NordenBladet – Korotetut palkat eivät riitä kattamaan ennätyskorkeaa hinnankorotusta. Tavallinen kotitalous menettää tänä vuonna vähintään 17 400 Norjan kruunua.
Norjan tilastokeskuksen mukaan normaalin kotitalouden kokonaistulot verojen jälkeen olivat vuonna 2020 544 600 Norjan kruunua.
Viime vuoden hintojen nousu on 6,9 prosenttia.
Jotta keskivertotalous voisi käsitellä saman summan, tulojen verojen jälkeen olisi täytynyt kasvaa 37 500 Norjan kruunua, kirjoittaa FriFagbevegelse.
NordenBladedt – 20.000 ihmistä osallistui aikakauslehden Time Out kyselyyn, jossa tutkittiin, mitkä kadut ovat heidän mielestään maailman viihtyisimpiä.
Matkailijoita ja paikallisia tulvillaan oleva tanskalainen shoppailukatu Værnedamsvej Frederiksbergin laidalla valittiin vastausten perusteella viidenneksi.
”Elävine kukkineen, makeiskauppoineen, viinibaareineen, juustokauppoineen ja jopa ranskalaisine kouluineen tämä Tanskan pääkaupungin katu on kuin mini-Pariisi, vastanneet kuvailevat.
Ensimmäisen sijan sai Rue Wellington, joka on katu Kanadan Montrealissa. Rue Wellingtonia seurasivat Gertrude Street Melbournessa, Great Western Road Glasgow’ssa ja Yongkang Street Taipeissa.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Tanska on samantapaisessa luettelossa. Kesäkuussa elämäntapalehti Monocle nimesi Kööpenhaminan 25 asumiseen parhaan kaupungin joukkoon.
Alla olevista videoista näette, miltä tämä tanskalainen Værnedamsvej-katu näyttää:
NordenBladet – Tiistaina, 30. elokuuta poliitikot ja koulunjohtajat kokoontuvat miettimään äärettömän ajankohtaista aihetta ”läksytön koulu”. Esitetään kysymys, joka kiinnostaa monia vanhempia: kumpi on parempi oppimisen kannalta – koulu, jossa annetaan läksyjä, vai koulu, jossa läksyjä ei anneta?
Kouluvuosi on juuri alkanut ja läksyaihetta mietitään sekä kouluissa että ruokapöydän ympärillä. Norjalainen julkaisu Varden.no toi aiheen esiin ja on kutsunut poliitikot ja koulunjohtajat tätä aihetta pohtimaan.
”Järjestimme ennen kesää aiheesta keskustelutilaisuuden Skienin keskuksessa ja Riksvei 36:ssa ja nyt molemmat väittelytapaamiset vetivät paikalla paljon kansaa ja hyviä väittelyitä syntyi. Nyt toivomme, että aihe ”läksytön koulu” synnyttää yhtä paljon kiinnostusta”, sanoi uutistoimittaja Hege Gulseth, joka on pohdintakokouksen puheenjohtaja.
Ensi tiistaina 30. elokuuta kello 19.30 Skienin keskustassa sijaitsevassa kahvilassa Sitt Ned (Telemarksgata 10, 3724 Skien, Norja) odotetaan kaikkia osallistumaan tapaamiseen.
Jo tänä vuonna aloitetaan myös pilottiprojekti, jossa sadan Åfossin koulun 5.-7. luokan oppilaan ei tarvitse tehdä läksyjä.
Kysymykset, joihin 30. elokuuta lisäksi vastauksia odotetaan, ovat seuraavat: Kumpi on oppimiseen paras – läksyt vai läksyjen puuttuminen? Aiheuttavatko läksyt oppilaiden välillä suurempia eroja? Aiheutammeko muutenkin kiireelliseen arkielämään turhia paineita?
”Uskon, että on paljon lapsenvanhempia, jotka ajattelevat, mikä on heidän lapsilleen parasta, eivätkä tiedä, onko ratkaisu läksyt vai koulu ilman läksyjä. Nyt toivomme, että tämä pohdinta antaa heille vastaukset”, Gulseth sanoo.
Hän rohkaisee lukijoita esittämään paneelille kysymyksiä ennen kokousta. ”Yleisön joukossa istuvilla on samoin mahdollisuus esittää paikan päällä kysymyksiään”, hän sanoo.
Pohdinnassa kysymyksiin vastaavat:
• Erik Johnsen, Åfossin koulun johtaja
• Terje Flaatha, Kollmyrin koulun johtaja
• Trude Tvedt, AP:n poliitikko ja Brattsbergkleivan koulun johtaja
• Helene Røsholt, ryhmänjohtajan sijainen Skienin Høyressä
NordenBladet – Miksi jotkut ihmiset ovat rikkaampia kuin toiset? Siihen on useita syitä, mutta eräs syy liittyy tuttavapiiriisi. Kasvaminen piireissä, joissa sekä matalamman että korkeamman sosiaalitaloudellisen tason ihmiset ovat keskenään tekemisissä, voi parantaa lasten mahdollisuuksia parantaa tulevaa taloudellista hyvinvointiaan.
Yhdysvaltalaiset tiedemiehet tutkivat 70 miljoonan henkilön ystävyyssuhteita sosiaalisen median kanavalla Facebook. Tutkittujen henkilöiden ikä oli välillä 25-44 vuotta. Tutkijat totesivat käyttäjien asuinpaikkatietojen, koulun, mediaanitulojen ja käytetyn puhelinmallin perusteella millainen henkilön sosiaalitaloudellinen elämäntilanne on.
Tutkimus todisti, että kun köyhemmät henkilöt ovat tekemisissä varakkaampien kanssa, hekin liikkuvat omaisuusluokassa ylöspäin. Eli siten, jos matalan sosiaalitaloudellisen aseman lapset kasvaisivat alueilla, joilla ihmiset ovat taloudellisesta asemastaan riippumatta tekemisissä keskenään, heidän tulonsa olisivat aikuisiässä viidenneksen suuremmat.
Lähde: NordenBladet.ee
Kuva: Pexels
NordenBladet – Tutkijat havaitsivat, että heinäsirkat pystyvät erottamaan syöpäsoluja terveistä soluista. Siihen ne käyttävät hajuaistiaan. Havainto voi johtaa syövän aiempaan diagnosointiin, joka puolestaan merkitsee sitä, että ihmisillä on paremmat mahdollisuudet vapautua sairaudesta, kertoo bioRxiv.
Heinäsirkat tunnistivat syöpäsolut haihtuvien orgaanisten yhdisteiden avulla, joita ihmiset hengittävät ulos. Tutkijat käyttävät heinäsirkkoja usein tutkimuksissa, jotka liittyvät tuoksuihin, koska niillä on erittäin kehittynyt hajuaisti. Esimerkiksi vuonna 2000 tutkijat pystyivät opettamaan heinäsirkan tuntemaan räjähdysaineen.
Tutkijat ymmärtävät heinäsirkan aivotoiminnan muutoksen mukaan sen, että hyönteiset havaitsevat syöpäsolun. Sen voi mitata elektronien avulla, jotka tutkijoiden mukaan antavat nopean ja luotettavan tuloksen. Hyönteisten reaktio mitattiin eri soluista otetuista näytteistä. Heinäsirkkojen reaktio terveiden solujen ja syöpäsolujen osalta oli erilainen, joka tarkoittaa sitä, että solut tuoksuivat heinäsirkkojen mielestä eri tavalla.
Vaikkakin kyseinen tutkimus keskittyi vain suuontelon syöpään, tutkijat ovat vakuuttuneet siitä, että myös muita syöpälajeja voi tällä tavalla havaita. Siten heinäsirkka voisi teoreettisesti kyetä toteamaan monta syöpätyyppiä ja senkin, millaisessa vaiheessa sairaus on.
Sairauden diagnosoinnissa siitä olisi suuri apu. Jos syöpä havaitaan neljännessä vaiheessa, eloonjäämisen todennäköisyys on 10–20 prosenttia. Jos sen sijaan jo ensimmäisessä vaiheessa, todennäköisyys on 80–90 prosenttia.
Kuva: Pexels
NordenBladet – Vegvísir on muinainen symboli, joka tunnetaan useimmiten riimukompassina eli viikinkien kompassina. Suoraan käännettynä symbolin islanninkielinen nimi tarkoittaa ”tienviittaa” tai ”tienmerkkiä”. Vegvisir itse koostuu kahdeksasta viikinkien maagisesta yhdistelmäriimusta (sigil). Yhdistelmäriimuja (yhdistelmästä riippuen) käytettiin ja käytetään nykyisinkin riimumagiassa tiettyihin tavoitteisiin – tiettyjen tapahtumien luomiseen, joidenkin ominaisuuksien vahvistamiseen tai suojaamiseen.
Vegvisir mainitaan alun perin kahdessa lähteessä – Geir Vigfussonin vuonna 1880 kokoamassa Huldin käsikirjassa (the Huld Manuscript) ja toisessa käsikirjassa – Galdabrokissa (The Galdabrok), jotka olivat alkuun magian käsikirjoja.
Huldin Käsikirjassa puhutaan Vegvisiristä maagisesti suojaavana ja tietä opastavana symbolina. Käännettynä se kuuluu suunnilleen näin: ”tämän symbolin käyttäjä ei koskaan eksy tieltään myrskyssä tai huonolla säällä silloinkaan, kun ei tiedä omaa kohdettaan” (“the wearer of this symbol will not lose his way during storms and bad weather, even if he does not know of his destination”).
Huldin Käsikirja on asiakirja, joka on koottu noin kymmenen vuosisataa viikinkiajan jälkeen ja vaikkakin jotkut sen osat perustuvat historiaan ja todellisiin Norjan kansan tietoihin ja uskomuksiin, aivan kaikkeen siinä esitettyyn ei saisi uskoa sokeasti. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että Vegvisiriä koskeva osa saattaa pohjautua ennen kaikkea kansan perimätietoon.
Galdabrok, toinen lähde, jossa Vegvisir mainitaan, on muistelma – loitsukirja – joka sisältää erilaisia loitsuja ja tietoja magiasta, Pohjalan jumalista, ajasta ja kosmologiasta.
Vaikkakaan kukaan ei tiedä tarkalleen, mistä Vegvisir on peräisin ja milloin ja missä sitä käytettiin ensi kertaa, nykyisin yleisin uskomus on, että kyseessä on viikinkien kompassi.
Koska arkeologisissa kaivauksissa on löydetty viikinkien löytöretkillään todellisuudessa käytössä olleita ”aurinkokiviä” eli aurinkokompasseja (ja vaikka niissä ei olekaan samanlaisia yhdistelmäriimuja kuin Vegvisirillä ja ulkoinen yhtäläisyys on vähäinen), uskotaan, että Vegvisirin symboli oli alun perin voinut saada inspiraatiota juuri näistä kompasseista.
Useiden legendojen mukaan Vegvisir piirrettiin jo muinaisina aikoina viikinkien laivoihin, jotta vaeltajat löytäisivät turvallisen tien takaisin kotiin.
Nykyisinkin Vegvisir on Pohjolan perinteissä ja ennen kaikkea Islannissa erittäin arvostettu laajalti käytössä oleva symboli. Symbolilla on syvempi merkitys myös kaikille niille, jotka ovat enemmänkin kiinnostuneet riimuista ja riimumagiasta.
Nykyisin Vegvisiriä käytetään kuitenkin useimmiten spirituaalisena oppaana.
Kuva: Vegvisir Helena-Reet Ennetin maalauksessa ”Nordic forest & folklore” (ElishevaShoshana.com)
NordenBladet – Virossa oikeusistuin pohti tapausta, jossa yrittäjämies oli perustanut Maltalle säätiön ja siirtänyt sinne puolisoiden yhteiseen omaisuuteen kuuluvia osakkeita. Tähän asti osakkeiden hallinnan itse hoitanut mies ei voinut terveyden heikkenemisen vuoksi enää hoitaa omaisuutta ja antoi osakkeet omaisuuden ammattitaitoisen hallinnan varmistamiseksi säätiölle.
Vaimo ei hyväksynyt osakkeiden luovutusta säätiölle ja esitti kanteen, jossa vaati tuolloin 63 miljoonan arvoisiksi arvioitujen osakkeiden palauttamista perheen yhteiselle arvopaperitilille. Mies haki puolestaan oikeusistuimelta osakkeiden säätiölle luovuttamiselle hyväksyntää. Oikeusistuimet katsoivat, että vaimolla on oikeus vaatia osakkeiden palauttamista yhteisen omaisuuden joukkoon, eikä antanut miehelle suostumusta osakkeiden säätiölle luovuttamiseen.
Yhteiseen omaisuuteen perustuva omaisuussuhde ei välttämättä sovi kaikille puolisoille
Korkeimman oikeuden siviilikollegio totesi, että yhteiseen omaisuuteen perustuvan omaisuussuhteen tarkoitus on arvostaa kodista ja lapsista huolehtivan puolison roolia suurempaa tuloa ansaitsevan puolison panoksen kanssa samanarvoisesti. Toisaalta puolisoiden tulee yhteisen omaisuuden hallinnassa tehdä tiivistä yhteistyötä, joka saattaa joskus omaisuuden asiallista hallintaa jopa hankaloittaa.
Siksi yhteiseen omaisuuteen perustuva omaisuussuhde ei välttämättä ole tarkoituksenmukainen esimerkiksi yritystoiminnan parissa toimivien puolisoiden osalta tai jos perheen taloudellinen tilanne on keskimääräistä huomattavasti parempi ja molemmat puolisot haluavat hallita omaisuutta toisistaan riippumatta.
Kollegio korosti, että oikeusistuin ei voi hallita puolisoiden yhteistä omaisuutta heidän puolestaan. Jos puolisoilla on yhteisen omaisuuden käytöstä eri näkemykset tai omaisuuden asiallista hoitoa estää toisen puolison toimettomuus, he voivat joko sopien tai oikeusistuimen kautta järjestää omaisuussuhteensa uudelleen. Sekä avioliiton solmimisen yhteydessä että sen aikana voi yhteistä omaisuutta täsmentää avioehtosopimuksella, samoin puolisoiden omaisuussuhdetta voi muuttaa.
Korkein oikeus selvitti vielä, että vaikka säätiön perustaminen omaisuuden jättämiseksi tuleville sukupolville on sallittua, kumpikin puoliso voi tehdä järjestelyjä vain oman omaisuutensa osalta. Yhteiseen omaisuuteen perustuvan omaisuussuhteen yhteydessä puolisoiden tulee ottaa huomioon se, että puolet yhteisestä omaisuudesta kuuluu toiselle puolisolle. Edes paremmat finanssitiedot eivät anna yhdelle puolisolle oikeutta päättää toisen puolesta, miten tämä omaa omaisuuttaan käyttää.
Kuva: Pexels
Lähde: NordenBladet.ee
NordenBladet – Tutkimuksessa selvisi, että onnellisin ihminen on 50+ ikäinen nainen, jonka talous on turvattu, joka elää pysyvässä suhteessa ja jolla on oma koti. Hän asuu maalla ja hänellä on oma piha-alue. ”Onnellisen naapuruston tutkimus” on hanke, jonka Bonava aloitti vuonna 2017. Siinä kotimarkkinoilla asuvilta ihmisiltä kysytään, millaisia tekijöitä he kotonaan ja naapurustossaan arvostavat.
Onnellisuusindeksin avulla voi mitata ja verrata asukkaiden tyytyväisyyttä ja onnellisuutta omassa elinympäristössään. Sadan pisteen skaalalla kotiinsa tyytyväisimpiä ovat ruotsalaiset (81 pistettä), pohjoisnaapureilla suomalaisilla tämä osoittaja on 78. Koteihinsa yhtä tyytyväisiä ovat virolaiset ja saksalaiset (76 pistettä).
Onnellisin naapuri Virossa on 35-49-ikäinen naishenkilö, jonka talous on turvattu ja jolla on oma koti. Hän on asunut kodissaan yli viisi vuotta, hänellä on ulkoalue (terassi, parveke tai puutarha) ja hän asuu suuren kaupungin läheisyydessä.
Vastauksista ilmeni, ihmiset suosivat kotia valitessaan tuttuun naapurustoon jäämistä. Vastaajista 69 % on asunut kodissaan enemmän kuin viisi vuotta ja 75 % vastaajista on pysynyt naapurustolleen uskollisena ja asunut siellä yli viisi vuotta.
Kuva: Pexels
Lähde: NordenBladet.ee
NordenBladet – Poliisin liikennevalvontakamerat ovat päällä keskimäärin puolet ajasta, kertoo Helsingin liikennevalvontatoiminnon johtaja Dennis Pasterstein. Arvio koskee koko Suomea, Helsinginuutiset.fi kirjoittaa.
”Kameran pitäminen kokoajan päällä ei lisää juurikaan niiden vaikutusta. Uskottava valvonta riittää, jotta autoilija muuttaa käyttäytymistään. Autoilijat eivät tiedä onko kamera päällä vai ei. Jos kamera ei olisi ikinä päällä, niin uskottavuus varisisi pois. Kun näkee, että se silloin tällöin välähtää, niin herää ajatus, ettei täälläkään voi ajaa ylinopeutta ilman seuraamuksia.”
Suomessa liikennevalvontakameroita on yli 200. Poliisin resurssit eivät Pastersteinin riittäisi siihen, että kameroita pidettäisiin päällä jatkuvasti.
”Emme pystyisi siihen: kuvia tulisi liikaa käsiteltäväksi nykyisillä resursseilla. Kuvat myös happanisivat: ne täytyy saada 30 päivässä eteenpäin. Emme halua sellaista tilannetta, että tapaukset menevät vanhaksi. Otamme sen, minkä ehdimme käsitellä.”
Kuva: Pexels
NordenBladet – Terve, luonnollinen ja harmoninen itserakkaus on lämpimän, miellyttävän ja luotettavan ihmisen tunnus. Sellainen ihminen osaa huolehtia yhtä lailla itsestään kuin suhteistaan toisiin ihmisiin ja maailmaan, kirjoittaa Hedvig Evert kirjassa ”Onnentaiteilija”. Esitämme sinulle muutamia tunnuspiirteitä ihmisistä, jotka ovat oppineet rakastamaan ja arvostamaan itseään, ja sellaisten ihmisten ominaisuuksia, jotka eivät ole vielä sitä oppineet.
Riittävää itserakkautta tuntevalle henkilölle ominaista on:
• asianmukainen itsetunto
• itseään arvostava
• on ottanut 100-prosenttisen vastuun elämästään
• uskoo omiin kykyihinsä ja tarpeellisuuteensa
• tekee päätöksiä rakkauden, luottamuksen ja rauhan kannalta
• rauhallinen, hymyilevä, vakaa
• itseensä ja muihin luottava
• maailman suhteen avoimin aistein
• tuntee itse oman toimintansa arvon
• minä-kuva on selväpiirteisesti tajuttavissa
• henkisesti ja fyysisesti terve, myönteisyyttä huokuva, energiaa antava
• toimii sisäisen tunteen ja sisäisten tarpeiden varassa
• keskittyy tyytyväisyyteen, ei menestykseen
• tuntee rakkauden itsessään ja huokuu sitä
• laatii itse sääntönsä
• on suuntautunut yhteistyöhön
• tajuaa voimavarojen määrän ja vetää elämäänsä kaiken tarvittavan
Ihmiselle, jolla ei ole riittävästi itserakkautta, ominaista on:
• heikko itsetunto
• arvottomuuden tunne
• välttää vastuuta, etsii syitä ulkopuolelta
• heikko usko omiin kykyihin ja painostava syyllisyyden tunne
• tekee päätöksiä pelon, vihan, pettymyksen varassa
• ärsyyntynyt, levoton, jännittynyt, huolestunut
• itseään ja muita jatkuvasti valvova
• maailman suhteen epäilevä ja skeptinen
• elää kehumisen, tunnustamisen ja kiitoksen odotuksessa
• minä-kuva on katkonainen, kehittymätön
• heikonpuoleinen terveys, kaoottisia terveysongelmia, kielteisyyttä huokuva
• toimii ulkoisten motivoijien varassa
• todistaa itseään joka teolla
• yrittää ansaita rakkautta
• on joko liian tunkeileva tai liian nöyrä
• kilpailullinen tai taisteleva asenne
• tajuaa voimavarojen vähyyden ja ponnistelee jatkuvasti
Miten muuttua ihmiseksi, jolla on riittävästi itserakkautta? Sitä varten tulee ensin koota oma huomiokyky, joka on elämässä hajonneena kaikkialle, ja keskittää se omaan itseen. Rakkaus on samaa kuin huomio. Lue siitä lähemmin OHMYGOSSIP-artikkelista: Ala verrata itseäsi itseesi, älä muihin, eli 5 TAPAA kasvattaa rakkautta, huolenpitoa ja kunnioitusta itseään kohtaan
Kuva: Pexels
Lähde: NordenBladet.ee
