NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastussääntöön liittyvistä poikkeuksista. Uusia kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa 1.6.2019 alkaen.
Kalastusmääräyksistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää. Määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukainen pöytäkirja julkaistaan myös valtiosopimussarjassa.
Vuoden 2019 kalastuskaudella sovellettavat kalastusmääräykset ovat samat kuin vuosina 2017 ja 2018. Ainut uusi määräys koskee keväällä 2020 sovellettavaa harjuksen kalastamisen kieltoa huhti-toukokuussa. Tarkoitus on vahvistaa harjuskantaa suojelemalla harjuksia kutuaikaiselta pyynniltä.
Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti Ruotsille, että jokikalastuksessa otettaisiin käyttöön lohisaalista koskeva ilmoitusvelvollisuus sekä siihen liittyvänä toimenpiteenä viiden lohen kausikohtainen saaliskiintiö kalastajaa kohden. Kausikiintiön todentaminen tulisi myös ratkaista esimerkiksi saalislohien merkinnällä. Ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta tulisi myös säätää sanktio. Tämä kokonaisuus edellyttää lisävalmisteluja ja keskustelun jatkamista niin kotimaassa kuin maiden välillä. Keskusteluja Ruotsin kanssa on tarkoitus jatkaa jo keväällä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antoi tänään suurelle valiokunnalle selvityksensä viime viikon Eurooppa-neuvostosta, jossa EU-maiden johtajat käsittelivät mm. Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) EU-eroa, EU:n työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä sekä ilmastonmuutosstrategiaa.Eurooppa-neuvosto päätti pidentää Brexit-eroneuvotteluille myönnettyä määräaikaa 22. toukokuuta saakka sillä ehdolla, että UK:n parlamentin alahuone hyväksyy neuvotellun erosopimuksen tällä viikolla.
Jos alahuone hylkää erosopimuksen, määräaika jatkuu 12. huhtikuuta saakka. Tässä tapauksessa Eurooppa-neuvosto odottaa UK:lta ilmoitusta jatkotoimista ennen määräajan umpeutumista.
Suuren valiokunnan keskustelussa käsiteltiin mm. päätöksentekoprosessia UK:ssa sekä sitä, miten erilaiset vaihtoehdot toteutuessaan vaikuttavat Euroopan parlamentin vaaleihin.
Eurooppa-neuvoston päätelmät työllisyydestä, kasvusta ja kilpailukyvystä painottavat mm. sisämarkkinoiden syventämistä ja vahvistamista.
Sipilä kertoi olevansa tyytyväinen Eurooppa-neuvoston keskusteluun ja siihen, että Suomen tavoitteiden mukaisesti palvelutalouden kehittäminen, digitaalisten palveluiden valtavirtaistaminen, datatalouden kehittäminen ja EU:n kilpailukyvyn turvaaminen avainteknologioissa ja strategisissa arvoketjuissa ovat mukana painotuksissa.
Keskustelussa ilmastonmuutoksesta Eurooppa-neuvosto toisti sitoumuksensa Pariisin sopimukseen ja totesi, että ilmastonmuutoksen vastaisia maailmanlaajuisia toimia on tehostettava. Lisäksi Eurooppa-neuvosto totesi, että EU:n on tärkeää esittää kunnianhimoinen pitkän aikavälin strategia vuoteen 2020 mennessä.
Suuressa valiokunnassa käytiin keskustelua mm. Saksan muuttuneista linjauksista ilmastopolitiikassa ja EU:n ilmastostrategian valmistelun jatkosta. Sipilä kertoi, että Eurooppa-neuvosto jatkaa aiheen käsittelyä kesäkuussa.
Eurooppa-neuvostoon kuuluvat EU:n jäsenmaiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit, mutta se ei neuvottele eikä hyväksy EU-lainsäädäntöä.
Tiedot lasten seksuaalisista hyväksikäyttötapauksista järkyttävät ja aiheuttavat syystä vaatimuksia lisätoimista tällaisten kammottavien rikosten estämiseksi, sanoo eduskunnan puhemies Paula Risikko.
”Tämä on hyvin järkyttävää. Uutisoidut lapsiin kohdistuneet rikokset ovat poikkeuksellisen kauheita jopa seksuaalirikollisuuden mittapuulla. Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua tällaiseen. Uhrien on saatava apua ja syylliset on tuomittava, Risikko sanoo.
Hänen mukaansa tämä ei kuitenkaan yksin riitä.
”On katsottava eteenpäin ja pyrittävä estämään mahdollisimman moni tuleva rikos. Siksi aiheen ympärillä on tehtävä kaikki mahdollinen ja etsiä laajalla asiantuntijoiden yhteistyöllä tärkeimmät keinot näiden rikosten estämiseksi”, Risikko sanoo.
Risikon mukaan oikeaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä on jo käynnistettykin, ja vastaavaa toimintaa saadaan tulevaisuudessa paremmin kitkettyä.
”Olemme päättäneet laajasta listasta toimenpiteistä lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön puuttumiseksi. Esimerkiksi paikallispoliisin ja Keskusrikospoliisin resursseja lisättiin seksuaalirikosten torjuntaan erityisesti internetissä. Tällä rahalla pystytään palkkaamaan kaksi nettipoliisia jokaiselle poliisilaitokselle. Samalla pyritään estämään grooming-ilmiötä ja saattamaan rikolliset vastuuseen,” Risikko sanoo.
Nuoria uhkaavat verkossa useat ilmiöt huijaamisesta identiteettivarkauksiin ja kiusaamiseen. Huumausaineet, aseet, räjähteet, väärennetyt tuotteet ym. ovat helposti saatavilla. Tietoisuus ja valistus muun muassa kouluissa on tärkeää.
”Ennaltaehkäisy on tärkeää. On huomattava, että poliisi voi toimia vasta sitten kun rikos on jo tapahtunut. Tuomiokaan ei poista sattunutta vahinkoa. Suurin uhka on ymmärtämättömyys. Asioista on pakko ottaa selvää ja opetella itse. Vanhemman vastuulla on opettaa ja kasvattaa lapsensa. Tietoturvan osalta kaikkia palveluita ei ole pakko käyttää – ei ole pakko jakaa sijaintiansa tai arkaluonteista tietoa, mutta kun käyttää ja jakaa, on hyvä ymmärtää sen sisältämät riskit”, Risikko sanoo.
Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin jäsen, kansanedustaja Kari Kulmala (sin.) osallistui Murmanskissa 28. maaliskuuta järjestettyyn pohjoisten alueiden parlamentaarikoiden kokoukseen. ”Jäämeri on meille tulevaisuuden ruoka-aitta. Meillä ei ole varaa pilata viimeisiä puhtaita meriämme. Niin alueen rantavaltioiden kuin meidän muidenkin on kitkettävä merten roskaaminen”, Kulmala totesi kokouksessa.
Kulmala on jo aiemmin esitellyt Itämeri-parlamentaarikoille aloitettaan siitä, millä toimenpiteillä Itämeren muoviroskaantumista voitaisiin vähentää. Yhtenä keinona poliittisen paineen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseksi hän on toivonut Itämeren parlamentaarikkokonferenssin jäsenten peräävän maidensa hallituksilta tiiviimpää yhteistyötä ja konkreettisempia toimenpiteitä muoviroskien vähentämiseksi. Kulmalan mukaan samoja keinoja voitaisiin hyödyntää myös Jäämerellä. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea kokoontuu Murmanskissa 27. – 29.3. Kokouksen agendalla on Venäjän arktinen politiikka ja maan suunnitelmat koillisväylän kehittämiseksi. Samalla edustajat tutustuvat Barentsin alueen yhteistyöhön.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö ovat käynnistäneet selvitystyön koskien Paimion parantolan tulevaisuutta. Selvityshenkilöiksi on kutsuttu varatuomari Heikki Alanen ja diplomi-insinööri Olavi Hiekka. Selvityshenkilöiden tehtävä on laatia ehdotus liiketoiminnallisesti elinkelpoisesta toimintamallista, jolla voitaisiin kattaa kohteen ylläpidosta aiheutuvat käyttökustannukset.
Selvitystyön tavoitteena on tuottaa ehdotus Paimion parantolan omistajuuden ja käytön järjestämisestä, joka turvaisi kohteen kunnossapidon ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen sekä kohteen kehittämisen kansainvälisesti ainutlaatuisena, modernia arkkitehtuuria edustavana rakennuskokonaisuutena.
Kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen osalta selvityksessä tulee ottaa huomioon rakennuskokonaisuus ympäristöineen sekä rakennuksen interiöörien ja irtaimiston turvaaminen. Käytön suunnittelussa tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan alkuperäisen käyttötarkoituksen henkeä toteuttavan toiminnan jatkaminen.
Selvitystyön käynnistämisestä sovittiin perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen tapaamisessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin edustajien kanssa tammikuun lopussa 2019. Selvitystyön rahoittavat yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö. Selvityksen laadinta tapahtuu yhteistyössä ministeriöiden, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Museoviraston kanssa. Selvityksen määräaika on 15.6.2019.
Paimion parantola on Alvar ja Aino Aallon läpimurtoteos ja kansainvälisesti tunnetuin rakennus. Paimion parantola on suojeltu rakennussuojelulailla. Tämä ei kuitenkaan turvaa rakennuksen uniikkia irtaimistoa, jonka säilyminen osana interiööriä on oleellinen osa rakennuksen arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista arvoa.
Paimion parantola on ollut vuodesta 2004 lähtien Unescon maailmanperintökohteiden aieluettelossa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopetti Paimion parantolassa toimintansa vuonna 2015 ja käynnisti kohteen myynnin kesäkuussa 2018.
Rakennusneuvos Matti Vatilo, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, puh. 029 525 0311
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö ovat käynnistäneet selvitystyön koskien Paimion parantolan tulevaisuutta. Selvityshenkilöiksi on kutsuttu varatuomari Heikki Alanen ja diplomi-insinööri Olavi Hiekka. Selvityshenkilöiden tehtävä on laatia ehdotus liiketoiminnallisesti elinkelpoisesta toimintamallista, jolla voitaisiin kattaa kohteen ylläpidosta aiheutuvat käyttökustannukset.
NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittää kolmivuotiskauden päättyessä huomiota lainsäädäntöhankkeiden pitkään kaareen. Onnistunut lainsäädäntö edellyttää huolellista valmistelua, vaihtoehtojen pohdintaa ja laadukkaita vaikutusarvioita, mutta myös lain toimivuuden seurantaa. Hallituksen tulisi asettaa realistiset tavoitteet hallituskaudelle, jotta lainsäädäntösuunnitelma on toteutettavissa. Lisäksi virkamiesvalmistelulle on varattava riittävästi aikaa ja tukea vaikutusarviointien laadintaan. Vaikutusarviointien taso on parantunut jonkin verran kolmen vuoden aikana.
Lainsäädännön arviointineuvoston ensimmäinen kolmivuotiskausi päättyy huhtikuussa 2019. Pääministeri Sipilän hallitus päätti arviointineuvoston nimittämisestä kolme vuotta sitten. Neuvostoa voi pitää tarpeellisena, koska lainvalmistelun laadun parantamiseen oli vuosien ajan kiinnitetty huomiota. Hallituksen päätös oli rohkea, koska samalla se loi tahon, joka arvioi hallituksen työtä analyyttisesti eli myös kriittisesti.
Arviointineuvoston työssä kaksi merkittävintä vahvuutta ovat olleet arviointineuvoston itsenäinen ja riippumaton asema ja kokonaisvaltainen vaikutusarviointien tarkastelu. Itsenäisyys suhteessa poliittisiin toimijoihin ja hallintoon ovat antaneet mahdollisuuden näkemysten vapaaseen esittämiseen. Kokonaisvaltainen tarkastelu tarkoittaa sitä, että neuvosto on arvioinut esitysten vaikutusarvioita laaja-alaisesti (taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisiin, ympäristövaikutukset ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset). Arviointineuvosto on antanut vuosittain lausuntoja noin 10 prosentista hallituksen esitysluonnoksia. Lausunnot ovat julkisia.
Lainvalmisteluprosessit ovat yleensä pitkiä, jolloin monen eri osion on onnistuttava, jotta lainsäädäntö on toimivaa. On tärkeää pohtia vaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi, kustannusten ja hyötyjen mittaluokkaa ja arvioida vaikutuksia laaja-alaisesti. Yhtä tärkeää on lain huolellinen toimeenpano ja jälkiseuranta, jonka kehittämiseksi arviointineuvosto on tehnyt aloitteen. Arviointineuvoston näkemyksen mukaan tarkasteltavina olleiden vaikutusarviointien taso on jonkin verran noussut kolmen vuoden aikana. Kokonaisuutena lainsäädäntöhankkeiden luotsaamisessa alusta loppuun on kuitenkin petrattavaa. Hallituksen ja ministeriöiden johdon rooli on tässä olennainen.
Arviointineuvosto on joutunut kiinnittämään huomiota poliittisen valmistelun ja virkavalmistelun sekoittumiseen. Hyvän lainvalmisteluun kuuluu, että hallitus päättää tavoitteista ja virkavalmistelussa etsitään vaihtoehtoiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos poliittiset toimijat ottavat itselleen virkavalmisteluun kuuluvia asioita, virkamiesten mahdollisuudet vaihtoehtoisten ratkaisujen monipuoliseen arviointiin heikkenevät.
Eduskunnan puhemies Paula Risikko piti puheen torstaina 28. maaliskuuta Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivillä Kemissä. Puheen aiheena oli tutkittu tieto päätöksenteon perustana.
Risikko tarkasteli puheessaan tutkimustiedon käyttöä kansanedustajan ja ministerin näkökulmasta. Risikko toi esiin, että päätöksenteon valmistelussa käydään paljon erilaisia keskusteluja ja usein punnitaan, kenen tieto on kaikista luotettavinta.
Risikon mukaan poliittisen päätöksenteon tulee perustua tutkittuun tietoon. ”Tutkijakoulutuksen saaneena poliitikkona olen itse tottunut luottamaan tieteelliseen tutkimustietoon. Moni kansanedustajista saattaa kuunnella enemmän etujärjestöjen ääntä, joku toinen luottaa enemmän omiin kokemuksiinsa tai torilla kuulemiinsa tarinoihin. Demokratiassa jokainen edustaja voi itse valita, keneen tai mihin luottaa”, Risikko totesi.
Risikko toi puheessaan esiin esimerkin siitä, miten kansanedustajat voivat arvioida tutkimustiedon merkitystä. Kymmenisen vuotta sitten kuluttajilla nousi kiinnostus raakamaitoon, jota silloisen elintarvikelain mukaan ei saanut myydä tai valmistaa. Maitotilallisille tämä oli uusi tulonlähde, joten yhdessä MTK:n kanssa he tukivat elintarvikelain muutosta. Kauppa ja kuluttajajärjestöt kannattivat myös asiaa. ”Ministeriössä alettiin valmistella asiaa ja lopulta hallituksen esitys tuli eduskuntaan käsiteltäväksi. Valiokunnassa kuultiin etujärjestöjä, mutta myös parhaita tieteellisiä asiantuntijoita. Nämä ajattelivat täysin toisin. Muun muassa jokainen lääkärikoulutuksen saanut asiantuntija vastusti muutosta listerioosivaaran takia”, Risikko huomautti.
Risikko tiivisti, että vaikka tutkimusevidenssi tästä oli erittäin vahva, valiokunta päätti siitä huolimatta sallia raakamaidon valmistamisen. ”Toimivatko nämä kansanedustajat siis vastuuttomasti, vastoin kansalaisten etua ja parasta mahdollista tietoa?”, Risikko kysyi.
Risikon mukaan esimerkki raakamaidosta kertoo jotakin hyvin olennaista poliittisesta päätöksenteosta. Risikko toi esiin, että päätöstä tekemässä ollut kansanedustaja kertoi arvioineensa vapauden tärkeämmäksi arvoksi kuin mahdollisen riskin. Kyseisen kansanedustajan mielestä niin kuluttajan vapaus saada ostaa haluamiaan tuotteita kuin tuottajan vapaus harjoittaa elinkeinoaan painoivat harkinnassa enemmän kuin tutkijoiden esille tuoma riski, Risikko kertoi.
Risikon mukaan päätöksentekotilanteessa vastakkain eivät näin ollen olleet tieteellinen tutkimustieto ja etujärjestöjen tavoitteet vaan vapauden kaltainen moraalinen arvo toista arvoa vastaan. ”Päätöksenteossa koskaan kyse ei ole vain faktoista vaan aina myös arvoista ja etiikasta. Perimmiltään oikeastaan ihmiskäsityksestä”, Risikko totesi. Risikon mukaan tutkimustiedon tuottajien ja päättäjien yhteistyö tuo parhaan lopputuloksen.
Risikko painotti, että tutkijoiden velvollisuutena on tehdä parasta mahdollista tutkimusta ja tuottaa luotettavinta mahdollista tietoa. Risikko lisäsi, että kansanedustajien velvollisuutena sen sijaan on arvioida sitä omien arvojensa näkökulmasta ja samalla etsiä koko yhteiskunnan suurinta mahdollista etua.
Risikon mielestä hyvää perustutkimusta tarvitaan ja se on tieteen ydin. Hän kuitenkin sanoi, että päätöksentekijät tarvitsevat myös soveltavaa tutkimustietoa yhteiskunnan ongelmista ja mahdollisuuksista.
Risikko toi esiin näkemyksen, että yhteiskuntaa kehitetään parhaiten yhdessä. ”Meidän poliitikkojen tulee kunnioittaa tieteen vapautta ja toivon tutkijoiden kunnioittavan kansan valtaa, vaikka päätöksemme eivät aina voikaan kaikille olla mieluisia. Tehtävämme ovat erilaiset, mutta päämäärämme on yhteinen. Menestyvä Suomi ja hyvä elämä jokaiselle suomalaiselle.”, Risikko sanoi.
Risikko päätti puheensa painottamalla, että tutkittua tietoa on hyödynnettävä kaikessa päätöksenteossa. ”Hoitotieteen tuottamalla tiedolla on paljon merkitystä Suomen ja kansalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. On olemassa suora yhteys terveyden, vaurauden ja koulutustason kesken. Lisäksi monissa maissa, kuten Suomessakin odotettavissa oleva elinikä korreloi bruttokansantuotteen kanssa. Yhteiskunnan on arvokasta vaalia kansalaisten terveydentilaa, ja se tulisikin nähdä investointina, ei kuluna”, Risikko painotti ja jatkoi: ”Hoitotieteen keskeisenä tutkimuksen kohteena ovat eri-ikäiset ihmiset ja heidän terveytensä, terveyden edistäminen ja sairauksien hoitaminen, myös itsensä hoitamisen näkökulmasta. Yhteiskuntaa kehitetään yhdessä – päätöksentekijät ja tutkijat – toisiamme kunnioittaen” Risikko totesi puheen lopuksi.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC:n maahanmuutto- ja kotouttamistyöryhmä kokoontuu Venäjän Kaliningradiin 29. maaliskuuta. Itämeri-parlamentaarikot tapaavat Kaliningradissa kansalaisjärjestöjen edustajia. Tapaamisen tavoitteena on pohtia parhaita yhteistyökeinoja lapsikaupan torjumiseksi.
Kokouksessa käsitellään lisäksi Itämeren alueen ja erityisesti Venäjän maahanmuuttotilannetta ja kotouttamiskäytäntöjä sekä pohditaan keinoja yhteistyön tiivistämistä muiden Itämeren alueen maiden kanssa. Itämeri-parlamentaarikot tapaavat Kaliningradissa myös Venäjän duuman ja Kaliningradin alueparlamentin edustajia.
Eduskunnasta kokoukseen osallistuu maahanmuutto- ja kotouttamistyöryhmän jäsen Maria Tolppanen (sd.).
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin viralliset kotisivut: http://www.bspc.net/
NordenBladet — Tervetuloa seuraamaan luentoa, joka on toinen Vaikuttamisen vuosi 2019 -luentosarjasta!
Tervetuloa seuraamaan luentoa, joka on toinen Vaikuttamisen vuosi 2019 -luentosarjasta!
Tutkimusjohtaja Lauri Rapeli ja projektitutkija Vesa Koskimaa, Åbo Akademi, puhuvat tulevaisuuteen katsovasta päätöksenteosta.
Miten halukkaita kansalaiset ja päättäjät ovat kauaskantoisten ratkaisujen tekemiseen?
Miten päättäjät suhtautuvat kansalaisosallistumisen lisäämiseen Suomessa?
Mitkä tekijät hankaloittavat ja edistävät kestävää politiikkaa Suomessa?
Vaikuttamisen vuosi 2019 on kaikille avoin luentosarja vaalikaudet ylittävästä politiikasta. Kuusi ajatuksia herättävää luentoa tarjoavat ratkaisuja kestävämpään päätöksentekoon ja kansalaisosallistumiseen. Tule kuuntelemaan tutkittua tietoa vaikuttamisesta!
Luennot pidetään Eduskunnan kirjastossa (Aurorankatu 6, Helsinki) joka kuukauden ensimmäinen perjantai keväällä ja syksyllä 2019.
Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton (ei ilmoittautumista).
Sarjan järjestää Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) yhteistyössä Eduskunnan kirjaston kanssa. Tutkimushankkeessa ovat mukana Turun ja Tampereen yliopistot, Åbo Akademi ja Luonnonvarakeskus.
Lisätietoja: Professori Henri Vogt, Turun yliopisto, henri.vogt@utu.fi, puh. 029 450 3126 Eduskunnan kirjaston johtaja, Antti Virrankoski, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, puh. 09 432 3401
NordenBladet — Veteraanietuuksia korotetaan 1,2 prosenttia. Valtioneuvoston yleisistunto esitti asiaa koskevan lain vahvistamista 28. maaliskuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina, ja se tulee voimaan 1.4.2019.
Veteraanietuuksia eli rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää, ylimääräistä rintamalisää, ulkomaille maksettavaa rintamalisää sekä vammaisetuuslain mukaista veteraanilisää korotetaan kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä huolimatta. Edellä mainitut etuudet on sidottu kansaneläkeindeksiin ja kansaneläkeindeksi on jäädytetty vuodeksi 2019. Ilman muutosta veteraanietuuksia ei korotettaisi.
Rintamalisää korotetaan 0,62 euroa kuukaudessa, jolloin se on 50,19 euroa kuukaudessa. Ylimääräinen rintamalisä on riippuvainen saajan muista eläketuloista ja sitä korotetaan keskimäärin 1,63 euroa kuukaudessa, jolloin se on keskimäärin 76,53 euroa kuukaudessa. Ulkomaille maksettavaa rintamalisää ei makseta kuukausittain, mutta sen määrää korotetaan 0,62 euroa kuukausitasolla laskettuna. Veteraanilisä nousee 1,30 euroa kuukaudessa ja sen määrä on 106,43 euroa kuukaudessa.
