Euroopan komissio tehostaa eurooppalaisten teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa maailmanmarkkinoilla

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Euroopan komissio julkaisi 09.01.2020 uusimman raporttinsa teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta ja valvonnasta kolmansissa maissa. Kehitystä on tapahtunut sitten edellisen raportin, mutta huolenaiheet eivät ole väistyneet. Monilla osa-alueilla kaivataan lisää parannuksia ja toimia. Eri puolilla maailmaa tapahtuvat teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset aiheuttavat eurooppalaisille yrityksille miljardien eurojen tulonmenetykset ja vaarantavat tuhansia työpaikkoja. Tänään julkaistussa raportissa yksilöidään kolme maaryhmää, joihin EU:n toimet pääasiallisesti kohdistuvat.

Kauppakomissaari Phil Hogan totesi teollis- ja tekijänoikeuksien suojan olevan ratkaisevassa asemassa, jotta EU:n talous voi kasvaa ja jotta EU voi kannustaa innovointiin ja säilyttää maailmanlaajuisen kilpailukykynsä. Kyseessä on muun muassa tavaramerkkien, patenttien ja maantieteellisten merkintöjen suoja. ”Teollis- ja tekijänoikeuksista riippuvaiset alat tuottavat jopa 82 prosenttia kaikesta EU:n viennistä. Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset, kuten väärentäminen, piratismi, pakollinen teknologian siirto sekä teollis- ja tekijänoikeuksien varkaudet, vaarantavat vuosittain satoja tuhansia työpaikkoja EU:ssa.  Raportin tietojen avulla voimme suojata EU:n yrityksiä ja työntekijöitä entistä paremmin väärentämisen ja piratismin kaltaisilta teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksilta”, Hogan sanoi.

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevat EU:n toimet painottuvat maantieteellisesti ja temaattisesti sen mukaan, kuinka paljon taloudellista haittaa eurooppalaisille yrityksille aiheutuu. Raportti auttaa toimien keskittämisessä ja kohdentamisessa. Ensisijaiset maat jaetaan raportissa tälläkin kertaa kolmeen ryhmään sen mukaan, miten laajalti ja sitkeästi niissä esiintyy ongelmia. Jako on seuraava: 1) Kiina, 2) Intia, Indonesia, Turkki, Ukraina ja Venäjä, 3) Argentiina, Brasilia, Ecuador, Malesia, Nigeria, Saudi-Arabia ja Thaimaa

Niin lukumääräisesti kuin rahallisen arvon perusteella tarkasteltuna suurin osa EU:hun saapuvista väärennetyistä ja laittomasti valmistetuista tuotteista on lähtöisin Kiinasta. EU:n tulliviranomaisten takavarikoimista väärennetyistä ja laittomasti valmistetuista tuotteista yli 80 prosenttia tulee Kiinasta tai Hongkongista.

Teollis- ja tekijänoikeuksien korkeatasoinen suoja kuuluu lähtökohtaisesti kaikkiin EU:n kauppasopimuksiin. Sen lisäksi komissio käy keskeisten maiden ja alueiden, kuten Kiinan, Latinalaisen Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Afrikan, kanssa vuoropuhelua ja tekee niiden kanssa yhteistyötä eri työryhmissä ja teknisissä ohjelmissa. Kahden viime vuoden aikana on toteutettu muun muassa seuraavia erityistoimia:

  • teknisen tuen tarjoaminen, jotta liittyminen teollis- ja tekijänoikeuksia koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin olisi mahdollista
  • pienyrityksille tarkoitettu tiedotusseminaari teollis- ja tekijänoikeuksien merkityksestä
  • koulutuksia teollis- ja tekijänoikeuksien valvonnasta tullivirkailijoille, tuomareille ja poliiseille
  • koulutuksia patenttitutkijoille
  • koulutuksia suojattuja kasvilajikkeita koskevasta lupamenettelystä

Lisäksi komissio osallistuu aktiivisesti teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseen ja valvontaan monenvälisellä tasolla, kuten Maailman kauppajärjestössä (WTO), Maailman henkisen omaisuuden järjestössä (WIPO) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD).

Raportissa kiinnitetään huomiota myös kasvilajikkeisiin liittyviin teollis- ja tekijänoikeuksiin. Kasvinjalostuksella voidaan merkittävästi parantaa maatalouden tuottavuutta ja laatua sekä keventää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. EU haluaa edistää kasvinjalostusalan investointeja ja tutkimusta. Tähän kuuluu muun muassa uusien kuivuutta, tulvia, kuumuutta ja maaperän suolaisuutta kestävien viljelykasvien kehittäminen ilmastonmuutoksen kielteisiin seurauksiin valmistautumiseksi. Kasvilajikkeiden suojelusta onkin tehty yksi komission painopisteistä tulevalla kaudella.

Tausta

Toimivat, hyvin suunnitellut ja tasapainoiset teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmät ovat keskeinen keino edistää EU:n yritysten investointeja, innovointia, kasvua ja maailmanlaajuista liiketoimintaa. Euroopan komissio onkin aktiivisesti mukana vahvistamassa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja valvontaa kolmansissa maissa. Tämä näkyy muun muassa EU:n kauppapoliittisessa ohjelmassa.

Vuosina 2014–2016 Euroopan työpaikoista noin 84 miljoonaa oli toimialoilla, jotka ovat vahvasti riippuvaisia teollis- ja tekijänoikeuksista, ja näiden alojen osuus EU:n bruttokansantuotteesta oli yhteensä 45 prosenttia. Kyseiset alat tuottivat 82 prosenttia EU:n viennistä, ja EU:n kauppatase on niiden osalta noin 182 miljardia euroa ylijäämäinen. Kaikesta EU:n tuonnista arviolta 6,8 prosenttia on väärennettyjä tai laittomasti valmistettuja tuotteita. Niiden arvo on yhteensä noin 121 miljardia euroa.

Lisätietoja

Raportti teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta ja valvonnasta kolmansissa maissa

Henkinen omaisuus ja EU:n kauppapolitiikka

Vihreän siirtymän rahoitus: Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma ja oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen olla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali alue vuoteen 2050 mennessä. Tähän tarvitaan huomattavia investointeja sekä EU:lta ja sen jäsenvaltioiden julkiselta sektorilta että yksityiseltä sektorilta. Tänään esitetyn Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman – eli Kestävä Eurooppa -ohjelman – avulla ohjataan julkisia investointeja vihreän siirtymän rahoitukseen ja pyritään saamaan liikkeelle myös yksityisiä varoja EU:n rahoitusvälineiden, erityisesti InvestEU-ohjelman, kautta. Tavoitteena on saada aikaan vähintään biljoonan euron investoinnit.

Kaikkien jäsenvaltioiden, alueiden ja sektoreiden on annettava oma panoksensa siirtymän toteuttamiseen, mutta haasteiden suuruusluokka vaihtelee. Joillakin alueilla siirtymä aiheuttaa erityisen voimakkaita taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näille alueille tarjotaan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin avulla räätälöityä taloudellista ja käytännön tukea tarvittavien investointien aikaansaamiseksi.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi: ”Ihmiset ovat Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa keskeisellä sijalla, kun tavoitteena on tehdä Euroopasta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Edessämme on ennennäkemätön siirtymä. Se voi toimia vain, jos se toteutetaan oikeudenmukaisesti – niin, että se on kaikkien kannalta toimiva. Tuemme erityisesti niitä kansalaisia ja alueita, joilta siirtymä edellyttää enemmän työtä kuin muilta. Meidän on varmistettava, että ketään ei jätetä jälkeen. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyy huomattavia investointitarpeita, jotka voidaan nähdä myös investointimahdollisuuksina. Tänään esitetty suunnitelma, jonka tavoitteena on saada aikaan vähintään biljoonan euron investoinnit, on ympäristösijoittamisen suunnannäyttäjä.”

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans totesi, että siirtyminen kohti ilmastoneutraaliutta parantaa sekä ihmisten hyvinvointia että Euroopan kilpailukykyä. ”Se edellyttää kuitenkin enemmän ponnistelua niiltä kansalaisilta, sektoreilta ja alueilta, jotka käyttävät muita enemmän fossiilisia polttoaineita. Ihmisiä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, tuetaan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla, joka tekee investoinneista houkuttelevampia ja tarjoaa vähintään 100 miljardin euron arvosta rahoitusta ja käytännön tukea. Sitoudumme solidaarisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen,” Timmermans lisäsi.

Ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis jatkoi, että ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen edellyttää Euroopassa sekä poliittista sitoutumista että massiivisia investointeja. ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on osoitus EU:n määrätietoisesta pyrkimyksestä torjua ilmastonmuutosta, ja tuemme sitä rahoitussuunnitelmalla. Ensiksikin EU:n talousarviosta saatavan rahoituksen avulla vivutetaan yksityistä rahoitusta vihreiden hankkeiden toteuttamiseen eri puolilla Eurooppaa ja tuetaan niitä alueita ja ihmisiä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten. Toiseksi luodaan lainsäädännöllä oikeanlaisia kannustimia, jotta vihreät investoinnit voivat menestyä. Lisäksi viranomaisia ja markkinatoimijoita autetaan tällaisten hankkeiden määrittämisessä ja kehittämisessä. Euroopan unionia ei ole rakennettu päivässä, eikä vihreä Eurooppakaan synny hetkessä. Kestävyysnäkökohtien nostaminen investointipäätösten ytimeen vaatii ajattelutapojen muutosta. Olemme tänään ottaneet merkittävän askeleen kohti tämän tavoitteen saavuttamista,” Dombrovskis sanoi.

Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma

Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman avulla saadaan liikkeelle EU:n rahoitusta ja luodaan sääntelykehys, joka helpottaa ja houkuttelee julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta voidaan toteuttaa siirtymä kohti ilmastoneutraalia, vihreää, kilpailukykyistä ja osallistavaa taloutta. Investointiohjelma täydentää muita vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä aloitteita kolmella tavalla:

  • Rahoitus: vähintään biljoonan euron kestävät investoinnit alkavan vuosikymmenen kuluessa. EU:n talousarviosta osoitetaan ilmasto- ja ympäristötoimiin suurempi osuus kuin koskaan aikaisemmin ja houkutellaan näin myös yksityistä rahoitusta. Euroopan investointipankilla on toiminnassa keskeinen tehtävä.
  • Edellytysten luominen: kannustetaan julkisten ja yksityisten investointien tekemiseen ja ohjataan niitä uudelleen. EU tarjoaa sijoittajille välineitä nostamalla kestävän rahoituksen rahoitusjärjestelmän ytimeen, helpottaa kestäviä julkisia investointeja kannustamalla viranomaisia vihreään budjetointiin ja vihreisiin hankintamenettelyihin sekä helpottaa valtiontuen myöntämistä oikeudenmukaisen siirtymän tukialueilla.
  • Käytännön tuki: komissio tarjoaa viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille tukea kestävyysperiaatteiden mukaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi on keskeinen väline, jonka avulla varmistetaan, että siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen toteutetaan oikeudenmukaisesti niin, että ketään ei jätetä jälkeen. Siirtymä edellyttää lisärahoitusta kaikilla alueilla, ja sitä tarjoaa Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin avulla sen sijaan on tarkoitus tarjota kohdennettua tukea, jotta kaudella 2021–2027 saadaan investoitua vähintään 100 miljardia euroa niillä alueilla, joilla siirtymän yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset ovat suurimmat. Mekanismin avulla rahoitetaan investointeja, joilla autetaan fossiilisten polttoaineiden arvoketjuista riippuvaisia työntekijöitä ja yhteisöjä. Näin täydennetään sitä huomattavaa rahoitusta, joka EU:n talousarviosta osoitetaan kaikkien siirtymään liittyvien välineiden kautta.

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi käsittää kolme pääasiallista rahoituslähdettä:

1) Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon osoitetaan 7,5 miljardia euroa uutta EU-rahoitusta, joka täydentää seuraavaa pitkän aikavälin talousarviota koskevaa komission ehdotusta. Saadakseen rahoitusosuutensa oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta jäsenvaltioiden on yhdessä komission kanssa määriteltävä tukikelpoiset alueet laatimalla alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat. Jäsenvaltioiden on myös sitouduttava myöntämään saman verran lisärahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahasto plussasta ja lisäksi vielä kansallista rahoitusta. Näin saadaan kerättyä yhteensä 30–50 miljardin euron rahoitus, jonka avulla saadaan liikkeelle vielä enemmän investointeja. Rahastosta myönnetään pääasiassa avustuksia alueille. Rahaston tuella työntekijät voivat kehittää taitojaan ja pätevöityä tulevaisuuden työmarkkinoita varten ja pk- ja startup-yritykset ja yrityshautomot voivat luoda uusia taloudellisia mahdollisuuksia näille alueille. Rahaston avulla edistetään myös siirtymistä puhtaaseen energiaan esimerkiksi tukemalla investointeja energiatehokkuuteen.

2) InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän järjestely, jonka tavoitteena on saada liikkeelle jopa 45 miljardin euron investoinnit. Järjestelyllä voidaan houkutella esimerkiksi kestävään energiaan ja liikenteeseen tehtäviä yksityisiä investointeja, jotka hyödyttävät näitä alueita auttamalla löytämään uusia kasvun lähteitä.

3) Julkisen sektorin lainajärjestely, joka toteutetaan EIP:n kanssa ja jota tuetaan EU:n talousarviosta. Tavoitteena on saada liikkeelle 25–30 miljardin euron investoinnit. Järjestelyssä myönnetään lainoja julkiselle sektorille, erityisesti kaukolämpöverkkoihin ja rakennusten kunnostukseen tehtäviin investointeihin. Komissio antaa tätä koskevan säädösehdotuksen maaliskuussa 2020.

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismissa on kyse muustakin kuin rahoituksesta. Oikeudenmukaista siirtymää käsittelevän foorumin avulla komissio antaa teknistä tukea jäsenvaltioille ja sijoittajille ja varmistaa, että toimintaan osallistuvat niin yhteisöt, joihin siirtymä vaikuttaa, kuin paikallisviranomaiset, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestötkin. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi sisältää vahvat hallintopuitteet, joissa keskitytään oikeudenmukaista siirtymää koskeviin alueellisiin suunnitelmiin.

Tausta

Komissio esitti 11. joulukuuta 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali alue vuoteen 2050 mennessä. Euroopan siirtyminen kestävään talouteen edellyttää huomattavia investointeja kaikilla sektoreilla: vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää 260 miljardin euron vuotuisia lisäinvestointeja vuoteen 2030 saakka.

Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman onnistuminen riippuu kaikkien siihen osallistuvien toimijoiden sitoutumisesta. Tulevaa rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa on olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti pitävät kiinni komission ehdotuksen kunnianhimoisesta tavoitetasosta. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskeva asetusehdotus on hyväksyttävä nopeassa tahdissa.

Komissio seuraa ja arvioi siirtymään liittyvien tavoitteiden edistymistä tiiviisti. Osana tätä työtä komissio aikoo järjestää vuosittain kestävien investointien huippukokouksen, johon kutsutaan sidosryhmät, ja jatkaa siirtymän edistämiseen ja rahoittamiseen liittyvää työtä. Komissio kehottaa investointiyhteisöä hyödyntämään tehokkaasti investointiedellytysten parantamiseen tähtäävää sääntelyä ja jatkuvasti kasvavaa kestävien investointien tarvetta. Viranomaisia taas kehotetaan ottamaan aktiivinen rooli tällaisten investointien määrittämisessä ja edistämisessä.

Lisätietoja

Taustatiedote: Tietoa Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmasta ja oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista

Tietokoosteet

Komission tiedonanto Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta

Ehdotus asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta

Muutokset yhteisiä säännöksiä koskevaan CPR-asetukseen

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

Euroopan Komissio esittää alustavia pohdintoja vahvan sosiaalisen Euroopan rakentamisesta oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Komissio esittää tänään tiedonannon vahvan sosiaalisen Euroopan rakentamisesta oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi. Siinä esitetään, miten sosiaalipolitiikka auttaa vastaamaan tämän päivän haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ehdotetaan EU:n tason toimia tuleviksi kuukausiksi ja pyydetään palautetta lisätoimista kaikilla tasoilla työllisyyden ja sosiaalisten oikeuksien alalla. Komissio käynnistää jo tänään työmarkkinaosapuolten – yritysten ja ammattiliittojen – kuulemisen ensimmäisen vaiheen. Aiheena ovat työntekijöiden oikeudenmukaiset vähimmäispalkat EU:ssa.

Ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaavan johtavan varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin mukaan Euroopassa on käynnissä merkittävä muutos. ”Elämme vihreiden ja digitaalisten muutosten aikakautta väestön samalla ikääntyessä, ja komissio haluaa tässä tilanteessa varmistaa, että pääpaino on ihmisissä ja että talous toimii heidän hyväkseen. Meillä on tätä varten jo väline – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. Nyt haluamme varmistaa, että EU ja sen jäsenvaltiot samoin kuin sidosryhmät ovat sitoutuneet sen täytäntöönpanoon.”

Työllisyysasioista ja sosiaalisista oikeuksista vastaavan komissaarin Nicolas Schmitin mukaan miljoonien eurooppalaisten työelämä tulee muuttumaan lähivuosina. ”Meidän on ryhdyttävä toimiin tulevan työvoiman menestymisen turvaamiseksi. Euroopan innovatiivisen ja osallistavan sosiaalisen markkinatalouden on perustuttava ihmisiin. Heille on tarjottava laadukkaita työpaikkoja, joista maksetaan asianmukainen palkka. Yhtäkään jäsenvaltiota, aluetta tai ihmistä ei saa jättää oman onnensa nojaan. Meidän on edelleen pyrittävä laadukkaisiin työmarkkinoihin, jotta kaikki eurooppalaiset voivat elää ihmisarvoista ja tavoitteellista elämää.”

Nykypäivän Eurooppa on ainutlaatuinen paikka, jossa vauraus, oikeudenmukaisuus ja kestävä tulevaisuus ovat yhtä tärkeitä tavoitteita. Euroopassa on maailman huippua oleva elintaso, maailman parhaimpiin kuuluvat työolot ja maailman tehokkaimpiin kuuluva sosiaalinen suojelu. Tästä huolimatta eurooppalaisilla on edessään monia muutoksia, kuten siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen, digitalisaatio ja väestörakenteen muutos. Nämä muutokset tuovat EU:n työvoimalle uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on uusi kasvustrategiamme. Sen avulla on varmistettava, että Euroopassa on edelleen maailman kehittyneimmät sosiaaliturvajärjestelmät ja että Eurooppa on vireä innovoinnin ja kilpailukykyisen yrittäjyyden keskus.

Tämänpäiväiset julkaisut perustuvat EU:n toimielinten ja johtajien marraskuussa 2017 antamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan julistukseen. Komissio pyytää kaikkia EU-maita sekä niiden alueita ja kumppaneita esittämään näkemyksensä siitä, miten asiassa edetään, ja suunnitelmansa pilarin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä työ otetaan huomioon valmisteltaessa vuonna 2021 esitettävää toimintasuunnitelmaa, jossa otetaan huomioon kaikki näkemykset ja joka toimitetaan hyväksyttäväksi korkeimmalla poliittisella tasolla.

Komissio puolestaan esittää tänään suunnitelmiinsa kuuluvia aloitteita, joilla jo edistetään EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa. Keskeisiä toimia ovat vuonna 2020 seuraavat:

  • Työntekijöiden oikeudenmukaiset vähimmäispalkat EU:ssa
  • Sukupuolten tasa-arvoa koskeva eurooppalainen strategia ja sitovat palkkauksen avoimuutta koskevat toimenpiteet
  • Päivitetty osaamisohjelma Euroopalle
  • Päivitetty nuorisotakuu
  • Alustatalouden työtä käsittelevä huippukokous
  • Vihreä kirja ikääntymisestä
  • Vammaisstrategia
  • Väestöraportti
  • Eurooppalainen työttömyysvakuutusjärjestelmä

Näiden toimien lähtökohtana on työ, jota EU on jo tehnyt pilarista vuonna 2017 annetun julistuksen jälkeen. Toiminta pelkästään EU:n tasolla ei kuitenkaan riitä. Onnistumisen avain on kansallisten, alue- ja paikallisviranomaisten sekä kaikilla eri tasoilla vaikuttavien työmarkkinaosapuolten ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien käsissä. Kaikilla eurooppalaisilla pitäisi olla samat mahdollisuudet menestyä – meidän on säilytettävä, mukautettava ja parannettava sitä, mitä vanhempamme ja isovanhempamme ovat rakentaneet.

Oikeudenmukaisia vähimmäispalkkoja koskeva kuuleminen

Työllisten määrä EU:ssa on ennätyksellisen suuri. Monilla työssäkäyvillä on kuitenkin edelleen vaikeuksia turvata toimeentulonsa. Puheenjohtaja von der Leyen on ilmoittanut toiveekseen, että jokainen unionin työntekijä saisi oikeudenmukaista vähimmäispalkkaa, jonka turvin hänen pitäisi voida elää ihmisarvoista elämää riippumatta siitä, missä hän työskentelee.

Komissio käynnistää tänään työmarkkinaosapuolten – yritysten ja ammattiliittojen – kuulemisen ensimmäisen vaiheen. Aiheena ovat työntekijöiden oikeudenmukaiset vähimmäispalkat EU:ssa. Komissio haluaa tietää, ovatko työmarkkinaosapuolet sitä mieltä, että EU:n toimet ovat tarpeen, ja haluavatko ne siinä tapauksessa neuvotella niistä keskenään.

Yhtä yleispätevää vähimmäispalkkaa ei tule olemaan. Kaikissa mahdollisissa ehdotuksissa otetaan huomioon kansalliset perinteet, olivatpa ne sitten työehtosopimuksia tai oikeudellisia säännöksiä. Joissakin maissa on jo käytössä erinomaiset järjestelmät. Komissio haluaa varmistaa, että kaikki järjestelmät ovat riittäviä ja tarpeeksi kattavia, että työmarkkinaosapuolia kuullaan perusteellisesti ja että käytössä on asianmukainen päivitysmekanismi.

Tausta

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on Euroopan sosiaalisen markkinatalouden perusta, ja sillä on keskeinen asema unionissa. Siihen pohjautuu ajatus, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vauraus ovat kulmakiviä rakennettaessa sellaista selviytymiskykyistä yhteiskuntaa, jossa hyvinvointi on maailman huipputasoa.

Nyt on muutoksen aika. Ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen vuoksi meidän on mukautettava talouttamme, teollisuuttamme, liikkumistamme ja työskentelyämme, ostoksiamme ja syömistämme. Pelkästään tekoälyn ja robotiikan odotetaan luovan lähes 60 miljoonaa uutta työpaikkaa maailmanlaajuisesti seuraavien viiden vuoden aikana, mutta samalla monet työpaikat muuttuvat tai jopa katoavat. Euroopan väestörakenne on muuttumassa. Elämme nykyään pidempään ja terveempinä lääketieteen ja kansanterveyden kehityksen ansiosta.

Nämä muutokset, mahdollisuudet ja haasteet vaikuttavat kaikkiin maihin ja kaikkiin eurooppalaisiin. On järkevää kohdata ne yhdessä ja käydä suoraan käsiksi muutoksiin. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on EU:n vastaus pyrittäessä täyttämään nämä perustavoitteet. Pilarissa esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, jotka ovat olennaisia oikeudenmukaisten ja toimivien työmarkkinoiden ja hyvinvointijärjestelmien varmistamiseksi 2000-luvun Euroopassa.

Lisätietoja

Kysymyksiä ja vastauksia: vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi

Tiedote: vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi

Tiedonanto: vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi

Työmarkkinaosapuolen kuulemisen ensimmäinen vaihe aiheena työntekijöiden oikeudenmukaiset vähimmäispalkat EU:ssa

Verkkosivusto sidosryhmäpalautteen saamiseksi pilarin täytäntöönpanosta

Poliisin maksuihin muutoksia vuonna 2020

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Sisäministeriö on antanut asetukset poliisin ja Maahanmuuttoviraston maksuista sekä vapaaehtoisen paluun avustuksesta. Asetukset tulevat voimaan 1.1.2020.
Passin ja henkilökortin hinnat laskevat
Passin ja henkilökortin hinnat laskevat ensi vuoden alusta. Alennuksen syitä ovat muun muassa tehostuneet prosessit ja volyymin kasvu. Hinnat ovat alhaisimpia, jos passin tai henkilökortin hakee sähköisesti. Passi maksaa 51 euroa (aiemmin 53) perinteisen poliisiasemalla käynnin kautta haettuna ja sähköisesti haettuna 45 euroa (aiemmin 49). Myös henkilökortin hinta alenee 54 euroon (aiemmin 58) käyntiasioinnin kautta haettuna. Sähköisesti haettuna hinta on 48 euroa (aiemmin 54). Jos henkilökortin hakee samassa yhteydessä kuin passin, sen hinta on 46 tai 40 euroa (sähköinen asiointi).
Myös Suojelupoliisin maksuihin muutoksia
Suojelupoliisin laajan turvallisuusselvityksen hinta nousee 600 euroon nykyisestä 450 eurosta. Nousun syynä on, että nykyinen hinta ei kata selvityksen laatimisesta aiheutuneita kustannuksia. Suojelupoliisin tekemissä yritysturvallisuusselvityksissä siirrytään 1.1.2020 alkaen tuntihintaisesta laskutuksesta paremmin kustannuksia vastaavaan kokonaislaskutukseen. Yritysturvallisuusselvitysten hinnat ovat jatkossa 5000 euroa (suppea yritysturvallisuusselvitys) tai 10 000 euroa (perusmuotoinen yritysturvallisuusselvitys).
Tarkistuksia rahankeräyksiä koskeviin maksuihin ja turvallisuusalan valvontamaksuun
Uusi rahankeräyslaki tulee voimaan 1.3.2020. Uudistuksen myötä ainoastaan Poliisihallitus voi myöntää rahankeräyslupia. Rahankeräysluvan haltijan tulee tehdä vuosittain Poliisihallitukselle ilmoitus rahankeräysten järjestämisestä, keräystuotosta ja tuoton käyttämisestä. Vuosi-ilmoituksen hinta on 1.3.2020 alkaen 100 euroa. Poliisilaitokset käsittelevät 1.3.2020 lähtien pienkeräyksistä tehtäviä ilmoituksia, joiden hinta on 55 euroa.
Turvallisuusalan elinkeinonharjoittajan valvontamaksua muutetaan niin, että vahvistetaan vain yksi, kaikille elinkeinonharjoittajille yhtä suuri euromääräinen valvontamaksu.
Migrin lupien käsittelymaksut lähemmäksi käsittelyn kuluja
Oleskelulupahakemusten käsittelymaksut nousevat hieman 1.1.2020. Suurimmat muutokset koskevat työntekijän ja yrittäjän oleskelulupahakemusten käsittelymaksuja: paperisena tehtyjen hakemusten käsittelymaksu on tulevana vuonna 640 euroa (aiemmin 600) ja sähköisesti tehtyjen hakemusten käsittelymaksu 490 euroa (aiemmin 400). Maahanmuuttovirasto pystyy entistä tarkemmin erittelemään, miten käsittelykustannukset jakautuvat sähköisen asioinnin ja paperihakemusten välillä. Tämä näkyy käsittelyn hinnassa.
Suomen kansalaisuutta koskevien hakemusten käsittelymaksut nousevat 40 eurolla. Paperisena tehdyn kansalaisuushakemuksen käsittely maksaa jatkossa 520 euroa; jos kansalaisuutta hakee sähköisesti, hinta on 420 euroa. Kansalaisuusaseman määrittäminen maksaa 100 euroa (aiemmin 50 euroa).
Hintoja korotetaan, jotta ne vastaavat paremmin hakemusten käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Käsittelymaksut varmistavat osaltaan Maahanmuuttoviraston riittävät resurssit ja käsittelyaikatavoitteiden toteutumisen. Kustannuksia edullisempi käsittelymaksu on edelleen ensimmäisillä oleskelulupahakemuksilla (pois lukien työntekijän ja yrittäjän luvat) sekä alaikäisen ja opiskelijan määräaikaisilla oleskelulupahakemuksilla. Kansainvälisen suojelun hakeminen on maksutonta.
Käyttämättömästä ajanvarauksesta veloitetaan jatkossa 50 euroa, jos asiakas jättää saapumatta Maahanmuuttoviraston palvelupisteeseen eikä ole perunut varaamansa aikaa. Vuoden 2019 elokuun loppuun mennessä yhteensä 3 142 asiakasta jätti tulematta varaamallaan ajalla ilman, että oli peruuttanut sitä.
Vapaaehtoisen paluun tuki säilyy ennallaan
Vapaaehtoisen paluun tukeen ei tule muutoksia vuoteen 2019 verrattuna. Uusi asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta on voimassa kaksi vuotta vuoden 2021 loppuun.
Vapaaehtoisen paluun tuki voi kattaa paluumatkan kustannukset ja taloudellisen tuen, jonka avulla palaaja voi aloittaa elämänsä uudelleen kotimaassaan. Tuki voi olla rahaa tai hyödyketukea. Hyödyketuki tarkoittaa erilaisia tarvikkeita tai palveluja esimerkiksi pienyrityksen käynnistämiseksi tai koulutuspaikan hankkimiseksi.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vapaaehtoisen paluun järjestelmää kehitetään ensisijaisena vaihtoehtona turvata kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistuminen ja uudelleenkotoutuminen. Vapaaehtoisen paluun järjestelmän toimivuutta ja kehittämistä selvitetään erikseen, ja tarvittaessa tukea koskevaa asetusta voidaan muuttaa ennen kuin sen voimassaolo päättyy.

Lähde: Poliisi.fi

Tieliikenteen ruuhkat jakautuvat monelle päivälle

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Tänä jouluna menoliikenne starttaa jo perjantaina 20.12. ja jatkuu maanantaihin 23.12. saakka. Poliisi valvoo liikennettä tehostetusti.
Joululiikenne ajoittuu tänä vuonna normaalia pidemmälle ajanjaksolle arkipyhistä johtuen.
Poliisihallitus, ITM Finlandin tieliikennekeskukset, Traficom, sisäministeriön pelastusosasto, Hätäkeskuslaitos sekä Liikenneturva muistuttavat kaikkia joululiikenteeseen lähtijöitä varautumaan vilkkaaseen liikenteeseen ja ennakoimaan niin ajotavoissa kuin matkallelähdön valmisteluissa. Liikenteen tilannetta seurataan edellisvuosien tapaan tehostetusti. Työtä tehdään turvallisen liikenteen eteen 24/7 -periaatteella.
Joululiikenne näkyy talvikauden liikennemäärissä selkeänä piikkinä. Tänä jouluna menoliikenne starttaa jo perjantaina 20.12. ja jatkuu maanantaihin 23.12. saakka. Vilkkainta menoliikenne on viikonloppuna, jolloin sen odotetaan kasvavan jopa lähes kolmanneksella normaaliin viikonloppuun nähden. Vastaavasti paluuliikenteen vilkkaimmat päivät ajoittuvat torstaille 26.12. ja perjantaille 27.12., viikonlopunlopun liikennemäärien lähestyessä jo normaaleja liikennelukemia.
Aja turvallisesti joululiikenteessä ja muista ennakoiva ajotapa
Poliisi valvoo tuttuun tapaan liikenteen sujuvuutta. Erityistä huomiota kohdistetaan etenkin rattijuopumuksiin, ylinopeuksiin, ajotaparikkeisiin, ajoneuvon kuormauksiin ja kännyköiden sekä turvavöiden käyttöön.
Poliisi muistuttaa myös ennakoivan ajotavan merkitystä, jossa kuljettajalla on peli- ja kelivaraa eli riittävästi tilaa ja aikaa toimia liikenteessä.
– Ehjänä perillepääsyn takaa rauhallinen ja kiireetön ajotapa, jossa huomioidaan ja pidetään olosuhteiden edellyttämät turvavälit. Lisäksi kuljettajan tulee luonnollisesti olla selvin päin ja levännyt ennen matkalle lähtöä. Myös puhelimen käyttö ja selaaminen tulee jättää taukojen yhteyteen, korostaa poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.
Arkipäiville osuvat jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä houkuttelevat tänä vuonna matkaajia pidennetyn joululoman viettoon.
– Tieliikenteessä tämä näkyy ruuhkahuippujen tasaantumisena, kun meno- ja paluuliikenne jaksottuvat useammalle päivälle. Omaa matkaa suunnitellessa kannattaa siitä huolimatta varautua liikenteen ajoittaisiin jonoutumisiin ja keskinopeuksien alenemisiin, kertoo yksikönpäällikkö Mika Jaatinen ITM Finlandin tieliikennekeskuksesta.
Varaa matkantekoon riittävästi aikaa ja valmistaudu jo etukäteen
Joulun matkalle lähtöön on hyvä valmistautua etukäteen. Huomioida kannattaa erityisesti talven nopeastikin vaihtuvat keliolosuhteet. Ilmatieteenlaitos.fi -sivuilta voi tarkistaa ajantasaiset säätiedot ja voimassa olevat varoitukset. Lisäksi tietoa ruuhkista ja esimerkiksi tietöistä löytyy kootusti Traffic Management Finlandin liikennetilanne.tmfg.fi -sivuilta ja Liikennetilannesovelluksesta.
Oman huomionsa vaatii myös auto. Ainakin valot, pyyhkijänsulat, nesteet ja renkaat kannattaa tarkistaa.
– Pienellä etukäteisvalmistelulla välttää monta ikävää yllätystä tienpäällä. Tarkasta, että pyyhkijät ovat kunnossa ja lasinpesuneste kestää pakkasen. Suunnittele reitti etukäteen, ota kelivaraa ja varaa aikaa riittävästi myös tauoille, neuvoo johtava asiantuntija Jussi Pohjonen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.
Myös Liikenneturva muistuttaa ennakoinnin tärkeydestä. Hyvät yöunet ennen lähtöpäivää varmistavat kuljettajan virkeyden ja huolellisesti pakattu auto lisää matkustusmukavuutta ja -turvallisuutta.
– Virkeänä jaksaa paremmin keskittyä myös ruuhkaisessa liikenteessä. Ennakkoon kannattaa miettiä matkan taukopaikat ja varata aikaa niin auton pakkaamiselle kuin tarvittaville pysähdyksille. Auton matkustamossa irrallaan oleva tavara voi pelkässä äkkijarrutuksessakin sinkoilla ja pahimmillaan saada aikaan vahinkoa. Pyhitetään joulunakin matkustamo matkustajille ja pakataan pukinkontin sisältö tavaratilaan. Jos joulunviettoon lähdetään karvaisten kaverien kera, muistetaan kiinnittää lemmikitkin autoon joko turvavaljain tai asianmukaisin kuljetuskopein, kannustaa koulutusohjaaja Toni Vuoristo Liikenneturvalta.
Toimi oikein onnettomuustilanteissa
Onnettomuuksien sattuessa turvallisuusviranomaiset ovat valmiudessa auttamaan ja pelastamaan ihmishenkiä ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.
– Onnettomuustilanteissa muiden autoilijoiden on tärkeintä varmistaa hälytysajoneuvoille esteetön kulku onnettomuuspaikalle. Myös onnettomuuspaikan ohi ajaessa pitää malttaa laskea ajonopeutta tarpeeksi, ettei pelastustyöntekijöille aiheudu tilanteessa vaaraa. Läheltä piti -tilanteita, joissa pelastajat tai poliisit ovat olleet vähällä jäädä ohi ajavan auton alle, on ollut viime aikoina liian usein, kertoo eristysasiantuntija Alpo Nikula Sisäministeriön pelastusosastolta.
Hätäkeskuslaitokselta muistutetaan lisäksi auttamisvelvollisuudesta sekä hätänumeron 112Suomi -sovelluksen käytöstä.
– Joululiikenteen ohjeemme on ”Älä aja ohi”. Tällä pyrimme muistuttamaan ihmisiä siitä, että jokainen on velvollinen pysähtymään onnettomuuden havaitessaan ja auttamaan avun tarpeessa olevia. Mikäli viranomaiset ovat jo paikalla, on toimittava heidän ohjeistamallaan tavalla. Hätänumeroon 112 soittaminen on parasta tehdä 112Suomi -sovelluksen kautta, näin varmistetaan paikantamisen oikeellisuus heti alkuvaiheessa ja apu saadaan nopeammin perille, kertoo johtokeskuksen päällikkö Jyrki Heinonen Hätäkeskuslaitokselta.
Tieliikennekeskuksen ennusteet
Joulun meno- ja paluuliikenne ajoittuu tänä vuonna pidemmälle aikavälille. Menoliikenteen vilkkaimmat päivät ovat pe 20.12., la 21.12. ja ma 23.12. Paluuliikennettä on eniten to 26.12. sekä pe 27.12.
Pe 20.12.
Liikennettä on noin 10 % enemmän kuin normaalina perjantaina ja liikenne on vilkkainta iltapäivästä. Runsasta liikenne on etenkin valtatiellä 3 välillä Helsinki – Tampere, valtatiellä 4 välillä Helsinki -Lahti ja valtatiellä 9 välillä Tampere – Orivesi. Huippuaikoina nopeuden alenema on noin 10 km tunnissa javaltatiellä 9 jopa 20 km tunnissa, jotka näkyvät paikoittaisina jonoutumisina.
Viikonloppu 21.12. – 22.12.
Liikennettä on noin 20 – 30 % normaalia talviviikonloppua enemmän. Liikennettä on kuitenkin vähemmän kuin normaalina arkipäivänä, jolloin siihen vaikuttaa lisäävästi arkiliikenne. Lauantaina liikennettä on etenkin valtatiellä 4 Lahdesta pohjoiseen. Liikenne voi viikonloppuna paikoin ajoittain jonoutua ja keskimäärin nopeuden alenema on huippuaikoina noin 10 km tunnissa.
Ma 23.12.
Liikennemäärät ovat noin 10 % suuremmat kuin normaalina arkimaanantaina ja liikenne on vilkkainta iltapäivästä. Eniten autoilijoita on valtatiellä 4 välillä Helsinki – Jyväskylä ja valtatiellä 5 Mikkeliin päin. Lisäksi liikennettä on paljon valtatiellä 6 Kouvolan ympäristössä sekä valtatiellä 3 välillä Helsinki – Tampere – Hämeenkyrö. Liikenne voi paikoin ajoittain jonoutua ja keskimäärin nopeuden alenema on huippuaikoina noin 10 km tunnissa.
To 26.12.
Paluuliikenteen vilkkain päivä, jolloin liikennemäärät lähtevät kasvuun aamupäivästä. Eniten liikennettä on valtateillä 3, 4 ja 7 etelän suuntaan. Liikenne voi paikoin ajoittain jonoutua ja keskimäärin nopeuden alenema on huippuaikoina noin 10 km tunnissa. Teiden välillä on kuitenkin selkeitä eroja ja esimerkiksi valtatiellä 9 välillä Tampere – Orivesi nopeuden alenema saattaa olla jopa 20 km tunnissa.
Pe 27.12.
Liikennemäärät ovat pitkälti torstain tasolla johtuen osittain myös arkiliikenteestä. Paluuliikennettä on etenkin valtatiellä 4 Jyväskylästä etelään ja valtatiellä 9 välillä Orivesi – Tampere. Liikenne voi paikoin ajoittain jonoutua ja keskimäärin nopeuden alenema on huippuaikoina noin 10 km tunnissa.
Viikonloppu 28.12. – 29.12.
Liikennemäärät ovat normaalin viikonlopun tasolla. Huippuaikoina liikenne voi kuitenkin joillakin tieosuuksilla jonoutua.
Huomioitavaa on, että keli- ja säätilanne sekä mahdolliset liikenneonnettomuudet vaikuttavat yllä olevien ennusteiden pitävyyteen ja liikenteen sujuvuuteen.

Lähde: Poliisi.fi

Toimintaympäristön muutos vaatii poliisin toiminnan kehittämistä: Poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan kehittämiseksi 50 suositusta

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Muutokset poliisin toimintaympäristössä ja samanaikainen henkilöstön väheneminen ovat pakottaneet poliisin asettamaan valvonta- ja hälytystehtäviä tärkeysjärjestykseen sekä ottamaan toiminnassaan korostetusti huomioon työturvallisuuden ja suorituskyvyn ylläpitämisen. Uhkakuvana on tasapuolisen palvelukyvyn vaarantuminen.
Tämä ilmenee Poliisihallituksen valvonta ja hälytystoiminnan tilan selvityshankkeen loppuraportissa, joka julkistettiin 9.12.2019. Helsingissä.
Raportissa kuvataan 50 toimintasuositusta siitä, miten poliisi nykytilanteesta selviää. Ne liittyvät esimerkiksi poliisiin kohdistuvaan luottamukseen, kiireellisten hälytystehtävien hoitamiseen, harvaan asuttujen alueiden hälytyspalveluihin sekä poliisin operatiivisen toiminnan ja suorituskyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
– Selvitystyön tavoitteena oli vastata kysymykseen siitä, millainen on valvonta- ja hälytystoiminnan tila tänä päivänä ja millä keinoilla sitä tulisi kehittää, jotta toiminnan tehokkuus, tuottavuus, suorituskyky ja vaikuttavuus ovat parhaalla mahdollisella tasolla nyt ja lähitulevaisuudessa ottaen huomioon muun ohella toimintaympäristö ja sen ennustetut muutokset, selvityshenkilönä toiminut Oulun poliisilaitoksen apulaispäällikkö Arto Karnaranta kertoo.
Karnaranta tarkasteli valvonta- ja hälytystoiminnan tilaa sekä tilastoanalyysien että asiantuntijahaastatteluiden avulla. Haastatteluihin osallistui noin 300 henkilöä kaikista poliisilaitoksista, muutamasta hätäkeskuksesta, sisäministeriön poliisiosastolta, Poliisihallituksesta, Poliisiammattikorkeakoulusta, Keskusrikospoliisista, Suojelupoliisista sekä Suomen Poliisijärjestöjen liitosta.
Poliisilla miljoona tehtävää vuodessa
Poliisi suorittaa hälytystehtäviä ja ns. oma-aloitteisia, pääasiassa erilaiseen valvontaan liittyviä tehtäviä vuosittain noin miljoona kappaletta. Määrä on varsin vakiintunut tuolle tasolla. Näistä 700 000 on hätäkeskuksen poliisille antamia, kansalaisten ilmoittamia hälytysluonteisia tehtäviä.
Kiireellisesti hoidettavia A-kiireellisyysluokan tehtäviä on noin 70 000 vuodessa. Myös se on varsin vakiintunut määrä, pois lukien uuden hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) aikana tapahtunut voimakas A- tehtävien lisääntyminen. Poliisin hälytystehtävien kiireellisyysluokat ovat muuttuneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Arto Karnarannan mukaan selvitystyössä on pyritty avoimesti konkretisoimaan erilaisten tilastojen ja selvitysten kautta se, mikä vaikutus yhtäältä poliisin negatiivisella resurssikehityksellä ja toisaalta toimintaympäristön muuttumisella on ollut poliisin toimintatapoihin ja tehtävien priorisointiin.
– Poliisin kenttäjohtajat joutuvat kovan paikan eteen tämän tästä suorittaessaan tehtävien tärkeysjärjestykseen asettamista ja tehdessään päätöksiä siitä, mille tehtäville partioita voidaan lähettää ja mille ei tai mikä tehtävä hoidetaan menemällä tapahtumapaikalle ja mikä hoidetaan esimerkiksi puhelimitse tai menemällä paikalle joskus myöhemmin, Karnaranta toteaa.
Saavatko kansalaiset tasavertaisesti poliisilta hälytyspalveluita?
Poliisin suorituskyky on kaupungeissa ja suuremmissa taajamissa tänä päivänä vähintäänkin kohtuullisen hyvä. Hälytystehtävistä noin 97 prosenttia kohdistuu alueille, missä asuu 95 prosenttia väestöstä.
– Harvaan asutumpien alueiden valvonta- ja hälytyspalveluiden näkökulmasta tilanne on aina ollut haasteellinen. Vuosien mittaan tilanne on kuitenkin entisestään vain huonontunut. Hälytystehtävistä maaseudulle kohdentuu noin kolme prosenttia ja siellä asuu noin viisi prosenttia väestöstä. Usein poliisia joutuu siellä odottamaan kovin pitkään, aina se ei tule välttämättä paikalle ollenkaan, Karnaranta sanoo.
Hänen mukaansa yhteiskunnallinen haaste onkin, miten Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa turvataan kansalaisille mahdollisimman tasapuoliset poliisin hälytyspalvelut koko maassa asuinpaikasta riippumatta.
– Poliisiasemaverkko tulee mitä ilmeisimmin tulevina vuosina harvenemaan jo siksikin, että henkilöstön rekrytointivaikeudet ovat suuria siellä, mistä asukkaat muutoinkin vähenevät. Millaista poliisipalvelua yhteiskunta on valmis kansalaisille tuottamaan ja millainen hinta siitä ollaan valmiita maksamaan. Ja toisaalta, millaista palvelua ja kuinka nopeasti annettuna kansalaisilla on kaupungeissa ja maaseudulla lupa odottaa, Karnaranta pohtii.
Nämä ovat Karnarannan mukaan arvovalintoja, joiden osalta tarvitaan erityisesti yhteiskunnallisia päätöksiä ja linjauksia ja taloudellisia satsauksia.
– Poliisin tahtotila on varmistaa kansalaisten tasavertainen kohtelu hälytyspalveluissa. Kansalaisen tulee saada poliisilta konkreettista apua silloin kun hän itse kokee olevansa avun tarpeessa. Tällä hetkellä käytettävissä olevilla resursseilla tasavertaisen palvelun tuottaminen ei ole mahdollista, Karnaranta sanoo.
Karnaranta korostaa, että yhteiskunnallisesti merkityksellistä on määritellä, miten poliisin kykyä jatkossa mitataan, millaista poliisipalvelua yhteiskunta kansalaisille on valmis tuottamaan ja mikä hinta siitä ollaan valmiita maksamaan.
– Mitä kovempia tavoitteita poliisille asetetaan, sitä kovempi hinta siitä pitää olla valmis maksamaan, hän sanoo.
Toimenpidesuosituksia luottamuksen säilyttämisestä, poliisimiesten määrästä ja tasa-arvosta
Nyt julkistetussa raportissa kuvataan 50 toimenpidesuositusta poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan kehittämiseen. Keskeisiä suosituksia ovat esimerkiksi:

Ylläpidetään kansalaisten luottamus poliisiin korkealla tasolla muun muassa pitämällä yllä hyvää toimintavalmiutta kiireellisissä hälytystehtävissä.
Turvataan poliisin toiminnan edellytykset lisäämällä poliisimiesten määrää lähemmäs keskimääräistä pohjoismaista tasoa.
Kehitetään poliisin toimintavalmiuden ajallista mittaamista määrittelemällä olemassa olevia resursseja vastaavat valtakunnalliset ja alueelliset toimintavalmiusaikatavoitteet.
Edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta valvonta- ja hälytystoiminnan tehtävissä muun muassa varmistamalla naisten ja miesten tasapuolinen sijoittuminen erilaisiin kenttätehtäviin.
Tehostetaan poliisin ja yksityisen turvallisuusalan välistä yhteistyötä alueellisesti ja koko maan kattavasti muodostamalla yhteistyön pelisäännöt valtakunnallisella yhteistoimintasopimuksella.
Kehitetään henkilöstön rekrytointikeinoja harvempaan asuttujen alueiden poliisiasemille tai saneerataan poliisin toimipaikkaverkostoa.

Raportti on kokonaisuudessaan poliisin verkkosivuilla osoitteessa https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/julkaisut

Lähde: Poliisi.fi

Tietopaketti kansalaisaloitteesta kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi on kerännyt Kansalaisaloite.fi -palvelussa kaikkiaan 59 609 kannatusilmoitusta.

Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi on kerännyt Kansalaisaloite.fi -palvelussa kaikkiaan 59 609 kannatusilmoitusta.

Lähde: Eduskunta.fi

Eduskunnan kirjaston käyttäjäkysely 2.–31.12.2019

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Pyydämme kirjaston asiakkaita vastaamaan lyhyeen kyselyyn. Vastaamalla autat meitä kehittämään kirjaston palveluja.

Pyydämme kirjaston asiakkaita vastaamaan lyhyeen kyselyyn. Vastaamalla autat meitä kehittämään kirjaston palveluja.

Lähde: Eduskunta.fi

​Eduskunta keskusteli julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020–23

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

Eduskunta käsitteli tänään valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 11/2019) pohjalta valtioneuvoston antamaa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2020–23 (VNS 2/2019). 

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) esitteli puheenvuorossaan mietinnön ja valiokunnan päähuomiot valtioneuvoston selontekoon.

Koskinen totesi, että hidastuva talouskasvu ja talouden rakenteelliset ongelmat edellyttävät hallitukselta aktiivista talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Tasapainotavoitteen saavuttamiseksi on myös toimeenpantava rakenteellisia uudistuksia, joista tärkeimpiin kuuluu edelleen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, Koskinen sanoi ja totesi hallituksen linjausten antavan sen valmisteluun hyvät lähtökohdat. 

Lisäksi keskeistä on parantaa talouden kasvuedellytyksiä vauhdittamalla osaamista ja innovaatioita luovia investointeja, Koskinen totesi. On myös huolehdittava riittävistä talouden puskureista, jotta julkinen velka ei aiheuta ongelmia seuraavien taantumien aikana, hän jatkoi.

Koskisen puheenvuoron jälkeen kuultiin eduskuntaryhmien puheenvuorot ja valtiovarainministeri Mika Lintilän vastauspuheenvuoro.

Valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyy kolme vastalausetta. Eduskunta äänestää mietinnöstä keskiviikkona 27.11. klo 14 alkavassa täysistunnossa.

Valtioneuvoston selontekoon, valtiovarainvaliokunnan mietintöön ja muiden valiokuntien lausuntoihin voi tutustua asian käsittelytietosivulla.

Täysistunnon pöytäkirja

Videotallenne täysistunnon keskustelusta

Lähde: Eduskunta.fi

​Puhemies Vanhanen kiitti jatkosodan virolaisia vapaaehtoisia

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

Eduskunnan puhemiehillä on ollut tapana pyrkiä tekemään ensimmäiset viralliset ulkomaanmatkansa naapurimaihin Ruotsiin ja Viroon. Puhemies Matti Vanhanen piti kiinni tästä perinteestä, ja käytyään syyskuussa Tukholmassa hän vei viisihenkisen valtuuskuntansa maanantaina 25.11. Tallinnaan. Vierailun ohjelmassa oli koko Viron ylimmän valtionjohdon tapaamiset sekä ikimuistoinen hetki Metsäkalmistun hautausmaalla virolaisten Suomen jatkosodissa taistelleiden vapaaehtoisten muistomerkillä.

Valtuuskunta, johon Vanhasen lisäksi kuuluivat neljän suurimman eduskuntaryhmän edustajina Johannes Koskinen (sd.), Arja Juvonen (ps.), Arto Satonen (kok.) ja Juha Sipilä (kesk.), tapasi ensimmäiseksi Viron parlamentin Riigikogun puhemiehen Henn Põlluaasin. Põlluaas puhuu suomea ja halusi käyttää sitä tapaamisen kielenä. Viron todettiinkin olevan maailmassa ainoa maa, jossa vierailevat suomalaiset voivat parlamentin virallisessa tapaamisessa puhua äidinkieltään. Kun maiden ja parlamenttien välisten suhteiden ja vierailuvaihdon oli todettu olevan erinomaisella tolalla, puhemiehet pääsivät vaihtamaan kokemuksia siitä, mitkä asiat veljeskansat ovat järjestäneet politiikassa eri tavalla. Põlluaas kertoi muun muassa, että Viron parlamentin kaksi tuntia kestävällä kyselytunnilla saa esittää kahden minuutin kysymyksiä ja kolmen minuutin vastauksia, ja että Virossa kansanedustajat saavat olla kotikuntiensa valtuustojen mutta eivät kunnan- tai kaupunginhallituksen jäseninä.

Pääministeri Jüri Ratasin tapaamisen tunnelmaan toi lisäväriä se, että Suomen valtuuskuntaan kuului peräti kaksi entistä pääministeriä. Maanantai oli Ratasille Viron sisäpolitiikassa kiireinen päivä, johon sisältyi muun muassa yhden ministerin erottaminen, mutta hän oli siitä huolimatta valmistautunut huolellisesti suomalaisten tapaamiseen tuomalla mukanaan puheenjohtajan nuijan, jonka Juha Sipilä oli kollegalleen pääministeriaikana omakätisesti tehnyt.

Kolmas virallinen tapaaminen oli presidentti Kersti Kaljulaidin kanssa. Myös hänen kanssaan keskusteltiin maiden välisistä suhteista ja ajankohtaisista kysymyksistä.

Vierailu päättyi tapaamiseen Suomen jatkosodassa taistelleiden virolaisten vapaaehtoisten kanssa sekä muistotilaisuuteen ja seppeleenlaskuun Suomen-poikien muistomerkille Tallinnan Metsäkalmistussa. Tilaisuuteen osallistui Suomen-poikien ja heidän leskiensä ja omaistensa lisäksi reserviläisiä sekä Suomesta että Virosta. Tilaisuuteen osallistuneet kuvasivat hautausmaan hämärtyvän illan, soihtujen, kansallishymnien, muistosanojen ja hiljaisen hetken tunnelmaa ikimuistoiseksi ja koskettavaksi.

Vanhanen totesi puheessaan, että jos yhdellä sanalla pitäisi kuvata Suomen ja Viron yhteistä historiallista päämäärää, siihen parhaiten sopisi sana ”vapaus”.

”Sukupolvet vaihtuvat, mutta taistelu vapauden puolesta ei koskaan unohdu. Kaikkien suomalaisten puolesta, arvoisat Suomen-pojat, esitän syvän kiitollisuuteni taistelustanne ja työstänne niin Suomen kuin Vironkin hyväksi. Teidän vahva tahtonne kertoo siitä moraalisesta selkärangasta, jonka varaan yhteiskuntamme rakentuvat myös tulevaisuudessa”, hän lausui.

Lähde: Eduskunta.fi

1...588589590...641Sivu 589 / 641