NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt kuluvan vuoden budjetissa saamallaan tuottavuusrahalla kaksi digiuudistushanketta, metsänhoidon suositusten digitalisoinnin ja MELA-metsälaskelmaohjelmiston uudistamisen avoimeen lähdekoodiin perustuvaksi.

–Molemmat hankkeet edistävät osaltaan Suomen metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Erityisen merkittävää on se, että uusimpaan tutkimustietoon perustuvat metsänhoitosuositukset ovat suositusten digitalisoinnin myötä heti kaikkien toimijoiden saatavilla.

Metsänhoitosuosituksiin liittyvän hanketyön toteuttamisesta vastaa suosituksia kehittävä ja ylläpitävä Tapio Oy ja MELA-ohjelmiston nykyaikaistamisesta Luonnonvarakeskus. Suositusten digitalisointihankkeen on määrä valmistua vuonna 2021 ja ohjelmistohankkeen vuonna 2022.

Uudet suositukset nopeasti ja tehokkaasti käyttöön

Tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvat metsänhoidon suositukset kokoavat yhteen hyvän metsänhoidon parhaat käytännöt. Suositusten antamisella tähdätään muun muassa metsien kasvun ja metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämiseen.

Metsänhoidon suositusten digitalisointi mahdollistaa jatkossa sen, että suositukset ovat kiinteä osa eri toimijoiden toimintajärjestelmiä, ohjeistuksia ja metsänomistajille tarjottavia palveluita. Hanke hyödyttää erityisesti metsänhoitoyhdistyksiä, kone- ja metsäpalveluyrittäjiä ja metsäyhtiöitä, joiden ei enää tarvitse ylläpitää suosituksia omissa järjestelmissään.

Suositukset kootaan digihankkeessa yhteen tietokantaan, josta tiedot ovat julkisen rajapinnan kautta kaikkien saatavilla. Kun suosituksia muutetaan esimerkiksi uuden tutkimustiedon myötä, kaikilla toimijoilla on saman tien käytettävissään sama ajantasainen tieto ja uudet ideat ja suositukset leviävät nopeasti niin metsänomistajien kuin muidenkin toimijoiden käyttöön.

MELA-ohjelmistosta monipuolisempi ja läpinäkyvämpi

MELA on metsätalouden analyysi- ja suunnitteluohjelmisto, jota käytetään erilaisissa metsien käyttöä koskevissa vaihtoehtolaskelmissa ja vaikutusanalyyseissä. Nyt käynnistetyssä hankkeessa ohjelmistosta tehdään nykyistä monipuolisempi, läpinäkyvämpi, käyttäjäystävällisempi ja helpommin ylläpidettävä.

Metsälaskelmaohjelmiston nykyaikaistaminen ja uudistaminen (MENU) –hankkeen tavoitteena on kehittää uusimpaan tutkimustietoon ja avoimeen lähdekoodiin perustuva laskentajärjestelmä, jonka avulla voidaan tuottaa tietoa sekä kansallisia että kansainvälisiä tietotarpeita varten.

Lähde: mmm.fi

NordenBladet — Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 28.1.2019 vuoden ensimmäiseen kokoukseensa. Kokouksessa Suomea edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. EU:n maatalousministerit keskustelevat neuvostossa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta sekä kasviproteiinin omavaraisuuden kehittämisestä. Muissa asioissa keskustellaan maaseudun kehittämisen rahoituksen merkitystä käsittelevästä kannanotosta, jossa Suomi on myös mukana.

Puheenjohtajamaana tammikuun alussa aloittanut Romania esittelee kautensa työohjelman Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus on keskeinen Romanian kaudella esillä oleva kokonaisuus. Romanian tärkeinä pitämiä aiheita ovat myös mm. biotalous, innovaatiot, maatalouteen liittyvä tutkimus sekä Euroopan kasviproteiinitarjonnan lisäämisen keinot.

Keskustelu yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta painottuu CAP:n strategiasuunnitelma-asetuksen täytäntöönpanomalliin ja markkinajärjestelyasetuksen viinikysymyksiin. Edellinen puheenjohtajamaa Itävalta edistyi hyvin asetusten käsittelyssä ja tämä työ toimii perustana Romanian kaudella tehtävälle työlle.  Romania tuo keskusteltavaksi toimia, jotka yksinkertaistaisivat CAP:n toimeenpanoa. Suomi pitää tätä lähtökohtaisesti hyvänä kehityskulkuna. Lisäksi ministerit kuulevat komission esityksen CAP:n ympäristö- ja ilmastokysymyksiin.

Neuvosto käsittelee myös komission valmistelemaa kasviproteiinisuunnitelmaa. Kasviproteiiniomavaraisuus on EU:n alueella haaste, johon pyritään löytämään ratkaisuja. Suomi kannattaa toimia, joilla varmistetaan ja kehitetään kasviproteiinien tuotantoa sekä koko toimitusketjua, kuten markkinatiedon saatavuutta ja läpinäkyvyyttä, tuotantoa ja tutkimusta koskevan tiedon jakamista sekä kuluttajainformaatiota. Suomen tavoitteena on laajempi kasviproteiinin tuotannon tarkastelu, johon myös nurmet otettaisiin mukaan. Lisäksi nurmet ovat osa myös ilmasto- ja ympäristötoimia.

Slovenia on valmistellut maatalous- ja kalastusneuvostoon kannanoton, jossa maa peräänkuuluttaa maaseudun kehittämiseen suunnattujen varojen tason pitämistä mahdollisimman lähellä nykyisen ohjelmakauden rahoitustasoa. Kannanoton on allekirjoittanut jo 17 jäsenmaata Suomi mukaan luettuna. Komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2021–2027 maaseudun kehittämispolitiikan rahoitus vähenisi 15 %. Allekirjoittaneet jäsenmaat näkevät näin merkittävän laskun erittäin huolestuttavana, koska se uhkaa monien hyvin toimivien maaseudun kehittämistoimien jatkuvuutta.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Ahti Hirvonen, p. 02951 62337

Lähde: mmm.fi