NordenBladet —

Osallistuin Suomen valtion edustajana Varsovassa Puolan järjestämään toisen maailmansodan syttymisen muistotilaisuuteen. Tilaisuuteen osallistui presidenttejä, puhemiehiä ja pääministereitä noin 40 eri valtiosta. Sodan syttymisestä Euroopassa tuli kuluneeksi 80 vuotta hieman yli viikko sitten. Sota alkoi 1.9.1939 Natsi-Saksan hyökkäyksellä Puolaan. Parin viikon kuluttua Neuvostoliitto hyökkäsi maan itäosiin.

Varsovassa puhunut Saksan liittotasavallan presidentti Frank-Walter Steinmeier pyysi puolalaisilta anteeksi ja kertoi olevansa kiitollinen siitä, että saa puhua puolalaisille juuri Varsovassa ja vieläpä omalla äidinkielellään Saksalla. Symboliset eleet ovat tärkeä osa sovintoa ja anteeksiantoa.

Juutalaisten kansanmurhan jälkeen Puola ja puolalaiset olivat yksi sodasta eniten kärsineistä osapuolista. Puolan pääkaupunki Varsova tuhottiin Varsovan kansannousun jälkeen Natsi-Saksan toimesta täysin. Joka viides puolalainen kuoli sodan uhreina. Liittoutuneiden voitosta huolimatta Puola jäi väärälle puolelle rautaesirippua Neuvostoliiton satelliitiksi. Sodan ja Neuvostovallan muistot ovat syystä juurtuneet syvälle puolalaisten mieliin.

Meillä Suomessa Molotov-Ribbentrop sopimuksen seuraukset näkyivät vasta kolmea kuukautta myöhemmin, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuun lopulla aloittaen 105 päivää kestäneen Talvisodan. Toisen maailmansodan seuraukset näkyivät Suomessa kokonaisuudessaan kymmeninä tuhansina uhreina, aluemenetyksinä ja sotakorvauksina. Rintamalta palanneet toivat mukanaan myös arpia, jotka siirtyivät sukupolvelta toiselle. Itsenäisyydestämme maksettu hinta oli kallis, mutta se oli välttämätöntä maksaa. Velkamme sotiemme veteraaneille on ylisukupolvinen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesikin osuvasti 5.9.2019 Helsingissä EU:n parlamenttien välisessä turvallisuuskonferenssissa, ettei laajamittaisessa sodassa todellisuudessa ole koskaan voittajia. Kaikki häviävät, mutta toiset vain häviävät enemmän. Presidenttimme mainitsema viisaus on sodan opetuksista se kaikista suurin.

…………..

Sodan muistelemisen lisäksi nyt on hyvä hetki samalla juhlistaa demokratian merkkipäiviä. Hieman yli sata vuotta sitten 17.7.1919 Suomen tasavaltainen hallitusmuoto, ensimmäinen perustuslakimme, vahvistettiin. Hallitusmuodon vahvistamista edelsi dramaattiset kansakuntamme vaiheet. Itsenäistyminen juuri syntyneestä Neuvosto-Venäjästä ja itsenäistymistä seurannut sisällissota olivat kytköksissä Eurooppaa ravistelleeseen ensimmäiseen maailmansotaan. Sisällissodan päättymisen ja hallitusmuodon vahvistamisen välillä oli ehtinyt kulua vain hieman yli vuosi. Tätä voidaan pitää poliittisena ihmeenä, sillä hallitusmuodon takana seisoi merkittävällä tavalla sekä sisällissodan voittanut että sen hävinnyt osapuoli.

Päätöksentekoa alkoi ohjata usko demokratiaan, sopuisaan yhteiskuntakehitykseen sekä sitoutuminen lain noudattamiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen. Perusajatus kansalaisten tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta oli kuitenkin tosiasiassa kylvetty jo aiemmin vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa. Uudistus poisti lopullisesti säätyjen vallan. Niiden tilalle tuli yksikamarinen eduskunta, joka oli tuolloin Euroopassa täysin uutta.

Samalla naiset saivat ensimmäisenä maailmassa täydet poliittiset oikeudet: oikeuden äänestää ja oikeuden olla ehdokkaana vaaleissa. Nyt, yli sata vuotta myöhemmin, uuteen eduskuntaan valittiin kaikkien aikojen suurin määrä naisia kansanedustajiksi. Uusi hallituksemme on myös historiamme naisvaltaisin ja ensimmäistä kertaa olemme asettaneet naisen ehdolle komissaariksi.

Juhlistimme satavuotiasta hallitusmuotoa yleisellä liputuspäivällä. Hyvästä syystä. Se takasi Suomen kansalaisille suuren joukon niitä samoja vapauksia ja oikeuksia, joista nyt nautimme myös Euroopan tasolla Euroopan Unionin kansalaisina.  Juhlallisuudet jatkuvat täällä eduskunnassa 10.9.2019 täysistuntosalissa, jossa puhuvat tasavallan presidentti, pääministeri ja eduskunnan puhemies.

………..

Sodan kauheudet ja yhteinen usko demokraattiseen prosessiin toimivat lähtölaukauksena eurooppalaisten valtioiden lähentymiselle, integraatiolle, toisen maailmansodan jälkeen. Tämä laajamittainen yhteistyö tunnetaan tänä päivänä Euroopan Unionina.

Eurooppalaisen projektin tärkeimpänä tavoitteena oli tuolloin ja on edelleen suojella rauhaa ja edistää demokratiaa. Tässä tehtävässä EU ja sen edeltäjät ovat onnistuneet hyvin. Suomen osalta tiivistynyt kansainvälinen ja eurooppalainen yhteistyö näkyy tänä päivänä Perustuslakimme ensimmäisessä pykälässä, jonka mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Samassa yhteydessä mainitaan, että Suomi on Euroopan Unionin jäsen.

Näiden sanojen merkitys kasvaa päivä päivältä, sillä niin täällä Euroopassa kuin muualla maailmassa näemme yhä enemmän esimerkkejä päinvastaisesta kehityksestä. Yhteistyön sijaan on eristäydytty. Puheet ovat koventuneet. Jopa oikeusvaltio- ja demokratiakehitys on joissakin maissa ottanut merkittäviäkin askelia taaksepäin. Monet itsestään selvät asiat on kyseenalaistettu. Ihmismuisti on surullisen lyhyt.

Kansainväliselle yhteistyölle olisi nyt kysyntää enemmän kuin pitkään aikaan, mutta sen tekeminen vaikuttaa yhä haastavammalta. Suomessa yli sata vuotta sitten yhteistyöhön kykenivät juuri sodassa olleet poliittiset osapuolet. Tätä yhteistyötä tehtiin kaikista korkeimmalla tasolla. Sen seurauksena laadittiin hallitusmuoto, joka omalta osaltaan varmisti sen, että olemme tänä päivänä yksi maailman vahvimmista demokratioista. Historiamme osoittaa, ettei Suomi voi eristäytyä. Pienen valtion etu on yhteiset säännöt ja sopimukset. Joka on toista mieltä, ei tunne Suomen eikä sen naapurimaiden historiaa.

Tuula Haatainen
Kirjoittaja on eduskunnan ensimmäinen varapuhemies

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan kirjasto on julkaissut tietopaketin, jonka aiheena on OECD eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö. OECD on kansainvälinen kehittyneiden markkinatalousmaiden järjestö, johon kuuluu 36 valtiota.

Eduskunnan kirjasto on julkaissut tietopaketin, jonka aiheena on OECD eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö. OECD on kansainvälinen kehittyneiden markkinatalousmaiden järjestö, johon kuuluu 36 valtiota.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan suuri valiokunta valitsi syyskauden ensimmäisessä kokouksessa valiokunnan toiseksi varapuheenjohtajaksi Merja Kyllösen (vas), joka seuraa varapuheenjohtajana Paavo Arhinmäkeä (vas.)
 
Suuri valiokunta sai perjantaina 6. syyskuuta kokouksessaan valtiovarainministeri Mika Lintilältä selvityksen Euroryhmän ja Ecofinin aiemmasta kokouksesta 8.-9. heinäkuuta.  Lisäksi valiokunnan kokouksessa käsiteltiin käsiteltiin tulevaa euroopan unionin neuvoston kokousta 13.-14.9. Kokous pidetään Helsingissä osana Suomen EU-puheenjohtajuuskautta. Kokoukseen sisältyvät euroryhmän kokous 13.9. sekä epävirallinen talous- ja valtiovarainministerikokous (Ecofin).  Kokoukseen liittyvässä valiokunnan keskustelussa esillä nousivat esille energiaverodirektiivin uudistamis- ja kehittämistarpeet sekä energiaverotuksen rooli ilmastontorjunnassa. Valtiovarainministerit keskustelevat Euroryhmän tulevassa kokouksessa myös EMU:n kehittämisestä ja syventämisestä euroalueen talousarviovälineenä.
 
Suuren valiokunnan seuraava kokous pidetään perjantaina 13. syyskuuta klo 13.30.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Hongkongin lakiasäätävän neuvoston opetusvaliokunta vierailee eduskunnassa keskiviikkona 11. syyskuuta. Vieraat tapaavat varapuhemies Juho Eerolan, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan Joakim Strandin (r.) ja varapuheenjohtajan Pirkka-Pekka Peteliuksen (vihr.) sekä sivistysvaliokunnan sen puheenjohtajan Paula Risikon (kok.) johdolla. Vieraat seuraavat myös eduskunnan täysistuntoa.

Hongkongilaisten valtuuskuntaan kuuluu yhteensä seitsemän lakiasäätävän neuvoston eli alueparlamentin jäsentä. Käynti eduskunnassa on osa laajempaa opetus- ja kulttuuriministeriön isännöimää vierailuohjelmaa, johon kuuluu muun muassa päiväkoti-, koulu- ja kirjastokäyntejä sekä tutustuminen Oulun yliopistoon.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen vierailee Ruotsissa maanantaina 9. syyskuuta. Kyseessä on tehtäväänsä kesäkuussa valitun Vanhasen ensimmäinen ulkomaanvierailu. Eduskunnan puhemiehet ovat perinteisesti tehneet ensimmäisen työmatkansa Ruotsiin.

Vanhanen tapaa Tukholmassa Ruotsin parlamentin puhemiehen Andreas Norlénin, Riksdagenin ulkoasiainvaliokunnan, Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan ja Suomi-ystävyysryhmän edustajia sekä Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaan.

Tapaamisissa on tarkoitus keskustella muun muassa Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä, Ruotsin puheenjohtajakaudesta Pohjoismaiden neuvostossa, Suomen puheenjohtajakaudesta Euroopan unionissa ja muista ajankohtaisista asioista.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Valtionyhtiöiden johdon palkat ja erityisesti Postin johdon palkat ja työntekijöiden työehtojen heikentämien olivat vahvasti esillä syyskauden ensimmäisellä suullisella kyselytunnilla torstaina 5. syyskuuta.

Kyselytunnilla haluttiin tietää, aikooko hallitus leikata valtionyhtiöiden johdon palkkioita sekä estää nyt suunnitellut Postin työntekijöiden palkanalennukset. Onko valtion kokonaisedun mukaista, että ihmiset eivät saa työstään elämiseen riittävää palkkaa, vaan joutuvat turvautumaan tulonsiirtoihin, jotka rahoitetaan julkisesta kassasta, hallitukselta kysyttiin.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoi, että hän on pyytänyt Postin johtoa arvioimaan johdon palkitsemisen uudestaan syyskuun aikana. ”Samalla pitää tietenkin ajatella työntekijöiden asemaa. Oma näkemykseni on, että erityisesti valtionyhtiöissä pitää olla tarkkana ja esimerkillinen työntekijäpolitiikassa”, Paatero sanoi.

Muita kyselytunnin aiheita olivat yrittäjien edellytykset ja keliakiakorvauksen palauttaminen.

Kyselytunnin koko keskustelu on luettavissa istunnon pöytäkirjasta.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunta kokoontui syyskauden ensimmäiseen täysistuntoon keskiviikkona 4. syyskuuta. Lähetekeskustelussa oli muun muassa hallituksen esitykset postilain muuttamisesta (HE 6/2019). Muutoksella lisätään lakiin rajatylittäviä pakettipalveluita koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen edellyttämät täydentävät kansalliset säännökset.

Keskustelussa nousi vahvasti esiin myös postin työntekijöitä uhkaavat palkkaleikkaukset ja johdon suuret palkkiot. Lähetekeskustelun päätteeksi asia lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan.

Lähetekeskustelussa olivat myös muun muassa hallituksen esitys arvonlisäverolain ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisesta (HE 7/2019) sekä Etyjin Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2018 (K 14/2019).

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Puhemies Matti Vanhanen piti infotilaisuuden syysistuntokaudesta eduskunnassa tiistaina 3.9.2019. Vanhanen käsitteli infossaan eduskunnan ajankohtaisia asioita sekä vaalikauden alkua.

Vanhasen mukaan syysistuntokaudella selvitetään mahdollisuuksia lisätä hallituksen ja eduskuntatyön ennakoitavuutta ja sujuvuutta.

– Eduskuntatyötä uudistava työryhmä on asetettu, ja se tulee keskittymään yksittäisen edustajan työskentelyolosuhteisiin, sekä eduskunnan toimintaan kokonaisuutena. On hyvä läpivalaista prosesseja ja katsoa, voidaanko asioita tässä ajassa tehdä jollakin tavalla toisin, Vanhanen totesi.

Eduskunnan syysistuntokaudella näkyy myös Suomen EU-puheenjohtajuuskausi.

– Hallitukselta ja ministereiltä tämä vaatii paljon aikaa, mikä vaikuttaa syksyn kulkuun. Eduskunnassa puheenjohtajuuskausi näkyy lähinnä Suuressa valiokunnassa sekä järjestettävinä kokouksina, Vanhanen sanoi.

Vanhanen kiinnitti myös huomiota sananvapauteen.

– Sananvapaudesta keskustelu on tärkeä aihe tässä ajassa. Ympäri maailmaa käytävä keskustelu koettelee sananvapauden rajoja; sitä, mikä on soveliasta, sivistyneeseen käytökseen kuuluvaa ja mikä ei. Eduskunnassa kaikista asioista pitää voida puhua, mutta muita loukkaamatta ja leimaamatta, Vanhanen painotti.

Vanhasen infon tallenteen voi katsoa eduskunnan verkkopalvelusta. 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Kansalaisaloite ”Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkotus” luovutettiin eduskunnalle tiistaina 3. syyskuuta. Kansalaisaloitteen otti vastaan eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi.

Maaliskuussa 2012 alussa tuli voimaan perustuslain muutos, joka mahdollistaa kansalaisaloitteen jättämisen eduskunnalle. Vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Allekirjoitukset aloitteeseen on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa.

Kansalaisaloite KAA 5/2019 (luettavissa myöhemmin tänään)
Kansalaisaloitteiden käsittely eduskunnassa

Lähde: Eduskunta.fi