perjantai, 15 toukokuun, 2026

:::UUTISET:::

Islanti tulevaisuuden työelämän näyttämönä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Islanti järjestää 4.–5. huhtikuuta neljännen ja viimeisen pohjoismaisen konferenssin, joka liittyy Kansainvälisen työjärjestön (ILO) satavuotisjuhliin. Eri puolilta maailmaa tulevat osallistujat kokoontuvat keskustelemaan tasa-arvon ja työmarkkinaosapuolten roolista tulevaisuuden työelämässä. – Tasa-arvo, perhevapaat ja työmarkkinat liitetään yhä enemmän toisiinsa. Ne ovat osa-alueita, joilla Pohjoismaat voivat inspiroida muita maita, sanoo Islannin sosiaali- ja lapsiasiaministeri Ásmundur Einar Daðason.

Islanti järjestää 4.–5. huhtikuuta neljännen ja viimeisen pohjoismaisen konferenssin, joka liittyy Kansainvälisen työjärjestön (ILO) satavuotisjuhliin. Eri puolilta maailmaa tulevat osallistujat kokoontuvat keskustelemaan tasa-arvon ja työmarkkinaosapuolten roolista tulevaisuuden työelämässä. – Tasa-arvo, perhevapaat ja työmarkkinat liitetään yhä enemmän toisiinsa. Ne ovat osa-alueita, joilla Pohjoismaat voivat inspiroida muita maita, sanoo Islannin sosiaali- ja lapsiasiaministeri Ásmundur Einar Daðason.

Millä tavoin työmarkkinoiden nopeat muutokset vaikuttavat Pohjoismaihin ja niiden työmarkkinamalleihin? Entä mitä vaaditaan, jotta Pohjolan työmarkkinat olisivat tasa-arvoiset ja sosiaalisesti kestävät?

Nämä ovat konferenssin keskeisiä kysymyksiä.
Seuraa konferenssia suorana verkkolähetyksenä!
Koko ohjelma löytyy täältä.

Osallistujia koko maailmasta
Yhteensä 300 konferenssivierasta – tutkijoita, poliitikkoja, ay-johtajia, työnantajapuolen edustajia ja kansainvälisten järjestöjen johtajia – seuloo kahden päivän aikana ideoita ja ehdotuksia siitä, miten työehtoja voidaan parantaa ja osaamista ylläpitää kilpailtaessa robottien ja tekoälyn kanssa. Toinen keskeinen teema on samapalkkaisuus sukupuolesta riippumatta.

Pohjoismailla ratkaisun avaimet
Pohjoismaiden työministerit kohtaavat konferenssia edeltävänä päivänä 3. huhtikuuta työelämäalan ministerineuvoston kokouksessa. Kokoukseen ja konferenssiin osallistuu myös ILOn pääjohtaja Guy Ryder.

– Pohjoismainen kolmikantamalli, jossa hallitukset ja työmarkkinaosapuolet tekevät yhteistyötä, tarjoaa ratkaisun avaimet tulevaisuuden työelämän haasteisiin, Guy Ryder toteaa.

Pohjoismaiden ympäri neljässä vuodessa
Future of Work -konferensseja on järjestetty viime vuosina Pohjoismaiden ministerineuvoston kulloisessakin puheenjohtajamaassa. Ensimmäinen kokous pidettiin neljä vuotta sitten Helsingissä, ja aiheena olivat työn luonteessa tapahtuvat globaalit muutokset. Oslossa taas pohdittiin kolme vuotta sitten jakamistaloutta, ja Tukholmassa viime vuonna pidetyssä kolmannessa konferenssissa ruodittiin teknistä kehitystä ja koulutustarpeiden muuttumista.

Reykjavikissa järjestettävä neljäs konferenssi summaa aiemmat keskustelut, mutta samalla vietetään ILOn 100-vuotisjuhlia.

ILO-raportti valmiina
Juhlien kunniaksi konferenssissa saadaan erillinen esittely työn tulevaisuutta käsittelevästä raportista, jonka on laatinut ILOn kansainvälinen komissio. Toinen komission kahdesta puheenjohtajasta oli Ruotsin pääministeri Stefan Löfven. ILO on pyytänyt Pohjoismailta ideoita ja ehdotuksia siitä, miten työehtoja voidaan parantaa, tasa-arvoa lisätä ja osaamista ylläpitää, jotta robotit ja tekoäly eivät veisi työpaikkoja.

Tasa-arvo keskeinen painopistealue
Pohjoismaat ovat painottaneet työsuojelua ja kolmikantayhteistyötä, ja näitä asioita on tarkoitus pohtia ja kehitellä eteenpäin. Työympäristöllä on tärkeä merkitys, Ásmundur Einar toteaa. Hänen mukaansa työmarkkinoilla on niin ikään syytä priorisoida tasa-arvoa.

Islannissa laadittiin hiljattain samapalkkaisuusstandardi, jota ollaan nyt ottamassa käyttöön kaikissa yli 250 työntekijän virastoissa ja yrityksissä. Pohjoismaat ovat raivanneet tietä myös perhevapaille ja muille työmarkkinauudistuksille, ja tasa-arvo, perhevapaat ja työmarkkinat liitetään yhä enemmän toisiinsa. Kaikille on annettava mahdollisuus aktiiviseen työmarkkinaosallistumiseen.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta
Pohjoismaiden ministerineuvosto ja ILO aloittivat vuonna 2016 yhteistyön, joka liittyy tasa-arvon toteutumiseen tulevaisuuden työelämässä. Yhteistyö on osa ILOn Women at Work -vuosisata-aloitetta. Se on yksi seitsemästä sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävästä aloitteesta, joita ILOn ja kaikkien jäsenvaltioiden on määrä edistää ja valottaa osana järjestön tämänvuotisia satavuotisjuhlia.

”Women at Work” -aloitteeseen ja toiseen vuosisata-aloitteeseen nimeltä ”Future of Work” kytkeytyy myös meneillään oleva laaja tutkimushanke, jossa tarkastellaan pohjoismaista työelämää vuonna 2030. Pohjoismaiden työministerien julkistamassa hankkeessa on mukana suuri joukko pohjoismaisia tutkijoita, ja sitä johtaa norjalainen Fafo-tutkimussäätiö.

”Me emme lähde tulevaisuutta pakoon.”
Ásmundur Einar Daðason toteaa, että työelämän tulevaisuus puhuttaa nyt kaikissa Pohjoismaissa, myös Islannissa. Maan väestö kasvo nopeasti, ja työmarkkinoilla on aistittavissa uusia tuulia. Myös ilmastonmuutoksella on valtava merkitys. Islannilla on vahva usko siihen, että konferenssi antaa eväitä tulevaan työhön.

– Kehitys on niin nopeaa, että Pohjoismaat voivat säilyttää johtoasemansa vain jatkamalla työmarkkinayhteistyötä. Me emme lähde tulevaisuutta pakoon, Ásmundur Einar Daðason summaa.

Lähde: Norden.org

Keikkatyöt ja epävarmat työsuhteet – yleistyminen alakohtaista eikä maakohtaista

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Keikka-, freelance- ja kutsutyöt eivät ole yleistyneet Pohjoismaiden työmarkkinoilla. Epätyypillisten työsuhdemuotojen osuus on noin kolmasosa, eli yhtä suuri kuin kymmenen vuotta sitten. Jos työmarkkinoita vertaillaan alakohtaisesti eikä maakohtaisesti, kehitys on kuitenkin ollut dramaattisempaa. – Vastentahtoisten, lyhyiden ja epävarmojen työsuhteiden osuus kasvaa joillakin aloilla nopeasti. Riskinä on työehtojen heikentyminen ja pohjoismaisen mallin rapautuminen, toteaa Tulevaisuuden työelämä -tutkimushankkeen tutkija Anna Ilsøe.

Ovatko tyypilliset vakituiset työsuhteet vaihtumassa epätyyppisiin työsuhdemuotoihin – ja kuinka pohjoismaiselle mallille silloin käy? Muun muassa tähän kysymykseen pureudutaan suuressa yhteispohjoismaisessa tutkimushankkeessa ”The future of work: Opportunities and challenges for the Nordic models”.

Hankkeen 25 tutkijaa seitsemästä pohjoismaisesta yliopistosta hahmottelevat sitä, miltä Pohjolan työelämä näyttää vuonna 2030.

Yllättävää vakiintumista
– Digitalisaation ja robotisaation on ennustettu lisäävän epätyypillisiä työsuhteita ja synnyttävän uusia epätyypillisiä työsuhdemuotoja. Tutkimuksemme mukaan niiden osuus ei kuitenkaan ole kasvanut kansallisella tasolla, vaan se on pysynyt Pohjoismaissa yllättävän vakaana ja on noin 30 prosenttia kaikista työsuhteista, sanoo Kööpenhaminan yliopiston työelämätutkija Anna Ilsøe.

Kehitys on vakiintunut myös muualla Euroopassa, mutta siellä epätyypillisten työsuhteiden osuus on jonkin verran suurempi: 35 prosenttia. Näiden työsuhdemuotojen ongelmana on se, että ihmiset ovat vaarassa jäädä palkkoja ja työehtoja säätelevän työehtosopimusmallin ulkopuolelle. Lisäksi uhkana on jääminen sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolelle, koska se on alun perin kehitetty vakituista kokoaikatyötä tekeville.

Tanska erottuu joukosta
Anna Ilsøe on tutkijakollegoineen tarkastellut ja vertaillut epätyypillisten työsuhteiden markkinoita kaikissa Pohjoismaissa. Maiden välillä on kiinnostavia eroja, mutta suuret muutokset ovat ensisijaisesti alakohtaisia.

– Marginaalinen eli alle 15 viikkotunnin osa-aikatyö on yleistynyt huomattavasti Tanskan yksityisellä palvelusektorilla: vähittäiskaupassa sekä hotelli-, ravintola- ja siivousalalla. Kehitys on niin voimakasta, että se näkyy jo maatasolla. Tanska on siten poikkeus Pohjoismaiden muuten hyvin vakaasta trendistä, Anna Ilsøe kertoo.

Pakolaisten umpikuja
Myös Ruotsissa epätyypilliset työsuhteet keskittyvät hotelli- ja ravintola-alalle.

– Määräaikaisten sopimusten osuus on Ruotsissa 15 prosenttia kaikista työsuhteista, mikä on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Riskinä on osuuden kasvu lähivuosina, kun suuri pakolaisjoukko pyrkii saamaan jalansijaa työmarkkinoilla. Näistä lyhyistä sopimuksista ei saisi tulla epävarmoihin ja pienpalkkaisiin töihin johtavia umpikujia, vaan niiden tulisi poikia vakaita työsuhteita.

Suomessa yli puolet kaikista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. He toimivat esimerkiksi maatalousurakoitsijoina, rakennusalan alihankkijoina, kulttuurialan freelancereina ja pyöräilevinä ruokalähetteinä.

Työntekijöitä vai yrittäjiä?
Yksinyrittäjillä on se ongelma, että he ovat usein käytännössä työntekijöitä. Tästä huolimatta he eivät kuulu työehtosopimusten, irtisanomissuojan sekä työaika- ja työsuojelusäännösten piiriin.

– Kokonaisuutena voidaan todeta, että päällisin puolin ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta alakohtaisessa vertailussa ilmenee suurta liikehdintää. Uusia joustavia työskentely- ja työllistämismuotoja käytetään eri tavoin eri sektoreilla. Kehityksen seurannassa tulisikin jatkossa keskittyä sektorikohtaiseen vertailuun maakohtaisen sijasta.

Pohjoismainen malli perustuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisiin työehtosopimuksiin, jotka säätelevät palkkoja ja työehtoja.

Malli voi rapautua alakohtaisesti
– Jos epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvaa joillakin aloilla suureksi, se voi pitkällä aikavälillä johtaa pohjoismaisen mallin rapautumiseen kyseisellä sektorilla. Epätyypillisiin työsuhteisiin työllistyvien järjestäytymisaste on yleensä pienempi, joten heillä ei ole myöskään sopimussuojaa siinä määrin kuin muilla, Anna Ilsøe toteaa.

Epätyypillisesti työllistyvien palkka- ja työehdot ovat kuitenkin Pohjoismaissa edelleen parempia kuin monissa muissa maissa.

Anna Ilsøe toteaa tutkijakollegoineen myös, että nuoret ja opiskelijat ovat Tanskassa yliedustettuina marginaalista, alle 15 viikkotunnin osa-aikatyötä tekevien keskuudessa. Tanskassa ja Islannissa on muuta Pohjolaa yleisempää se, että opiskelijat työskentelevät opintojen ohessa, ja kyse on mitä suurimmassa määrin vapaaehtoisesta osa-aikatyöstä.

Vastentahtoisuus kasvussa
Epätyypillisissä työsuhteissa vastentahtoisesti työskentelevien osuus on kasvussa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Vastentahtoisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen haluaisi mieluiten turvallisen kokoaikatyön. Osa-aika- ja pätkätöiden tekijät ovat koko Pohjolassa naisia, maahanmuuttajia ja nuoria. Yksinyrittäjyys taas on yleisempää miesten ja vanhempien ikäryhmien keskuudessa, tutkijat toteavat.

Työn tulevaisuus aiheena Islannissa
Anna Ilsøe on ollut mukana kirjoittamassa useita tutkimushankkeen osaraportteja, jotka julkaistaan keväällä 2019. Osaraportit ovat Pohjoismaiden anti vuonna 2019 vietettäviin Kansainvälisen työjärjestön ILOn 100-vuotisjuhliin. Lisäksi ne tarjoavat tärkeää pohjustusta Islannissa keväällä 2019 pidettävään Future of Work -konferenssiin. Tulevaisuuden työelämä -hankkeen loppuraportti toimitetaan vuonna 2020.

Lähde: Norden.org

Erittäin uhanalaiselle jokihelmisimpukalle laaditaan suojelustrategia

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Ympäristöministeriön asettama työryhmä laatii erittäin uhanalaiselle jokihelmisimpukalle eli kansankielellä raakulle suojelustrategian ja toimenpideohjelman. Työn on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

Raakku esiintyy Suomessa nykyisin enää runsaassa sadassa joessa. Monissa joissa raakut ovat häviämisen partaalla. Lajille sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet jokirakentamisen ja purojen perkaamisen sekä veden laadun heikentymisen myötä. Elinvoimainen raakkukanta ilmentää joen hyvää tilaa.

Raakku elää vain virtavesissä ja lisääntymiseen väli-isännäksi taimenen tai lohen. Valtaosa Suomen tunnetuista raakkuesiintymistä sijaitsee nykyisin pohjoisessa Luton, Kemijoen ja Iijoen vesistössä. Etelä-Suomessa laji esiintyy enää muutamassa joessa, ja sen luontainen lisääntyminen on todennäköisesti loppunut useimmissa eteläisissä raakkujoissa. Raakkuyksilöt voivat kuitenkin sinnitellä heikentyneissä elinympäristöissä pitkään, sillä raakku on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji: se voi elää yli 200-vuotiaaksi.

Raakku on erityisesti suojeltava laji ja se on rauhoitettu Suomessa jo vuonna 1955. Maailmanlaajuisesti ja Suomessa se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, Euroopassa äärimmäisen uhanalaiseksi.

Raakun historiallisia uhkia ovat helmenkalastus ja jokien uittoperkaukset, nykyisin mm. vesivoiman tuotanto ja maa- ja metsätalous, jotka vaikuttavat sekä isäntäkaloihin että heikentävät veden laatua ja raakun elinympäristöä. Myös tiedonpuute aiheuttaa uhkia raakulle eri maankäyttöhankkeissa.

Työryhmän tehtävänä on määritellä toimenpiteet, joiden avulla raakun nykyiset populaatiot Suomessa olisivat säilytettävissä ja heikentyneiden populaatioiden elinkelpoisuutta voitaisiin parantaa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on lajin suotuisan suojelun tason saavuttaminen. Työhön sisältyy jokikohtaista tarkastelua lajin säilymistä uhkaavista tekijöistä ja mahdollisista ratkaisuista. Työryhmässä on edustettuina viranomaisia, tutkijoita, etujärjestöjä ja asiantuntijoita. Työryhmä kuulee työn edetessä eri sektoreiden asiantuntijoita sekä sidosryhmiä. Strategian ja toimenpideohjelman on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.

”Elinvoimainen raakkukanta edellyttää laaja-alaisia toimia, kuten vesiensuojelua raakkujokien koko valuma-alueella sekä lohi- ja taimenkantojen elvyttämistä. Monipuolinen työryhmä antaa mahdollisuudet löytää raakun kannalta hyviä ratkaisuja ja toimintatapoja”, sanoo työryhmän puheenjohtaja Tuula Kurikka Metsähallituksen luontopalveluista.

Lisätietoja

Päällikkö Tuula Kurikka, Metsähallitus, p. 0400 255 212, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö, p. 0400 143 876, etunimi.o.sukunimi@ym.fi

Ympäristöministeriön asettama työryhmä laatii erittäin uhanalaiselle jokihelmisimpukalle eli raakulle suojelustrategian ja toimenpideohjelman. Työn on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

Lähde: ym.fi

Ympäristöministeriö rahoittaa ympäristölle haitallisten hylkyjen saneerausta

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Suomen ympäristökeskus selvittää Suomen aluevesillä sijaitsevat hylyt, jotka saattavat lähitulevaisuudessa olla öljypäästöjen lähde. Tavoitteena on etsiä öljynpoistoon sopivia kohteita. Ympäristöministeriö rahoittaa tänä vuonna 425 000 eurolla hanketta, joka on osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.

SYKE:n arvion mukaan Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä on yli tuhat vanhaa hylkyä, jotka ovat käyttäneet polttoaineenaan öljyä tai joissa on ollut lastina öljyä tai muita vaarallisia aineita. Näistä arviolta parisen kymmentä on korkean riskin hylkyjä eli ne ovat ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita.

SYKE on yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa tehnyt kevään aikana tiedusteluja valituissa hylkykohteissa. Hylkytiedustelujen avulla pyritään tämän vuoden aikana määrittämään kohde, jossa suoritetaan öljynpoisto vuonna 2020. Mikäli resurssit sallivat, pyritään öljyä poistamaan toisessakin kohteessa. Saneerauksien jälkeen hylkyjen ympäristövaaran hallinnalle esitetään uutta toimintamallia, jossa otetaan huomioon yksityisen ja viranomaissektorin mahdollinen yhteistyö.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 4 miljoonaa euroa vuosina 2019-2021, mikäli eduskunta myöntää vuosittain määrärahan.

Hankkeen vastuuorganisaatio on SYKE, ja Rajavartiolaitos osallistuu hankkeen toteutukseen. Merivoimat tarkastelee mahdollisuutta osallistua hankkeeseen.

Lähde: ym.fi

Tutkimus: Työmarkkinariskien uudelleenjako loisi tilaa uusille yritysideoille

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Työn organisointi muuttuu niin, että jako työnantajiin ja palkansaajiin käy yhä epäselvemmäksi. Tiistaina 26.3. julkaistun tutkimuksen mukaan yrittäjäriskiä ja toimeentulon riskejä pitäisi tulevaisuudessa hallinnoida nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Tähän asti riskejä on hallinnoitu siiloutuneesti valtionhallinnon eri sektoreilla.

Tutkimus käsitteli palkkatyön, yrittäjyyden ja sosiaaliturvan yhdistämistä. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä jakaa ihmiset joko palkansaajiin tai yrittäjiin, minkä vuoksi oikeus sosiaaliturvaan ei ole aina selkeä. Esimerkiksi yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvaa hallinnoidaan erikseen eikä yrittäjätuloja ja palkkatuloja voi yhdistää sosiaaliturvaa haettaessa.

Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin johtaman hankkeen loppuraportissa todetaan, että työmarkkinariskejä on siirtynyt poliittisten päätösten seurauksena yrityksiltä yksilöille. Yrityksille uuden työvoiman palkkaamisesta on tullut edullisempaa palkansaajien toimeentuloriskin kasvamisen kustannuksella.

”Tämä muutos on lisännyt eriarvoisuutta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa koska sosiaaliturvan taso on heikentynyt ja sen saantiehdot ovat kiristyneet”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, sosiaalipolitiikan dosentti Johannes Kananen.

Siiloutunutta työmarkkinariskien hallintaa on lisäksi vaivannut hallintaharha, jonka myötä valtio on yliarvioinut kykynsä vaikuttaa yksilön valintoihin ja aliarvioinut kykynsä vaikuttaa työn organisoinnin eri muotoihin. Hallintaharhan seurauksena valtio on vapauttanut voittoa tavoittelevien yritysten sääntelyä ja kasvattanut yksilöiden käyttäytymisen sääntelyä.

”Hallintaharhasta voitaisiin vapautua käsittämällä ihmisen toimijuus, rahan ja pääoman käsitteet toisin kuin tähän asti ja jakamalla riskejä uudelleen työmarkkinoilla”, ehdottaa Kananen.

Valtio voisi esimerkiksi idearahaston avulla kanavoida pääomaa alkaville yrityksille ja samalla kantaa tähänastista suuremman osan yritysriskistä. Vastineeksi pääomalainasta alkava yritys sitoutuisi olemaan maksamatta voittojaan omistajilleen ja keskittyisi organisaationsa kehittämiseen ja yritysidean toteuttamiseen. Näin ihmisten aloitteellisuudelle ja ideoille luotaisiin tilaa nykyisen kontrollin ja byrokratian sijaan ja pääoma toimisi tulevaisuuteen suuntautuvien ideoiden mahdollistajana omaisuusesineen sijaan.

Tulevaisuudessa hallinnollista jakoa palkansaajiin ja yrittäjiin voidaan purkaa joko pidemmällä tai lyhyemmällä tähtäimellä. Lyhyellä tähtäimellä mahdollinen keino olisi purkaa perusturvan syyperusteisuus ja rangaistuksenomaiset sanktiot. Tällainen perustulo olisi sekä yrittäjän, että palkansaajan toimeentulon turva. Samalla yrittäjän ja palkansaajan ansiosidonnainen sosiaaliturva voitaisiin yhdistää.

Mikäli syyperusteisuus halutaan lyhyellä aikavälillä säilyttää perusturvassa, oikeutta ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan voitaisiin laajentaa niin, että itsensätyöllistäjillä olisi samat oikeudet sosiaaliturvaan kuin palkansaajilla. Yrittäjän pää- ja sivutoimisuutta ei pitäisi määritellä työajan perusteella kuten tähän asti, vaan esimerkiksi tulojen perusteella. Itsensätyöllistäjien neuvotteluasemaa ja heille suunnattuja yrittäjäpalveluita pitäisi myös parantaa.

Tutkimushankkeen johtajan Johannes Kanasen mukaan toimeentulon riskien pienentämiseksi perusturvan tasoa pitäisi myös merkittävästi korottaa nykyisestä. Korotuksen rahoittaminen edellyttäisi sitä, että kaikki ihmiset voisivat työmarkkinoilla ottaa käyttöönsä, kehittää ja hyödyntää omia resurssejaan, ideoitaan ja luovuuttaan.

Hankkeen loppuraportin mukaan palkkatyön, sosiaaliturvan ja yrittäjyyden yhteensovittaminen edellyttää sellaista tulorekisteriä, josta näkyy kaikki yrittäjätulot. Tähän asti tulorekisteriä on suunniteltu verottajan näkökulmasta eikä siinä näy esimerkiksi yrittäjän pääomatuloja.

Osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa toteutetun tutkimuksen tekivät Svenska social- och kommunalhögksolan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Oxdord Research.

Lähde: stm.fi

Tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmän tunnisteiden antajaksi Suomessa Allexis s.r.o.

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on valinnut tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmään liittyvien pakollisten tunnisteiden antajaksi (ID-issuer) slovakialaisen Allexis s.r.o:n. Yritys antaa seuraavat viisi vuotta tupakkalain vaatimat tunnisteet Suomen markkinoille saatettaville tupakkatuotteille.

EU:n tupakkatuotedirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkaukset merkitään yksilöllisellä tunnisteella.  Lisäksi kaikilla tupakkatuotteiden toimitusketjuun osallistuvilla tahoilla on oltava tunnistekoodit. Tämä on osa jäljitettävyysjärjestelmää, jonka tavoitteena on estää tupakkatuotteiden laitonta kauppa EU:n jäsenvaltioissa.

Kaikkien Suomen markkinoille saatettavien tupakkatuotteiden toimitusketjuun osallistuvien toiminnanharjoittajien ja vähittäismyyjien on haettava Allexis s.r.o:lta itselleen tunnistekoodeja. Valmistajat ja maahantuojat hakevat Allexis s.r.o:lta lisäksi pakkausten yksilöllisiä tunnisteita. Allexis s.r.o. tarjoaa käyttöjärjestelmän sekä helpdeskin (suomi, ruotsi, englanti), jotka ovat toiminnassa viikosta 17 lähtien. Toiminnanharjoittajat voivat alkaa hakea tunnistekoodeja ja yksilöllisiä tunnisteita Allexis s.r.o:lta vasta 10.5. lukien, jolloin komission nimeämän tietovaraston toimittajan (Dentsu) toissijainen tietovarasto otetaan tuotantoon.

Savukkeiden ja kääretupakan pakkauksissa on oltava yksilölliset tunnisteet 20.5.2019 lähtien. Ennen 20.5.2019 valmistetut pakkaukset saavat olla liikkeessä vuoden, 20.5.2020 saakka. Muihin tupakkatuotteisiin kuin savukkeisiin ja kääretupakkaan sovelletaan sääntelyä 20.5.2024 alkaen.

Tukut eivät saa 20.7.2019 lähtien myydä savukkeita ja kääretupakkaa sellaisille toimijoille, joilla ei ole tunnistekoodeja.

Tupakkatuotteiden tunnisteiden antajan kilpailuttajana toimi Hansel Oy. Tarjouksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä kuusi. Pisteytyksen kriteereinä olivat hinta, yksilöllisen tunnisteen pituus ja palvelun aloittamisen ajankohta.

Lähde: stm.fi

Mistä eduskuntavaaleissa on kyse ja mistä saa vaaleihin liittyvää tietoa? Koulutus Eduskunnan kirjastossa 9.4. klo 9.15–10.45

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Haluatko perehtyä tarkemmin eduskuntavaaleihin? Tervetuloa ajankohtaiseen koulutukseen!

Haluatko perehtyä tarkemmin eduskuntavaaleihin? Tervetuloa ajankohtaiseen koulutukseen!

​Äänestyspäivää edeltää monia vaiheita alkaen vaalipiirijaon vahvistamisesta ja ehdokasasettelusta. Äänestyspäivän jälkeen vaalitulos vahvistetaan ja uusi eduskunta voi aloittaa työnsä.

Koulutuksessa käydään läpi vaaleihin liittyvää tietoa mm. Eduskuntavaalit-tietopaketin ja Vaalit.fi-sivuston avulla.

Koulutus on maksuton ja avoin kaikille. Ilmoittaudu mukaan 

Voit halutessasi ottaa mukaan kannettavan tietokoneen tai mobiililaitteen esiteltäviin sivustoihin tutustumista varten. Koulutusaineisto julkaistaan verkossa koulutuksen jälkeen.

Eduskunnan kirjaston osoite on Aurorankatu 6, Helsinki. Ulko-ovet aukeavat klo 9.00.

Lisätietoa: informaatikko Päivi Erkkilä, puh. 09 432 3421 tai etunimi.sukunimi@eduskunta.fi.

Eduskunnan kirjasto
Eduskuntavaalit-tietopaketti
Vaalit.fi

Lähde: Eduskunta.fi

Kolmikantainen palkka-avoimuustyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —  Palkka-avoimuutta selvittänyt työryhmä julkaisi loppuraporttinsa 2. huhtikuuta. Kolmikantainen työryhmä käsitteli yksityisen sektorin työntekijän oikeutta saada samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijän palkkatiedot silloin, kun tilanteessa epäillään palkkasyrjintää.

Työryhmä käsitteli myös henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeuksia ja palkkakartoituksen sisältöä palkka-avoimuuden näkökulmasta.

Palkka-avoimuus on yksi keino palkkatasa-arvon edistämiseen. Nykytilanteessa yksityisen sektorin työntekijä ei syrjintäepäilytilanteessa voi saada tietoa toisen työntekijän palkasta ilman hänen suostumustaan. Asia voidaan nähdä ongelmallisena työntekijän oikeussuojan näkökulmasta. Euroopan komission läpinäkyvyyssuositus linjaa palkka-avoimuuden tärkeäksi keinoksi syrjinnän torjumisessa ja tasa-arvon edistämisessä.

Työryhmä käsitteli palkkauksen avoimuuteen liittyviä muutostarpeita sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli arvioida lainsäädännöllisiä keinoja palkka-avoimuuden vahvistamiseksi ja kirjata niitä koskevat perustelut.

Näkemykset palkka-avoimuuden kehittämisestä jakaantuivat työryhmässä. Loppuraporttiin on koottu työryhmän osapuolten näkemykset palkka-avoimuutta koskevan lainsäädännön mahdollisista muutostarpeista perusteluineen sekä työryhmässä esitetyt kehittämisehdotukset.

Lokakuussa 2018 julkaistussa palkka-avoimuusselvityksessä selvityshenkilö, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara arvioi lainsäädännön kehittämistarpeita, ja työryhmän työ perustui palkka-avoimuusselvityksen kehittämisehdotuksiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko asetti työryhmän selvittämään palkka-avoimuutta palkkatasa-arvon saavuttamiseksi. Työryhmän toimikausi oli 8.1.-15.3.2019

Kanerva: Ukrainan vaalit askel oikeaan suuntaan

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

​Etyjin lyhytaikaista vaalitarkkailuoperaatiota Ukrainassa johtanut kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) pitää presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta pääosin hyvin järjestettynä ja askeleena oikeaan suuntaan, mutta tekemistä silti riittää.
 
”Ensimmäisellä kierroksella ehdokkaat kävivät aitoa kilpailua, mikä antaa hyvän pohjan vilkkaalle ja vireälle toiselle kierrokselle. Toivottavasti tämä rohkaisee Ukrainaa jatkamaan demokraattisen kehityksen polulla eurooppalaisen arvoyhteisömme jäsenenä”, Kanerva totesi maanantaina Kiovassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
 
Kansainvälisten vaalitarkkailijoiden mukaan Ukrainan lainsäädäntö antaa hyvät valmiudet rehellisten ja vapaiden vaalien järjestämiselle, mutta säädösten noudattaminen jätti vaalikuumeen noustessa monin paikoin toivomisen varaa. Huomautettavaa löytyi muun muassa vaalirahoituksesta ja julkisten varojen käytöstä yksittäisten ehdokkaiden kampanjointiin. Myös äänten ostamisesta on tehty lukuisia rikosilmoituksia.
 
Eniten ääniä ensimmäisellä kierroksella sai politiikan ulkopuolelta tullut tv-kasvo
Volodymyr Zelensky. Toisella kierroksella hänen kilpakumppaninsa on istuva presidentti Petro Porošenko. Vaalipäivä on 21. huhtikuuta.
 
Etyj ja muut kansainväliset järjestöt pahoittelevat myös sitä, ettei vaaleja voitu järjestää osassa Itä-Ukrainaa tai Krimin niemimaalla, joka kansainvälisen oikeuden näkökulmasta kuuluu Ukrainalle. Venäjä liitti Krimin osaksi itseään vuonna 2014 ja sen tukemat joukot ovat yhä konfliktissa Itä-Ukrainan alueella.
 
”Me kaikki toivomme, että Ukraina saisi jatkaa yhteiskuntansa kehittämistä rauhan ja turvallisuuden vallitessa kansainvälisesti tunnustettujen rajojensa sisällä”, Kanerva sanoo.
 
Ukrainan vaaleja tarkkailivat Etyjin ja sen parlamentaarisen yleiskokouksen lisäksi Euroopan neuvoston ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen sekä Euroopan parlamentin valtuuskunnat. Kanerva koordinoi tätä tarkkailijajoukkoa ja toimi vaalitarkkailijoiden ja vaaleja käyvän maan viranomaisten pääasiallisena yhdyshenkilönä.

Lähde: Eduskunta.fi

Kärkihanke vahvisti Suomen ruokajärjestelmän kestävyyttä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Ilmastonmuutos, vesiensuojelu ja ruuantuotannon kestävyys edellyttävät siirtymistä järjestelmään, jossa ravinteet kiertävät. Hallituksen kiertotalouden kärkihankkeessa on kolmen vuoden aikana panostettu vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrätykseen yli 30 miljoonalla eurolla. Onko Suomi tavoitteen mukaisesti matkalla ravinne- ja energiaomavaraisuuden mallimaaksi?

Kärkihankkeiden liikkeelle laittama työ on yhä käynnissä, mutta muutos kohti kestävämpää ruokajärjestelmää sekä bio- ja kiertotaloutta on selvästi edistynyt. Monien aiemmin jätteinä pidettyjen materiaalien arvo on noussut. Viime vuosina on entistä selvemmin herätty fosforivarojen rajallisuuteen ja typpilannoitteiden valmistuksen ilmastopäästöihin.

Kokeilukulttuurista pitkäjänteisiä panostuksia liiketoimintaan

Viime vuonna teetetyn ulkopuolisen arvion mukaan kärkihankkeet ovat parantaneet Suomen osaamista ravinteiden kierrätyksessä ja lisänneet yritysten ja tutkimuksen välistä yhteistyötä. Kiertotalouden kärkihankkeen ottamat edistysaskeleet koskevat syvästi jokaista suomalaista puhtaan veden ja ruuan kautta.

– Yritykset ovat kehittäneet uusia menetelmiä lannan, yhdyskuntajätevesien ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen ja tuottaneet sivuvirroista kierrätyslannoitevalmisteita, rehuja, kuivikkeita ja energiaa. Kokeilujen joukossa on lupaavia ratkaisuja, joiden kehittäminen jatkuu kärkihankkeen jälkeen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä uskoo.

Tavoitteena on ravinteiden kierrätyksen avulla saada ravinteet turvallisina kierrätyslannoitevalmisteina takaisin juuri niille pelloille, jotka pystyvät käyttämään ravinteita parhaiten hyväksi. Tekeillä on myös kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmä, joka omalta osaltaan edistää uusien lannoitetuotteiden pääsyä markkinoille.

– On kestävän kehityksen mukaista hyödyntää kaikkia saatavilla olevia ravinnevirtoja, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen huomauttaa. – Kunnat ovat tehneet ravinneviisaita valintoja kehittämällä kiertotalouden mukaisia asuinalueita. Jätevesien arvokkaiden ravinteiden talteenoton on oltava arkipäivää, Tiilikainen jatkaa.

Kannattavuutta ja kestävyyttä suljetuilla kierroilla

Eri puolille maata on syntynyt paikallisten maatilojen, elintarvikejalostajien ja bioenergian tuottajien välisiä suljettuja kiertoja, agroekologisia symbiooseja. Näissä verkostoissa yhden yrittäjän jätteen hyödyntää toinen raaka-aineenaan. Lannasta ja muista sivuvirroista syntyy esimerkiksi biokaasua.

– Symbioosi tuo kannattavuutta maatalouteen ja lisää paikallista omavaraisuutta, kun ulkopuolisen energian ja lannoitteiden ostotarve vähenee. Ja sadot jopa paranevat, ministeri Leppä kuvaa. – Yhteistyön lisääntyessä myös sosiaalinen kestävyys paranee, ympäristön kantokyvyn rajoissa, ministeri Tiilikainen lisää.

Eväitä jatkoon

Ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeita ovat yhteistyössä koordinoineet ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ministeriöiden teettämän arvion mukaan jatkossa parhaita käytäntöjä ja tietoa on saatava laajemmin jakoon.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt kolmevuotisen vesiensuojelun tehostamisohjelman, jossa hyödynnetään kärkihankkeiden oppeja.  Maa- ja metsätalousministeriö uudistaa parhaillaan EU:n maatalouden ympäristötukijärjestelmää, jossa kärkihankkeiden tuloksia saadaan käyttöön. Ministeriöt laativat ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelman vuosille 2019–2030. Myös EU:n tuleva lannoiteasetusuudistus tulee muuttamaan ravinteiden käyttöä ja kiertoa.

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Tarja Haaranen, ympäristöministeriö, p. 050 322 6029, etunimi.sukunimi@ym.fi
erityisasiantuntija Mikko Rahtola, Luonnonvarakeskus, p. 0295324701, etunimi.sukunimi@luke.fi

Lähde: mmm.fi

1...624625626...641Sivu 625 / 641