Ajankohtaista YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa EU:ssa
NordenBladet —
YK:n vuoteen 2030 ulottuvat yleismaailmalliset seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitetta (sustainable development goals, SDGs) hyväksyttiin maailman johtajien kesken syyskuussa 2015 YK:n 70. yleiskokouksessa. EU:n lähestymistavassa tavoitteiden toteuttamiseksi päätettiin tavoitteiden sisällyttämisestä EU:n poliittisiin painopistealoihin ja käynnistää keskustelu vuoden 2020 jälkeisestä pitkän aikavälin visiosta sidosryhmäfoorumin ja komission oman pohdintatyön puitteissa. Molempien työ on nyt valmistunut ja komissio esittää kolmea skenaariota siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteisiin pitäisi pyrkiä EU:ssa. Käytävän keskustelun on tarkoitus tarjota aineksia toukokuun Sibiun EU-huippukokoukseen ja kesäkuussa hyväksyttävään EU:n strategiseen ohjelmaan 2019-2024.
Komission pohdinta-asiakirjan mukaan EU pärjää hyvin maailmanlaajuisessa vertailussa: seitsemän kymmenestä tilastoa johtavasta maasta tulee EU:sta, ja kaikki jäsenmaat ovat viidenkymmenen edistyneimmän maan joukossa. Kaikilla sektoreilla edistymistä ei tästä huolimatta ole tapahtunut vaan epätasa-arvon vähentämisessä (tavoite 10) ollaan ajauduttu takaisinpäin ja merien kestävässä käytössä (tavoite 14) EU-jäsenmaat ovat maailmanlaajuisesti vertaillen heikoimmilla. Komission mukaan arviointi on kuitenkin osoittanut, että vaikka enemmän toimia hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan, ei talouskasvu ole ristiriidassa kestävyyden kanssa.
Komission mukaan EU:n olisi päätettävä tulevaisuudessa kolmen skenaarion väliltä, vaikka se myöntääkin, että todennäköisesti lopputulos tulee olemaan näiden yhdistelmä. Skenaarioissa on kyse eri toimenpiteiden painotuksesta ja ne vaihtelevat kunnianhimoltaan kaikkea politiikkaa ohjaavasta kokonaisvaltaisesta EU-strategiasta (skenaario 1), vähemmän EU-jäsenmaita sitovaan kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseen (skenaario 2) ja lopulta EU:n ulkosuhteita painottavaan lähestymistapaan (skenaario 3). Korkean tason sidosryhmäfoorumin panoksessa suositellaan näistä kunnianhimoisinta politiikkaa, mitä on pidetty osoituksena EU:n kansalaisyhteiskunnassa vallitsevasta konsensuksesta siitä, että enemmän on tehtävä myös EU:ssa. Ensimmäisissä sidosryhmien reaktioissa komission asiakirjaa pidettiin askeleena oikeaan suuntaan, vaikka keskustelu aloitetaankin liian myöhään, eikä nykyisen komission toimet muutenkaan ole olleet riittäviä.
Asiakirjassa komissio esittelee jokaisen skenaarion hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi kokonaisvaltaisen EU-strategian etuna komissio pitää sen välittämää vahvaa ja positiivista kestävän tulevaisuuden visiota, mutta puutteena riskiä siitä, ettei yleisen strategian puitteissa kyetä välttämättä riittävästi huomioimaan yksittäisten maiden erityistarpeita. Käytännössä EU-strategia voisi tarkoittaa sitä, että kestävän kehityksen tavoitteiden seurannasta ja toteutumisesta vastaa ylin poliittinen taso, komission puheenjohtaja, ja tavoitteet sisällytettäisiin EU:n paremman sääntelyn agendaan kestävä kehitys ensin -periaatteella. Myös toisessa skenaariossa tavoitteet valtavirtaistettaisiin EU-politiikkaan hyödyntäen muun muassa talouspolitiikan ohjausjaksoa, mutta jäsenmaille sekä alueelliselle ja paikalliselle tasolle jätettäisiin enemmän harkinnanvaraa sen suhteen, miten kestävän kehityksen tavoitteisiin käytännössä päästäisiin. Riskinä komissio pitää eri EU-maiden ja tavoitteiden eriytymistä entisestään. Kolmannen skenaarion, nykyisen politiikan jatkamisen, vaarana komissio pitää paitsi EU:n kansainvälisen uskottavuuden karisemista myös tärkeän taloudellisen mahdollisuuden hukkaamista ja kansalaisten odotusten pettämistä.
Euroopan parlamentin oma panos keskusteluun on vielä valiokuntakäsittelyssä, mutta viime viikon asiantuntijakuulemisessa huolta kannettiin muun muassa EU-jäsenmaiden ja alueiden eriytymisestä tavoitteiden saavuttamisessa. EU-strategiaa perusteltiin sillä, että EU-tason politiikan puuttuessa osa jäsenmaista laativat omat lähestymistapansa, minkä pelätään edelleen johtavan eriarvoistumiseen. Kuulemisessa esitelty analyysi kiinnitti erityistä huomiota Suomeen hyvänä esimerkkinä kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, jossa kestävän kehityksen tavoitteet on muun muassa yhdistetty kansalliseen talousarvioon. Euroopan parlamentin mietinnöstä äänestetään maaliskuussa ja sen on tarkoitus ottaa kantaa myös EU:n valmisteluihin liittyen syyskuussa hallitusten päämiesten tasolla kokoontuvaan YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittiseen foorumiin (High-level Political Forum, HLPF), jossa kestävän kehityksen tavoitteita arvioidaan.
Lähde: Eduskunta.fi
