Kaikki Suomen yläkoulut tulevat saamaan kutsun täysistuntoon.Istuntopäivän aikana nuoret tutustuvat eduskuntatyöhön. Istuntopäivä huipentuu suulliseen kyselytuntiin, jossa nuoret esittävät kouluissa ja parlamenttikerhoissa valmisteltuja suullisia kysymyksiä valtioneuvoston jäsenille. Tämän jälkeen seuraa puhemiehen vastaanotto, jolloin nuorilla on myös mahdollisuus tavata kansanedustajia.
Nuorten parlamentti -toiminnan tavoitteena on tukea nuorten osallistumista ja osallisuutta, edistää nuorten kiinnostusta yhteiskunnalliseen toimintaan, erityisesti eduskuntaan ja kehittää toimintoja nuorten kuulemis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi.
Nuorten parlamentti –toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan eduskunnan ja Kehittämiskeskus Opinkirjon yhteistyönä. Toimintaa järjestetään koulun parlamenttikerhotoimintana, osana oppilaskuntatoimintaa tai osana valinnaisia opintoja. Koulun kerhotoiminnan tueksi järjestetään kerholaistilaisuuksia eri aiheista ja kerhot ovat tehneet mm. yhteistyötä nuorisovaltuustojen kanssa omaan lähiyhteisöön vaikutettaessa. Tärkeä osa toimintaa ovat yhteydenotot oman alueen kansanedustajiin tai kunnanvaltuutettuihin.
NordenBladet —Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES hyväksyi lauantaina 4.5. Pariisissa historian kattavimman arvion maailman luonnon tilasta. Global Assessment -raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden hävittäminen on nyt ennennäkemättömän nopeaa. Luonnon köyhtyminen uhkaa myös ihmiskunnan hyvinvointia.
Ihminen on raportin mukaan jo vaikuttanut merkittävästi kolmeen neljäsosaan maaympäristöistä ja kahteen kolmasosaan meriympäristöistä. Samalla ihminen on hävittänyt lajeja ja luontotyyppejä sekä heikentänyt lajien elinympäristöjä. Maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa.
Raportti osoittaa, että luonnon köyhtyminen ei ole vain ympäristökysymys, vaan vaikuttaa laajasti ihmisiin ja yhteiskuntiin. Luonnon köyhtyminen uhkaa muun muassa ruoantuotantoa. Esimerkiksi pölyttäjien kato aiheuttaa viljelysadoille maailmanlaajuisesti vuosittain jopa 577 miljardin dollarin riskit. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien heikkeneminen uhkaa merkittävää osaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.
Kestävän luonnon tilan saavuttaminen vaatii mittavia järjestelmämuutoksia
Maailmanlaajuisesti suurimmat suorat syyt luonnon köyhtymiselle ovat raportin mukaan muutokset maa- ja merialueiden käytössä, eläinten ja kasvien liiallinen hyödyntäminen esimerkiksi ylikalastamalla, ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit. Luonnon köyhtymisen suurimpia taustasyitä ovat yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten ylikulutus ja väestönkasvu.
Arviointiraportissa annetaan vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä seuraaville vuosikymmenille. Niiden perusteella luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää ainoastaan tekemällä ympäristön tilaa tukevia järjestelmätason muutoksia. Nykyiset toimet tai asteittainen muutos kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta eivät raportin mukaan riitä saattamaan ihmiskuntaa kestävän kehityksen mukaiselle polulle.
Global Assessment -raportti tarkastelee luonnon tilassa tapahtuneita muutoksia viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta. Raportti on koottu noin 15 000 tieteellisestä lähteestä ja hallitusten tuottamista raporteista sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tiedoista. Kaikki IPBES:n täysistuntoon Pariisissa osallistuneet yli 130 jäsenmaata hyväksyivät raportin yksityiskohtaisen neuvottelun lopputulemana.
Mikä Luontopaneeli?
Kansainvälinen luontopaneeli IPBES on riippumaton hallitustenvälinen tieteen ja politiikan rajapinnalla toimiva kansainvälinen elin. Sen jäsenyys on avoin YK:n jäsenvaltioille, ja tällä hetkellä jäseniä on Suomi mukaan luettuna 132. IPBES perustettiin vuonna 2012 ja sen tarkoituksena on tuottaa objektiivisia tieteellisiä arviointiraportteja planeettamme luonnon tilasta. Lisäksi IPBES tuottaa työkaluja ja menetelmiä luonnon suojeluun ja luonnonvarojen käytön kestävyyden lisäämiseen sekä antaa suosituksia mahdollisista konkreettisista toimista, joilla tavoitteita edistetään.
Suomessa toimii ympäristöministeriön vuonna 2015 asettama Luontopaneeli, jonka tehtävä on tuoda esille Suomelle IPBES-työssä keskeisiä aihealueita ja painopisteitä. Luontopaneelin jäseninä on joukko tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkijoita, ministeriöiden viranhaltijoita ja keskeisten sidosryhmien asiantuntijoita.
Luontopaneelin tilaisuudessa 15.5. kerrotaan raportin merkityksestä Suomelle
Luontopaneeli järjestää 15.5. Helsingissä seminaarin ja keskustelutilaisuuden, jossa esitellään IPBES:n Global Assessment -raportin päätulokset ja tarkastellaan niiden merkitystä Suomen oloihin sovellettuna.
Lisätietoja:
Olli Ojala, Suomen IPBES-valtuuskunnan puheenjohtaja, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, p. 0295 250 039, etunimi.sukunimi@ym.fi
Janne S. Kotiaho, Luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori, Resurssiviisausyhteisön johtaja, Jyväskylän yliopisto, p. 050 594 6881, etunimi.sukunimi@jyu.fi
Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES hyväksyi lauantaina 4.5. Pariisissa historian kattavimman arvion maailman luonnon tilasta. Global Assessment -raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden hävittäminen on nyt ennennäkemättömän nopeaa. Luonnon köyhtyminen uhkaa myös ihmiskunnan hyvinvointia.
NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö ovat asettaneet työryhmän laatimaan Suomelle uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman. Työssä otetaan huomioon tulevaisuuteen vaikuttavat muutokset, niiden vaikutukset rakennettuun ympäristöön sekä mahdollisuudet parantaa elinympäristön laatua arkkitehtuurin avulla.
Suomen ensimmäisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman valmistumisesta on kulunut 20 vuotta. Uuden ohjelman on määrä valmistua lokakuussa 2020.
Valmistelussa huomioidaan rakennettuun ympäristöön vaikuttavat muutosvoimat, joihin kuuluvat muun muassa ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen liittyvä siirtymä vähähiiliseen rakentamiseen ja kiertotalouteen, väestön ikääntymisen tuomat asuin- ja palvelurakentamisen tarpeet, kaupungistumisesta aiheutuva erilainen aluekehitys sekä rakennuskannan terveellisyyteen liittyvät haasteet.
Myös uudet teknologiat, digitalisaatio ja kansainvälistyminen muuttavat voimakkaasti rakennusalaa. Lisäksi suomalainen luonto, kulttuuriperintö ja arkkitehtuuri kiinnostavat matkailijoita ja toimivat terveyden ja virkistyksen lähteenä.
Työryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja varapuheenjohtajina kulttuuriasiainneuvos Petra Havu opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä.
Lisätietoja:
Kulttuuriasiainneuvos Petra Havu, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 3 30185
Yliarkkitehti Harri Hakaste, ympäristöministeriö, p. 0295 250 074, etunimi.sukunimi@ym.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö ovat asettaneet työryhmän laatimaan Suomelle uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman. Työssä otetaan huomioon tulevaisuuteen vaikuttavat muutokset, niiden vaikutukset rakennettuun ympäristöön sekä mahdollisuudet parantaa elinympäristön laatua arkkitehtuurin avulla.
Minimikoko yhdelle ryhmälle on 6 henkeä, maksimikoko 25 henkeä. Jos olet epävarma ryhmän koosta, varaa opastus 25 hengelle.
Opastukset varataan sähköisen varauskalenterin kautta. Opastuksia koskevat kyselyt voi lähettää osoitteeseen oppaat(at)eduskunta.fi. Opaspalveluiden puhelinpäivystys on auki arkisin klo 9.30-11.30, puh. 09 432 2027.
Hallitustunnustelija Antti Rinne tapasi tänään sunnuntaina 5.5.2019 kristillisdemokraattien, perussuomalaisten ja keskustan eduskuntaryhmät. Huomenna maanantaina hän tapaa vihreiden, vasemmistoliiton, ruotsalaisen ja kokoomuksen eduskuntaryhmät klo 15 alkaen.
NordenBladet — Eduskunnan kirjaston sisäänkäyntiä remontoidaan kesällä. Remontin ajan 3.6.−1.9. 2019 kirjaston henkilökunta palvelee väliaikaisesta palvelupisteestä käsin maanantaista perjantaihin klo 12−15.
Eduskunnan kirjaston sisäänkäyntiä remontoidaan kesällä. Remontin ajan 3.6.−1.9. 2019 kirjaston henkilökunta palvelee väliaikaisesta palvelupisteestä käsin maanantaista perjantaihin klo 12−15.
Palvelupiste sijaitsee osoitteessa Eduskuntakatu 4, puh. 09 432 3423 ja sähköposti: kirjasto@eduskunta.fi.
Palvelupiste – antaa lainaan ennalta tilattuja aineistoja ja – ottaa vastaan lainojen palautuksia.
Valiokunnat ovat 2.5.2019 valinneet puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa seuraavasti:
Suuri valiokunta: puheenjohtajaksi Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), I varapuheenjohtajaksi Jani Mäkelä (ps.) ja II varapuheenjohtajaksi Risto Kalliorinne (vas.)
Perustuslakivaliokunta: puheenjohtajaksi Maria Guzenina (sd.), varapuheenjohtajaksi Timo Heinonen (kok.)
Ulkoasiainvaliokunta: puheenjohtajaksi Laura Huhtasaari (ps.), varapuheenjohtajaksi Erkki Tuomioja (sd.)
Valtiovarainvaliokunta: puheenjohtajaksi Timo Harakka (sd.), varapuheenjohtajaksi Hannakaisa Heikkinen (kesk.)
Tarkastusvaliokunta: puheenjohtajaksi Maria Ohisalo (vihr.), varapuheenjohtajaksi Pia Viitanen (sd.)
Hallintovaliokunta: puheenjohtajaksi Lulu Ranne (ps.), varapuheenjohtajaksi Mari-Leena Talvitie (kok.)
Lakivaliokunta: puheenjohtajaksi Ville Tavio (ps.), varapuheenjohtajaksi Sandra Bergqvist (r.)
Liikenne- ja viestintävaliokunta: puheenjohtajaksi Katja Taimela (sd.), varapuheenjohtajaksi Markus Lohi (kesk.)
Maa- ja metsätalousvaliokunta: puheenjohtajaksi Anne Kalmari (kesk.), varapuheenjohtajaksi Teuvo Hakkarainen (ps.)
Puolustusvaliokunta: puheenjohtajaksi Kalle Jokinen (kok.), varapuheenjohtajaksi Jari Ronkainen (ps.)
Sivistysvaliokunta: puheenjohtajaksi Mia Laiho (kok.), varapuheenjohtajaksi Jukka Gustafsson (sd.)
Sosiaali- ja terveysvaliokunta: puheenjohtajaksi Hanna Kosonen (kesk.), varapuheenjohtajaksi Pia Kauma (kok.)
Talousvaliokunta: puheenjohtajaksi Jukka Kopra (kok.), varapuheenjohtajaksi Hannu Hoskonen (kesk.)
Tulevaisuusvaliokunta: puheenjohtajaksi Anna-Maja Henriksson (r.), varapuheenjohtajaksi Bella Forsgrén (vihr.)
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta: puheenjohtajaksi Paavo Arhinmäki (vas.), varapuheenjohtajaksi Tarja Filatov (sd.)
Ympäristövaliokunta: puheenjohtajaksi Arto Pirttilahti (kesk.), varapuheenjohtajaksi Inka Hopsu (vihr.)
Valiokunnat ovat 2.5.2019 valinneet puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa seuraavasti:
Suuri valiokunta: puheenjohtajaksi Outi Alanko-Kahiluoto /vihr, I varapuheenjohtajaksi Jani Mäkelä /ps ja II varapuheenjohtajaksi Risto Kalliorinne /vas
Perustuslakivaliokunta: puheenjohtajaksi Maria Guzenina /sd, varapuheenjohtajaksi Timo Heinonen /kok
Ulkoasiainvaliokunta: puheenjohtajaksi Laura Huhtasaari /ps, varapuheenjohtajaksi Erkki Tuomioja /sd
Valtiovarainvaliokunta: puheenjohtajaksi Timo Harakka /sd, varapuheenjohtajaksi Hannakaisa Heikkinen /kesk
Tarkastusvaliokunta: puheenjohtajaksi Maria Ohisalo /vihr, varapuheenjohtajaksi Pia Viitanen /sd
Hallintovaliokunta: puheenjohtajaksi Lulu Ranne /ps, varapuheenjohtajaksi Mari-Leena Talvitie /kok
Lakivaliokunta: puheenjohtajaksi Ville Tavio /ps, varapuheenjohtajaksi Sandra Bergqvist /r
Liikenne- ja viestintävaliokunta: puheenjohtajaksi Katja Taimela /sd, varapuheenjohtajaksi Markus Lohi /kesk
Maa- ja metsätalousvaliokunta: puheenjohtajaksi Anne Kalmari /kesk, varapuheenjohtajaksi Teuvo Hakkarainen /ps
Puolustusvaliokunta: puheenjohtajaksi Kalle Jokinen /kok, varapuheenjohtajaksi Jari Ronkainen /ps
Sivistysvaliokunta: puheenjohtajaksi Mia Laiho /kok, varapuheenjohtajaksi Jukka Gustafsson /sd
Sosiaali- ja terveysvaliokunta: puheenjohtajaksi Hanna Kosonen /kesk, varapuheenjohtajaksi Pia Kauma /kok
Talousvaliokunta: puheenjohtajaksi Jukka Kopra /kok, varapuheenjohtajaksi Hannu Hoskonen /kesk
Tulevaisuusvaliokunta: puheenjohtajaksi Anna-Maja Henriksson /r, varapuheenjohtajaksi Bella Forsgrén /vihr
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta: puheenjohtajaksi Paavo Arhinmäki /vas, varapuheenjohtajaksi Tarja Filatov /sd
Ympäristövaliokunta: puheenjohtajaksi Arto Pirttilahti /kesk, varapuheenjohtajaksi Inka Hopsu /vihr
Eduskunnan täysistunto valitsi torstaina jäsenet eduskunnan 16 valiokuntaan sekä eduskunnan kansliatoimikuntaan. Valiokuntien jäsenet tulevat vielä vaihtumaan ja valiokunnat saavat lopullisen muotonsa sen jälkeen, kun hallitus on muodostettu. Nyt valittujen valiokuntien jäsenyystiedot tulevat näkyviin kunkin valiokunnan omalle sivulle eduskunta.fi –palvelussa huomenna perjantaina.
Valiokuntien ja kansliatoimikunnat vaalit olivat yksimielisiä. Valiokuntavaalien jälkeen jokaisen valiokunnan vanhin jäsen kutsui valiokuntansa järjestäytymiskokoukseen. Niissä valiokunnat valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenet valitaan myöhemmin.
Valiokuntiin valittiin jäseniksi ja varajäseniksi seuraavat edustajat:
NordenBladet —Pohjois-Karjalaan ollaan perustamassa luonnonsuojelualueita valtion omistamille maille. Suojeltaviksi suunnitellut alueet on varattu luonnonsuojelutarkoitukseen jo aikaisemmin.
Alueita on jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa. Kaksi suojelualueista sijaitsee osin Kainuun maakunnassa Kuhmon kaupungin ja Sotkamon kunnan alueella sekä yksi osin Etelä-Karjalan maakunnassa Parikkalan kunnassa. Kaikkiaan alueita suojellaan noin 37 370 hehtaaria.
Paikallistahojen kanssa keskustelu on keskeinen osa suojelualueiden perustamiseen liittyvää säädösvalmistelua. Tapaamiset alkavat toukokuussa 2019 ja jatkuvat useita viikkoja. Näkemyksiä luonnonsuojelualueita koskevista suunnitelmista kysytään muun muassa maakuntaliitolta, kunnilta sekä metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöiltä. Keskustelujen jälkeen ympäristöministeriö valmistelee asetusluonnokset, jotka lähetetään myöhemmin lausuntokierrokselle.
Pohjois-Karjalassa suojeltaviksi suunniteltuihin alueisiin lukeutuu muun muassa lehtoja, vanhoja metsiä, soita ja lintukosteikkoja.
Luonnonsuojeluun osoitettujen alueiden käyttöä määrittää luonnonsuojelulaki. Luonnonsuojelualueilla on yleisenä tavoitteena säilyttää alueet luonnontilassa ja vapaina ihmisen aiheuttamilta häiriöiltä. Jokamiehen oikeuksia ei kuitenkaan ole yleensä tarpeen rajoittaa eli alueilla on jatkossakin sallittua marjastaa, sienestää ja liikkua.
Myös metsästys on usein mahdollista luonnonsuojelualueilla. Metsähallitus voi esimerkiksi sallia alueilla hirvenajoa ja vieras- tai haittalajien metsästystä. Valtioneuvoston asetukseen voidaan sisällyttää muitakin metsästystä sallivia säännöksiä, vaikka pääsääntöisesti eläinten tappaminen on luonnonsuojelualueilla lain mukaan kiellettyä. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että alueiden muuta käyttöä tai luonnonarvoja ei haitata tai vaaranneta.
Nyt käynnissä olevien keskustelujen tarkoituksena on koota tietoja ja selvittää eri tahojen näkemyksiä paikallisista erityispiirteistä ja erityisesti metsästystä koskevien poikkeusten tarpeista ja mahdollisuuksista.
Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Johanna Korpi, p. 02952 50278, etunimi.sukunimi@ym.fi
Erikoissuunnittelija Tommi Kinnunen, Metsähallitus, p. 0206 395 709, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Pohjois-Karjalaan ollaan perustamassa luonnonsuojelualueita valtion omistamille maille. Suojeltaviksi suunnitellut alueet on varattu luonnonsuojelutarkoitukseen jo aikaisemmin. Kaikkiaan alueita suojellaan noin 37 370 hehtaaria.
