Harvaan asutun maaseudun kyläkauppatuki etenee – ministeriön esitys lausuntokierrokselle
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltu Kyläkaupat monipalvelukeskuksina –kokeiluhanke etenee lausuntokierrokselle. Kokeilulla haetaan uutta tapaa turvata ja myös kehittää kaupallisten palveluiden saatavuutta harvaan asutulla maaseudulla. Arvioiden mukaan noin sata kyläkauppaa täyttää asetusluonnoksessa määrätyt kriteerit.
Pääministeri Juha Sipilän hallitus osoitti syksyllä 2018 kokeiluhankkeelle miljoona euroa vuoden 2019 talousarvioon. Tavoitteena on parantaa harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevien kyläkauppojen toimintaedellytyksiä ja siten turvata palveluiden saatavuus alueen asukkaille. Edistämällä kyläkauppojen mahdollisuuksia toimia palveluiden monipalvelukeskuksina halutaan edistää harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuutta.
– Suomessa ensimmäistä kertaa käyttöön otettava kyläkauppatuki on merkittävä panostus maaseudun elinvoiman puolesta, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo ja toteaa, että monilla seuduilla kyläkaupat ovat jo nyt laajan valikoiman lähipalvelukeskuksia.
– Tuen avulla haluamme mahdollistaa kyläkauppojen kehittymisen yhä monimuotoisemmiksi palveluiden tuottajiksi, ministeri Leppä lisää.
Asetusluonnoksessa ehdotetaan muun muassa, että tukea myönnettäisiin sellaiselle harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevalle kyläkaupalle, joka toimii vuoden ympäri ja jonka päivittäistavaroiden myynti on vähemmän kuin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi etäisyyden lähimpään toiseen päivittäistavarakauppaan tulisi olla vähintään 7,5 kilometriä tai muuten vaikeasti saavutettavissa.
Asetusluonnoksen mukaan tuen myöntämisen ehtona olisi myös, että avustuksen saaja sitoutuisi tarjoamaan kahden vuoden ajan päivittäistavarakauppapalveluiden lisäksi vähintään kahta muuta kaupallista palvelukokonaisuutta, jotka ovat posti-, käteisnosto-, apteekki- tai polttoainejakelupalvelu. Tukea ehdotettaisiin myönnettäväksi enintään 15 000 euroa hakijaa kohden.
Kyläkauppoja on Suomessa enää noin 220 kappaletta. Määrä vähenee vuosittain noin 30. myymälän verran. Kyläkaupat palvelevat etenkin harvaan asutun maaseudun asukkaita, mutta myös alueella kausiluonteisesti asuvia ja siellä vierailevia henkilöitä sekä matkailijoita. Vähäinen ja kausiluontoinen kysyntä on vaikuttanut monen kyläkaupan toiminnan lakkauttamiseen. Palvelu koetaan arjen näkökulmasta kuitenkin yhtenä tärkeimmistä.
–Koska järjestelmää ollaan ottamassa käyttöön ensimmäistä kertaa, kuuntelemme lausuntokierroksella saatua palautetta erityisen herkällä korvalla. Kokeiluhankkeen määrärahan johdosta tuki on päätetty valmisteluvaiheessa rajata koskemaan paikkatietopohjaisen kaupunki-maaseutuluokituksen mukaista harvaan asuttua maaseutua, Leppä kertoo.
Kokeilussa sovelletaan EU:n SGEI de minimis –sääntelyä. SGEI-sääntely koskee yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita ja mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot voivat kohdistaa tukitoimenpiteitä kansalaisille tärkeiden palveluiden saatavuuden varmistamiseksi. Sääntelyn mukaan tärkeäksi määritelty palvelu, joka on tarjolla toimivilla markkinoilla, mutta on sitä tarvitsevien ulottumattomissa, voidaan tukea vääristämättä kuitenkaan kilpailua.
Kokeiluhankkeen toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan saatujen kokemusten perusteella mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.
– Tavoitteemme on, että mahdollisten hyvien kokemusten myötä tuki vakinaistetaan ja laajennetaan koskemaan myös muita maaseudun kyläkauppoja, ministeri toteaa.
Kyläkaupat monipalvelukeskuksina –kokeiluhanke on lausunnolla 23.1.2019 – 8.2.2019. Lausuntoaika on poikkeuksellisesti kahden viikon mittainen, jotta säädös ehditään panna toimeen vielä tämän kevään aikana. Jos hanke etenee suunnitellussa aikataulussa, hankehaku on tarkoitus avata hakijoille syksyllä 2019.
Lausuntopyyntö julkaistaan maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla.
Kuva: Suomi, Pudasjärvi (NordenBladet)
Lähde: mmm.fi
