Sirkka-Liisa Anttila ja Jaana Pelkonen: Medialukutaitoon pitää panostaa
NordenBladet – Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet Sirkka-Liisa Anttila (valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kesk.) ja Jaana Pelkonen (kok.) ovat huolissaan siitä, millainen uhka valeuutiset ja propaganda ovat demokratialle. Anttila ja Pelkonen puhuivat Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa, jossa käsiteltävänä olivat Petri Honkosen (kesk.) ja turkkilaisen kansanedustajan Gülsün Bilgehanin median vapautta ja valeuutisten torjuntaa koskevat raportit.
”Laatujournalismi pyrkii uutisoinnissaan tasapuolisuuteen ja riippumattomuuteen. Ammattimaisia kustantajia ja julkaisijoita sitovat lait ja muut velvoitteet. Sosiaalinen media on ottanut sisällöntuottajan roolin ilman toimituksellista vastuuta. Kun vääristelyt, valheet, vihapuhe ja propaganda leviävät samanmielisten yhteisöissä, voi edustaja Bilgehanin tavoin kysyä, onko äänestäjillä mahdollisuus valita ehdokas vapaasti ja oikeisiin tietoihin perustuen”, Anttila pohti.
Pelkonen nosti esille ajan hengen, jossa ihmisten luottamus poliittisiin johtajiin, virkamiehiin ja asiantuntijoihin on vähenemässä.
”Yksi syy siihen lienee se, että ihmiset kokevat, etteivät tule kuulluksi ja se synnyttää tyytymättömyyttä. Meidän poliitikkojen on opeteltava parempaa retoriikkaa ja puhumaan ihmisille ihmisten kielellä. Poliittinen työ kun on loppujen lopuksi asiakaspalvelija-ammatti.”
Pelkonen kiitteli, että viimeaikaiset tutkimukset ovat kunniaksi suomalaisille nuorille.
”Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset pärjäävät medialukutaitoa mitatessa hyvin, mistä iso kiitos lankeaa korkealaatuiselle perusopetukselle.”
Sekä Anttila että Pelkonen yhtyivätkin Honkosen raportin ehdotukseen, että medialukutaidon parantamiseen pitää panostaa ja uskoivat myös, että nettiin jo lapsesta asti tottuneiden uusien sukupolvien on helpompi erottaa luotettavat ja epäluotettavat lähteet.
”Kuten Honkonen raportissaan kirjoittaa, Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden olisi tärkeää tukea disinformaation, propagandan ja valeuutisten tutkimusta, jotta ymmärtäisimme ilmiön koko laajuudessaan”, Anttila totesi.
”On tärkeää kouluttaa lapsiamme paitsi medialukutaitoon ja kriittiseen ajatteluun myös siihen, miten kuunnellaan toisten mielipiteitä ja ilmaistaan oma näkemys diplomaattisesti ja toista osapuolta kunnioittaen. Sillä arvostava vuoropuhelu, jos mikä, on propagandan ja disinformaation tuho”, Pelkonen päätti.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 21.–25.1.2019.
Kuva: Jaana Pelkonen (Instagram/@jaanapelkonen)
