keskiviikko, 10 joulukuun, 2025

SUOMI

Vanhanen ja Liettuan presidentti keskustelivat energiaturvallisuudesta

NordenBladet —

Energia- ja ydinturvallisuus sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyö nousivat keskusteluihin, kun Liettuan presidentti Gitanas Nausėda vieraili eduskunnassa tiistaina tavaten puhemies Matti Vanhasen. Maiden ja niiden parlamenttien kahdenväliset suhteet todettiin nopeasti niin hyviksi, että keskustelussa siirryttiin sujuvasti Itämeren alueen ja Euroopan unionin yhteisiin haasteisiin.

Liettuan suuri huoli on tällä hetkellä Valko-Venäjän rajan taakse, vain 40 kilometrin päähän Liettuan pääkaupungista Vilnasta rakentuva uusi Astravetsin ydinvoimala. Liettualaiset eivät luota siihen, että rakennustyömaan tai valmiin voimalan käyttöturvallisuus noudattavat länsimaisia kriteereitä. Presidentti Nausėda totesi myös, että Liettualle on tärkeää parantaa maan huoltovarmuutta ja energiaturvallisuutta muun muassa Suomen, Puolan ja Baltian maat Keski-Eurooppaan yhdistävän kaasuputken avulla.

Vanhanen kertoi, miten ajatus Itämeren maita yhdistävistä sähkö- ja kaasuverkoista sekä nesteytetyn maakaasun LNG:n terminaaleista syntyi reilut kymmenen vuotta sitten, kun eurooppalaiset pääministerit pohtivat elvytystoimia uhkaavaa taloustaantumaa vastaan. Itämeren mailla oli idea, ja komissiolla halua tukea sitä unionin energiaomavaraisuuden parantamiseksi.

”Kymmenessä vuodessa on saavutettu se, mitä silloin suunniteltiin. Suomen, Ruotsin ja Baltian sähköverkkoyhteyksien vahvistaminen, Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki ja Itämeren maiden LNG-terminaalien verkosto on yksi konkreettisimmista EU-yhteistyön tuloksista”, Vanhanen iloitsi.

Baltian maille tärkeä hanke on myös Tallinnan ja Berliinin yhdistävä Rail Baltica –rautatie. Liettualaisilla oli käsitys, että Suomi hyötyisi uudesta yhteydestä eniten, jos Helsingin ja Tallinnan välille rakennettaisiin tunneli. Puhemies Vanhanen ja keskusteluun osallistuneet muut kansanedustajat korjasivat kuitenkin liettualaisten tietoja kertomalla, että lauttamatka Tallinnaan kestää vain kaksi tuntia, ja jos Rail Baltica vie Tallinnasta Berliiniin seitsemässä tunnissa, kokonaismatka-aika lyhenee suomalaisten kannalta merkittävästi, tuli tunnelia tai ei.

Vanhasen ja Nausėdan tapaamiseen eduskunnassa osallistuivat myös kansanedustajat Kristiina Salonen (sd.), Jani Mäkelä (ps.) Kai Mykkänen (kok.), Jouni Ovaska (kesk.), Sandra Bergqvist (r.), Antero Laukkanen (kd.) ja eduskunnan Liettua-ystävyysryhmän puheenjohtaja Sakari Puisto (ps.).

Nausėda oli tiistaina Suomessa tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimällä työvierailulla. Niinistön ja Vanhasen lisäksi hän tapasi pääministeri Antti Rinteen (sd.).

Lähde: Eduskunta.fi

LIVE: Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan julkinen kuuleminen 13.11. klo 11.30

NordenBladet —

​Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan julkinen kuuleminen Suomen työmarkkinoiden kehittämisestä keskiviikkona 13.11. klo 11.30. 

Kuultavina ovat:

Johtaja Heli Puura, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Johtaja Katarina Murto, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko, Akava ry

Sosiaali-, terveys- ja työvoimapolitiikan johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry

Työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät ry

Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry                                 

Tietokirjailija Pontus Purokuru

Seuraa tilaisuutta suorana lähetyksenä https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/

Lähde: Eduskunta.fi

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan julkinen kuuleminen 13.11. klo 11.30

NordenBladet —

​Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan julkinen kuuleminen Suomen työmarkkinoiden kehittämisestä keskiviikkona 13.11. klo 11.30. 

Kuultavina ovat:

Johtaja Heli Puura, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Johtaja Katarina Murto, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko, Akava ry

Sosiaali-, terveys- ja työvoimapolitiikan johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry

Työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät ry

Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry                                 

Tietokirjailija Pontus Purokuru

Seuraa tilaisuutta suorana lähetyksenä https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/

Lähde: Eduskunta.fi

​LIVE: Talousvaliokunnan julkinen kuuleminen kansalaisaloitteesta Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi

NordenBladet —

Talousvaliokunnan julkinen kuuleminen kansalaisaloitteesta Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi (KAA 7/2019 vp) 6.11.2019 klo 11

Kuultavina ovat:

Aihealueet

Talousvaliokunta; Valiokunnat

Lähde: Eduskunta.fi

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen tapasi perjantaina Venäjän duuman ja liittoneuvoston jäseniä

NordenBladet —

On ilo nähdä Suomen ystävyysryhmien edustajia Helsingissä”, totesi puhemies Matti Vanhanen toivottaessaan Venäjän duuman ja liittoneuvoston Suomi-ystävyysryhmän jäseniä tervetulleeksi eduskuntaan.

Vieraat ovat saapuneet Suomeen Helsingin kaupungin kutsumana osallistuakseen kaupungin järjestämään korkean tason Itämeri-aiheiseen seminaariin ja Romanssimusiikin Edistämisyhdistyksen Romantiikan jättiläiset-konserttiin.

Tässä yhteydessä he vierailivat myös eduskunnassa, jossa tapasivat puhemiehen lisäksi Suomen eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän ja ulkoasiainvaliokunnan edustajia.

Puhemies keskusteli vieraiden kanssa arktisista asioista, ympäristönsuojelusta, parlamenttien välisestä yhteistyöstä ja alueellisesta yhteistyöstä.

Venäjän delegaation johtajana toimi duuman Suomi-ystävyysryhmän koordinaattori, kansanedustaja Valentina Pivnenko Karjalan tasavallasta.

Lähde: Eduskunta.fi

Luento 8.11. Voivatko uudet kansalaisosallistumisen muodot lisätä päätöksenteon pitkäjänteisyyttä?

NordenBladet — Tervetuloa Eduskunnan kirjastoon seuraamaan Vaikuttaminen vuosi -luentosarjan viimeistä luentoa kansalaisosallistumisen muodoista perjantaina 8.11. klo 14.00–15.00!

Tervetuloa Eduskunnan kirjastoon seuraamaan Vaikuttaminen vuosi -luentosarjan viimeistä luentoa kansalaisosallistumisen muodoista perjantaina 8.11. klo 14.00–15.00!

​Professori Maija Setälä Turun yliopistosta tarjoaa luennossaan tutkittua tietoa seuraavista kysymyksistä:
– Mitkä ovat uudet kansalaisosallistumisen muodot ja mikä merkitys niillä on?
– Miten uudet osallistumismuodot suhteutuvat edustukselliseen päätöksentekoon?
– Missä määrin eri kansalaisosallistumisen muodot haittaavat tai edesauttavat pitkäjänteistä päätöksentekoa ja miksi?
– Miten kansalaisosallistuminen voisi lisätä kestävän politiikan tekemistä ja ratkaista kauaskantoisia ongelmia?

Vaikuttamisen vuosi 2019 on kaikille avoin luentosarja vaalikaudet ylittävästä politiikasta. Kuusi ajatuksia herättävää luentoa tarjoavat ratkaisuja kestävämpään päätöksentekoon ja kansalaisosallistumiseen.

Luennot pidetään Eduskunnan kirjastossa (Aurorankatu 6, Helsinki) keväällä ja syksyllä 2019.

Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton (ei ilmoittautumista).

Luentoja voi seurata myös verkossa suorina lähetyksinä osoitteessa: www.bit.ly/vaikuttamisenvuosi.

Sarjan järjestää Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) yhteistyössä Eduskunnan kirjaston kanssa. Tutkimushankkeessa ovat mukana Turun ja Tampereen yliopistot, Åbo Akademi ja Luonnonvarakeskus.

Lisätietoja:
Professori Henri Vogt, Turun yliopisto, henri.vogt@utu.fi, puh. 029 450 3126
Eduskunnan kirjaston johtaja, Antti Virrankoski, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, puh. 09 432 3401

Luentosarjan aikataulu ja aiheet
PALO-tutkimushanke Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa

www.eduskunta.fi/kirjasto

Lähde: Eduskunta.fi

Pohjoismaiden neuvoston palkinnot jaettiin Tukholmassa

NordenBladet — Pohjoismaiden neuvoston palkinnot jaettiin tiistai-iltana 29. lokakuuta pidetyssä juhlallisessa tilaisuudessa Tukholman Konserttitalossa. Vuosittain jaettavat viisi palkintoa ovat kirjallisuuspalkinto, lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto, elokuvapalkinto, musiikkipalkinto ja ympäristöpalkinto. 

Vuoden 2019 kirjallisuuspalkinto jaettiin tanskalaiselle kirjailijalle Jonas Eikalle novellikokoelmasta Efter Solen (”Auringon jälkeen”, suomentamaton).

Lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon sai norjalainen kirjailija Kristin Roskiften kuvakirjasta Alle sammen teller (”Kaikilla on merkitystä”, suomentamaton).

–> KUVAGALLERIA & VOITTAJAT: Pohjoismaiden neuvoston juhlallinen palkintogaala Tukholman konserttitalossa

Elokuvapalkinto meni tanskalaiselle elokuvalle Queen of Hearts, jonka on ohjannut May el-Toukhy, käsikirjoittanut el-Toukhy ja Maren Louise Käehne, tuottaneet Caroline Blanco ja René Ezra.

Musiikkipalkinnon sai islantilainen esiintyvä taiteilija Gyða Valtýsdóttir.

Ympäristöpalkinto annettiin Greta Thunbergille, mutta hän kieltäytyi palkinnosta vedoten ilmastotoimien puutteellisuuteen.

Palkintojen tarkoituksena on tehdä maiden tiivistä kulttuuriyhteistyötä tunnetuksi ja lisätä kiinnostusta Pohjoismaiden kirjallisuuteen, kieliin, musiikkiin ja elokuviin. Ympäristöpalkinto on tunnustus merkittävästä panostuksesta Pohjoismaiden kestävään kehitykseen. Palkinnot ovat kukin suuruudeltaan 350 000 Tanskan kruunua, noin 47 000 euroa. Pohjoismaiden neuvoston palkinnot ovat Pohjolan arvostetuimpia.

Palkinnot jaetaan vuosittain Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä. Tänä vuonna istunto pidetään Tukholmassa 29.10.-31.10. Istuntoa voi seurata suorana lähetyksenä www.norden.org/session2019 sekä Facebookissa ja Twitterissä käyttämällä aihetunnisteita #nrsession, #nrpol. Palkintojenjakotilaisuudella on aihetunniste #nrpriser.

Lähde: Eduskunta.fi

KUVAGALLERIA & VOITTAJAT: Pohjoismaiden neuvoston juhlallinen palkintogaala Tukholman konserttitalossa

Nordic Council Awards Ceremony 2019

NordenBladet – Eilen illalla, tiistaina 29. lokakuuta 2019, jaettiin Ruotsissa Tukholman konserttitalossa (Stockholms konserthus, Hötorget 8) pidetyssä juhlallisessa palkintogaalassa Pohjoismaiden neuvoston palkinnot. Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain viisi palkintoa: kirjallisuus-, elokuva-, musiikki-, ympäristö-, sekä lasten- ja nuorisokirjallisuuden palkinnon. Tunnustuksen lisäksi voittaja saa myös rahapalkinnon – 350.000 tanskan kruunua.

 

https://www.instagram.com/p/B4Nz_S9nOny/

nrpriser

Tämänvuotisen juhlallisen palkintogaalan avasivat tervehdyspuheilla Ruotsin parlamentin jäsen ja puhemies Per Olof Andreas Norlén, Pohjoismaiden ministerineuvoston presidentti Hans Wallmark sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston varapresidentti Gunilla Carlsson. Juhlallisuutta lisäsi ja fantastisen konsertin antoi Västeråsin sinfoniaorkesteri kapellimestari Cathrine Winnesin johdolla. Illan juonsi ruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja television ohjelman toimittaja Jessika Gedlin. Konsertissa esiintyivät lisäksi Emilia Amper (yksi Ruotsin tunnetuimmista kansanmuusikoista ja Key Fiddle -soittaja), El Sistema -niminen södertäljeläinen lastenorkesteri, The Mamas (naisten musiikkitrio jäseninään Loulou LaMotte, Dinah Yonas Manna ja Ash Haynes), sellonsoittaja Johanna Sjunnesson sekä islantilainen duo Hugar (Pétur Jónsson, Bergur Þórisson).

Ensimmäisenä annettiin lasten- ja nuorisokirjallisuuden palkinto 2019 (The Nordic Council Children and Young People´s Literature Prize 2019). Palkinnon sekä palkintoehdokkaat esitteli Ruotsin pääministeri Stefan Löfen. Voittajaksi tuli 44-vuotias norjalainen kirjailija ja kuvittaja Kristin Roskifte. Palkinnon hän voitti kirjalla ”Alle sammen teller” (”Everybody counts”).

Põhjamaade Nõukogu auhinnagala
Põhjamaade Nõukogu auhinnagala

Toisena annettiin Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto 2019 (The Nordic Council Music Prize 2019). Palkinnon ja palkintoehdokkaat esitteli suomalainen kapellimestari ja sellonsoittaja Susanna Mälkki. Musiikkipalkinnon voitti islantilainen instrumentalisti Gyða Valtýsdóttir. Valtýsdóttir oli palkinnosta niin liikuttunut, että kiitospuhetta pitäessään hänen tuli kamppailla käsien värinää vastaan. Hennon pehmeällä äänellä hän ilmoitti, että menestyksen takana on hänen äitinsä.



Kolmantena julistettiin Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon voittaja (The Nordic Council Environment Prize 2019). Palkinnon ja palkintoehdokkaat esitteli Euroopan nuorten parlamentin (EYP) jäsen Noura Berrouba. Voittajaksi tuli 16-vuotias ruotsalainen ilmastoaktivisti ja liikkeen ”Fridays for Future” perustaja Greta Thunberg. Kansa salissa taputti Thunbergille jo silloin, kun palkintoehdokkaat julistettiin. Thunberg itse ei kuitenkaan osallistunut palkintogaalaan, sillä hän oli samaan aikaan Kaliforniassa. Hänen puolestaan lavalle tulivat hänen aktivistitoverinsa, jotka lukivat Thunbergin kirjeen, joka sisälsi kiitossanoja ja ilmoituksen palkinnosta luopumisesta. ”Haluan kiittää Pohjoismaiden neuvostoa tästä palkinnosta. Se on suuri kunnia. Ilmastonmuutokset eivät kuitenkaan tarvitse enää palkintoja. Ma tarvitsemme sitä, että vallanpitäjät ja poliitikot uskoisivat tieteellisiä tutkimuksia”, Greta ilmoitti. Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark ilmoitti Norden.org-sivustolla, että kunnioittaa Greta Thunbergin päätöstä ja että perusteellisesti harkitaan, mitä palkintorahalla tehdään (lue Greta Thunbergin palkinnosta ja palkintorahasta luopumisesta lisää TÄSTÄ).


Miljöpris 2019

Neljäntenä annettiin Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto 2019 (The Nordic Council Film Prize 2019). Palkintoehdokkaat esitteli ja palkinnon ojensi norjalainen näyttelijä Lena Cecilia Sparrok. Voittaja oli tanskalainen draama- ja jännityselokuva ”Queen of Hearts” (alkuperäisnimi: Dronningen). Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja May el-Toukhy, käsikirjoittaja Maren Louise Käehne ja tuottajat Caroline Blanco ja Rene Ezra.


filmpris 2019
filmpris 2019 dronningen

Viidennen palkinnon, Pohjoismaiden ministerineuvoston kirjallisuuspalkinnon (The Nordic Council Literature Prize 2019) esitteli ruotsalainen runoilija ja kirjailija Johannes Anyuru. Palkinto meni tällä kertaa Tanskaan. Voittajaksi tuli 28-vuotias Jonas Eika Rasmussen romaanillaan ”Efter Solen”. Jonas Eika aiheutti kuitenkin konserttisaliin melkoisesti levottomuutta ja jännitystä. Hän nimittäin käytti palkinnon vastaanottopuheen ajan istuvan hallituksen häpäisyyn. Hän tuomitsi kahdella sivulla olleessa valmistellussa puheessaan Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin (joka istui samaan aikaan vain muutaman metrin päässä salissa), puhui kapitalismista, rasismista ja radikaalien muutosten tarpeesta Pohjoismaissa.



Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2019 palkintogaalan (19.30-21.00) lopetti mahtava ”Ain´t No Mountain High Enough” The Mamasin ja Västeråsin sinfoniaorkesterin esittämänä.
Katso lisäksi: Pieni seurapiirikuvasto palkintogaalan vieraista (eli viisi minuuttia ennen konsertin alkua käytävillä ja salissa) on kohta nähtävillä myös NordenBladetin viihdesivustoilla Ohmygossip.

Kuvat ja teksti: NordenBladet / Helena-Reet Ennet

Vanhanen patistaa Pohjoismaita rajaesteiden poistamiseen

NordenBladet —

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen toivoo pohjoismaisten parlamenttien ja niiden valiokuntien tekevän entistäkin tiiviimpää yhteistyötä vanhojen rajaesteiden poistamiseksi ja uusien välttämiseksi. Vanhanen puhui aiheesta Pohjoismaiden neuvoston yhteydessä pidetyssä pohjoismaisessa puhemieskonferenssissa tiistaina.

”Yhtä tärkeää kuin rajaesteiden poistaminen on ehkäistä uusien rajaesteiden syntymistä. Pohjoismaiden on syytä terästää koordinaatiota ja tiedonvaihtoa uusien kansallisten sääntöjen käyttöönotossa, erityisesti maiden toimeenpannessa EU-direktiivejä. Meidän pitäisi vaatia ministeriöiltä ja hallituksilta, että EU-direktiivejä implementoidaan samalla tavalla kaikissa pohjoismaissa ja siten ei ainakaan näistä syistä synny lainsäädännöllisiä eroavaisuuksia ja sitä kautta pohjoismaisia rajaesteitä”, Vanhanen painotti.

”Myös kansallisilla toimilla voidaan ehkäistä uusien rajaesteiden syntymistä. Esimerkiksi lakiehdotuksen valmisteluun yhteydessä olisi tärkeä selvittää ehdotuksen seurauksia pohjoismaiden sisällä muuttaville”, hän jatkoi.

Rajaesteellä tarkoitetaan lakeja ja julkisia sääntöjä tai käytäntöjä, jotka haittaavat henkilöiden liikkuvuutta tai yritysten rajat ylittävää toimintaa Pohjoismaissa. Usein rajaeste johtuu sinällään oikean ja voimassa olevan säännön tai lain soveltamisesta, jonka rajaestevaikutuksista viranomaiset eivät ole tietoisia. Yksilötasolla merkittävimmät rajaesteet liittyvät verotukseen, sosiaalietuuksiin, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja työelämän rajoituksiin.

Vanhanen muistutti, että Pohjoismaiden pitkä perinne kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta tukee myös talouskasvua ja työllisyyttä. 

”Hallitusten hankkeessa, jossa mahdollistetaan kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käyttö kaikissa Pohjoismaissa, on toteutuessaan suuri merkitys sekä kansalaisille että elinkeinoelämälle. Siitä voi tulla pohjoismaisen yhteistyön uusi virstanpylväs, mahdollisesti yhtä tärkeä kuin passiunioni aikoinaan”, hän arveli.

Pohjoismaisten puhemiesten tapaamisen yhteydessä Vanhanen tapasi kahdenvälisesti myös Islannin puhemiehen Steingrímur J. Sigfússonin ja Norjan puhemiehen Tone Wilhelmsen Trøenin, minkä lisäksi puhemiehet osallistuivat yhdessä kuningas Kaarle XVI Kustaan tarjoamalle lounaalle.

Lähde: Eduskunta.fi

Viking Line saa uudet laivan viinit ensi vuonna

NordenBladet – Tammikuun 2020 alusta lähtien Viking Linen ravintolat, baarit ja myymälät saavat valikoimiinsa jälleen uudet laivan viinit. Vuosina 2020–2021 matkustajat pääsevät tutustumaan saksalaiseen valkoviiniin, italialaiseen punaviiniin, kuivaan Proseccoon sekä jo tuttuun Viking Linen yksinoikeudella myymään samppanjaan.

Vuosittain Viking Linen laivoilla myydään yli 3 miljoonaa litraa viinejä. Se tekee laivayhtiöstä yhden Pohjoismaiden suurimman viinikauppiaan. Matkustaja voi valita ostoksensa kaikkiaan noin 600 viinin valikoimasta.

”Kuohuviinien kysyntä on vakiintunut korkealle tasolle ja yleisesti ottaen kiinnostus kuplajuomia kohtaan tuntuu vain kasvavan. Trendikkäät roséviinit ovat olleet tänä vuonna erityisen haluttuja. Myös valko- ja punaviinien kysyntä on vakaassa nousussa,” Viking Linen Tax Free Manager Kim Engblom kertoo.

Matkustajalle laivan viinit ovat helppo vaihtoehto, sillä asiantuntijaraati on ne valinnut satojen, korkealuokkaisten ja hinta-laatusuhteeltaan erinomaisten viinien joukosta. Viking Linella laivan viinit valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Uusi laivan valkoviini on Handwerk Riesling, nuorista ja innovatiivisista viinintekijöistä koostuvan PLOB GmbH -kollektiivin kuiva Riesling Saksasta, Moselin alueelta.

Uusi laivan punaviini puolestaan on Edizione Apassimento, täyteläinen ja hedelmäinen punaviini italialaiselta Puglian alueelta.

Uusi laivan kuohuviini on Val d’Oca Prosecco DOC Treviso Extra Dry, joka valmistetaan laadukkaana tunnetuista italialaisen Valdobbiadenen alueen rypäleistä.

Valikoimissa jatkaa myös Essi Avellanin yksinoikeudella Viking Linelle valitsema laivan samppanja, Piper-Heidsieck Essentiel by Essi for Viking Line.

Uudet laivan viinit tulevat myyntiin kaikille Viking Linen aluksille 1. tammikuuta 2020.