Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä teemana monilajinen kannanhoito

NordenBladet — Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä keskusteltiin suurpetojen ja hirvieläinten monilajisesta kannanhoidosta, jossa otetaan huomioon lajien keskinäiset riippuvuus- ja vaikutussuhteet. Aihetta tarkasteltiin myös sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten näkökulmasta.

Monilajissa kannanhoidossa huomioidaan eri lajien keskinäiset suhteet kuten eri suurpetojen kannat suhteessa niiden saaliseläinten eli hirvieläinten kantoihin. Tällä hetkellä monilajisuutta toteutetaan hirvikannan säätelyssä ottamalla hirvieläinten verotussuunnitelmissa suurpetojen saalistusvaikutusta huomioon. Monilajinen kannanhoito edellyttää, että alueelliset erot ekosysteemeissä ja maisemarakenteessa huomioidaan. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Itä-Suomen välillä on suuri ero niin suurpeto- kuin hirvieläinmäärissä ja -lajistossa.

Monilajisen kannanhoidon lähestymistapaa pidettiin valmisteluryhmässä tärkeänä ja kehitettävänä asiana niin suurpetojen kuin hirvieläinten kannanhoidossa. Valmisteluryhmässä keskusteltiin myös siitä, että monilajisessa kannanhoidossa tulee huomioida eri riistalajikantojen välisen vuorovaikutuksen lisäksi esimerkiksi suurpetojen ja hirvieläinten positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ihmisille ja ihmistoiminnalle. Negatiivisina vaikutuksina voidaan pitää esimerkiksi suurpetojen ja hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja ja positiivisena lajien hyötyjä esimerkiksi erätaloudelle.

Tutkimustietoa tarvitaan

Monilajinen kannanhoito pitää sisällään useiden vaikuttavien tekijöiden ja niiden vuorovaikutuksen huomioon ottamista. Valmisteluryhmän mielestä monilajiseen kannanhoitoon liittyvään tutkimukseen, joka toimii päätöksenteon tukena esimerkiksi hirvikannan verotussuunnittelussa hirvitalousalueilla, tulisikin varata resursseja. Näin voitaisiin kehittää kannanhoitoa suuntaan, jossa myös alueelliset erityispiirteet huomioidaan paremmin.

Esimerkiksi tutkimusten mukaan suden vaikutukset ekosysteemiin ovat moninaisia. Vaikutukset voidaan jakaa esimerkiksi suden saalistuksen kautta aikaansaamiin välittömiin (esimerkiksi hirvieläinten määrä) ja suden läsnäolon aikaansaamiin välillisiin eli epäsuoriin vaikutuksiin. Tällaisia ovat muiden lajien muuttunut käyttäytyminen ja ympäristöön ja ravintoverkkoon heijastuvat vaikutukset. Lisäämällä tietoa suden roolista osana ekosysteemiä ja luonnon monimuotoisuutta, voidaan myös pyrkiä edistämään suden hyväksyttävyyttä.

Valmisteluryhmässä tarkasteltiin lisäksi suden ja muiden suurpetojen vaikutusta suojeltuun metsäpeurakantaan. Kainuun metsäpeurapopulaatiota tarkastelevissa tutkimuksissa suurpetojen ja erityisesti suden saalistuksella on todettu olleen kantaa pienentävä vaikutus. Asia johtunee osittain siitä, että metsäpeura poikkeaa lajina esimerkiksi elintavoiltaan ja lisääntymiskyvyltään hirvestä ja valkohäntäpeurasta.

Valmisteluryhmässä nähtiin, että metsäpeurakysymykseen liittyen tulisikin miettiä ratkaisuvaihtoehtoja ja sitä kautta tavoitteenasettelua, jotta niin suden kuin metsäpeuran kohdalla voitaisiin turvata lajien elinvoimaisuus. Tietoa Suomen metsäpeurakannasta on Luonnonvarakeskuksen sivuilla.

Lisää tietoa: Naturvårdsverket on julkaissut viime vuonna (2018) raportin, jossa käsitellään suurpetojen vaikutusta muuhun riistaan.

Lähde: mmm.fi