sunnuntai, 3 elokuun, 2025

SUOMI

Kestävä kaupunki -ohjelmalta avustuksia yhdeksälle kokeilulle

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Kaupunkien kestävää kehitystä vauhdittava Kestävä kaupunki -ohjelma myöntää rahoitusta yhdeksälle kokeilulle. Kokeiluissa testataan muun muassa koululaisten harrastuskyytipalvelun laajentamista, kierrätysaiheista mobiilipeliä, työttömien nuorten työllistymistä ja koulutusta edistävää pyöräpajaa sekä nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa kestävän kehityksen mukaiseen päätöksentekoon.

”Tavoitteena on löytää kokeilujen avulla uusia ratkaisuja kestävän kehityksen eri teemoja yhdistäviin haasteisiin. Rahoitettavaksi valituissa hankkeissa on sekä uutta testaavia että aiemmin kokeiltua laajentavia kokeiluja. Niistä useilla on kytkös kaupunkien ja kuntien pitkäkestoiseen kehittämiseen ja johtamiseen”, kertoo Kestävä kaupunki -ohjelman ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen.

Avustushaussa etsittiin kaupunkien ja kuntien kokeiluja, jotka edistävät kestävää kehitystä vähintään kahdella seuraavista teema-alueista: vähähiilisyys, älykkyys, sosiaalinen kestävyys ja terveellisyys. Hakuun saapui 20 hakemusta, joissa oli mukana lähes 30 kuntaa ja kymmeniä muita toimijoita.

Hakemusten arvioinnista vastasi ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustajista koostettu arviointiraati. Arvioinnin tuloksena ympäristöministeriö myöntää yhdeksälle kokeilulle yhteensä noin 100 000 euroa.

Avustusta saaneet hankkeet
Hämeenlinnan kaupunki
Bike Lab Hämeenlinna
15 000 €

Tampereen kaupunki
Hiedanrantafoorumi
15 000 €

Tampereen kaupunki
I LIKE LIIKE ”NääsMaaS” – Tampereen koululaisten kyytipalvelu kouluista harrastuksiin ja takaisin kouluille
15 000 €

Keravan kaupunki
Keravan kaupunkipyörät
3 000 €

Kuopion kaupunki
Ketun kierrätyspeli (mobiili) osana koulujen ympäristökasvatusta
3 000 €

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY
Low-carbon district -verkkotyökalu kestävien asemanseutujen kehittämiseen
9 000 €

Rauman kaupunki
Luanikas viherkäine Rauma
12 600 €

Raision kaupunki
Niukoista resursseista Suomen parasta ympäristöviestintää
15 000 €

Varsinais-Suomen liitto / Valonia
Nuoret ilmasto- ja kestävän kehityksen työn kirittäjinä
11 220 €

Kestävä kaupunki -ohjelma
Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma vauhdittaa kaupunkien kestävää kehitystä yhteistyössä ministeriöiden, kaupunkien, kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmassa muun muassa työstetään kaupunkien yhteisiä haasteita, tuetaan kokeiluja ja kehittämishankkeita, vahvistetaan kestävän kaupunkikehityksen kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä monistetaan hyviä käytäntöjä.

Toiminnan teemat ovat vähähiilisyys, älykkyys, terveellisyys ja sosiaalinen kestävyys, ja uusia ratkaisuja etsitään erityisesti näitä teemoja yhdistäviin kysymyksiin. Ohjelman seuraava kokeiluhaku käynnistyy touko-kesäkuun aikana.

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen, p. 0295 250 034, etunimi.sukunimi@ym.fi

Kaupunkien kestävää kehitystä vauhdittava Kestävä kaupunki -ohjelma myöntää rahoitusta yhdeksälle kokeilulle. Kokeiluissa testataan muun muassa koululaisten harrastuskyytipalvelun laajentamista, kierrätysaiheista mobiilipeliä, työttömien nuorten työllistymistä ja koulutusta edistävää pyöräpajaa sekä nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa kestävän kehityksen päätöksentekoon.

Lähde: ym.fi

EU:n maatalousneuvosto keskustelee maatalouspolitiikan uudesta toimeenpanomallista ja ilmastostrategiasta

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuvat 14. toukokuuta Brysseliin keskustelemaan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta vuosille 2021–2027 keskittyen uuteen toimeenpanomalliin. Lisäksi ministerit keskustelevat mm. EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategian maatalousnäkökulmista ja maataloustuotteiden kansainvälisestä kaupasta. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Suomi pitää tärkeänä, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa luodaan joustava ja yksinkertainen toimeenpanomalli. Toimeenpanomallin kautta seurataan mm. miten jäsenvaltiot saavuttavat esimerkiksi maatalouden ympäristötavoitteensa. Jos tietoa tavoitteiden saavuttamisesta voidaan kerätä tarpeeksi yksinkertaisin keinoin, Suomi voi kannattaa vuoden välein tehtävää seurantaa.Euroopan komissio julkaisi marraskuussa tiedonannon ilmastoneutraalista taloudesta vuoteen 2050 mennessä. Suomi näkee, että tiedonanto asettaa oikean suunnan EU:n ilmastokeskustelulle ja korostaa maatalouden ja maankäyttösektorin keskeistä roolia ilmastotoimissa. Esimerkiksi maaperän hiilensidonnassa on paljon mahdollisuuksia, vaikka lisää tutkimusta vielä tarvitaan. Maatalousministereiden keskustelu ilmastotoimista on pohjatyönä EU:n tulevalle pitkän aikavälin ilmastostrategialle.

Neuvostossa Alankomaat ottaa muissa asioissa esille geenitekniikkadirektiivin uudistamisen. Myös komission tieteelliset neuvonantajat ovat todenneet, että direktiivi ei enää vastaa tieteen nykykehitystä. Suomi tukee keskustelun avaamista direktiivin uudistamiseksi.Lisäksi ministerit kuulevat komission katsauksen kansainvälisten kauppaneuvottelujen tilanteesta ja keskustelevat Euroopan meri- ja kalastusrahastosta.

Lähde: mmm.fi

Tutkimus: Hallittu ruokavaliomuutos voisi tuoda ilmastohyötyjä, parantaa ravitsemusta ja säilyttää maatalouden Suomessa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen 10. toukokuuta julkaiseman Policy Briefin mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.

Ruokavaliomuutos on tunnistettu yhdeksi keinoksi vähentää maatalous- ja ruokasektorin ilmastovaikutuksia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan kuuluvassa ja Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa RuokaMinimi-hankkeessa tarkasteltiin, miten laajamittainen ruokavaliomuutos vaikuttaisi ilmastoon, ravintoaineiden saantiin ja maa- ja elintarviketalouteen. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin, miten maaperän hiilidioksidipäästöjä hillitsevät toimet vaikuttaisivat ruokavalioiden ilmastovaikutukseen ja arvioitiin keinoja, joilla ruokavaliomuutosta voidaan tukea.Tulosten mukaan ilmastohyötyjä tuottava ruokavaliomuutos vaatii maa- ja elintarvikesektorilta uusien arvoketjujen rakentamista ja taloudellisia investointeja. Julkinen ohjaus voi tukea muutosta asettamalla selkeät strategiset tavoitteet sekä luomalla vaikuttavia taloudellisten ja tiedollisten ohjauskeinojen yhdistelmiä.

Maataloustukiuudistuksessa on huomioitava peltojen hiilipäästöt ja tuotantokasvivalikoiman monipuolistaminen. ilmaisu,Kestävä ruokavalio yhdistää ympäristön ja ravitsemuksenHankkeessa tarkasteltiin vaihtoehtoisia ruokavalioita suhteessa nykyiseen ruokavalioon. Arvioinnin lähtökohtana oli, että muuttuneet ruokavaliot täyttävät ravitsemussuositukset ja että tuotevalikoimaa muuttamalla voidaan vaikuttaa ruokavalion ympäristövaikutuksiin. Vaihtoehtoisia ruokavalioita oli neljä: 1) lihojen määrä pienenee puoleen, 2) lihojen määrä pienenee kolmasosaan, 3) kalaisa ja 4) vegaani.

Hankkeen tulosten mukaan ruokavalion ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus pienenevät, kun eläinperäisten tuotteiden osuutta ruokavaliossa vähennetään. Runsaasti kotimaista luonnonkalaa sisältävän ruokavalion vaikutukset ovat pienemmät kuin lihaa sisältävien ruokavalioiden, mutta suuremmat kuin vegaaniruokavalion.”Jonkin verran lihaa sisältävän ruokavalion ilmastovaikutuksessa päästään kuitenkin melko lähelle vegaaniruokavalion ilmastovaikutusta, jos maataloudessa tehdään samanaikaisesti toimenpiteitä peltomaan hiilivarannon ylläpitämiseksi”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja Merja Saarinen Lukesta.Tarvitaan investointeja kasvintuotantoon ja -jalostukseenIlmasto- ja ravitsemushyötyjä tuovaan ruokavalioon siirtyminen lisää kasviperäisten tuotteiden määrää ruokavaliossa merkittävästi.”

Suomalaisen maatalouden nykyiset kilpailuedut ovat tehokkaassa kotieläin- ja kasvihuonetuotannossa, eivät niinkään kasvintuotannossa. Tuonti kasvaisi nykyiseen verrattuna kaikissa tutkituissa vaihtoehdoissa mutta erityisesti vegaaniruokavaliossa sekä tuotantopanoksina että ruoan tuontina”, sanoo Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi.Muutokseen vastaaminen edellyttää elintarvike- ja maatalousalalla erittäin merkittäviä investointeja kasvintuotannon ja -jalostuksen lisäämiseksi. Se edellyttää myös uusien tuotteiden kehittämistä ja vaatii näin ollen kattavien arvoketjujen luomista.Muutosta ohjataan politiikkayhdistelmilläHallittu ruokavaliomuutos vaatii tuekseen koko ruokajärjestelmään vaikuttavia toimenpiteitä. Kauppa, elintarviketeollisuus, ravintolat ja ruokapalvelut vaikuttavat keskeisesti siihen, mitä ja miten syömme. Suomalainen ruokapolitiikka on korostanut elintarvikealan vapaaehtoisia toimia vastuullisen ruokaketjun rakentamisessa.”Arviointimme mukaan elintarvikealan toimet vaativat jatkossa tuekseen vahvoja julkisia yhteisesti sovittuja strategisia tavoitteita. Lisäksi tarvitaan vaikuttavia tiedollisen ja taloudellisen ohjauksen yhdistelmiä”, toteaa erikoistutkija Minna Kaljonen SYKEstä.

Ympäristökriteerit on integroitava vahvemmin ravitsemussuosituksiin. Myös maataloustukien ja verotuksen ohjausvaikutuksia on arvioitava yhdessä ilmasto- ja terveysvaikutusten osalta. Maataloustuissa on huomioitava peltojen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä proteiinipitoisten ja muiden tuotantokasvien valikoiman monipuolistaminen.RuokaMinimi-hanke (2018–2019) on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Hankkeen loppuraportti julkaistaan touko-kesäkuun vaihteessa VNK:n julkaisusarjassa.

Lähde: mmm.fi

MMM vahvisti suojeluarvot uhanalaisille ja taantuneille kalalajeille

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista. Asetus liittyy 1.5.2019 voimaan tulleeseen kalastuslain muutokseen, jonka mukaan uhanalaisiin lajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tuomitaan valtiolle menetettäväksi se arvo, joka laittomasti saaliiksi otetulla kalalla on lajinsa edustajana.

Uuden menettämisseuraamuksen tavoitteena on tehostaa uhanalaisia ja taantuneita kalalajeja koskevien pyyntimitta-, rauhoitus- ja saaliskiintiösäännösten noudattamista ja samalla lajien suojelua ja kantojen elpymistä.

–Seuraamukset laittomasta kalastuksesta ovat tähän asti olleet niin vähäisiä, että seuraamusjärjestelmä on koettu osin tehottomaksi, sanoo asetuksen valmistelusta vastannut maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Sanna Koljonen. Esimerkiksi vaelluskalakantojen elinolojen parantamiseen tähdänneet kalliit toimenpiteet ovat joissain tapauksissa mitätöityneet kokonaan laittoman kalastuksen takia.

Suojeluarvojen vahvistamisen uskotaan lisäävän lajien suojaa laitonta kalastusta vastaan ja viestivän samalla myös yleisemmin uhanalaisten ja taantuneiden kalojen suojelullisesta arvosta ja laittoman kalastuksen moitittavuudesta. Vahvistettujen arvojen uskotaan helpottavan myös rikosten ja rikkomusten käsittelyä tuomioistuimissa, kun arvot ovat helposti saatavilla, eikä niitä jouduta arvioimaan erikseen.

Vastaavat säännökset menettämisseuraamuksista sekä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen eläinten ja metsästyslain nojalla rauhoitettujen riistaeläinten arvoista sisältyvät luonnonsuojelu- ja metsästyslakeihin ja niiden nojalla annettuihin asetuksiin.
Suurin suojeluarvo 7 510 euroa

Kalalajit, joita asetus koskee, ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, jokirapu sekä mereen laskevassa joessa tai purossa oleva siika. Yksittäiset lajit on jaettu asetuksessa tarkoituksenmukaisiin suojeluyksiköihin tuoreimman uhanalaisuusarvioinnin (Punainen kirja 2019) ja kalastusasetuksen perusteella.

Suojeluarvoja koskevassa asetuksessa on yhteensä 23 erilaista arvoa, jotka vaihtelevat välillä 50–7 510 euroa. Suurin arvo on äärimmäisen uhanalaisella Vuoksen vesistöalueen järvilohella ja pienin arvo jokiravulla.

Suojeluarvot perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin siitä, miten kalliiksi suojeluyksikön korvaaminen uudella vastaavalla yksiköllä käytännössä tulee. Arvojen määrittely perustuu kunkin yksikön suojelun tarpeeseen, uusiutumiskykyyn ja lisääntymisikäisen kannan kokoon.
Kalastus sallittua kalastusrajoitusten puitteissa

Myös uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien kalastus on sallittua rauhoitusaikojen, pyyntimittojen ja muiden kalastusrajoitusten puitteissa. Jos saaliiksi tulee vahingossa pyyntimittojen vastainen ja/tai rauhoitettu uhanalainen kala, se on välittömästi laskettava takaisin veteen, vaikka se olisi kuollut. Kalalaji ja -kantakohtaisten suojelusäännösten lisäksi kalastaessa tulee huomioida ja kunnioittaa kalastuslain yleisiä kalastuskieltoja ja -rajoituksia.

Kalastuslain uuden menettämisseuraamuksen ja asetuksella vahvistettujen suojeluarvojen tuomitseminen valtiolle menetettäväksi tulee kyseeseen vain niissä tapauksissa, joissa kalastaja on vastoin lakia ottanut saaliiksi asetuksessa mainitun uhanalaisen kalan. Rauhoitusaikojen ulkopuolella pyyntimitan täyttäviä uhanalaisiksi luokiteltuja kaloja on sallittua pyytää lain sallimissa rajoissa.

Lähde: mmm.fi

Suomessa katoaa jopa 10 000 tonnia jäteöljyä vuosittain

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltua jäteöljyä, esimerkiksi autojen, traktoreiden ja koneiden käytettyjä voiteluöljyjä, jää laillisen jätteenkäsittelyn ulkopuolelle arviolta jopa 10 000 tonnia vuosittain. Todennäköisesti ainakin osa tästä jäteöljystä päätyy laittomasti poltettavaksi tai ympäristöön. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa jäteöljystä kierrätettäväksi ja sitä kautta uudelleen hyötykäyttöön.

Suomessa myydään voiteluaineita vuosittain noin 60 000–80 000 tonnia. Käytetty voiteluöljy pitäisi kierrättää, jolloin siitä voidaan valmistaa jälleen uutta voiteluöljyä. Vuosina 2010-2016 Suomessa kerättiin ja käsiteltiin jätteenkäsittelylaitoksissa vuosittain keskimäärin 36 000 tonnia jäteöljyä.

Osa voiteluaineista kuluu tai palaa käytössä kokonaan tai osittain. Markkinoilla olevia voiteluaineita päätyy myös koneiden viennin seurauksena ulkomaille. Lisäksi jäteöljyä poltetaan teollisuuslaitoksissa, joilla on ympäristölupa jäteöljyn polttoon ja asianmukaiset savukaasujen puhdistuslaitteet. Jonkin verran jäteöljyä on myös viety EU:n jätteensiirtoasetuksen mukaisesti Ruotsiin ja Saksaan. Suomeen on kuitenkin tuotu enemmän jäteöljyä kuin sitä on viety ulkomaille.

”On arvioitu, että vuosittain noin 10 000 tonnia jäteöljyä jää laillisen jätteenkäsittelyn ulkopuolelle, mutta arvio on vain suuntaa antava. Todennäköisesti osa tästä jäteöljystä hävitetään laittomasti. Jäteöljyä saattaa olla myös esimerkiksi yritysten tai kotitalouksien varastoissa”, ympäristöministeriön asiantuntija Eini Lemmelä toteaa.

”On kuitenkin mahdotonta varmasti tietää, mitä lailliseen käsittelyyn päätymättömälle jäteöljylle tapahtuu. Jäteöljyn polttaminen ilman ympäristölupaa, kaataminen maahan tai vesistöön, päästäminen viemäriin tai jättäminen ympäristöön on laitonta”, Lemmelä sanoo.

Tavoitteena nostaa kierrätetyn jäteöljyn osuus 80 prosenttiin
Jäteöljy voi ympäristöön päästessään pilata maaperää tai pinta- tai pohjavesiä. Yksi litra jäteöljyä riittää esimerkiksi pilaamaan miljoona litraa vettä. Jäteöljyn laittomasta polttamisesta pääsee ilmaan haitallisia aineita ja pienhiukkasia. Ne heikentävät lähiympäristön ilmanlaatua ja kulkeutuvat maaperään ja vesistöön.

”Maatilat, korjaamot ja pienteollisuus ovat avainroolissa kierrätyksen suhteen, sillä ne vaihtavat autoihin, traktoreihin ja erilaisiin koneisiin paljon öljyjä. Jäteöljyjen keräyksestä ja kierrätyksestä huolehtivat yritykset neuvovat toimijoita säilytyksen ja keräyksen järjestämisessä. Jätealan yritykset ovat sitoutuneet vastuulliseen keräykseen ja kierrätykseen valtakunnallisesti”, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n asiantuntija Katja Moliis sanoo.

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry ja ympäristöministeriö solmivat maaliskuussa 2019 green deal -sopimuksen valtakunnallisen öljyjätehuollon kehittämisestä. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa jäteöljyn keräystä koko Suomessa ja lisätä jäteöljyn kierrätystä.

Tavoitteena on kierrättää 80 prosenttia kerätystä ja käsitellystä jäteöljystä. Vain kierrätykseen kelpaamaton jäteöljy päätyy poltettavaksi, sekin laitoksille, joilla on tarvittavat ympäristöluvat.

Voiteluöljyä voi valmistaa raakaöljystä tai puhdistetusta jäteöljystä. Öljyn kierrättämisen ansiosta raakaöljyä tarvitaan vähemmän. Lisäksi voiteluöljyn valmistaminen raakaöljystä aiheuttaa enemmän päästöjä kuin voiteluöljyn valmistaminen puhdistetusta jäteöljystä. Kierrätyksellä säästetään siis uusiutumattomia luonnonvaroja sekä vähennetään päästöjä ja ympäristöhaittoja.

Näin huolehdit jäteöljystä oikein
Yritykset ja maatilat

  • Kerää jäteöljy tiiviiseen tynnyriin, konttiin tai säiliöön, jossa ei ole muita aineita. Jätealan yritykset neuvovat yrityksiä tarvittaessa.
  • Älä sekoita erilaisia öljyjä keskenään.
  • Älä sekoita jäteöljyyn muita jätteitä tai aineita.
  • Voit tilata jäteöljyn noudon jätealan yritykseltä, joka huolehtii puolestasi öljyn kierrättämisestä ja kierrätykseen kelpaamattoman jäteöljyn hävittämisestä.
  • Oikein säilytettyjen, suurien jäteöljyerien nouto voi olla ilmainen. Voit tarkistaa asian lähimmästä jätealan yrityksestä.

Yksityiskohtaisemmat ohjeet ja lisätietoa jäteöljyn kierrätyksestä:

Kotitaloudet sekä maa- ja metsätalouden pienet jäteöljymäärät

  • Kotitaloudet voivat toimittaa jäteöljyn kunnan vaarallisen jätteen vastaanottopisteeseen. Lähimmän pisteen voi katsoa esimerkiksi osoitteesta www.kierratys.info
  • Maa- ja metsätaloudessa syntyvän jäteöljyn voi toimittaa kunnan vastaanottopisteeseen, jos jäteöljyn määrä on pieni.

Graafi median käyttöön:

Lisätietoja:
Ympäristöministeriö
Asiantuntija Eini Lemmelä, p. 050 522 6868, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry
Asiantuntija Katja Moliis, p. 050 525 5762, etunimi.sukunimi@ytpliitto.fi

Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltua jäteöljyä, esimerkiksi autojen, traktoreiden ja koneiden käytettyjä voiteluöljyjä, jää laillisen jätteenkäsittelyn ulkopuolelle arviolta jopa 10 000 tonnia vuosittain. Todennäköisesti ainakin osa tästä jäteöljystä päätyy laittomasti poltettavaksi tai ympäristöön. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa jäteöljystä kierrätettäväksi ja sitä kautta uudelleen hyötykäyttöön.

Lähde: ym.fi

Kai Kaatra jatkaa maa- ja metsätalousministeriön vesihallintojohtajana

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Valtioneuvosto on tänään 9.5.2019 päättänyt jatkaa vesihallintojohtaja Kai Kaatran virkasuhdetta eroamisiän saavuttamisen jälkeen yhdellä vuodella ajalle 1.9.2019 – 31.8.2020.

Vuoden 2019 alusta voimaan tullut valtion virkamieslain muutos mahdollistaa työnantajan jatkamaan eroamisiän saavuttavan virkamiehen virkasuhdetta, jos virkamies siihen suostuu.

Kaatran virkasuhdetta on jatkettu yhdellä vuodella, koska heinäkuun 2019 alusta alkavan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana ei ole tarkoituksenmukaista vaihtaa yksikön päällikköä, sillä tällöin jouduttaisiin käytännössä järjestelemään uudelleen myös puheenjohtajuuteen liittyvät tehtävät ministeriön vastuulla olevissa ilmasto- ja kansainvälisen metsäpolitiikan asioissa.

Perehdy hallituksen muodostamisen käytäntöihin ja taustoihin tietopaketin avulla

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Hallitusten muodostaminen Suomessa tapahtui ennen presidentin johtaessa neuvotteluja. Nykyisin eduskunta käyttää päätösvaltaa pääministerin henkilöllisyydestä ja hallituksen ohjelmasta.

Hallitusten muodostaminen Suomessa tapahtui ennen presidentin johtaessa neuvotteluja. Nykyisin eduskunta käyttää päätösvaltaa pääministerin henkilöllisyydestä ja hallituksen ohjelmasta.

Eduskunnan kirjaston julkaisema tietopaketti tarjoaa tausta-aineistoa hallituksen kokoamisesta ja siitä, miten on päädytty nykyisiin käytäntöihin.

Tutustu tietopakettiin Hallituksen muodostaminen Suomessa

Lisätietoa: johtava tietoasiantuntija Timo Turja, puh. 09 432 3403 tai etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

Muita Eduskunnan kirjastossa laadittuja yhteiskunta-aiheisia tietopaketteja  

Lähde: Eduskunta.fi

Tuomioja Pohjoismaiden neuvoston Valko-Venäjä -kokoukseen

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

​Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) osallistuu Valko-Venäjä –kokoukseen 8. toukokuuta. Pohjoismaiden neuvoston järjestämä vuosittainen Valko-Venäjä -kokous järjestetään tänä vuonna Tukholmassa Ruotsin parlamentissa.  

Pohjoismaiden neuvoston Valko-Venäjä raportöörinä toimiva Tuomioja toimii puheenjohtajana pyöreän pöydän keskustelussa, johon osallistuu  Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian yleiskokouksen jäseniä sekä Valko-Venäjän opposition – ja hallituspuolueiden jäseniä.

Kokouksen tavoitteena on muun muassa mahdollistaa Valko-Venäjän opposition, kansalaisjärjestöjen ja valtaa pitävien puolueiden välistä poliittista vuoropuhelua. Tarkoituksena on myös tukea maan demokratiakehitystä ja edistää sananvapautta, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa.

Lähde: Eduskunta.fi

Eduskunta hyväksyi istumajärjestyksen

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

​Eduskunta hyväksyi tänään täysistuntosalin istumajärjestyksen. Sen mukaisesti edustajat istuvat täysistuntosalissa eduskuntaryhmittäin siten, että puhemiehen paikalta katsottuna oikealta luetellen ryhmien järjestys on seuraava: perussuomalaisten eduskuntaryhmä, kokoomuksen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, keskustan eduskuntaryhmä, Liike Nyt –eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä.

Istumajärjestys hyväksyttiin äänin 128 – 37. Tyhjiä ääniä annettiin 1 ja poissa oli 33 edustajaa. 

Lähde: Eduskunta.fi

Digi vauhdittamaan rakennusjätteen kierrättämistä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Tuoreen selvityksen mukaan digitaalisten järjestelmien käyttö vauhdittaisi merkittävästi rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä. Tietokannat auttaisivat purkajaa löytämään jätteelle hyödyntäjän nykyistä helpommin sekä toisaalta ennakoimaan, koska, missä ja millaista jätettä markkinoille on tulossa.

Talonrakentamisen jätteitä syntyi Suomessa vuonna 2016 kaikkiaan 1,4 miljoonaa tonnia, josta hyödynnettiin noin 60 %. Jätteen tuottajan ja uusiokäyttäjän nopeampi kohtaaminen edistäisi osaltaan merkittävästi rakentamisen kiertotaloutta.

Digitaalisten järjestelmien tulisi täyttää tilastoinnin ja hallinnon vaatimukset ja olla toiminnanharjoittajille helppokäyttöisiä. Rakennus- ja purkujätteitä koskeva tieto kerättäisiin vain kerran ja se siirtyisi automaattisesti tarvittaviin tietokantoihin. Siirtoasiakirjan digitalisointi on tässä avainasemassa. Toiminnanharjoittajien tulisi voida ilmoittaa yhtä aikaa rakennusjätteen ominaisuudet, alkuperä ja uusi käyttökohde.

Selvityksessä tarkasteltiin rakennus- ja purkujäteselvityksen, siirtoasiakirjan ja käyttöön otetun Materiaalitorin rooleja osana valtakunnallista jätetietojärjestelmää. Ehdotetut uudistukset vaatisivat muun muassa muutoksia lainsäädäntöön, tilaajan ja urakoitsijan vastuiden selkeyttämistä sekä rakennus- ja ympäristövalvonnan tiedonvaihdon edistämistä. Ympäristöministeriölle selvityksen teki Riikka Kinnunen Winto Better World Oy:stä.

Lisätietoja:

Yliarkkitehti Harri Hakaste, p. 0295 250 074, etunimi.sukunimi@ym.fi

Tuoreen selvityksen mukaan digitaalisten järjestelmien käyttö vauhdittaisi merkittävästi rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä. Tietokannat auttaisivat purkajaa löytämään jätteelle hyödyntäjän nykyistä helpommin sekä toisaalta ennakoimaan, koska, missä ja millaista jätettä markkinoille on tulossa.

Lähde: ym.fi

1...597598599...622Sivu 598 / 622