NordenBladet — Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi on kerännyt Kansalaisaloite.fi -palvelussa kaikkiaan 59 609 kannatusilmoitusta.
Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi on kerännyt Kansalaisaloite.fi -palvelussa kaikkiaan 59 609 kannatusilmoitusta.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet — Pyydämme kirjaston asiakkaita vastaamaan lyhyeen kyselyyn. Vastaamalla autat meitä kehittämään kirjaston palveluja.
Pyydämme kirjaston asiakkaita vastaamaan lyhyeen kyselyyn. Vastaamalla autat meitä kehittämään kirjaston palveluja.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Eduskunta käsitteli tänään valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 11/2019) pohjalta valtioneuvoston antamaa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2020–23 (VNS 2/2019).
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) esitteli puheenvuorossaan mietinnön ja valiokunnan päähuomiot valtioneuvoston selontekoon.
Koskinen totesi, että hidastuva talouskasvu ja talouden rakenteelliset ongelmat edellyttävät hallitukselta aktiivista talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Tasapainotavoitteen saavuttamiseksi on myös toimeenpantava rakenteellisia uudistuksia, joista tärkeimpiin kuuluu edelleen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, Koskinen sanoi ja totesi hallituksen linjausten antavan sen valmisteluun hyvät lähtökohdat.
Lisäksi keskeistä on parantaa talouden kasvuedellytyksiä vauhdittamalla osaamista ja innovaatioita luovia investointeja, Koskinen totesi. On myös huolehdittava riittävistä talouden puskureista, jotta julkinen velka ei aiheuta ongelmia seuraavien taantumien aikana, hän jatkoi.
Koskisen puheenvuoron jälkeen kuultiin eduskuntaryhmien puheenvuorot ja valtiovarainministeri Mika Lintilän vastauspuheenvuoro.
Valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyy kolme vastalausetta. Eduskunta äänestää mietinnöstä keskiviikkona 27.11. klo 14 alkavassa täysistunnossa.
Valtioneuvoston selontekoon, valtiovarainvaliokunnan mietintöön ja muiden valiokuntien lausuntoihin voi tutustua asian käsittelytietosivulla.
Videotallenne täysistunnon keskustelusta
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Eduskunnan puhemiehillä on ollut tapana pyrkiä tekemään ensimmäiset viralliset ulkomaanmatkansa naapurimaihin Ruotsiin ja Viroon. Puhemies Matti Vanhanen piti kiinni tästä perinteestä, ja käytyään syyskuussa Tukholmassa hän vei viisihenkisen valtuuskuntansa maanantaina 25.11. Tallinnaan. Vierailun ohjelmassa oli koko Viron ylimmän valtionjohdon tapaamiset sekä ikimuistoinen hetki Metsäkalmistun hautausmaalla virolaisten Suomen jatkosodissa taistelleiden vapaaehtoisten muistomerkillä.
Valtuuskunta, johon Vanhasen lisäksi kuuluivat neljän suurimman eduskuntaryhmän edustajina Johannes Koskinen (sd.), Arja Juvonen (ps.), Arto Satonen (kok.) ja Juha Sipilä (kesk.), tapasi ensimmäiseksi Viron parlamentin Riigikogun puhemiehen Henn Põlluaasin. Põlluaas puhuu suomea ja halusi käyttää sitä tapaamisen kielenä. Viron todettiinkin olevan maailmassa ainoa maa, jossa vierailevat suomalaiset voivat parlamentin virallisessa tapaamisessa puhua äidinkieltään. Kun maiden ja parlamenttien välisten suhteiden ja vierailuvaihdon oli todettu olevan erinomaisella tolalla, puhemiehet pääsivät vaihtamaan kokemuksia siitä, mitkä asiat veljeskansat ovat järjestäneet politiikassa eri tavalla. Põlluaas kertoi muun muassa, että Viron parlamentin kaksi tuntia kestävällä kyselytunnilla saa esittää kahden minuutin kysymyksiä ja kolmen minuutin vastauksia, ja että Virossa kansanedustajat saavat olla kotikuntiensa valtuustojen mutta eivät kunnan- tai kaupunginhallituksen jäseninä.
Pääministeri Jüri Ratasin tapaamisen tunnelmaan toi lisäväriä se, että Suomen valtuuskuntaan kuului peräti kaksi entistä pääministeriä. Maanantai oli Ratasille Viron sisäpolitiikassa kiireinen päivä, johon sisältyi muun muassa yhden ministerin erottaminen, mutta hän oli siitä huolimatta valmistautunut huolellisesti suomalaisten tapaamiseen tuomalla mukanaan puheenjohtajan nuijan, jonka Juha Sipilä oli kollegalleen pääministeriaikana omakätisesti tehnyt.
Kolmas virallinen tapaaminen oli presidentti Kersti Kaljulaidin kanssa. Myös hänen kanssaan keskusteltiin maiden välisistä suhteista ja ajankohtaisista kysymyksistä.
Vierailu päättyi tapaamiseen Suomen jatkosodassa taistelleiden virolaisten vapaaehtoisten kanssa sekä muistotilaisuuteen ja seppeleenlaskuun Suomen-poikien muistomerkille Tallinnan Metsäkalmistussa. Tilaisuuteen osallistui Suomen-poikien ja heidän leskiensä ja omaistensa lisäksi reserviläisiä sekä Suomesta että Virosta. Tilaisuuteen osallistuneet kuvasivat hautausmaan hämärtyvän illan, soihtujen, kansallishymnien, muistosanojen ja hiljaisen hetken tunnelmaa ikimuistoiseksi ja koskettavaksi.
Vanhanen totesi puheessaan, että jos yhdellä sanalla pitäisi kuvata Suomen ja Viron yhteistä historiallista päämäärää, siihen parhaiten sopisi sana ”vapaus”.
”Sukupolvet vaihtuvat, mutta taistelu vapauden puolesta ei koskaan unohdu. Kaikkien suomalaisten puolesta, arvoisat Suomen-pojat, esitän syvän kiitollisuuteni taistelustanne ja työstänne niin Suomen kuin Vironkin hyväksi. Teidän vahva tahtonne kertoo siitä moraalisesta selkärangasta, jonka varaan yhteiskuntamme rakentuvat myös tulevaisuudessa”, hän lausui.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Eduskunta piti tänään täysistunnon alussa hiljaisen hetken kansanedustaja Antti Rantakankaan muistolle.
Muistosanat Antti Rantakankaalle lausui eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen:
”Arvoisat kansanedustajat! Ärade riksdagsledamöter!
Tieto kansanedustaja Antti Toivo Armas Rantakankaan tapaturmaisesta kuolemasta saavutti meidät pyhäpäivänä sunnuntaina – levon päivänä. Pidetyn ja arvostetun työtoverin yllättävä kuolema tuntuu vaikealta uskoa, saati hyväksyä. Levon päivän valtasi levottomuus ja epäusko, lopulta järkytys ja syvä suru ystävämme kuolemasta. Ystävämme, koska sellaisena Antti Rantakangas näki meidät.
Antti ymmärsi, että kansanedustajan toimi perustuu luottamukseen ja kovaan työhön. Luja kädenpuristus ja katse silmiin varmisti, ettei tämä luottamus ja kova työ koskaan mennyt hukkaan. Uskallan väittää, että tämän saman luottamuksen ja työteliäisyyden ovat minun lisäkseni kokeneet kaikki täällä tänään läsnäolevat sekä tuhannet ihmiset ympäri Suomea. Eturivin vaikuttaja on poissa.
Antti ei ollut tämän salin kovaäänisin, mutta hänen äänensä kantoi. Siitä kertoo se, että hänet valittiin kuudesti kansanedustajaksi. 20 vuotta työtä tässä yhteisössä on jättänyt jälkensä meihin kaikkiin – niin virkakuntaan kuin edustajiinkin. Teidän kaikkien läsnäolosta huolimatta tämä sali tuntuu tänään tyhjältä. Kukat Antti Rantakankaan paikalla välittävät meille viestiä niin elämän arvaamattomuudesta kuin elämänlangan hauraudesta.
Valmiiksi kirjoitetut sanat harvoin pystyvät tarkasti kuvaamaan ihmisen surua ja tuntoja kuoleman läheisyydessä. Siksi koen sopivaksi lukea teille Tommy Tabermannin runokokoelmasta Tähtiä kämmenellä:
”Jos lähdenkin, en minä kauan viivy. Pian minä luoksesi palaan, sirpin sinä minulta saat, jolla niittää, vasaran, jolla rakentaa, ja ruukkuusi siemeniä ja multaa. Ja jos en palaisikaan, kanssani olisit maailman halki, siipieni alla kuin kevättuuli.”
Tällä haluan sanoa sen, etteivät hyvät ystävät kuole koskaan. He elävät muistoissamme, sydämissämme ja ajatuksissamme. Heidän elämänsä ja työnsä jatkuu niin kauan, kuin me muistamme.
Omasta ja koko eduskunnan puolesta tahdon osoittaa myötätunnon ja osanoton sanat kansanedustaja Antti Rantakankaan omaisille ja läheisille. Me olemme menettäneet ystävän ja työtoverin. Suru on suurimmillaan niillä, jotka ovat menettäneet perheenjäsenen. Toivomme heidän saavan lohtua siitä tiedosta, että Antti Rantakangas oli tässä talossa pidetty työtoveri, ystävä ja arvostettu kansanedustaja.
Jag vill på mina egna och hela riksdagens vägnar framföra vårt varma deltagande till riksdagsledamot Antti Rantakangas anhöriga och närstående.
Riksdagen håller nu en tyst minut för att hedra minnet av Antti Rantakangas.
Eduskunta hiljentyy nyt hetkeksi kunnioittamaan Antti Rantakankaan muistoa. ”
Puhemies Matti Vanhanen välitti sunnuntaina koko eduskunnan osanoton Rantakankaan perheelle ja läheisille.
”Tunsin hänet nuoruudestamme saakka. Antti omistautui asialleen, edusti tahdonvoimaa, tunnusti juurensa ja tiesi aina, keiden edustajana hän valtiopäivillä toimi.”
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Eduskunnan tarkastusvaliokunta järjestää keskiviikkona 27.11.2019 klo 11.30-13.00 julkisen kuulemisen aiheesta säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen.
Julkinen kuuleminen liittyy tarkastusvaliokunnan käsittelyssä olevaan omaan asiaan (O 48/2019 vp) säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen – nykytila ja kehittämistarpeet. Valiokunta pyrkii selvittämään, kuinka hyvin eri vaikutusten arvioinnit toteutuvat säädösvalmistelussa ja millaiset tekijät vaikuttavat vaikutusarviointien laatuun.
Valiokunnan kuultavana ovat:
Lainsäädännön arviointineuvosto, puheenjohtaja Leila Kostiainen
Itä-Suomen yliopisto, tutkimusjohtaja Jussi Pajuoja
Aalto-yliopisto, professori Otto Toivanen
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, toimitusjohtaja Petri Virtanen
Tampereen yliopisto, yliopistotutkija Anna Elomäki
Sosiaali- ja terveysministeriö, johtaja Raija Volk
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Eduskunta pitää tänään täysistunnon alussa hiljaisen hetken kansanedustaja Antti Rantakankaan muistolle.
Puhemies Matti Vanhanen välitti sunnuntaina koko eduskunnan osanoton Rantakankaan perheelle ja läheisille.
”Tunsin hänet nuoruudestamme saakka. Antti omistautui asialleen, edusti tahdonvoimaa, tunnusti juurensa ja tiesi aina, keiden edustajana hän valtiopäivillä toimi.”
Verkkolähetys täysistunnosta alkaa klo 14.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen välittää koko eduskunnan osanoton menehtyneen kansanedustaja Antti Rantakankaan perheelle ja läheisille. ”Tunsin hänet nuoruudestamme saakka. Antti omistautui asialleen, edusti tahdonvoimaa, tunnusti juurensa ja tiesi aina, keiden edustajana hän valtiopäivillä toimi.”
Eduskunta viettää tiistaina 26.11. täysistunnon alussa muistohetken Antti Rantakankaan muistoksi.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
EU-maiden kehitysministerit kokoontuvat ulkoasiainneuvostoon 25. marraskuuta. Suomea edustaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.), joka antoi tänään suurelle valiokunnalle selvityksen kokousaiheista. Kokous on Suomen EU-puheenjohtajakauden ainoa kehitysministereiden neuvostokokous.
Ministeri Skinnari painotti selvityksessään EU:n kehitysrahoitusarkkitehtuurin uudistamista. Keskustelun pohjana on lokakuussa julkaistu ns. ”viisaiden ryhmän” muistio kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen tulevaisuudesta. Suomi on puheenjohtajamaana edistänyt jäsenmaiden välistä keskustelua uudistusten eri vaihtoehdoista tavoitteenaan löytää tehokkain tulevaisuuden toimintamalli.
Suomi on Skinnarin mukaan korostanut keskusteluissa kysymyksen laajaa merkitystä EU:n ulkopolitiikalle ja poliittiselle painoarvolle, liittyen mm. ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen ja hauraiden maiden investointitarpeisiin. Ministerin mukaan on myös kyettävä viestimään paremmin, mitä kehitysrahoituksella saadaan aikaan.
Valiokunnan keskustelussa käsiteltiin neuvoston aiheista lisäksi mm. Afrikan, Tyynenmeren ja Karibian maiden kanssa käytäviä Post-Cotonou -neuvotteluja sekä Afrikan maiden keskinäisen kaupan vahvistumista.
Suuri valiokunta sai kokouksessaan selvityksen myös EU:n kilpailukykyneuvoston tulevasta (28.–29.11.) kokouksesta, jossa käsitellään mm. kuluttajanoikeuksien kehittämiseen liittyvää edustajakannedirektiiviä sekä suurten kansainvälisten yritysten tuloverojen julkistamisvelvoitetta koskevaa ehdotusta.
Ulkoasiainneuvostossa kokoontuvat EU-maiden ulkoministerit tai käsiteltävien asioiden mukaan puolustusministerit (yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka), kehitysministerit (kehitysyhteistyö) tai kauppaministerit (yhteinen kauppapolitiikka). Ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana toimii EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, tällä hetkellä Federica Mogherini.
Kilpailukykyneuvostossa kokoontuvat aiheista riippuen jäsenmaiden kauppa-, talous-, teollisuus-, tutkimus- ja innovointi- sekä avaruusasioista vastaavat ministerit. Käsittelyssä olevista asioista vastaavat EU-komissaarit osallistuvat myös istuntoihin.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Puhemies Matti Vanhasen johtama yhteensä viisihenkinen puhemiesvaltuuskunta vierailee Tallinnassa 25. marraskuuta. Valtuuskuntaan kuuluvat neljän suurimman eduskuntaryhmän edustajina Johannes Koskinen (sd.), Arja Juvonen (ps.), Arto Satonen (kok.) ja Juha Sipilä (kesk.).
Vanhanen valtuuskuntineen tapaa Viron parlamentin Riigikogun puhemiehen Henn Põlluaasin, presidentti Kersti Kaljulaidin, pääministeri Jüri Rataksen sekä useiden Riigikogun valiokuntien edustajia.
Puhemies Vanhanen odottaa vierailulta mielenkiintoisia keskusteluja Suomen ja Viron yhteisistä kiinnostuksen kohteista muun muassa politiikan ja talouden saralla.
”Viro on Suomelle tärkeä naapuri, ja maittemme väliset suhteet ovat erinomaiset. Meillä on paljon yhteistyötä, josta yksi ajankohtainen esimerkki on Suomen ja Viron välinen Balticconnector-kaasuputkihanke, joka on valmistumassa aikataulussa ja joka otetaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2020 alussa. Samalla Suomi liittyy osaksi eurooppalaista maakaasuverkkoa ja EU:n yhteistä kaasumarkkinaa”, Vanhanen toteaa vierailun alla.
Vierailun yhdenlainen kohokohta tulee olemaan myös Suomen jatkosodassa taistelleiden virolaisten vapaaehtoisten Suomen-poikien tapaaminen ja seppeleenlasku Metsakalmistun muistomerkillä.
”Saamiemme ennakkotietojen mukaan tilaisuuteen olisi tulossa kahdeksan Suomen-poikaa ja muutamia jo edesmenneiden veteraanien leskiä. Suomen-poikien keski-ikä on 95 vuotta, joten heidän tapaamisensa tulee olemaan ikimuistoinen ja todennäköisesti ainutkertainen tilaisuus meille”, Vanhanen ennakoi.
Jatkosotaan osallistui yhteensä noin 3500 virolaista vapaaehtoista, joita kutsuttiin viroksi nimellä Soomepoisid eli Suomen-pojat.
Lähde: Eduskunta.fi
