NordenBladet — EU:n sisäministerit kokoontuvat videoyhteydellä epäviralliseen sisäministerikokoukseen perjantaina 13.11. Kokouksen aiheina ovat terrorismin torjunta sekä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistaminen. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Maria Ohisalo.Ministerit keskustelevat terrorismin torjunnasta viimeaikaisten terrori-iskujen valossa. On tärkeää, että EU-maat toimivat yhtenäisesti ja päättäväisesti terrorismin torjumiseksi ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaestämiseksi. – Meidän on puututtava terrorismiin ja väkivaltaiseen ekstremismiin riippumatta taustalla vaikuttavista ideologioista. Toimenpiteiden on kunnioitettava sananvapautta ja yksityisyydensuojaa, ja samalla vastattava muuttuvaan turvallisuusympäristöön. Esimerkiksi koronatilanne voi lisätä radikalisoitumisriskiä. Meidän tulee torjua syrjäytymistä ja huolehtia siitä, että kaikki ihmiset kokevat olevansa osa tätä yhteiskuntaa, ja että ihmisillä on uskoa siihen että yhteiskuntaan voi vaikuttaa ilman väkivaltaa, sanoo ministeri Ohisalo. Ministerien maahanmuuttokeskustelu tukee yhteisymmärrysasiakirjan valmisteluaKokouksessa jatketaan keskustelua EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta. Ensimmäinen ministeritason keskustelu uudistuskokonaisuudesta käytiin sisäministereiden edellisessä videokokouksessa 8.10. Puheenjohtajamaa Saksan tavoitteena on saavuttaa joulukuun oikeus- ja sisäasioiden neuvostoon mennessä poliittinen yhteisymmärrys uudistuksen keskeisistä kysymyksistä. Nyt käytävän keskustelun tarkoituksena on tukea puheenjohtajan tavoitteleman yhteisymmärrysasiakirjan valmistelua.– On tärkeää, että löydämme kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavan eurooppalaisen ratkaisun maahanmuuttokysymyksiin. Tulevissa neuvotteluissa tarvitaan kaikkien työtä, tahtoa ja sitoutumista. Suomi toimii neuvotteluissa aktiivisesti sen eteen, että saamme aikaan toimivan yhteisen järjestelmän, ministeri Ohisalo toteaa.
NordenBladet — Arpajaislakihankkeen laaja kuulemistilaisuus järjestettiin 11.11.2020 etäyhteyksin. Tilaisuudessa keskusteltiin arpajaislain uudistamisen tavoitteista ja hankkeessa valmisteltavista lainmuutoksista yhdessä useiden eri sidosryhmien kanssa. Tilaisuudessa olivat edustettuina muun muassa rahapelihaittojen parissa työskentelevien ja rahapelituotosta avustuksia saavien järjestöjen edustajia sekä maksupalveluntarjoajien ja Veikkaus Oy:n rahapelien myyntipaikkojen edustajia.Hankkeen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti selvittää arpajaislain uudistamistarpeita erityisesti rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisyn ja vähentämisen edelleen tehostamiseksi. Lisäksi tavoitteena on selvittää lainsäädännöllisiä keinoja, joilla voidaan tukea Veikkaus Oy:n toimintaedellytyksiä yksinoikeusjärjestelmän vahvistamiseksi.– Rahapelaaminen ja suomalainen rahapelijärjestelmä on ollut runsaan yhteiskunnallisen keskustelun kohteena. Lähtökohta on selvä: suomalaisen yksinoikeusjärjestelmän tarkoitus ja peruste on rahapelaamisesta aiheutuvien erilaisten haittojen ehkäisy ja niiden vähentäminen. Tältä pohjalta myös hallitusohjelma tähtää järjestelmän säilyttämiseen ja vahvistamiseen sekä haittojen torjumiseen, sisäministeri Maria Ohisalo sanoi tilaisuuden avauspuheenvuorossaan.Puheenvuoroissa korostuivat sekä haittojen tehokkaampi ehkäisy että yksinoikeusjärjestelmän vahvistaminenMonet osallistujat korostivat sitä, että yksinoikeusjärjestelmää tulee kehittää ja toteuttaa siten, että toiminnan keskiössä on rahapelihaittojen ehkäisy eikä rahapelituotto. Puheenvuoroissa kannatettiin muun muassa pakollisen tunnistautumisen laajentamista kaikkeen rahapelaamiseen ja esitettiin rahapelien näkyvyyden (ml. rahapeliautomaatit), markkinoinnin ja saatavuuden rajoittamista nykyisestä. Osallistujien puheenvuoroissa tuotiin lisäksi esiin muun muassa pelaajadatan kerääminen, jotta sekä viranomaiset että Veikkaus Oy voisivat seurata rahapelaamista ja rahapelihaittoja. Useat osallistujat korostivat Veikkaus Oy:n toimintaedellytysten vahvistamista, tehokkaampaa puuttumista arpajaislain ulkopuoliseen rahapelitoimintaan sekä rahapelitoiminnan valvonnan vahvistamista.Tilaisuudessa käytettiin useita puheenvuoroja, joissa tuotiin esille rahapelituoton merkitys yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiselle ja tuoton vähenemisen vaikutukset. Puheenvuoroissa korostettiin myös hallituksen lupausta kompensoida vähentyneet rahapelituotot järjestöille. Tilaisuudessa nostettiin myös esille, että yleishyödyllistä toimintaa tulisi rahoittaa budjettivaroin. Raha-automaattien sijoittelun ja pakollisen tunnistautumisen lisäksi tilaisuudessa käytettiin useita puheenvuoroja maksuliikenne-estoista, joiden osalta nousivat esiin huolet esimerkiksi niiden toimivuudesta, tehokkuudesta ja kustannusvaikutuksia sekä estojen perusoikeuksien mukaisuudesta. Toisaalta estoja pidettiin myös tarpeellisena keinona rajoittaa arpajaislain sääntelyn ulkopuolella olevan rahapelitarjonnan saatavuutta ja sitä kautta myös tehostaa rahapelihaittojen torjuntaa. – Yksinoikeusjärjestelmän tavoitteiden tehostamiseksi sisäministeriössä tullaan valmistelemaan useita ehdotuksia lainsäädäntömuutoksiksi, joilla rahapelihaittojen torjuntaa tehostetaan, ministeri Ohisalo kertoi.
NordenBladet — Perusopetuslakia ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettua lakia muutetaan väliaikaisesti. Esityksellä jatketaan poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden voimassaoloa kevätlukukauden 2021 ajaksi, jotta opetusta olisi mahdollista järjestää turvallisesti vallitsevassa koronavirustilanteessa. Valtioneuvosto antoi torstaina asiaa koskevan hallituksen esityksen.Lakimuutos mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli koronaepidemiatilanne sitä edellyttää. Jos opetusta ei tartuntatautilain 58 §:n nojalla annettavan päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena, voidaan opetuksen järjestäjän päätöksellä siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos se opetuksen järjestämiseksi on välttämätöntä. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetus järjestetään osittain tai kokonaan muuna kuin lähiopetuksena etäyhteyksiä hyödyntäen.
NordenBladet — Valtioneuvosto on 12. marraskuuta muuttanut sekä huumausaineasetusta että asetusta kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista. Asetukset tulevat voimaan 21.12. 2020.Muuntohuumeiden valvonta on tärkeää – leviävät nopeasti verkossaKuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi lisätään 32 uutta huumaantumistarkoituksessa käytettävää ainetta eli ns. muuntohuumetta. Aineita on tarjolla Euroopassa nimenomaisesti päihdekäyttöön. Aineet eivät ole lääkkeitä eivätkä huumausaineita eikä niillä ole tiedossa olevia teollisia käyttötarkoituksia. Aineet on tunnistanut Fimea yhteistyössä poliisin ja Tullin kanssa, ja niistä on ilmoitettu myös eurooppalaiseen varhaisen varoituksen järjestelmään. Muuntohuumeiden käyttö voi olla haitallista terveydelle ja ne voivat vaikuttaa mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Kuluttajamarkkinoilta kieltäminen ei estä aineiden käyttöä, mutta kiellolla pyritään ehkäisemään muuntohuumeiden leviämistä ja päihdekäyttöä. Kielto voi hidastaa tai jopa estää aineiden leviämistä uusiin käyttäjäpiireihin, erityisesti nuorten keskuuteen. Myös valvonnan mahdollisuudet paranevat.Koska muuntohuumeita markkinoidaan verkossa, niillä on maailmanlaajuiset markkinat. On tärkeää tunnistaa aineet varhain ja ottaa ne valvontaan, jolloin aivan pienin molekyylitason muutoksin ei ole mahdollista kiertää lainsäädäntöä. Kaksi uutta synteettistä opioidia huumausaineksiHuumausaineasetuksella (asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista) luokitellaan kansallisesti huumausaineeksi ensimmäistä kertaa brorfiini ja etatseeni. Ne ovat morfiinia ja fentanyyliä muistuttavia synteettisiä opioideja.Näiden aineiden vakavin väärinkäytöstä aiheutuva haittavaikutus on yliannostuksesta aiheutuva, jopa kuolemaan johtava hengityslama. Aineita markkinoidaan siten, ettei myytävän tuotteen sisällöstä tai puhtaudesta ole varmuutta. Niitä myös myydään aivan toisina tuotteina tai aineina. Tämä voi johtaa vakaviin, tahattomiinkin myrkytystilanteisiin.Samassa yhteydessä kahdeksan aiemmin kuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi luokiteltua muuntohuumetta varsinaisiksi huumausaineiksi YK:n huumausainetoimikunnan maaliskuussa 2020 tekemän luokittelun perusteella.Aineet ovat DOC, AB-FUBINACA, 5F-AMB-PINACA, 5F-MDMB-PICA, 4-F-MDMB-BINACA, 4-CMC, N-etyyliheksedroni ja α-PHP. Aineista DOC on kansainvälisesti luokiteltujen LSD:n ja DOM:im kaltainen hallusinogeeni. AB-FUBINACA, 5F-AMB-PINACA, 5F-MDMB-PICA ja 4-F-MDMB-BINACA ovat synteettisiä kannabinoideja, jotka vaikuttavat kannabiksen tavoin. Ne ovat kasviperäistä kannabista voimakkaampia ja niiden tarkka annostelu voi olla vaikeaa, koska niitä on sekä puhtaana jauheena että erilaisten yrttisekoitusten seassa. 4-CMC, N-etyyliheksedroni ja α-PHP ovat stimulantteja, joihin liittyy samanlaisia riskejä ja riippuvuuspotentiaalia kuin jo luokiteltuihin stimulantteihin kuten ekstaasiin, amfetamiiniin ja metamfetamiiniin.Lisäksi huumausaineiksi ja kansainväliseen valvontaan otetaan kaksi aiemmin kansallisesti huumausaineeksi luokiteltua ainetta: flualpratsolaami ja etitsolaami. Ne ovat bentsodiatsepiinijohdannaisia. Bentsodiatsepiinien keskushermostoa lamaava vaikutus voi uhata henkeä, ja riski kasvaa erityisesti, kun bentsodiatsepiineja käytetään samanaikaisesti alkoholin tai psykoaktiivisten lääkkeiden kanssa. Aineilla ei ole lääkkeellisiä käyttötarkoituksia Suomessa.
NordenBladet — Euroopan komissio antoi 23.9. kokonaisvaltaisen tiedonannon maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta. Tiedonannon liitteenä annettiin viisi lainsäädäntöehdotusta. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa komission ehdotuksiin eduskunnalle antamissaan kirjelmissä 12.11.Säädösehdotusten avulla komissio pyrkii antamaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiselle uuden alun. Ehdotuksista kolme on uusia ja kahdella muutetaan vuonna 2016 annettuja ehdotuksia. Osa edellisen komission antamista ehdotuksista jää ilman muutoksia jatkoneuvottelujen pohjaksi, ja työtä jatketaan jo saavutetun yhteisymmärryksen varassa.Valtioneuvoston linjausten lähtökohtana on ollut turvata kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksien, mukaan lukien oikeusturvan toteutuminen. Erityisesti valtioneuvosto painottaa lasten ja muiden haavoittuvassa olevien oikeuksien toteutumista.Schengen-ulkorajoilla tulijat seulottaisiin alustavastiKomissio ehdottaa uutta asetusta Schengen-ulkorajoilla tehtävästä seulonnasta. Näin luotaisiin yhtenäiset säännöt luvatta maahan tulleiden henkilöiden käsittelyyn. Seulonta olisi tiedonkeruuvaihe, jonka aikana selvitetään henkilöllisyys, suoritetaan rekisteröinti ja varmistetaan, ettei henkilö muodosta uhkaa sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Seulonnan jälkeen kansainvälistä suojelua hakevat ohjattaisiin turvapaikkaprosessiin ja muut palautettaisiin takaisin lähtö- tai kauttakulkumaahan.Valtioneuvosto tukee ulkorajavalvonnan vahvistamista ja katsoo, että oikein toteutettuna seulonta edistäisi tätä tavoitetta. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että komission ehdotuksella luotaisiin yhteisiä, EU:n laajuisia käytäntöjä luvattomasti Schengen-alueelle saapuneiden henkilöiden käsittelyyn ja rekisteröintiin. Seulonnan käyttöönotto edellyttää, että henkilöiden perusoikeuksien toteutumisesta ja yksityisyydensuojasta huolehditaan tarkasti. On myös tärkeää, että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista valvoisi riippumaton toimija.Rajamenettelyssä hakemus ratkaistaisiin nopeasti rajan läheisyydessäMuutetulla asetusehdotuksella yhteisestä turvapaikkamenettelystä pyritään varmistamaan turvapaikkahakemusten tehokas ja oikeudenmukainen käsittely. Suurimpana muutoksena aiempaan komissio ehdottaa, että jäsenvaltioiden olisi tutkittava turvapaikkahakemus rajamenettelyssä hakijan tullessa sellaisesta alkuperämaasta, jonka kansalaisille hyväksymisprosentti turvapaikkamenettelyssä on jäsenmaissa keskimäärin alhainen. Rajamenettelyn aikana hakijat pysyisivät rajan läheisyydessä.Hakemusten tehokas tutkinta, perusteettomien hakemusten ehkäiseminen ja kielteisen päätöksen saaneiden nopea ohjaaminen paluuprosessiin mahdollistaa sen, että suojelua voidaan myös nopeasti myöntää sitä tarvitseville. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kaikissa turvapaikkamenettelyissä hakemuksen perusteet tutkitaan yksilöllisesti ja että käsittelyssä huolehditaan hakijoiden oikeusturvasta.Rajamenettelyn oikeudellisista perusteista ja reunaehdoista tarvitaan lisäselvitystä EU-tasolla. Valtioneuvosto suhtautuu varauksella komission ehdotukseen siitä, että muutoksenhaku rajattaisiin rajamenettelyssä vain ensimmäisen asteen tuomioistuimeen.Yksi valtio vastaisi turvapaikkahakemuksen käsittelystä – kaikki tukisivat yhteisvastuutoiminKomission ehdottama asetus muuttoliikkeen hallinnasta korvaisi nimellisesti vanhan Dublin-järjestelmän. Se ei kuitenkaan kumoaisi perusajatusta siitä, että yksi valtio vastaa turvapaikkahakemuksen käsittelystä ja vastuu määritellään ennalta sovituilla perusteilla. Asetusehdotuksella luotaisiin yhteinen hallintakehys, joka pohjautuisi muun muassa komission vuotuiseen tilannekuvaraporttiin. Tavoitteena on, että turvapaikanhakijat pääsevät vastuuvaltiossa nopeasti turvapaikkamenettelyyn.Lisäksi asetusehdotuksella luotaisiin EU:n jäsenvaltioille velvoittava yhteisvastuujärjestelmä, joka painetilanteessa tasaisi vastuuta hakijoista muillekin kuin ulkorajavaltioille. Yhteisvastuujärjestelmällä vastattaisiin myös etsintä- ja pelastusoperaatioiden myötä maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden tilanteeseen: tarkoitus on luoda pysyvä järjestely sen sijaan, että rantautumistilanteita käsitellään tapaus kerrallaan. Komission ehdotuksessa vaihtoehtoisia tukitoimia ovat erityisesti turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin osallistuminen tai paluun tukeminen.Valtioneuvosto kannattaa sitä lähtökohtaa, että EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka perustuisi pitkäjänteiseen strategiatyöhön. Tärkeää on myös, että EU:ssa luotaisiin pysyvä ja kaikkia jäsenvaltioita sitova yhteisvastuujärjestelmä. Valtioneuvosto tarkastelee huolellisesti sitä mahdollisuutta, että tukea voisi osoittaa myös edistämällä paluita perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Järjestelmän toimivuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että jäsenvaltiot osallistuvat kattavasti sisäisiin siirtoihin.Kriisissä yhteisvastuutoimet käynnistyisivät nopeasti ja menettelyjen määräajat joustaisivatAsetusehdotus toimista kriisitilanteessa ja ylivoimaisen esteen sattuessa kattaa poikkeukselliset tilanteet, joissa laajamittainen maahantulo voisi lamauttaa jäsenvaltion turvapaikka-, vastaanotto- ja palauttamisjärjestelmät ja vaikuttaa myös unionin turvapaikkajärjestelmään. Kriisitilanteessa yhteisvastuutoimet käynnistettäisiin nopeasti ja jäsenvaltiot voisivat joustaa tietyissä menettelyjä koskevissa määräajoissa.Komission ehdotus uudesta kriisimekanismista on valtioneuvoston mukaan perusteltu ja tarpeellinen. Järjestelmän olisi oltava kaikkia jäsenmaita velvoittava, ja käytössä tulisi olla vaikuttava keinovalikoima yhteisvastuun osoittamiseen. Jäsenvaltioiden tulisi myös voida päättää ennalta sovittujen reunaehtojen mukaisesti, millaisiin tukitoimiin ne ovat valmiita sitoutumaan. Normaalimenettelyistä poikkeamisen on oltava ennakoitua, perusteltua ja tarkasti rajattua.Eurodac-järjestelmä tukisi tilannekuvan muodostamistaMuutettu asetusehdotus Eurodac-järjestelmästä tekisi Eurodacista nykyaikaisen muuttoliikkeen hallinnan tietokannan, jonka avulla olisi mahdollista saada parempi muuttoliikkeen tilannekuva yhteisen politiikan pohjaksi. Uudistus mahdollistaisi erityisesti tilastotietojen saamisen turvapaikanhakijoiden määristä.Valtioneuvosto pitää ehdotettua muutosta tärkeänä. Tietojärjestelmiä on kehitettävä sitten, että ne tukevat muun muassa turvapaikka- ja paluusäädösten soveltamista sekä maahantulon ja maassa oleskelun edellytysten selvittämistä.Suomi on valmis kompromissihakuisiin keskusteluihinHallitus teki lokakuussa yleisiä linjauksia Suomen suhtautumisesta uudistuskokonaisuuteen. Niiden mukaan Suomi on sitoutunut yhteisiin eurooppalaisiin ratkaisuihin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämiseksi ja valmis avoimiin, joustaviin ja kompromissihakuisiin keskusteluihin komission esitysten pohjalta. Valtioneuvoston asetuskohtaiset linjaukset tukevat aktiivista ja rakentavaa osallistumista keskusteluihin.EU:n neuvoston tämänhetkinen puheenjohtajamaa Saksa tavoittelee EU-maiden välille poliittista yhteisymmärrystä uudistuksen keskeisistä kysymyksistä. Ministeritasolla seuraava keskustelu käydään sisäministerien epävirallisessa kokouksessa perjantaina 13.11.
NordenBladet — Hallitus linjasi neuvottelussaan keskiviikkona 11. marraskuuta toimenpiteistä, joilla voidaan auttaa identiteettivarkauden kohteeksi joutuneita henkilöitä ja parantaa henkilön identiteetin suojaa.Hallitus linjasi seuraavista toimenpiteistä:Psykososiaalisen ja muun tuen varmistaminen sekä jälkihoidon koordinaatioSosiaali- ja terveysministeriö varmistaa, että psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhreille tarjotaan edelleen psykososiaalista ja muuta tukea. Tukea tarjotaan useiden eri tahojen ja kanavien kautta tarvittavan ajan. Ministeriö myös seuraa ja koordinoi tilanteen jälkihoitoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä.Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietolain muutos ja resurssien vahvistaminenHallitus antoi 5. marraskuuta 2020 eduskunnalle lakiesityksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. huhtikuuta 2021.Ehdotetun muutoksen myötä velvoite Kanta-palveluihin liittymiseen laajenisi koskemaan kaikkia asiakas- tai potilastietojärjestelmiä käyttäviä palveluntarjoajia. Niiden käyttämien tietojärjestelmien tulisi läpäistä Kanta-palveluiden yhteentoimivuuden testaus ja tietoturvallisuuden arviointilaitoksen suorittama tietoturvallisuuden arviointi.Henkilötunnuksen muuttaminen Nykylainsäädännössä kriteerit henkilötunnuksen muuttamiseksi ovat tiukat eikä niitä voida soveltaa ennakollisesti ehkäisemään henkilötunnusten rikollista tai muuta merkittävää vahingollista käyttöä. Hallitus valmistelee tämän vuoksi lakimuutoksen joka, rajatuissa tilanteissa, kuten tietomurtojen yhteydessä, antaa mahdollisuuden muuttaa henkilötunnusta identiteetin väärinkäyttämisen rajoittamiseksi. Yksi yhteinen sulkupalvelu kaikille viranomaiskielloilleTietomurron uhreiksi joutuneiden elämänhallinnan kannalta on tärkeää, että tietojen väärinkäyttämistä voi ehkäistä mahdollisimman helposti. Kielto- ja estopalveluiden tiedot ja linkit on jo koottu suomi.fi-sivustolle. Digi- ja väestötietovirasto, valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö selvittävät mahdollisuudet rakentaa yksi yhteinen sulkupalvelu myös yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Palvelussa voisi tehdä kaikki erilaiset viranomaiskiellot yhdestä paikasta. Palvelun arvioidaan olevan valmis ensi vuoden loppuun mennessä.Valtiovarainministeriö asettaa koko henkilötunnusjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä uudistavan hankkeen, jonka yhtenä tavoitteena on selkiyttää ja ohjata henkilötunnuksen käyttöä yksilöinnissä, ei tunnistamisessa. Viestintä henkilötunnuksen käsittelyä koskevista käytännöistä Tehostetaan kansalaisviestintää henkilötunnuksen ja muiden henkilön identiteettiin liittyvien tietojen asianmukaisesta käytöstä eri palveluissa. Henkilötunnus on yksilöivä, sitä ei saa lain mukaan käyttää tunnistamiseen. Myös tietosuojavaltuutettu on arvioimassa linjan tiukentamista.Toimijoiden (valtiovarainministeriö, Digi- ja väestötietovirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Traficom, poliisi ja Finanssivalvonta) yhteistyöllä ohjataan henkilötunnuksen ja siihen liittyvien muiden henkilötietojen käyttötapoja yhteiskunnassa. Tällä halutaan varmistaa, että henkilötunnusta käytetään jatkossa vain yksilöintitarkoituksessa. Tietosuojavaltuutettu valvoo henkilötietojen käsittelyä yleistoimivaltaisena viranomaisena.Muut pidemmän aikavälin toimetValtiovarainministeriössä jatketaan digitaalisen henkilöllisyyden hanketta, jonka tavoitteena on kehittää digitaalinen henkilöllisyystodistus. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 2022 aikana.Digitaalisen turvallisuuden periaatepäätös (tehty 8.4.2020) toimeenpannaan.Ryhdytään valmistelemaan kuluttajasuojalakiin muutoksia, joilla laajennettaisiin vahvan tunnistautumisen vaatimus koskemaan esimerkiksi verkossa tehtäviä ostoksia luotolla erissä maksettaessa.
NordenBladet — Työnantajan tulisi jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista, kun nykyään korvausvelvollisuus koskee vain yli kuuden kuukauden pituisia sopimuksia. Tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia, jotka jäykistävät työmarkkinoita.– Suomessa kilpailukieltosopimuksia käytetään nykyisellään laajasti. Vastoin työsopimuslain säännöksiä niitä käytetään rutiininomaisesti lähes kaikkiin työntekijäryhmiin riippumatta siitä, onko kyseessä yrityksen kannalta avainhenkilö vai ei, työministeri Tuula Haatainen kuvaa.– Olen tyytyväinen, että on löydetty ratkaisu, joka parantaa kilpailukieltosopimusten kohdentumista. Korvausmalli varmistaa, että kilpailukieltoja tehdään vain henkilöille, joiden työtehtävä sitä aidosti edellyttää, työministeri Haatainen sanoo.Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan palvelukseen ja oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa työsuhteen päättymisen jälkeen. Hallitus esittää, että laissa säädettäisiin nykyistä laajemmasta korvausvelvollisuudesta, korvauksen maksamisajankohdasta ja työnantajan oikeudesta irtisanoa kilpailukieltosopimus.Muutokset tehtäisiin työsopimuslakiin ja merityösopimuslakiin 1.1.2022 alkaen. Uusi sääntely koskisi myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia yhden vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksin. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 12.11.2020.Kilpailukiellon pituus vaikuttaisi korvauksen määräänKilpailukieltosopimuksesta olisi maksettava korvaus, jonka suuruus riippuisi työntekijän palkasta ja sovitusta kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta. Enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvausta olisi maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta vastaavalta ajalta. Jos rajoitusaika olisi yli kuusi kuukautta, korvaus olisi 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta. Kilpailukielto voitaisiin jatkossakin tehdä enintään vuodeksi.Laissa ei ole tällä hetkellä säädetty korvauksen maksamisajankohdasta. Hallituksen esityksen mukaan korvaus tulisi pääsääntöisesti maksaa rajoitusajan aikana. Maksupäivä olisi sama kuin työsuhteen aikainen palkanmaksupäivä.Uutta olisi myös työnantajan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana olosuhteiden muuttuessa. Tällöin tulisi noudattaa irtisanomisaikaa, joka olisi kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan voisi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut työsuhteestaan.Kilpailukieltosopimusten käyttö on yleistynytKilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää, että siihen on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Kilpailukieltosopimuksia käytetään yleisesti. Hallituksen tavoitteena on vähentää kilpailukieltosopimuksia, jotka ovat laissa säädettyjen edellytysten vastaisia. Lakimuutosten arvioidaan ehkäisevän ennalta perusteettomia sopimuksia.Lakimuutoksia valmisteli kolmikantainen työryhmä. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti muutoksista huhti-toukokuussa 2020 lausuntokierroksen.
NordenBladet — Taloyhtiöille asetettua määräaikaa osakeluetteloiden siirtämiselle huoneistotietojärjestelmään jatketaan vuodella 31.12.2023 saakka. Tämän lisäksi huoneistotietojärjestelmän voimaanpanolain keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiötä koskevia säännöksiä täsmennetään. Valtioneuvosto hyväksyi eduskunnalle annettavan esityksen lakimuutoksista tänään 12.11.2020. Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.Sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu otettiin käyttöön keväällä 2020. Sen kautta ennen vuotta 2019 perustettu asunto-osakeyhtiö on voinut siirtää osakeluettelon pidon Maanmittauslaitokselle ja liittyä osakehuoneistorekisteriin. Tarkoituksena on ollut, että isännöinnin piiriin kuuluvat asunto-osakeyhtiöt siirtäisivät osakeluettelonsa pääosin isännöintijärjestelmiin rakennettavan rajapinnan kautta. Rajapinnan avaaminen on kuitenkin viivästynyt ja osakeluetteloiden siirron sen kautta arvioidaan alkavan maaliskuussa 2021.Nykyinen lainsäädäntö lähtee siitä, että asunto-osakeyhtiön on siirrettävä osakeluettelon ylläpito Maanmittauslaitokselle vuoden 2022 loppuun mennessä. Jos osakeluettelon siirron määräaikaa ei pidennettäisi, jäisi yhtiöille alkuperäisiin tavoitteisiin nähden vain puolitoista vuotta aikaa toteuttaa osakeluettelon siirto määräajassa. Lisäksi osakeluettelon siirto määräajan puitteissa on maksutonta, kun taas myöhemmin siitä peritään maksu.Osakeluettelon siirto on tärkeä vaihe asunto-osakeyhtiöiden paperisista osakekirjoista luovuttaessa, ja siirron sujuvuuden varmistamiseksi siihen on syytä valmistautua. Ennen osakeluettelon siirtoa taloyhtiön on hyvä tarkistaa, että kaupparekisterissä on ajantasainen tieto isännöitsijästä ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajasta. He saavat asiointioikeuden siirtopalveluun kaupparekisteritietojen perusteella. Omat yritysroolit voi tarkistaa suomi.fi:n kaupparekisteritiedoista. Jos rooleja ei löydy, tiedot on päivitettävä kaupparekisteriin.Ennen vuotta 2019 perustetuille keskinäisille kiinteistöosakeyhtiöille osakeluettelon ylläpidon siirtäminen ja osakehuoneistorekisteriin liittyminen on vapaaehtoista. Huoneistotietojärjestelmän voimaanpanolain keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiötä koskevaa säännöstä täsmennetään, jotta olisi täysin selvää, ettei huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaantulolla ole vaikutusta sellaisiin vanhoihin keskinäisiin kiinteistöosakeyhtiöihin, jotka eivät halua liittyä osakehuoneistorekisteriin.Lisäksi uusien keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi asunto-osakeyhtiölakia on tarpeen selventää siten, että siinä rajoitetaan osakeyhtiölain valitsemista sovellettavaksi laiksi asunto-osakeyhtiölain osakehuoneistorekisteriä koskevien lainkohtien sijaan.
NordenBladet — Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupallisten rokotetutkimuspalvelujen yhtiöittämisestä. Myös Tampereen korkeakoulusäätiön rokotetutkimuskeskuksen on tarkoitus liittyä osaksi uutta rokotetutkimusyhtiötä.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen riippumattomuutta rokotehankintoja koskevissa päätöksissä vahvistettaisiin siirtämällä laitoksen kaupallisiin rokotetutkimuksiin liittyvät toiminnot erilliseen osakeyhtiöön.Hallituksen esityksen valmistelu perustuu oikeuskanslerin toukokuussa 2019 antamaan päätökseen, jonka mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupalliset rokotetutkimuspalvelut ja rokotteiden hankinta tulisi selkeämmin erottaa toisistaan.Yhtiön perustamisella olisi tarkoitus osaltaan taata ja vahvistaa suomalaista rokotetutkimusosaamista, jotta Suomeen ja maailmalle saadaan hyvin tutkittuja, vaikuttavia ja turvallisia rokotteita. Lisäksi tavoitteena on lisätä tutkimusinvestointeja Suomeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupallisissa rokotetutkimustehtävissä oleva henkilöstö siirtyisi tulevan osakeyhtiön palvelukseen. Perustettavaan yhtiöön siirrettävät kaupalliset rokotetutkimuspalvelut eivät sisältäisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakisääteisiä tehtäviä. Esityksellä ei olisi myöskään henkilöstövaikutuksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotehankinnoista ja rokoteohjelmasta vastaavalle terveysturvallisuusosastolle. Perustettava yhtiö olisi valtion erityistehtäväyhtiö ja sen omistajaohjauksesta vastaisi sosiaali- ja terveysministeriö. Valtio merkitsisi osakeyhtiötä perustettaessa enemmistön sen osakkeista. Vähemmistöosuuden osakekannasta merkitsisi Tampereen korkeakoulusäätiö, joka luovuttaisi yhtiöön Tampereen rokotetutkimuskeskuksen kliiniset rokotetutkimustoiminnot. Valtio varaisi yhtiön perustamista varten vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen 8 miljoonaa euroa, josta valtion sijoitus yhtiön vapaaseen omaan pääomaan olisi arviolta 7 miljoonaa euroa.Kaupallisen rokotetutkimustoiminnan siirtyessä yhtiöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ulkopuolinen rahoitus vähenisi. Tästä aiheutuisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle noin 650 000 euron rahoitusvaje, jonka kattamista esitetään vuoden 2021 täydentävässä talousarvioesityksessä.Osakeyhtiön perustamistoimiin ryhdyttäisiin heti ehdotetun lain vahvistamisen jälkeen. Osakeyhtiön olisi tarkoitus aloittaa toimintansa alkuvuoden 2021 aikana.Esitys liittyy esitykseen vuoden 2021 täydentäväksi talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.Ehdotettu laki tulisi voimaan 1.1.2021.
NordenBladet — Hallituksen esityksen tarkoituksena on mahdollistaa Koronavilkku-sovelluksen yhteentoimivuus muissa EU/Eta-maissa tai Sveitsissä kehitettyjen sovellusten kanssa. Koronavilkun käyttäjä voisi tartunnasta ilmoittaessaan lähettää tiedon mahdollisesta altistumisesta myös toisessa maassa kehitetyn sovelluksen käyttäjälle ja saada itse tiedon mahdollisesta altistumisestaan toisen maan sovelluksen käyttäjältä. Esityksessä ehdotetaan tartuntatautilaissa säädettäväksi tietojärjestelmän rajat ylittävän käytön yhteydessä tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä. Luonnos hallituksen esitykseksi tartuntatautilain väliaikaisista muutoksista oli lausuntokierroksella 13.10. – 30.10.2020.
