Vuonna 2015 valittu eduskunta päättää työnsä keskiviikkona 10. huhtikuuta 2019. Vaalikauden päättäjäiset käynnistyvät ekumeenisella valtiopäiväjumalanpalveluksella Helsingin Tuomiokirkossa. Saarnan pitää Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo. Eduskuntatalossa vaalikauden päättäjäisten tilaisuuden aluksi puhuu eduskunnan puhemies Paula Risikko. Tämän jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö julistaa vaalikauden päättyneeksi. Presidentin poistuttua puhemies lausuu jäähyväissanat eduskunnalle. Puheeseen vastaa eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen. Tilaisuus Eduskuntatalossa on kutsuvierastilaisuus. Vaalikauden päättäjäisten tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä eduskunnan verkkosivuilta noin klo 13.40 – 13.45 ja suora verkkolähetys kestää noin 40 – 45 minuuttia. Vaalikauden päättäjäiset suorana televisiointina Yle TV1ssä sekä suorana verkkolähetyksenä Ylen Areenassa ovat katsottavissa kello 13.30-14.30.
Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) korosti Euroopan neuvoston ainutlaatuista roolia demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolustajana puhuessaan yleiskokouksen istunnossa tiistaina.
Istunnon aiheena oli YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030, jonka tavoitteet ovat yhteneväiset Euroopan neuvoston arvojen kanssa.
”Euroopan neuvoston vahvuus ovat jäsenvaltioita velvoittavat sopimukset ja ainutlaatuinen monitorointijärjestelmä, jonka avulla jäsenvelvoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Tarvitsemme kuitenkin vielä uusia työkaluja niihin valitettaviin tilanteisiin, joissa jäsenmaat eivät aidosti kunnioita ja noudata perusarvojamme”, hän totesi.
Suomi liittyi Euroopan neuvoston jäseneksi 30 vuotta sitten. Anttila oli mukana ensimmäisessä valtuuskunnassa, jonka eduskunta yleiskokoukseen vuonna 1989 nimitti ja hän on varapuhemies- ja ministerivuosiaan lukuun ottamatta työskennellyt koko ajan Euroopan neuvostossa.
”Olen nauttinut työstäni suunnattomasti. Teiltä tänne jääviltä toivon, että vastakkainasettelun ja kärjistämisen sijaan etsisitte ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Tarvitsemme lisää diplomatiaa, sovittelua ja yhteistyötä sekä Euroopan neuvoston jäsenmaiden että yleiskokouksen poliittisten ryhmien välillä. Etenkin poliittisten ryhmien pitäisi nyt ottaa vahvempi rooli ratkaisujen etsimisessä”, hän painotti.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 8.–12. huhtikuuta.
Pohjoismaiden neuvosto kokoontuu teemaistuntoon Kööpenhaminaan 8.-9. huhtikuuta. Teemaistunnon pääaiheena on Tasa-arvo – demokratian edellytys. Tasa-arvo ja demokratia ovat Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotisen puheenjohtajamaan Ruotsin painopistealueita. Keskusteluissa on esillä tasa-arvoinen ja demokraattinen yhteiskunta, vallan ja vaikutusvallan jakautuminen, palkkaerot, ja maahanmuuttajanaisten kiinnittyminen työmarkkinoille. Muita keskeisiä aiheita Kööpenhaminassa ovat rauhanvälitys ja kevään europarlamenttivaalit.
Teemaistuntoon osallistuu kansanedustajia Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista. Teemaistunnossa on mukana myös terveysministeri Svandís Svavarsdóttir Islannista ja yhteistyöministeri Eva Kjer Hansen Tanskasta. Istuntoa seuraavat muun muassa Baltian yleiskokous, Benelux-parlamentti, Schleswig-Holsteinin maapäivät, Nuorten Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden suurlähettiläät.
Suomesta teemaistuntoon osallistuvat Kimmo Kivelä (sin.), Kari Kulmala (sin.), Jaana Laitinen-Pesola (kok.), Maria Tolppanen (sd.) ja Erkki Tuomioja (sd.).
Tiistaina 9.4. tasa-arvokeskustelun jälkeen on seminaari rauhanvälitykseen ja konfliktinratkaisuun liittyvästä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Kansanedustaja Erkki Tuomioja osallistuu seminaarissa paneeliin, jossa puidaan pohjoismaista rauhanvälitystoimintaa. Seminaarissa käsitellään Pohjoismaiden ministerineuvoston raporttia rauhanvälityksestä ja konfliktin torjumisesta. Pohjoismaiden neuvosto on velvoittanut Pohjoismaiden ministerineuvostoa laatimaan raportin pohjoismaisesta panostuksesta, joka kohdistuu maailmanlaajuiseen rauhanneuvottelu- ja sovittelutyöhön. Selvitykseen sisältyy naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rauhan ja turvallisuuden edistämiseen liittyvissä prosesseissa. Kööpenhaminan yliopiston Center of Resolution of International Conflicts laati raportin ja sen tulokset julkistetaan PN:n seminaarissa tiistaina.
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto kokoontuu teemaistunnon yhteydessä. Kokoukseen osallistuu PN:n Suomen valtuuskunnasta Erkki Tuomioja ja Britt Lundberg. Kokouksessaan puheenjohtajisto keskustelee Pohjoismaiden neuvoston toiminnan muuttamisesta hiilidioksidineutraaliksi. Pohjoismaiden neuvosto selvittää, miten Pohjoismaiden neuvoston toiminta ja Pohjolan taloa voidaan kehittää hiilidioksidineutraalimpaan suuntaan.
Puheenjohtajiston asialistalla on myös PN:n mahdollinen televisiopalkinto. Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden Nordvision-yhteistyön puitteissa tehdään vuosittain paljon yhteistuotantoa ja ohjelmavaihtoa, mikä tukisi ajatusta Pohjoismaiden neuvoston televisiopalkinnosta.
Oikeustieteen tohtori Jari Pirjola on valittu Suomen edustajaksi Euroopan neuvoston kidutuksen vastaiseen komiteaan (CPT). Valinnan teki Euroopan neuvoston ministerikomitea kokouksessaan 27. maaliskuuta.
Pirjolaa esitti tehtäväänsä Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous, joka perusti päätöksensä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan tekemiin haastatteluihin. Hakijoita oli yhteensä 24 ja haastattelut suoritettiin viime marraskuussa.
Pirjola työskentelee esittelijäneuvoksena eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa. Hän on toiminut CPT:n jäsenenä vuodesta 2011. CPT:n jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Sama henkilö voidaan nimetä komiteaan enintään kolmeksi kaudeksi. Pirjolan kolmas ja samalla viimeinen toimikausi alkaa joulukuussa 2019.
Kestävä Pohjola –valiokunta kokoontuu Kööpenhaminassa 8.-9. huhtikuuta Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnon yhteydessä. Valiokunta jatkaa työskentelyään kestävän tuotannon ja kiertotalouden parissa. Kokouksessa selvitellään mahdollisuuksia hyödyntää kiertotalouden keskeisiä näkökulmia kuten kestävyyttä ja varaosien saatavuutta. Valiokunta pohtii myös Joutsenmerkin ja sen kriteerien kehittämistä siten, että Joutsenmerkin tuoteryhmiä laajennettaisiin kiertotalouden ja kestävien ratkaisujen edistämiseksi. Tavoitteena on sisällyttää kriteereihin tuotteiden elinkaari ja uudelleenkäyttömahdollisuudet.
Valiokunta käsittelee lisäksi muun muassa mietintöjä hanaveden mikromuovin suosituksista, yhteispohjoismaista voimaa EU:n metsäpolitiikassa ja Pohjoismaiden ääntä neuvotteluissa globaalista YK-sopimuksesta luonnon monimuotoisuudesta.
Suomesta Kestävä Pohjola –valiokunnan kokoukseen osallistuu kansanedustaja Kari Kulmala (sin.).
Kasvu- ja kehitys Pohjolassa –valiokunta käsittelee omassa kokouksessaan Kööpenhaminassa 8.4. erityisesti pohjoismaisen liikenne- ja matkailuyhteistyön tiivistämistä. Asialistalla ovat arktisen matkailun kestävyyskriteerit ja turvallisuusnäkökulmat. Valiokunnan tavoitteena on tukea tiedonvaihtoa kestävästä matkailusta Arktiksella ja toteuttaa selvityksiä arktisen matkailun parhaista käytännöistä.
Merenkulun osalta valiokunta tarkastelee meritaloutta ja merten resurssien kestävää hallintaa pohjustaakseen Chilessä joulukuussa 2019 pidettävää maailmanlaajuista ilmastokokousta. Tämän lisäksi valiokunta perehtyy muun muassa merenkulkualan työehtosopimuksiin ja kuulee eri asiantuntijoita pohjoismaisista julkisista hankinnoista sekä ympäristösertifioinnista.
Suomesta Kasvu- ja kehitys Pohjolassa –valiokunnan kokoukseen osallistuu kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola (kok.).
NordenBladet — Yli 800 kansanedustajaa eri puolilta maailmaa kokoontuu Qatarin Dohaan 6.–10.4. keskustelemaan muun muassa tasa-arvosta, ihmisoikeuksista, kestävästä kehityksestä ja parlamenttien roolista rauhan edistäjinä. Eduskunnasta Parlamenttienvälisen liiton IPU:n yleiskokoukseen osallistuvat kansanedustajat Riitta Myller (sd.) ja Kari Uotila (vas.).
Kokouksen pääkeskustelu käydään siitä, miten kansanedustuslaitokset voivat edistää rauhaa, turvallisuutta ja oikeusvaltioperiaatetta tarjoamalla keskustelufoorumin erilaisille mielipiteille. Keskustelun taustalla on viime vuosien huolestuttava kehitys monessa maassa, missä poliitikot ovat kärjistäneet vastakkainasetteluja ja rapauttaneet toimillaan oikeusvaltiota. Keskustelun tuloksia on tarkoitus hyödyntää heinäkuussa järjestettävässä YK:n kestävän kehityksen foorumissa, jonka aiheena ovat samat yhteiskuntarauhaan ja oikeusvaltioon liittyvät teemat.
Ennakkoon sovittujen asioiden lisäksi IPU:n yleiskokouksissa keskustellaan niin sanotuista kiireellisistä aiheista, joiksi on tänä vuonna ehdotettu Jemenin kriisiä ja hirmumyrskyn kohteeksi joutuneiden Afrikan maiden tilannetta.
IPU:n 140. yleiskokouksen hyväksyttäväksi ehdotetaan myös päätöslauselmaa, jossa tuomitaan palkkasotilaita, vierastaistelijoita ja terroristeja kätyreinään käyttävät valtiot ja vaaditaan ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä palkkasotilaita oikeuden eteen. Toisessa ajankohtaisessa päätöslauselmaehdotuksessa nostetaan esiin reilun ja vapaan kaupan ja investointien merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
IPU:n pohjoismaiden ja EU-maiden valtuuskunnat käyvät tapaamassa myös Kansainvälisen työjärjestön ILO:n Dohan toimistoa. Tapaamisessa on tarkoitus saada tietoa vierastyöläisten työoloista Qatarissa. Tapaamiseen osallistuu eurooppalaisten kansanedustajien lisäksi Qatarin työ- ja sosiaaliministeriön edustaja. Pohjoismailla on aina ennen IPU:n yleiskokouksia oma esikokouksensa, jossa tänä vuonna valmistauduttiin muun muassa ILO:n tapaamiseen ja vierastyöläisteemaan.
Vuonna 1889 perustettu IPU (Inter-Parliamentary Union) on maailman vanhin ja laajapohjaisin parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö. Järjestön jäseninä on tällä hetkellä 178 parlamenttia. Dohan kokouksessa mukaan on tarkoitus hyväksyä karibialainen saarivaltio Saint Vincent ja Grenadiinit.
NordenBladet — Pohjoismaiden neuvoston osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valokunnankokouksessa 8.-9. huhtikuuta Kööpenhaminassa käsitellään kansanopisto-opiskelijoiden liikkuvuuden ja pohjoismaisen kansanopistoyhteistyön parantamista.
Valiokunta kokoontuu alkuviikosta PN:n vuotuisen teemaistunnon yhteydessä. Valiokunta on aiemmin useaan otteeseen pohtinut, miten pohjoismaista kansanopistoyhteistyötä ja erityisesti opiskelijoiden liikkuvuutta Pohjolassa voitaisiin kehittää. Haasteena on Nordplus –vaihto-ohjelman uudelleenorganisoinnin myötä vuonna 2004 lakkautettu kansanopistojen tukijärjestelmä. Tuolloin myös kansanopisto-opiskelijoiden, kansanopistojen ja kansanopistojärjestöjen mahdollisuudet hakea rahoitusta Nordplusista heikkenivät. Valiokunta keskustelee muun muassa konkreettisesta ehdotuksesta, joka antaisi pohjoismaisille kansaopisto-opiskelijoille mahdollisuuden hakea pohjoismaista rahoitusta. Rahoitus olisi tarkoitettu niitä lisäkustannuksia varten, joita kansanopiston käyminen toisessa Pohjoismaassa aiheuttaa.
Valiokunnan kokouksessa käsitellään myös jäsenehdotusta, jossa suositellaan pohjoismaisen ulkoilun toimintasuunnitelman laatimista ja selvityksen tekemistä pohjoismaisen ulkoilun ja luonnossa liikkumisen suhteesta kansanterveyteen. Tavoitteena on myös pohjoismaisen ulkoiluvuoden järjestäminen lähivuosina. Valiokunta on aiemmin käsitellyt ulkoillun liittyviä kysymyksiä ja nyt käsittelyssä olevat ehdotukset liittyvät raporttiin Nordic Outdoor Life, jonka pohjoismaiset ulkoilujärjestöt laativat PN:n aiemman suosituksen pohjalta.
Valiokunnassa vierailevat Norden-yhdistysten liiton (FNF) edustajia kertomassa Norden i skolan -hankkeen rahoitustilanteesta. Norden i skolan on peruskoulun ja lukion oppilaille ja opettajille suunnattu pohjoismainen maksuton sähköinen opetusportaali, joka tarjoaa mahdollisuuksia kielten oppimisen ja naapurikielten ymmärtämisen edistämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä kehittää niitä keinoja, joilla kehitetään pohjoismaista kieliyhteistyötä ja vahvistetaan naapurikielten tuntemusta erityisesti lasten ja nuorten parissa.
Kööpenhaminassa 8.-9. huhtikuuta on myös Hyvinvointi Pohjolassa –valiokunnan kokous, jonka keskeisenä teemana on nuorten hyvinvointi. Valiokunta käsittelee kolmea uutta jäsenehdotusta, joiden kaikkien tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia.
Käsittelyssä on jäsenehdotus, jonka tavoitteena on vähentää itsemurhien määrää kaikissa Pohjoismaissa 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja ehkäistä alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten itsemurhat kokonaan Pohjoismaissa. Pohjoismaiden tulee pyrkiä ennaltaehkäisemään itsemurhat kokonaan ja aloittaa tämä työ lisäämällä tietojenvaihtoa ja yhteistyötä. Ehdotuksen mukaan itsemurhia voidaan ehkäistä esimerkiksi edistämällä hyviä kasvuympäristöjä, vähentämällä kokonaisalkoholinkulutusta, panostamalla lääketieteellisiin, psykologisiin ja psykososiaalisiin toimiin ja lisäämällä hoitohenkilöstön ja muiden avainhenkilöiden osaamista, jotta varoitusmerkit osataan havaita.
Esillä on myös lasten ja nuorten ulottuvilla olevan pornon saatavuuden rajoittaminen. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsia tulee suojella seksuaaliselta väkivallalta ja hyväksikäytöltä esimerkiksi pornografisessa materiaalissa. Nettiporno on viimeisen kymmenen vuoden ajan raaistunut ja uusi tekniikka tekee pornon levittämisestä ja löytämisestä helppoa. Valiokunta keskustelee ehdotuksesta, jossa ehdotetaan muun muassa iänvahvistuspalvelun käyttöönottoa pankkitunnusten avulla. Toimenpiteellä varmistettaisiin pornosivuilla vierailevien täyttäneen 18 vuotta. Ehdotuksen tavoitteena on myös tehdä Pohjoismaiden kouluista ja päiväkodeista turvallisia asentamalla koulujen tietokoneisiin ja tabletteihin suodattimia tai vastaavia teknisiä ratkaisuja.
Valiokunta keskustelee myös ehdotuksesta, jossa nostetaan nuorisovastaanotot esiin hyvänä esimerkkinä siitä, miten lasten ja nuorten mielenterveysongelmia Pohjoismaissa voidaan vähentää.
Eduskunnasta Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Kimmo Kivelä (sin.) ja Maria Tolppanen (sd.).
NordenBladet – Keikka-, freelance- ja kutsutyöt eivät ole yleistyneet Pohjoismaiden työmarkkinoilla. Epätyypillisten työsuhdemuotojen osuus on noin kolmasosa, eli yhtä suuri kuin kymmenen vuotta sitten. Jos työmarkkinoita vertaillaan alakohtaisesti eikä maakohtaisesti, kehitys on kuitenkin ollut dramaattisempaa. – Vastentahtoisten, lyhyiden ja epävarmojen työsuhteiden osuus kasvaa joillakin aloilla nopeasti. Riskinä on työehtojen heikentyminen ja pohjoismaisen mallin rapautuminen, toteaa Tulevaisuuden työelämä -tutkimushankkeen tutkija Anna Ilsøe.
Ovatko tyypilliset vakituiset työsuhteet vaihtumassa epätyyppisiin työsuhdemuotoihin – ja kuinka pohjoismaiselle mallille silloin käy? Muun muassa tähän kysymykseen pureudutaan suuressa yhteispohjoismaisessa tutkimushankkeessa ”The future of work: Opportunities and challenges for the Nordic models”.
Hankkeen 25 tutkijaa seitsemästä pohjoismaisesta yliopistosta hahmottelevat sitä, miltä Pohjolan työelämä näyttää vuonna 2030.
Yllättävää vakiintumista – Digitalisaation ja robotisaation on ennustettu lisäävän epätyypillisiä työsuhteita ja synnyttävän uusia epätyypillisiä työsuhdemuotoja. Tutkimuksemme mukaan niiden osuus ei kuitenkaan ole kasvanut kansallisella tasolla, vaan se on pysynyt Pohjoismaissa yllättävän vakaana ja on noin 30 prosenttia kaikista työsuhteista, sanoo Kööpenhaminan yliopiston työelämätutkija Anna Ilsøe.
Kehitys on vakiintunut myös muualla Euroopassa, mutta siellä epätyypillisten työsuhteiden osuus on jonkin verran suurempi: 35 prosenttia. Näiden työsuhdemuotojen ongelmana on se, että ihmiset ovat vaarassa jäädä palkkoja ja työehtoja säätelevän työehtosopimusmallin ulkopuolelle. Lisäksi uhkana on jääminen sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolelle, koska se on alun perin kehitetty vakituista kokoaikatyötä tekeville.
Tanska erottuu joukosta Anna Ilsøe on tutkijakollegoineen tarkastellut ja vertaillut epätyypillisten työsuhteiden markkinoita kaikissa Pohjoismaissa. Maiden välillä on kiinnostavia eroja, mutta suuret muutokset ovat ensisijaisesti alakohtaisia.
– Marginaalinen eli alle 15 viikkotunnin osa-aikatyö on yleistynyt huomattavasti Tanskan yksityisellä palvelusektorilla: vähittäiskaupassa sekä hotelli-, ravintola- ja siivousalalla. Kehitys on niin voimakasta, että se näkyy jo maatasolla. Tanska on siten poikkeus Pohjoismaiden muuten hyvin vakaasta trendistä, Anna Ilsøe kertoo.
Pakolaisten umpikuja Myös Ruotsissa epätyypilliset työsuhteet keskittyvät hotelli- ja ravintola-alalle.
– Määräaikaisten sopimusten osuus on Ruotsissa 15 prosenttia kaikista työsuhteista, mikä on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Riskinä on osuuden kasvu lähivuosina, kun suuri pakolaisjoukko pyrkii saamaan jalansijaa työmarkkinoilla. Näistä lyhyistä sopimuksista ei saisi tulla epävarmoihin ja pienpalkkaisiin töihin johtavia umpikujia, vaan niiden tulisi poikia vakaita työsuhteita.
Suomessa yli puolet kaikista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. He toimivat esimerkiksi maatalousurakoitsijoina, rakennusalan alihankkijoina, kulttuurialan freelancereina ja pyöräilevinä ruokalähetteinä.
Työntekijöitä vai yrittäjiä? Yksinyrittäjillä on se ongelma, että he ovat usein käytännössä työntekijöitä. Tästä huolimatta he eivät kuulu työehtosopimusten, irtisanomissuojan sekä työaika- ja työsuojelusäännösten piiriin.
– Kokonaisuutena voidaan todeta, että päällisin puolin ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta alakohtaisessa vertailussa ilmenee suurta liikehdintää. Uusia joustavia työskentely- ja työllistämismuotoja käytetään eri tavoin eri sektoreilla. Kehityksen seurannassa tulisikin jatkossa keskittyä sektorikohtaiseen vertailuun maakohtaisen sijasta.
Pohjoismainen malli perustuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisiin työehtosopimuksiin, jotka säätelevät palkkoja ja työehtoja.
Malli voi rapautua alakohtaisesti – Jos epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvaa joillakin aloilla suureksi, se voi pitkällä aikavälillä johtaa pohjoismaisen mallin rapautumiseen kyseisellä sektorilla. Epätyypillisiin työsuhteisiin työllistyvien järjestäytymisaste on yleensä pienempi, joten heillä ei ole myöskään sopimussuojaa siinä määrin kuin muilla, Anna Ilsøe toteaa.
Epätyypillisesti työllistyvien palkka- ja työehdot ovat kuitenkin Pohjoismaissa edelleen parempia kuin monissa muissa maissa.
Anna Ilsøe toteaa tutkijakollegoineen myös, että nuoret ja opiskelijat ovat Tanskassa yliedustettuina marginaalista, alle 15 viikkotunnin osa-aikatyötä tekevien keskuudessa. Tanskassa ja Islannissa on muuta Pohjolaa yleisempää se, että opiskelijat työskentelevät opintojen ohessa, ja kyse on mitä suurimmassa määrin vapaaehtoisesta osa-aikatyöstä.
Vastentahtoisuus kasvussa Epätyypillisissä työsuhteissa vastentahtoisesti työskentelevien osuus on kasvussa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Vastentahtoisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen haluaisi mieluiten turvallisen kokoaikatyön. Osa-aika- ja pätkätöiden tekijät ovat koko Pohjolassa naisia, maahanmuuttajia ja nuoria. Yksinyrittäjyys taas on yleisempää miesten ja vanhempien ikäryhmien keskuudessa, tutkijat toteavat.
Työn tulevaisuus aiheena Islannissa Anna Ilsøe on ollut mukana kirjoittamassa useita tutkimushankkeen osaraportteja, jotka julkaistaan keväällä 2019. Osaraportit ovat Pohjoismaiden anti vuonna 2019 vietettäviin Kansainvälisen työjärjestön ILOn 100-vuotisjuhliin. Lisäksi ne tarjoavat tärkeää pohjustusta Islannissa keväällä 2019 pidettävään Future of Work -konferenssiin. Tulevaisuuden työelämä -hankkeen loppuraportti toimitetaan vuonna 2020.
NordenBladet — Ympäristöministeriön asettama työryhmä laatii erittäin uhanalaiselle jokihelmisimpukalle eli kansankielellä raakulle suojelustrategian ja toimenpideohjelman. Työn on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Raakku esiintyy Suomessa nykyisin enää runsaassa sadassa joessa. Monissa joissa raakut ovat häviämisen partaalla. Lajille sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet jokirakentamisen ja purojen perkaamisen sekä veden laadun heikentymisen myötä. Elinvoimainen raakkukanta ilmentää joen hyvää tilaa.
Raakku elää vain virtavesissä ja lisääntymiseen väli-isännäksi taimenen tai lohen. Valtaosa Suomen tunnetuista raakkuesiintymistä sijaitsee nykyisin pohjoisessa Luton, Kemijoen ja Iijoen vesistössä. Etelä-Suomessa laji esiintyy enää muutamassa joessa, ja sen luontainen lisääntyminen on todennäköisesti loppunut useimmissa eteläisissä raakkujoissa. Raakkuyksilöt voivat kuitenkin sinnitellä heikentyneissä elinympäristöissä pitkään, sillä raakku on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji: se voi elää yli 200-vuotiaaksi.
Raakku on erityisesti suojeltava laji ja se on rauhoitettu Suomessa jo vuonna 1955. Maailmanlaajuisesti ja Suomessa se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, Euroopassa äärimmäisen uhanalaiseksi.
Raakun historiallisia uhkia ovat helmenkalastus ja jokien uittoperkaukset, nykyisin mm. vesivoiman tuotanto ja maa- ja metsätalous, jotka vaikuttavat sekä isäntäkaloihin että heikentävät veden laatua ja raakun elinympäristöä. Myös tiedonpuute aiheuttaa uhkia raakulle eri maankäyttöhankkeissa.
Työryhmän tehtävänä on määritellä toimenpiteet, joiden avulla raakun nykyiset populaatiot Suomessa olisivat säilytettävissä ja heikentyneiden populaatioiden elinkelpoisuutta voitaisiin parantaa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on lajin suotuisan suojelun tason saavuttaminen. Työhön sisältyy jokikohtaista tarkastelua lajin säilymistä uhkaavista tekijöistä ja mahdollisista ratkaisuista. Työryhmässä on edustettuina viranomaisia, tutkijoita, etujärjestöjä ja asiantuntijoita. Työryhmä kuulee työn edetessä eri sektoreiden asiantuntijoita sekä sidosryhmiä. Strategian ja toimenpideohjelman on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.
”Elinvoimainen raakkukanta edellyttää laaja-alaisia toimia, kuten vesiensuojelua raakkujokien koko valuma-alueella sekä lohi- ja taimenkantojen elvyttämistä. Monipuolinen työryhmä antaa mahdollisuudet löytää raakun kannalta hyviä ratkaisuja ja toimintatapoja”, sanoo työryhmän puheenjohtaja Tuula Kurikka Metsähallituksen luontopalveluista.
Lisätietoja
Päällikkö Tuula Kurikka, Metsähallitus, p. 0400 255 212, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö, p. 0400 143 876, etunimi.o.sukunimi@ym.fi
Ympäristöministeriön asettama työryhmä laatii erittäin uhanalaiselle jokihelmisimpukalle eli raakulle suojelustrategian ja toimenpideohjelman. Työn on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
NordenBladet – Suomen ympäristökeskus selvittää Suomen aluevesillä sijaitsevat hylyt, jotka saattavat lähitulevaisuudessa olla öljypäästöjen lähde. Tavoitteena on etsiä öljynpoistoon sopivia kohteita. Ympäristöministeriö rahoittaa tänä vuonna 425 000 eurolla hanketta, joka on osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.
SYKE:n arvion mukaan Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä on yli tuhat vanhaa hylkyä, jotka ovat käyttäneet polttoaineenaan öljyä tai joissa on ollut lastina öljyä tai muita vaarallisia aineita. Näistä arviolta parisen kymmentä on korkean riskin hylkyjä eli ne ovat ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita.
SYKE on yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa tehnyt kevään aikana tiedusteluja valituissa hylkykohteissa. Hylkytiedustelujen avulla pyritään tämän vuoden aikana määrittämään kohde, jossa suoritetaan öljynpoisto vuonna 2020. Mikäli resurssit sallivat, pyritään öljyä poistamaan toisessakin kohteessa. Saneerauksien jälkeen hylkyjen ympäristövaaran hallinnalle esitetään uutta toimintamallia, jossa otetaan huomioon yksityisen ja viranomaissektorin mahdollinen yhteistyö.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 4 miljoonaa euroa vuosina 2019-2021, mikäli eduskunta myöntää vuosittain määrärahan.
Hankkeen vastuuorganisaatio on SYKE, ja Rajavartiolaitos osallistuu hankkeen toteutukseen. Merivoimat tarkastelee mahdollisuutta osallistua hankkeeseen.
