpostitse kerättyihin opetusalaan ja koulutukseen liittyviin kysymyksiin.

Eduskunnan messuosastolla (6p79) on kansanedustajia messukävijöiden tavattavissa. Mukana ovat mm. edustajat Timo Harakka, Harri Jaskari, Sari Multala, Mikaela Nylander, Aila Paloniemi, Pekka Puska, Sari Sarkomaa, Sari Tanus, Pilvi Torsti ja Raija Vahasalo.

Messuosastolla esitellään eduskunnan opettajille tarjoamia palveluita, kuten Nuorten eduskunta -verkkosivusto, Nuorten parlamentti -toimintaa, juuri julkaistua Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari -verkkoteosta ja muita tietopalveluita.

Eduskunnan messuosastolla esitellään myös Parlamenttikierrosta. Parlamenttikierros on entisten kansanedustajien vapaaehtoisvoimin ylläpitämä kouluille tarjolla oleva palvelu. Parlamenttikierrokseen osallistuvat entiset kansanedustajat tarjoavat tietonsa, taitonsa ja kokemuksensa oppilaiden avuksi ymmärtämään yhteiskuntaa, päätöksentekoa ja vaikuttamista. Perjantaina messuosastolla ovat mukana Arja Alho ja Arja Karhuvaara, lauantaina Ulla Anttila ja Mirja Ryynänen.

_______________________

Educa on johtava opetus- ja kasvatusalan tapahtuma

Tapahtuma koostuu Suomen suurimmasta alan näyttelystä ja Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n järjestämästä korkeatasoisesta, kävijöille veloituksettomasta luento-ohjelmasta. Laaja näyttely esittelee opetusalan uusimmat välineet ja tekniset ratkaisut.

Educan 2019 ohjelmassa on pohdintaa muun muassa tulevaisuuden lukujärjestyksestä, itseohjautuvuuden oppimisesta ja opettamisesta sekä opettajan somekäyttäytymisestä. Puoluejohtajat käynnistävät kuuman vaalikevään Educassa suurella koulutuskeskustelulla – tule kuuntelemaan Miten koulutusta kehitetään ensi vaalikaudella. Tutustu tapahtuman ohjelmaan etukäteen ja merkkaa suosikkisi ylös!

Harvaan asutun maaseudun kyläkauppatuki etenee – ministeriön esitys lausuntokierrokselle

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltu Kyläkaupat monipalvelukeskuksina –kokeiluhanke etenee lausuntokierrokselle. Kokeilulla haetaan uutta tapaa turvata ja myös kehittää kaupallisten palveluiden saatavuutta harvaan asutulla maaseudulla. Arvioiden mukaan noin sata kyläkauppaa täyttää asetusluonnoksessa määrätyt kriteerit.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus osoitti syksyllä 2018 kokeiluhankkeelle miljoona euroa vuoden 2019 talousarvioon. Tavoitteena on parantaa harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevien kyläkauppojen toimintaedellytyksiä ja siten turvata palveluiden saatavuus alueen asukkaille. Edistämällä kyläkauppojen mahdollisuuksia toimia palveluiden monipalvelukeskuksina halutaan edistää harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuutta.

– Suomessa ensimmäistä kertaa käyttöön otettava kyläkauppatuki on merkittävä panostus maaseudun elinvoiman puolesta, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo ja toteaa, että monilla seuduilla kyläkaupat ovat jo nyt laajan valikoiman lähipalvelukeskuksia.

– Tuen avulla haluamme mahdollistaa kyläkauppojen kehittymisen yhä monimuotoisemmiksi palveluiden tuottajiksi, ministeri Leppä lisää.

Asetusluonnoksessa ehdotetaan muun muassa, että tukea myönnettäisiin sellaiselle harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevalle kyläkaupalle, joka toimii vuoden ympäri ja jonka päivittäistavaroiden myynti on vähemmän kuin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi etäisyyden lähimpään toiseen päivittäistavarakauppaan tulisi olla vähintään 7,5 kilometriä tai muuten vaikeasti saavutettavissa.

Asetusluonnoksen mukaan tuen myöntämisen ehtona olisi myös, että avustuksen saaja sitoutuisi tarjoamaan kahden vuoden ajan päivittäistavarakauppapalveluiden lisäksi vähintään kahta muuta kaupallista palvelukokonaisuutta, jotka ovat posti-, käteisnosto-, apteekki- tai polttoainejakelupalvelu. Tukea ehdotettaisiin myönnettäväksi enintään 15 000 euroa hakijaa kohden.

Kyläkauppoja on Suomessa enää noin 220 kappaletta. Määrä vähenee vuosittain noin 30. myymälän verran. Kyläkaupat palvelevat etenkin harvaan asutun maaseudun asukkaita, mutta myös alueella kausiluonteisesti asuvia ja siellä vierailevia henkilöitä sekä matkailijoita. Vähäinen ja kausiluontoinen kysyntä on vaikuttanut monen kyläkaupan toiminnan lakkauttamiseen. Palvelu koetaan arjen näkökulmasta kuitenkin yhtenä tärkeimmistä.

–Koska järjestelmää ollaan ottamassa käyttöön ensimmäistä kertaa, kuuntelemme lausuntokierroksella saatua palautetta erityisen herkällä korvalla. Kokeiluhankkeen määrärahan johdosta tuki on päätetty valmisteluvaiheessa rajata koskemaan paikkatietopohjaisen kaupunki-maaseutuluokituksen mukaista harvaan asuttua maaseutua, Leppä kertoo.

Kokeilussa sovelletaan EU:n SGEI de minimis –sääntelyä. SGEI-sääntely koskee yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita ja mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot voivat kohdistaa tukitoimenpiteitä kansalaisille tärkeiden palveluiden saatavuuden varmistamiseksi. Sääntelyn mukaan tärkeäksi määritelty palvelu, joka on tarjolla toimivilla markkinoilla, mutta on sitä tarvitsevien ulottumattomissa, voidaan tukea vääristämättä kuitenkaan kilpailua.

Kokeiluhankkeen toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan saatujen kokemusten perusteella mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.

– Tavoitteemme on, että mahdollisten hyvien kokemusten myötä tuki vakinaistetaan ja laajennetaan koskemaan myös muita maaseudun kyläkauppoja, ministeri toteaa.

Kyläkaupat monipalvelukeskuksina –kokeiluhanke on lausunnolla 23.1.2019 – 8.2.2019. Lausuntoaika on poikkeuksellisesti kahden viikon mittainen, jotta säädös ehditään panna toimeen vielä tämän kevään aikana. Jos hanke etenee suunnitellussa aikataulussa, hankehaku on tarkoitus avata hakijoille syksyllä 2019.

Lausuntopyyntö julkaistaan maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla.


Kuva: Suomi, Pudasjärvi (NordenBladet)
Lähde: mmm.fi

Sirkka-Liisa Anttila ja Jaana Pelkonen: Medialukutaitoon pitää panostaa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet Sirkka-Liisa Anttila (valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kesk.) ja Jaana Pelkonen (kok.) ovat huolissaan siitä, millainen uhka valeuutiset ja propaganda ovat demokratialle. Anttila ja Pelkonen puhuivat Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa, jossa käsiteltävänä olivat Petri Honkosen (kesk.) ja turkkilaisen kansanedustajan Gülsün Bilgehanin median vapautta ja valeuutisten torjuntaa koskevat raportit.

”Laatujournalismi pyrkii uutisoinnissaan tasapuolisuuteen ja riippumattomuuteen. Ammattimaisia kustantajia ja julkaisijoita sitovat lait ja muut velvoitteet. Sosiaalinen media on ottanut sisällöntuottajan roolin ilman toimituksellista vastuuta. Kun vääristelyt, valheet, vihapuhe ja propaganda leviävät samanmielisten yhteisöissä, voi edustaja Bilgehanin tavoin kysyä, onko äänestäjillä mahdollisuus valita ehdokas vapaasti ja oikeisiin tietoihin perustuen”, Anttila pohti.

Pelkonen nosti esille ajan hengen, jossa ihmisten luottamus poliittisiin johtajiin, virkamiehiin ja asiantuntijoihin on vähenemässä.

”Yksi syy siihen lienee se, että ihmiset kokevat, etteivät tule kuulluksi ja se synnyttää tyytymättömyyttä. Meidän poliitikkojen on opeteltava parempaa retoriikkaa ja puhumaan ihmisille ihmisten kielellä. Poliittinen työ kun on loppujen lopuksi asiakaspalvelija-ammatti.”

Pelkonen kiitteli, että viimeaikaiset tutkimukset ovat kunniaksi suomalaisille nuorille.

https://www.instagram.com/p/Bs7yhtfnhvE/

”Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset pärjäävät medialukutaitoa mitatessa hyvin, mistä iso kiitos lankeaa korkealaatuiselle perusopetukselle.”

Sekä Anttila että Pelkonen yhtyivätkin Honkosen raportin ehdotukseen, että medialukutaidon parantamiseen pitää panostaa ja uskoivat myös, että nettiin jo lapsesta asti tottuneiden uusien sukupolvien on helpompi erottaa luotettavat ja epäluotettavat lähteet.

”Kuten Honkonen raportissaan kirjoittaa, Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden olisi tärkeää tukea disinformaation, propagandan ja valeuutisten tutkimusta, jotta ymmärtäisimme ilmiön koko laajuudessaan”, Anttila totesi.

”On tärkeää kouluttaa lapsiamme paitsi medialukutaitoon ja kriittiseen ajatteluun myös siihen, miten kuunnellaan toisten mielipiteitä ja ilmaistaan oma näkemys diplomaattisesti ja toista osapuolta kunnioittaen. Sillä arvostava vuoropuhelu, jos mikä, on propagandan ja disinformaation tuho”, Pelkonen päätti.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 21.–25.1.2019.

Kuva: Jaana Pelkonen (Instagram/@jaanapelkonen)

Ympäristöasiat Pohjoismaiden neuvoston valiokuntien asialistalla

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja Kehitys -valiokunta ja Kestävä Pohjola -valiokunta kokoontuvat Reykjavikissa valiokuntakokouksiin 22. tammikuuta. Molempien valiokuntien asialistalla painottuu ympäristöasiat eri näkökulmista.

Kasvu ja kehitys -valiokunta tapaa Reykjavikissa Islannin matkailusta vastaavan ministerin Þórdís Kolbrún Reykfjörð Gylfadóttirin. Valiokunta esittää ministerille näkemyksiään tulevasta Pohjoismaiden välisestä matkailualan yhteistyöstä. Pohjoismaista matkailualan yhteistyötä halutaan tiivistää entisestään muun muassa matkailunedistämisorganisaatioiden avulla. Valiokunnan kannan mukaan matkailua tulee edistää ympäristö huomioiden.

Kasvu ja kehitys -valiokunta käsittelee Reykjavikissa myös jäsenehdotusta Arktisen alueen matkailuklusterista. Ehdotuksessa suositellaan arktisen matkailuklusterin perustamista ja tiedonvaihdon tukemista kestävästä matkailusta. Tarkoitus on myös teettää selvityksiä arktisen matkailun parhaista käytännöistä. Arvioidessaan jäsenehdotusta valiokunta huomioi myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Valiokunta pui myös liikenne- ja elinkeinoelämän tulevaisuuden ratkaisujen yhteensovittamista erityisesti YK:n kestävän kehityksen 2030-tavoitteisiin, kestävää vesiviljelyä ja meritaloutta, energia-alan yhteistyön tiivistämistä sekä yhteisiä rakennusstandardeja, joissa elinkaariajattelu painottuu.

Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunta kokoontuu niin ikään tiistaina 22.1. Reykjavikissa. Valiokunta käsittelee muun muassa pohjoismaisten ympäristörahoitusinstrumenttien vahvistamista. Kyse on ympäristöä säästävien investointien edellyttämän tiedontarpeen kartoittamisesta. Tavoitteena olisi järjestää yksityisen ja julkisen sektorin ilmastosijoittajille mahdollisuus keskustella yhteisistä ilmastoinvestointien standardeista.

Kestävä Pohjola -valiokunnan asialistalla on myös uusiokäyttöstrategia. Valiokunta on aiemmin päättänyt, että Pohjoismaiden hallituksilta kysytään jätteiden viennin ja tuonnin laajuudesta sekä siitä, minkälaisia kokemuksia nykyisistä säännöistä on. Valiokunnan tavoitteena on, että jätteiden vientiä ja tuontia tiukennettaisiin yksityiskohtaisella ohjeistuksella. Valiokunta käsittelee kokouksessaan hallitusten antamia vastauksia kunkin maan jäteviennistä ja –tuonnista.

Suomesta Kasvu ja Kehitys –valiokunnan kokoukseen osallistuvat Suomen valtuuskunnan jäsenet, kansanedustajat Juho Eerola (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, ps.), Arto Pirttilahti (kesk.), Martti Talja (kesk.) ja Juhana Vartiainen (kok.).

Kestävä Pohjola –valiokunnan kokoukseen osallistuvat Susanna Koski (kok.) ja Kari Kulmala (sin.)

1...567...18Sivu 6 / 18