Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) tuomitsee Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Leonid Slutskin lausunnon, jossa tämä väitti Euroopan neuvoston ottaneen Venäjä-päätöksellään kantaa myös Krimin kysymykseen.
Slutski oli uutislähteiden mukaan todennut, että hyväksymällä Venäjän valtuuskunnan valtakirjat parlamentaarinen yleiskokous otti ensimmäisen askeleen siihen suuntaan, että se tunnustaisi Krimin kuuluvan Venäjän federaatiolle.
”Euroopan neuvosto on ihmisoikeusjärjestö. Venäjän valtakirjat hyväksyttiin ihmisoikeusnäkökulman takia ja päätöslauselmaan liitettiin ehdot ihmisoikeusseurannasta ja jäsenvelvoitteiden noudattamisesta. Slutskin kanta on vahingollinen ja siirtää keskustelun voimapolitiikan alueelle, mikä ei kuulu Euroopan neuvostolle”, Kiljunen toteaa.
Slutski oli keskiviikkona ehdolla parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtajaksi, mutta ei tullut valituksi.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäinen kyselytunti käynnistyi edustaja Ville Tavion (ps.) kysymyksellä hallituksen suhtautumisesta Syyrian al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista. Oppositio peräänkuulutti hallitukselta selkeää linjausta siitä, mitä leirillä oleskelevien naisten ja lasten palaamisoikeudesta sekä mahdollisesta rikosoikeudellisesta vastuusta päätetään.
Pääministeri Rinteen mukaan tilanteessa on otettava huomioon kansalliset ja kansainväliset sitoumukset. Lähtökohta on, että ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti. Kantaa ottivat myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sekä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.)
Oppositio vaati hallitukselta myös perusteluita hallitusohjelman työllisyys-ja taloustavoitteiden uskottavuudesta, pienten eläkkeiden tason nostosta sekä hoitajien määrän lisäämisestä.
Kyseessä oli kevätkauden viimeinen kyselytunti. Kyselytunnin jälkeen täysistunnossa jatkettiin vuoden 2019 toisen lisätalousarvion käsittelyä.
Arktisen parlamentaarikkokonferenssin ja Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnat ovat järjestäytyneet. Arktisen parlamentaarikkokonferenssin valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Jukka Kärnä (kesk.) ja varapuheenjohtajaksi Satu Hassi (vihr.). Kärnä edustaa valtuuskuntaa myös Arktisen parlamentaarikkokonferenssin pysyvässä komiteassa Hassin toimiessa hänen varajäsenenään.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan johtoon valittiin Sakari Puisto (ps.) ja varapuheenjohtajaksi Riitta Mäkinen (sd.). Samassa järjestäytymiskokouksessa Kai Mykkänen (kok.) valittiin Itämeren parlamentaarikkokonferenssin maahanmuutto- ja kotouttamistyöryhmän jäseneksi.
Aasian ja Euroopan parlamentaarisen yleiskokouksen, Naton parlamentaarisen yleiskokouksen ja Välimeren parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnat sekä IPU-ryhmä järjestäytyvät syksyllä 2020.
Euroopan neuvoston, Etyjin ja Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnat ovat järjestäytyneet jo aiemmin.
Pohjoismaiden neuvosto järjestää pyöreän pöydän kokouksen pohjoismaisten hallitusten puolustusministereiden kanssa Tukholmassa torstaina 27.6. Pohjoismaiden neuvostolla on ollut tavoitteena vahvistaa parlamentaarista ulottuvuutta puolustusyhteistyössä ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Pohjoismainen puolustusyhteistyö nykyisessä muodossaan täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Ruotsin puolustusministerin valtiosihteeri Jan-Olof Lind pitää kokouksessa Nordefco-puheenjohtajamaan puheenvuoron ja esittelee pohjoismaisen puolustuspoliittisen yhteistyön uutta visiota.
Pohjoismaiden neuvosto järjestää vuosittain puolustuspoliittisen pyöreän pöydän kokouksen Nordefco –puheenjohtajamaassa. Ruotsi toimii sekä PN:n että Nordefcon puheenjohtajamaana vuonna 2019. Suomi isännöi vastaavan kokouksen vuonna 2017 Suomen ollessa puheenjohtajamaa sekä PN:ssä että Nordefcossa.
Kokouksessa käydään myös keskustelu siitä, voisiko pohjoismainen puolustusyhteistyö olla lähtökohtana alueellisen turvallisuuden yhteistyölle ja ratkaisuna pitkittyneille konflikteille.
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Erkki Tuomioja (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.), Vilhelm Junnila (ps.) ja Wille Rydman (kok.).
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (kok.) puolusti voimakkaasti tutkivaa journalismia ja median vapautta puhuessaan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa Ranskan Strasbourgissa myöhään keskiviikkoiltana.
”Demokratiassa valta kuuluu kansalle. Se tarkoittaa myös oikeutta tietoon. Ilman tutkivia toimittajia, kansalaisjärjestöjä ja tietovuotajia monet vallanpitäjien väärinkäytökset jäisivät pimentoon. Jos haluamme puolustaa demokratiaa, meidän täytyy tehdä kaikkemme puolustaaksemme toimittajia ja myös silloin, kun heidän paljastamansa totuudet ovat kannaltamme epämiellyttäviä”, Virolainen totesi.
Istunnon käsiteltävänä oli maltalaisen toimittajan Daphne Caruana Galizian murhaa käsittelevä raportti. Caruana Galizia oli Maltan tunnetuin tutkiva journalisti, joka oli paljastanut sekä poliitikkojen että virkamiesten korruptiota. Hänet sai surmansa autopommi-iskussa 2017. Vaikka epäillyt on vangittu, murhan tutkinta on edennyt hitaasti ja vangit ovat kohta pääsemässä vapaiksi takuita vastaan. Raportissa viitataan epäilyihin, että valtiovalta olisi yrittänyt puuttua tutkintaan. Siksi toimittajien turvallisuutta tukevalle Euroopan neuvoston alustalle (CoE Platform to promote the protection of journalists) tuli asiasta selvityspyyntö.
Virolainen pitää toimittajien suojelemiseksi perustettua palvelua hyvänä ideana, koska se lisää tietoisuutta median kokemista uhista. Hän totesi, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous ei voi ryhtyä rikostutkintaan maltalaisten puolesta, mutta toivoi samalla, että maan viranomaiset tekevät kaikkensa syyllisten löytämiseksi ja tuomitsemiseksi.
”Nykyisessä tiedon tulvassa ja vaihtoehtoisten totuuksien maailmassa tarvitsemme niitä, jotka kaivavat syvempää tietoa ja tarjoavat meille laajemman kokonaiskuvan. Ilman sitä emme voi tehdä oikeaan tietoon perustuvia päätöksiä, jotka ovat toimivan demokratian perusta”, Virolainen sanoi.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) on tyytyväinen siihen, että venäläiset kansanedustajat palaavat tekemään työtä ihmisoikeus-, demokratia- ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseksi kaikkialla Euroopassa, mukaan lukien Venäjällä. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi Venäjän valtuuskunnan valtakirjat keskiviikkona Ranskan Strasbourgissa pidetyssä istunnossa, mikä merkitsee viisi vuotta kestäneen välirikon päättymistä.
”Meidän kaikkien etu on integroida Venäjä osaksi yhteistä normijärjestelmää. Venäjän jäsenyys Euroopan neuvostossa ja sen parlamenttivaltuuskunnan täysivaltainen toiminta yleiskokouksessa antavat moniarvoisuudelle enemmän tilaa venäläisessä yhteiskunnassa”, Kiljunen arvioi.
Päätös syntyi äänin 116–62. Tyhjää äänesti 15 edustajaa. Jo maanantai-iltana yleiskokous oli äänestyksen jälkeen hyväksynyt sääntömuutoksen, joka mahdollisti sen, että valtuuskuntien valtakirjat voidaan hyväksyä muulloinkin kuin tammikuun istunnossa.
Kiista Venäjän osallistumisesta Euroopan neuvoston toimintaan juontaa juurensa Krimin liittämiseen osaksi Venäjän federaatiota vuonna 2014. Parlamentaarinen yleiskokous rajoitti tuolloin Venäjän valtuuskunnan osallistumisoikeuksia yleiskokouksen toimintaan, mistä vastalauseena valtuuskunta jäi kokonaan pois yleiskokouksesta. Myöhemmin Venäjä jäädytti jäsenmaksujensa maksamisen Euroopan neuvostolle vastalauseena yleiskokouksen päätöksille.
”Euroopan neuvosto on tämän kiistan takia ollut järjestön historian suurimmassa poliittisessa, taloudellisessa ja oikeudellisessa kriisissä. Jos Venäjä olisi lähtenyt Euroopan neuvostosta kokonaan, se oli merkinnyt muun muassa sitä, että Venäjän kansalaiset olisivat menettäneet mahdollisuuden valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen”, Kiljunen toteaa.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.
Suomen valtuuskunnasta yleiskokouksen kesäkuun istuntoviikolle osallistuvat Kiljusen lisäksi valtuuskunnan varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (kok), Tarja Filatov (sd.), Petri Honkonen (kesk.), Minna Reijonen (ps.) ja Jussi Saramo (vas.). Yleiskokouksen äänestyksissä Suomen valtuuskunnalla on viisi paikkaa.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) antoi tiistaina 26.6. eduskunnalle pääministerin ilmoituksen Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmasta. Puheenjohtajakauden slogan on Kestävä Eurooppa – kestävä tulevaisuus.
Keskeinen kauden painopiste on Euroopan unionin globaali ilmastojohtajuus.
”Se tarkoittaa sitoutumista ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on, että keskeiset elementit tälle suunnitelmalle olisi sovittu Eurooppa-neuvostossa vuoden 2019 loppuun mennessä”, Rinne totesi.
Ohjelman muut painopisteet ovat
yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen
kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni
kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen
Suomi haluaa panostaa myös koulutukseen ja osaamiseen.
”Korkea osaaminen luo pohjaa eurooppalaisten ihmisten menestykselle. Opiskelijavaihtoa ja oppilasyhteistyötä on lujitettava. Meidän on syytä selvittää verkostomaisesti toimivan eurooppalaisen superyliopiston perustamista ja eurooppalaisen tutkijavaihdon, super-Erasmuksen, kehittämistä”, Rinne sanoi.
Muita painopisteitä tulevat olemaan vapaakaupan puolustaminen kestävän kehityksen ja työntekijöiden oikeuksien kautta, Afrikan vakauden tukeminen ja tasavertainen kumppanuuden rakentaminen sekä hybridiuhkien torjunnan vahvistaminen.
Suomen kolmas EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1. heinäkuuta 2019. Puheenjohtajuus kiertää vakiintuneessa järjestyksessä EU-maiden kesken ja vaihtuu puolen vuoden välein.
Eduskunnan täysistunnossa toimitettiin keskiviikkona 25.6. uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan vaali.Tiedusteluvalvontavaliokunnassa on 11 jäsentä ja 2 varajäsentä.
Valiokuntaan jäseniksi valittiin:
Mika Kari sd
Tarja Filatov sd
Veronica Rehn-Kivi r
Riikka Slunga-Poutsalo ps
Mari Rantanen ps
Sofia Vikman kok
Pauli Kiuru kok
Antti Kurvinen kesk
Päivi Räsänen kd
Heli Järvinen vihr
Markus Mustajärvi vas
Varajäseniksi valittiin:
Antti Lindtman sd
Hanna-Leena Mattila kesk
Tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävänä on toimia siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan parlamentaarisena valvojana. Valiokunta toimii lisäksi suojelupoliisin muun toiminnan parlamentaarisena valvojana.
Valiokunta kokoontuu järjestäytymistä varten tänään tiistaina 26.6. klo 16:15.
Eduskunnan suuri valiokunta sai tänään pääministeri Antti Rinteen (sd.) selvityksen juhannusviikon huippukokouksista, jotka käsittelivät mm. EU:n tulevaa strategiaa, korkean tason nimityksiä ja Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n syventämistä (eurohuippukokous 21.6.).
Eurooppa-neuvosto (20.–21.6.) hyväksyi EU:n strategisen ohjelman vuosille 2019–2024. Ohjelmassa on neljä pääaihetta: kansalaisten ja vapauksien suojelu, vahvan ja elinvoimaisen taloudellisen perustan kehittäminen; ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen sekä Euroopan etujen ja arvojen edistäminen globaalisti.
Pääministeri Rinne kertoi olevansa tyytyväinen siihen, että Suomelle tärkeät arvot, kuten oikeusvaltioperiaate, kestävä kasvu, sosiaalinen ulottuvuus ja ilmastoneutraalius saatiin mukaan ohjelmaan. Suomi ryhtyy EU:n puheenjohtajamaana jalkauttamaan ohjelmaa neuvoston työhön, Rinne sanoi.
Eurooppa-neuvoston keskustelu korkean tason nimityksistä jatkuu ylimääräisessä huippukokouksessa tulevana sunnuntaina.
Suuren valiokunnan keskustelussa pääministeri Rinne kertoi suurelle valiokunnalle, että puheenjohtaja Donald Tusk on jatkanut keskusteluja Euroopan parlamentin edustajien kanssa. Yksikään ehdokas komission puheenjohtajaksi ei saanut Eurooppa-neuvostossa tuekseen EU-maiden johtajien enemmistöä.
Suuri valiokunta kävi pääministerin kanssa keskustelua esillä olleista ehdokkaista sekä niin sanottuun kärkiehdokasmenettelyyn liittyvistä haasteista. Eurooppa-neuvoston tehtävänä on ehdottaa Euroopan parlamentille komission puheenjohtajaa europarlamenttivaalien tulos huomioiden. Parlamentti päättää valinnasta jäsentensä enemmistöllä.
Suuri valiokunta sai tänään selvityksen myös epävirallisesta kilpailukykyministerien kokouksesta, joka on ensimmäinen ministerikokous Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Kokous järjestetään Helsingissä 4.–5. heinäkuuta.
Eurooppa-neuvostoon kuuluvat EU:n jäsenmaiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit, mutta se ei neuvottele eikä hyväksy EU-lainsäädäntöä.
