NordenBladet —

Harry Harkimo (Liike Nyt), Heli Järvinen (vihr.) ja Risto Kalliorinne (vas.) esittivät valtakirjansa puhemies Antti Rinteelle torstaina 2. toukokuuta. Kalliorinne tulee Oulun vaalipiiristä varamiehenä edustajantoimensa 23.4. keskeyttäneen Merja Kyllösen (vas.) tilalle. Harkimo ja Järvinen ovat vaaleissa 14.4. valittuja kansanedustajia.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Hallitustunnustelija Antti Rinne kertoi tänään mediatapaamisessa saaneensa kaikilta eduskuntapuolueilta vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin.

”Olemme saaneet vastaukset puolueilta annettuun aikarajaan mennessä. Pidän positiivisena ja hyvänä jatkon kannalta, että kaikki ovat selvästi vastanneet vakavalla mielellä”, Rinne sanoi.

”Vastauksissa on paljon yhteistyön edellytyksiä, mutta lisäkeskusteluja tarvitaan useiden puolueiden kanssa erityisesti Eurooppa-, ilmasto- ja talouspolitiikkaan liittyen.”

Eduskuntaryhmien vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin jätettiin tänään 30.4.2019 puoleen päivään mennessä. Vastaukset löytyvät eduskunnan verkkopalvelusta: www.eduskunta.fi

Verkkotaltiointi tiedotustilaisuudesta on katsottavissa verkkolähetyksenä.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Jos hallituksen esitysten, valiokuntamietintöjen, äänestysten tai kansanedustajien aloitteiden ja puheiden etsimisessä on ongelmia, tule Eduskunnan kirjastoon koulutukseen, jossa eduskunnan hakupalvelun käyttöä opastetaan monin esimerkein!

Jos hallituksen esitysten, valiokuntamietintöjen, äänestysten tai kansanedustajien aloitteiden ja puheiden etsimisessä on ongelmia, tule Eduskunnan kirjastoon koulutukseen, jossa eduskunnan hakupalvelun käyttöä opastetaan monin esimerkein!

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskuntaryhmät valitsivat tänään perjantaina 26.4. puhemies Antti Rinteen (sd.) hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjäksi. Hallitustunnustelija Rinne antoi eduskuntaryhmille kysymykset, joihin niiden on vastattava 30.4.2019 klo 12 mennessä. Puolueiden laatimat vastaukset julkistetaan määräajan päätyttyä.

Hallitustunnustelija Rinteen kysymykset eduskuntaryhmille

SDP haluaa rakentaa tulevaisuuden Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä. Kysymme seuraavat kysymykset selvittääksemme edellytykset yhteisen hallituksen muodostamiseksi. Pyydämme teitä esittämään puolueenne ohjelma-asiakirjojen perusteella kantanne seuraaviin asiakokonaisuuksiin (kohdat 1-8) ja lisäksi vastaamaan asiakokonaisuuksia täsmentäviin yksityiskohtaisempiin kysymyksiin. Lisäksi pyydämme teitä esittämään näkemyksenne sosiaaliturvan uudistamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen (kohdat 9-10).

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
   1. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?
   2. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla? 
   3. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?
2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla
   1. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?
   2. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?
   3. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?
   4. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?
3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi
   1. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
   2. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
   3. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?
   4. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?
4. Elinvoimainen Suomi
   1. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
   2. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
   3. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?
5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
   1. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?
   2. Miten uudistaisitte perhevapaita?
   3. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?
6. Kestävän talouden Suomi
   1. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?
   2. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.
7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
   1. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?
   2. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.
   3. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?
8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
   1. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
   2. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
   3. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
   4. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?
9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?
10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?  

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Valtiopäivien 2019 avajaiset pidettiin tänään torstaina 25.4.  Avajaisjuhlallisuudet alkoivat kello 12 ekumeenisella valtiopäiväjumalanpalveluksella Helsingin Tuomiokirkossa, jossa saarnasi Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö julisti valtiopäivät avatuiksi Eduskuntatalossa juhlaistunnossa. Eduskunnan puhemies Antti Rinne vastasi presidentin puheeseen eduskunnan puolesta.

Valtiopäivien avajaisten yhteydessä järjestetään Musiikkitalossa klo 19.00 Musiikkitalon juhlaorkesterin konsertti.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskuntaryhmät ovat tänään torstaina sopineet suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin (sd.) johdolla, että valiokuntien puheenjohtajuudet ja varapuheenjohtajuudet (ml. valtiovarainvaliokunnan jaostot) jakaantuvat eduskuntaryhmien kesken seuraavasti: 

Suuri valiokunta pj: VIHR  vpjt: 1. PS  2.  VAS

Perustuslakivaliokunta pj  SDP  vpj: KOK

Ulkoasiainvaliokunta  pj PS vpj SDP

Valtiovarainvaliokunta pj SDP vpj KESK

Tarkastusvaliokunta pj VIHR vpj SDP

Hallintovaliokunta pj PS vpj KOK

Lakivaliokunta pj PS vpj RKP

Liikenne- ja viestintävaliokunta pj SDP vpj KESK

Maa- ja metsätalousvaliokunta pj KESK vpj PS

Puolustusvaliokunta pj KOK, vpj PS

Sivistysvaliokunta pj KOK vpj SDP

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pj KESK vpj KOK

Talousvaliokunta pj KOK vpj KESK

Tulevaisuusvaliokunta pj RKP vpj VIHR

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pj VAS vpj SDP

Ympäristövaliokunta pj KESK vpj VIHR

Tiedusteluvaliokunnan valinnat valinta siirrettiin sovittavaksi hallituksen muodostamisen jälkeen.

Valtiovarainvaliokunnan jaostojen puheenjohtajuudet:

Hallinto- ja turvallisuusjaosto PS
Verojaosto SDP
Sivistys- ja tiedejaosto KESK
Maatalousjaosto KOK
Liikennejaosto KOK
Työ- ja elinkeinojaosto PS
Kunta- ja terveysjaosto SDP
Asunto- ja ympäristöjaosto VIHR

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa 25. huhtikuuta 2019:

”Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,

Tänään työnsä aloittava eduskunta on jälleen kovasti eri näköinen kuin kaksi viikkoa sitten väistynyt edeltäjänsä. Puolueiden voimasuhteet ovat muuttuneet. Naisia on eduskunnassa nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Edustajien keski-ikä on laskenut. Paikkansa uusineiden ja paluun tehneiden edustajien rinnalla näen lähes yhtä suuren joukon uusia kasvoja.

Tämä uusiutuminen osoittaa, että demokratiamme elää. Erityisen merkittävää on, että kansa käytti ääntään vilkkaammin kuin vuosikymmeniin.

Arvoisat Suomen kansan edustajat,

Onnittelen teistä jokaista lämpimästi valituksi tulostanne.

Sata vuotta sitten saksalainen valtiotieteilijä Max Weber sanoi, että politiikka on hidasta paksujen lankkujen poraamista. Hänen mukaansa politiikka on ammatti ja kutsumus, johon tarvitaan samaan aikaan sekä intohimoa että ’silmämäärää’, suhteellisuudentajua.

Alkaneen vaalikauden, seuraavan neljän vuoden ajan, politiikka on teille kaikille ammatti. Kutsumustanne ja intohimoanne siihen en epäile. Kansalta saamanne valtakirja tuo mukanaan suuren vastuun. Sen kantamisessa tuo Weberin peräänkuuluttama suhteellisuudentaju on tärkeä pitää mielessä.

Vaalien alla haetaan eroa kilpailijoihin. Vaalien jälkeen on haettava kansakunnan yhteistä etua. Ette ole täällä railoja leventämässä, vaan niitä kaventamassa, yhteisiä asioitamme hoitamassa. Poraamista odottavia paksuja lankkuja on edessänne kosolti. Siitä työstä selviätte vain yhdessä.

Kiihkeän jännittävä vaalikevään tunnelma jatkuu hallitusneuvotteluilla. Vilkaisu taaksepäin voisi nyt antaa jotain muistissa pidettävää. Tällä vuosikymmenellä hallitus on jo vaihtunut viidesti, siis keskimäärin useammin kuin joka toinen vuosi. Vanhan normaalin mukaan jäntevää hallituspolitiikkaa tehtiin täysin nelivuotiskausin.

Korostan sitoutumisen merkitystä. ’Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.’ Yksilön tasolla vanha sanonta osuu niin nimitettäviin valtioneuvoston jäseniin kuin teihin kansanedustajiin. Kansan vaaleissa osoittama luottamus on luottamusta tehtävän täyteen täyttämiseen.

Puolueen tasolla sitoudutaan hallitusyhteistyöhön. Valtioneuvoston työtapaa kuvataan virallisesti sanalla kollegiaalinen; se on, että yhdessä päätetään, yhdessä vastataan.

On särähtänyt, kun kuulee hallitusohjelmasta tai valtioneuvoston päätöksistä kerrottavan, muulloinkin kuin sote-yhteydessä, että ’tämä oli meidän vaatimuksemme’ ja tuo taas oli ’heidän ehdottamaansa’. Yhtä lailla särähtää, kun kuulee sanottavan valtioneuvoston päätöksestä, että tämä on vain sen ja sen ministerin politiikkaa.

Jokaisella hallituspuolueella on omat tavoitteensa, mutta kun ne on yhteen sovitettu, on vain yksi valtioneuvoston työtapa: kollegiaalinen. Yhdessä päätetty on yhdessä vastattava.

Toimikauteni aikana olen tavannut kutsua kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat yhteiseen keskusteluun. Puheena ovat olleet erityisesti turvallisuuteen liittyvät, usein herkkäluonteiset aiheet. Keskustelumme ovat aina olleet rakentavia ja uskoakseni muutkin kuin minä ovat niistä saaneet ajattelun aihetta.

Maailmassa on vihaa ja pahaa. Terrorismin aiheuttamaa kärsimystä koettiin viimeksi pääsiäisen aikaan verilöylynä Sri Lankassa. Aseet puhuvat kaiken aikaa eri puolilla maailmaa. Laskelmoiva valtapolitiikka on tehnyt paluun.

Hyvän on oltava luja. Haluan tämän toistaa myös uudelle eduskunnalle. Turvallisuudestamme meidän on syytä yhdessä keskustella. Olen käytettävissä, jos vanhaa tapaa haluatte jatkaa.

Käymme kohti seuraavia vaaleja, kuukauden päästä valitaan Euroopan parlamentin uudet jäsenet. Eiköhän nosteta äänestysvilkkautta niissäkin, se olisi hyvä alku puheenjohtajuuskaudellemme!

Ja paljon muutakin hyvää tarvittaisiin sen parantamiseen, millaisena unionin näemme. Jos eurooppalaiselta kadunihmiseltä kysyttäisiin mielipidettä unionin menosta, niin vastaus taitaisi olla, että riitaista on siellä meininki.

Suomen puheenjohtajuuskauden aluksi olisi houkuttelevaa esittää EU:n jäsenmaille ihmissuhdeongelmien lähtökysymys: onko meillä jotain yhteistä?

Olen optimisti: uskon, että yhteistä on. Ainakin yhteisen löytämiseen on paljon syytä. Geopolitiikan mannerlaatat ovat liikkeessä, ja Eurooppaan kohdistuu eri tahoilta ulkopuolisia paineita ja houkutuksia. Vain yhdessä, hyvin toimivan EU:n puitteissa, niitä voidaan torjua. Muutoin on vaarassa Euroopan sirpaloituminen eri intressipiireihin.

Yhteistä on myös turvallisuus. Se on yksi Suomen puheenjohtajuuden painopisteistä. Aiheista ei ole pulaa: terrorismin torjunta, asevalvonta, kyber-hybridi-keinoäly -kokonaisuus, ilmastonmuutos, muuttoliike – kaikki asioita, joiden hallinta vaatii tiivistä yhteistoimintaa.

Eurooppa on maailman kehittynein talousalue. Talouden vapaa toimeliaisuus luo mahdollisuuksia ja on edistämässä myös suomalaisten hyvinvointia.

Ja tärkein viimeksi: yhteiset arvomme, joista eurooppalainen henki rakentuu. On sanottu, että tuo henki on kotoisin kolmiosta Jerusalem, Ateena ja Rooma. Niiltä perityt uskonto ja eettisyys, kulttuuri ja järjestys ovat jalostuneet demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien Euroopaksi. Pidetään siitä kiinni.

Alkava tehtävänne tulee vaatimaan teiltä paljon. Enkä tarkoita pelkästään rankkaa työrupeamaa, vaan koettelemusta, jonka yksilöinä, ihmisinä kohtaatte.

Vaalien alla tunnettiin laajalti huolta kuumentuneesta ilmapiiristä, joka ilmeni sosiaalisessa mediassa sanoina ja kentillä jopa väkivaltaisuutena. Tunnelmat ovat siitä tasaantumassa, mutta huonosta kierteestä jää helposti jotain jäljelle.

Tulette varmasti kohtaamaan ikävää, jopa ilkeää ja pahantahtoista. Ulkopuolisen on helppo sanoa, ettei sellaisen saa antaa vaikuttaa, mutta sisällään kohde sen tuntee.

Vaikka asiat täällä riitelevät, tulee ihmistä kunnioittaa. Eikä kunnioitus tunne puoluerajoja. Sellainen keskustelu olisi malliksi myös suurelle yleisölle.

Käydyt vaalit ovat aina demokratian voitto. Te olette nyt suomalaisen kansanvallan kaapin päällä. Jatkakaa demokratian voittokulkua, rohkeasti ja itseenne luottaen kuten teihinkin on luotettu.

Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat,

Onnittelen puhemiehistöä saamanne tuen johdosta. Toivotan teille kaikille menestystä ja viisautta vaativassa työssänne Suomen hyväksi. Julistan vuoden 2019 valtiopäivät avatuiksi.”

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

”Kunnioitettu Tasavallan presidentti

Ärade Republikens president

Haluan kiittää teitä lämpimästi valtiopäivien avauspuheesta. Jag ber att få tacka Er för Era vänliga ord.

Suomen kansa on 14. huhtikuuta käydyissä eduskuntavaaleissa valinnut edustajansa käyttämään yhteiskunnallista valtaa puolestaan. Suomalaiset äänestivät muutoksen puolesta.

Den fjortonde april valde Finlands folk sina nya företrädare i riksdagen för att utöva statsmakten i Finland. Finländarna röstade då för förändring.

Haluan onnitella teitä, Suomen kansan valitsemat edustajat, saamastanne arvokkaasta valtakirjasta. 

Uusi valittu eduskunta on hyvä yhdistelmä pitkäaikaista parlamentaarista kokemusta sekä uusia kansanedustajia. Sukupuolijakauma on tasaisempi kuin koskaan Suomen historian aikana – 94 naiskansanedustajaa on enemmän kuin koskaan aiemmin. Olen vakuuttunut, että sukupuolten välinen tasa-arvo näkyy, kun tehtäviä ja vastuuta jaetaan.

Samalla haluan kiittää niitä tuhansia ihmisiä, joiden joukosta kansalaiset äänestivät kansanedustajat. Demokratiassa itsensä likoon laittaminen ehdokkaana on arvostettava ja vahva teko. Sitä pitää kunnioittaa.

Käydyn vaalikamppailun aikana oli havaittavissa poikkeuksellisen paljon ehdokkaiden häirintää, väkivallalla uhkailua ja jopa väkivallan tekoja. Tämä on demokratian kannalta vaarallista.

Arvoisat kansanedustajat,

Meidän tehtävämme on vaalia demokratiaa ja sen toteutumisen edellytyksiä. Me emme saa antaa pelon sulkea suita emmekä estää ehdokkaaksi asettumista tai ehdokkaana toimimista. Meillä on vastuu ylläpitää turvallista, toista ihmistä kunnioittavaa ja keskustelun sallivaa ilmapiiriä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kulunut vaalikampanja kertoo siitä, että emme ole parhaimmalla mahdollisella tavalla tässä onnistuneet. Hyvää tässä tilanteessa on, että sen voi korjata ja uskon, että sitä halua tästä joukosta löytyy.

Kansanedustajan tehtävä on yksi Suomen tärkeimmistä. Tässä tehtävässämme meidän on tärkeää muistaa joka hetki ja kaikkialla tehtävän vakavuus ja arvokkuus. Meidän on tärkeää muistaa, että perustuslain mukaan valta Suomessa kuuluu kansalle, jota meidät on valittu edustamaan. 

Yhtä tärkeää on muistaa, että jokainen suomalainen – myös se ihminen, joka ei äänestänyt minua tai meidän puoluettamme, on yhtä arvokas kuin oma äänestäjä.

Hyvät kansanedustajat, 

Reilun viiden vuoden kokemuksella voin vakaasti todeta, että tässä talossa pärjää parhaiten yhteistyöllä ja siltoja rakentamalla. Ystävällinen sana istuntosalissa, valiokunnassa, käytävällä tai kuppilassa toimii aina paremmin kuin sivallus sosiaalisessa mediassa.

Tässä talossa tehdään politiikkaa, se on selvä. Yhtä selvää on, että näkemyseroja on ja niin pitääkin olla. Mutta samalla jokainen voi tehdä valinnan: 

Keskittyykö niihin asioihin, jotka yhdistävät vaiko niihin asioihin, jotka erottavat? Valitseeko vastakkainasettelun vai rakentavan yhteistyön?

Kansalaiset arvioivat meitä aikaansaannosten perusteella. Ja kuten me kaikki tiedämme – niin yksityiselämän kuin politiikankin puolelta – yhteistyö tuottaa parempia tuloksia kuin konfliktin hakeminen.

Politiikan ei tarvitse olla rumaa. Se voi olla kaunista.

Politiikka on parhaimmillaan silloin, kun erilaiset näkemykset kohtaavat, keskustelevat, oppivat toisiltaan ja saavuttavat yhteisymmärryksen. Siihen teille, arvoisat kansanedustajat, tarjoutuu päivittäin mahdollisuus. Rohkaisen jokaista ainakin kokeilemaan. Uskallan väittää, että kokemus on positiivinen. Tällä tavalla on mahdollista toteuttaa politiikan kunnianpalautus.

Arvoisa tasavallan presidentti, arvoisat kansanedustajat,

Seuraavat neljä vuotta me kaikki olemme vastuussa siitä, että huomenna on paremmin kuin tänään. Että tulevaisuus on parempi. Se on meidän kaikkien yhteinen ja kaikkein tärkein tehtävä. Sitä varten Suomen kansa on meidät valinnut.

Meille kaikille rakas Suomi sijoittuu jatkuvasti kärkisijoille, kun vertaillaan maailman maiden onnistumista. Tämä on ehdottomasti ylpeydenaihe. Mutta sen pitää samalla myös kannustaa meitä pyrkimään entistä parempaan.

Suomen ja suomalaisten menestyksen kannalta olennaisinta on osaaminen. Vain osaamisen kautta voimme menestyä. Oikoteitä ei ole.

Osaamisen merkityksen lisäksi haluan muistuttaa, että on erityisen tärkeää, että pidämme kiinni asiasta, joka on taannut Suomen nousun maailman parhaimmaksi maaksi: ihmisten välisestä luottamuksesta ja ihmisten luottamuksesta yhteiskuntaan.

Hyvinvointivaltio on aina perustunut luottamukselle ja sitä meidän on vaalittava. Muistutan jokaista kansanedustajaa siitä, että viime kädessä eduskunta turvaa sen, että ihmisten luottamus lisääntyy ja että jokainen ihminen pidetään mukana. Että ketään ei jätetä ulkopuolelle tai yksin.

Luottamuksen vahvistaminen lähtee perusasioista. Siitä, että poistamme aktiivisesti eriarvoisuutta ja lisäämme tasa-arvoa. Siitä, että vanhemmat voivat luottaa siihen, että yhteiskuntamme pienokaiset saavat maailman parasta varhaiskasvatusta ja maailman parhaan peruskoulun. Siitä, että jokaisen ihmisen osaamiseen panostetaan. Siitä, että kenenkään ei tarvitse pelätä ikääntymistä. Siitä, että jokainen voi luottaa siihen, että hänestä pidetään huolta silloin kun omat voimat eivät siihen riitä. Ja siitä, että torjumme ilmastonmuutosta, joka uhkaa lastemme, lastenlastemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuutta.

Ärade Republikens president! Ärade riksdagsledamöter,

Välfärdsstaten bygger på tanken att ingen ska behöva vara rädd för att misslyckas. Och även den som misslyckas ges möjlighet att lyckas nästa gång. Den briljanta idén med välfärdsstaten är att individens framtid inte bestäms av dennes bakgrund eller förflutna. Varje individ har lika värde.

Hyvinvointivaltio rakentuu ajatukselle siitä, että kenenkään ei tarvitse pelätä epäonnistumista. Ja vaikka ihminen epäonnistuisi, se ei poista mahdollisuutta onnistua uudelleen. Hyvinvointivaltion briljantti idea on se, että tausta tai menneisyys ei määrittele ihmisen tulevaisuutta. Jokainen ihminen on yhtä arvokas.

Arvoisa tasavallan presidentti,

luottamuksesta on kyse myös ulkopolitiikassa. Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Olemme viimeisen neljän vuoden aikana joutuneet todistamaan paljon sellaista, jota emme toivoneet enää koskaan näkevämme. Rajoja on rikottu, sääntöjä on väännetty ja henkiä on menetetty. Nämä teot olemme tuominneet yhdessä tuumin.

Tie tähän pisteeseen on voimalla raivattu. Voimalla ei kuitenkaan tästä tilanteesta päästä ulos. Kuten Martin Luther King sanoi: Pimeys ei voi poistaa pimeyttä; vain valo voi sen tehdä.

Vain diplomatialla ja yhdessä asioista sopimalla voimme päästä eteenpäin. Keskustelemalla ja kuuntelemalla. Yrittämällä ymmärtää. Tekemällä selvän eron ymmärtämisen ja hyväksymisen välille. Hakemalla yhteisiä polkuja.

Uskoimme pitkään demokratian ja kehityksen jatkavan leviämistään, koska näin halusimme uskoa. Luotimme kansainvälisen järjestyksen säilyvän ja sääntöjen pitävän, koska näihin meidän pitikin luottaa. Nyt näemme, että moni toivoi toisin.

Toisaalta muutakaan emme olisi voineet. Ilman luottamusta ja ilman uskoa kokemamme vakauden ja sääntöpohjaisen järjestyksen ajanjakso ei olisi koskaan toteutunut. Tänä aikana olemme nähneet maailman köyhyyden puolittuvan, hiljaisten hädän helpottavan. Me olemme tästä vakaudesta ja luottamuksesta hyötyneet suuresti myös itse.

Mietin usein, olisiko tämä vakauden ajanjakso ollut alkuunkaan mahdollista ilman uskoa, ilman luottamusta. Uskon, ettei olisi. Mietin myös, voidaanko vakauden aikaan, sääntöjen aikaan vielä palata kansainvälisessä politiikassa. Uskon niin. Luotan niin. Tämän valitsen. Tätä toivon Suomelle. Tämän eteen haluan itse tehdä työtä.

Herra tasavallan presidentti,

Te olette tehnyt tätä työtä pitkään. Te olette rakentanut keskustelua sekä yhteistyötä ja -ymmärrystä.

Jatkamme yhdessä tätä työtä. Ja työtä meillä riittää. Otamme vastuun EU:n puheenjohtajuudesta heinäkuussa. Meitä odottavat isot kysymykset koskien Ison-Britannian eroprosessia, muuttoliikettä ja ilmastopolitiikkaa.

Eduskunnan rooli on tässä keskeinen. Otamme vastuumme vakavasti ja tulemme tekemään osamme yhteisen Euroopan, vakaan ja vapaan Euroopan rakentamisessa.

Meille Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat edelleen se kaikkein läheisin viiteryhmä. Pidämme hyviä suhteita yllä kaikkien naapuriemme kanssa. Jatkamme yhteistyötä Venäjän kanssa kaikissa mahdollisissa kysymyksissä, joissa yhteisesti on eteenpäin päästävissä.

Me valitsemme edelleen itse ne pöydät, joissa meidän tulee istua ja joissa haluamme istua ja vaikuttaa – nyt ja tulevaisuudessa. Valintamme ovat yksin meidän.

Herra tasavallan presidentti, arvoisat edustajat,

Pienenä maana meidän pitää puolustaa yhteisiä sääntöjä sekä tukea järjestystä ja vakautta. Teemme sen näyttämällä mallia, olemalla itse sanojemme mittaisia. Todistamalla, kuinka pitkälle voimme päästä sopimalla ja yhdessä tekemällä. Olemalla viisaasti aloitteellisia.

Joskus unohdamme sen, miten pitkälle olemme jo yhdessä sopimalla ja yhteiskuntaamme rakentamalla päässeet. Vuoden alussa saimme kuulla, kuinka Suomi tuottaa kokoonsa suhteutettuna eniten hyvää ihmiskunnalle ja kuormittaa maailmaa kaikista valtioista vähiten.

Paljon on siis tehty oikein. Meidän velvollisuutemme on jatkaa tätä hyvää työtä.

Arvoisat uudet kansanedustajat,

Teidän tärkeä työnne on nyt alkanut ja te olette saaneet sille työlle kansalaisilta valtakirjan. Käyttäkää sitä viisaasti ja arvokkaasti. Haluan vielä kerran korostaa yhteistyön merkitystä. Siitä meidät suomalaiset tunnetaan. 

Ja muistakaa, että me itse omalla toiminnallamme määrittelemme sen, millaisena politiikka ja tämän talon toiminta näyttäytyy ulospäin. Runoilija Pentti Saarikoski on kirjoittanut kauniisti, sitaatti: 

”En pelkää ketään. 

Rakastan maailman ihmisiä,

haluan kaikille hyvää,

– se on minun politiikkani.

Että me rakastaisimme toinen toistamme.

Ei väitellen vaan keskustellen sovussa.

Menisimme ikään kuin mustikkaan yhdessä.

Lämmittäisimme saunan.

Istuisimme laiturilla huohottamassa.

Olisimme ihmisiksi.”

Hyvät kansanedustajat,

koska olemme eduskunnassa ja olemme poliitikkoja, väittelyä ei pidä edes välttää. Mutta sovussa keskusteluun kannattaa aina pyrkiä. Ja koska suomalaisia olemme, myös saunan lämmittämiseen.

Kaikkein tärkein muistutus tässä on kuitenkin ihmisiksi oleminen. 

Olla ihmisiksi. 

Siihen kiteytyy toisen ihmisen kunnioittaminen. Siihen kiteytyy luottamus. Siinä on jotain perin suomalaista. Siitä lähtee kaikki, joten olkaamme ihmisiksi. 

Toivotan teille jokaiselle menestystä tärkeässä tehtävässänne! Jag önskar er framgång i ert viktiga uppdrag! 

Ärade Republikens President,

Samtidigt som jag på riksdagens vägnar vill tacka Er för de ord Ni yttrade, ber jag att få framföra riksdagens hälsning och försäkran om dess högaktning.

Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Samalla kun eduskunnan puolesta kiitän Teitä lausumistanne sanoista, pyydän saada esittää Teille eduskunnan tervehdyksen ja kunnioituksen vakuutuksen.”

​

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Tervetuloa seuraamaan luentoa, joka on kolmas Vaikuttamisen vuosi 2019 -luentosarjasta!

Tervetuloa seuraamaan luentoa, joka on kolmas Vaikuttamisen vuosi 2019 -luentosarjasta!

Lähde: Eduskunta.fi