Maagiset symbolit ja niiden merkitykset pohjoismaisessa mytologiassa: Mikä on Vegvísir?
NordenBladet – Vegvísir on muinainen symboli, joka tunnetaan useimmiten riimukompassina eli viikinkien kompassina. Suoraan käännettynä symbolin islanninkielinen nimi tarkoittaa ”tienviittaa” tai ”tienmerkkiä”. Vegvisir itse koostuu kahdeksasta viikinkien maagisesta yhdistelmäriimusta (sigil). Yhdistelmäriimuja (yhdistelmästä riippuen) käytettiin ja käytetään nykyisinkin riimumagiassa tiettyihin tavoitteisiin – tiettyjen tapahtumien luomiseen, joidenkin ominaisuuksien vahvistamiseen tai suojaamiseen.
Vegvisir mainitaan alun perin kahdessa lähteessä – Geir Vigfussonin vuonna 1880 kokoamassa Huldin käsikirjassa (the Huld Manuscript) ja toisessa käsikirjassa – Galdabrokissa (The Galdabrok), jotka olivat alkuun magian käsikirjoja.
Huldin Käsikirjassa puhutaan Vegvisiristä maagisesti suojaavana ja tietä opastavana symbolina. Käännettynä se kuuluu suunnilleen näin: ”tämän symbolin käyttäjä ei koskaan eksy tieltään myrskyssä tai huonolla säällä silloinkaan, kun ei tiedä omaa kohdettaan” (“the wearer of this symbol will not lose his way during storms and bad weather, even if he does not know of his destination”).
Huldin Käsikirja on asiakirja, joka on koottu noin kymmenen vuosisataa viikinkiajan jälkeen ja vaikkakin jotkut sen osat perustuvat historiaan ja todellisiin Norjan kansan tietoihin ja uskomuksiin, aivan kaikkeen siinä esitettyyn ei saisi uskoa sokeasti. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että Vegvisiriä koskeva osa saattaa pohjautua ennen kaikkea kansan perimätietoon.
Galdabrok, toinen lähde, jossa Vegvisir mainitaan, on muistelma – loitsukirja – joka sisältää erilaisia loitsuja ja tietoja magiasta, Pohjalan jumalista, ajasta ja kosmologiasta.
Vaikkakaan kukaan ei tiedä tarkalleen, mistä Vegvisir on peräisin ja milloin ja missä sitä käytettiin ensi kertaa, nykyisin yleisin uskomus on, että kyseessä on viikinkien kompassi.
Koska arkeologisissa kaivauksissa on löydetty viikinkien löytöretkillään todellisuudessa käytössä olleita ”aurinkokiviä” eli aurinkokompasseja (ja vaikka niissä ei olekaan samanlaisia yhdistelmäriimuja kuin Vegvisirillä ja ulkoinen yhtäläisyys on vähäinen), uskotaan, että Vegvisirin symboli oli alun perin voinut saada inspiraatiota juuri näistä kompasseista.
Useiden legendojen mukaan Vegvisir piirrettiin jo muinaisina aikoina viikinkien laivoihin, jotta vaeltajat löytäisivät turvallisen tien takaisin kotiin.
Nykyisinkin Vegvisir on Pohjolan perinteissä ja ennen kaikkea Islannissa erittäin arvostettu laajalti käytössä oleva symboli. Symbolilla on syvempi merkitys myös kaikille niille, jotka ovat enemmänkin kiinnostuneet riimuista ja riimumagiasta.
Nykyisin Vegvisiriä käytetään kuitenkin useimmiten spirituaalisena oppaana.
Kuva: Vegvisir Helena-Reet Ennetin maalauksessa ”Nordic forest & folklore” (ElishevaShoshana.com)
