Pääministeri Antti Rinteen puhe Hallitusmuoto 100 vuotta -juhlatilaisuudessa
NordenBladet —
Arvoisa puhemies,
tasavallan presidentti,
Suomen kansan edustajat,
arvoisat kutsuvieraat,
hyvät suomalaiset!
On suuri ilo ja kunnia juhlistaa Suomen hallitusmuodon satavuotista taivalta eduskunnassa, tasavaltamme ja demokratiamme tärkeimmässä paikassa.
Noin kilometrin metrin päässä tästä paikasta kulkee katu, jota pitkin kulkiessaan ei välttämättä tule mieleen sen yhteys suomalaisen oikeusvaltion ja perustuslakimme kehittymiseen.
Leo Mechelin, jonka mukaan kyseinen katu on nimetty, ehti kuolla kolme vuotta ennen Suomen itsenäistymistä, mutta hän oli työllään luomassa perusteita tasavaltaiselle hallitusmuodollemme. Mechelin ei ole yhtä tunnettu kuin hänen elinaikanaan tai kuin hänen ansionsa antaisivat odottaa.
Eino Leino kirjoitti Mechelinin hautajaisia varten runon nimeltään Kansalaisseppel, jossa sanotaan:
“Pystynä kulki hän: tiensä ja määränsä tiesi,
kaiutti kansansa oikeutta kuin jalopeura;
kunnian soi hälle ystävä kuin vihamiesi,
kolme miljoonaa oli sankarin seura.”
Leino kuvaa Mechelinin merkitystä aikalaisilleen, itsenäisestä ja vapaasta maasta unelmoinneille ihmisille. Runossa vuodelta 1914 suomalaiset kuvataan vielä sorretuksi kansaksi ja Mechelin sen päämieheksi.
Mechelin jätti jälkeensä elävän perinnön, joka viitoitti Suomea kohti vapaata ja demokraattista oikeusvaltiota.
Minulla on ilo kertoa, että valtiovalta osallistuu Mechelinin koottujen teosten julkaisuun, minkä myötä tietoisuus demokratiamme, oikeusvaltiomme ja hallitusmuotomme yhdestä pioneerista toivottavasti lisääntyy.
Arvoisa puhemies,
matka länsimaiseksi oikeusvaltioksi on ollut huomattavasti pidempi kuin Mechelinkadulta Arkadianmäelle.
On kiittäminen viimeisen sadan vuoden ajan tässä salissa työskennelleitä, että Suomen hallitusmuoto ei jäänyt niin sanotuksi savolaiseksi projektiksi – siis aloittamista vaille valmiiksi.
Juuri käytännön soveltamiseen vaadittiin valtavasti rohkeutta.
Rohkeutta puolustaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia.
Rohkeutta torjua demokratiaamme uhanneet voimat.
Puhumme täysin syystä kiitollisuudella ja ylpeydellä sotiemme veteraaneista, jotka varmistivat Suomen itsenäisyyden rintamalla ja kotirintamalla. Olemme heille paljosta kiitollisia.
Samalla olemme kiitollisia myös suomalaisen demokratian veteraaneille, jotka puolustivat oikeusvaltiota ja jokaisen ihmisen oikeutta toimia tasavertaisena kansalaisena — osallistua, vaikuttaa ja äänestää.
Kiitollisia niille, jotka muovasivat ja mahdollistivat tänään juhlittavan hallitusmuodon.
Arvoisa puhemies!
Edistyksellinen hallitusmuotomme on mahdollistanut meille paljon.
Jatkuvan demokratiakehityksen.
Järjestelmällisen kansalais- ja ihmisoikeuksien parantamisen.
Länsimaisen oikeusvaltion, joka suojelee yksilöä sekä takaa ihmisten vapauden.
Hyvinvointivaltion, jonka ideana on aina ollut, että kenenkään ei tarvitse pelätä epäonnistumista ja että epäonnistuminen ei poista mahdollisuutta onnistua uudestaan.
Yhteiskunnan, joka on maailman turvallisimpia täällä asuville ihmisille.
Näistä saavutuksista on syytä olla kovin ylpeä. Ylpeä – ja kuitenkin samalla muistaa, että mikään ei ole tullut itsestään.
Jo aiemmin saavutettu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli edistyksellisen ajattelun suurimpia saavutuksia ja toimi keskeisenä välineenä sille, että suomalainen yhteiskunta saattoi kehittyä valtavin askelin.
Suomalaisten päätöksellä, varallisuudesta tai taustasta riippumatta, olemme rakentaneet Suomesta yhteiskunnan, jota ihaillaan ympäri maailmaa.
Vaikka meilläkin on omat ongelmamme ja liian monen ihmisen arki on vieläkin liian raskas, meitä pidetään maailman onnellisimpana kansana.
Moni muu yhteiskunta pitää juuri meitä esikuvana. Ehkä siksi, että emme ole koskaan jämähtäneet paikoillemme, vaan katsomme tulevaisuuteen ja pyrimme eteenpäin. Kohti reilumpaa ja parempaa yhteiskuntaa.
Ja ehkä siksikin, että suomalaisille tyypilliseen tapaan olemme saavutuksistamme itseksemme ylpeitä, emme ylpistyneitä.
Arvoisa puhemies!
Vaikka juhlistamme tänään satavuotista hallitusmuotoamme, katsomme vahvasti tulevaisuuteen.
Ja kiitos edellisten sukupolvien tekemän työn, Leo Mechelinin ja monien muiden, meidän työmme on helpompaa. Kunniakas historiamme paitsi valaisee tulevaisuuttamme, myös antaa meille neuvoja ja selkänojaa.
Esimerkkinä neuvoista toimikoon pääministeri Rafael Paasion hieno toteamus:
“Jos et ole aivan varma, miten toimia, ole aina heikomman puolella.”
Pääministeri Paasion lausahdus lienee tarkoitettu ohjeeksi poliitikoille, mutta aivan yhtä hyvin se olisi voinut olla kuvaus hallitusmuotomme tai Suomen perustuslain tarkoituksesta.
Siitä, että jokaista ihmistä ja yksilöä suojellaan. Siitä, että jokaisen ihmisen vapaus turvataan.
Arvoisa puhemies,
tasavallan presidentti,
Suomen kansan edustajat!
Olemme tottuneet Suomessa länsimaisen demokratian ja oikeusvaltion perusarvoihin. Ihmisoikeuksiin, riippumattomiin tuomioistuimiin, sanan- ja lehdistönvapauteen sekä jakamattomaan ihmisarvoon.
Mutta meidän on muistettava, että nämä asiat eivät ole koskaan olleet itsestäänselvyyksiä. Eivät vuonna 1919 eivätkä vuonna 2019.
Niitä on puolustettava jokainen päivä. Vastuu siitä on meillä.
Demokratiaa ja oikeusvaltiota vastaan yritetään hyökätä. Sellaiselle toiminnalle on oltava nollatoleranssi. Toimimme tämän mukaisesti Suomessa, Euroopassa ja kansainvälisesti.
Miksi näin?
Koska hyökkäykset demokratiaa ja oikeusvaltiota vastaan ovat ennen kaikkea hyökkäyksiä kansalaisia, ihmisiä vastaan.
Hyökkäyksiä on nähty ennenkin, mutta jokainen kerta tämä sali on tehnyt tehtävänsä ja puolustanut suomalaista demokratiaa.
Niin toimimme jatkossakin, koska se on meidän tehtävämme.
Koska tiedämme, mitä ihmisille tapahtuisi, jos oikeusvaltioperiaatteesta luovutaan.
Ei mitään hyvää.
Siksi meidän kansan äänestämien päättäjien on syytä pitää mielessämme seuraava:
Jos emme ole aivan varmoja, miten toimia, puolustakaamme aina demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.
Syy on hyvin yksinkertainen:
Silloin olemme aina ihmisen ja vapauden puolella.
Aivan kuten 100-vuotias hallitusmuotomme.
Lähde: Eduskunta.fi
