NordenBladet — Valtiovarainministeriö on käynnistämässä tulevaisuuden kuntapolitiikan toimenpidevaihtoehtoja valmistelevaa työtä. Työssä haetaan ratkaisuja muun muassa kuntien rahoituspohjan ja tehtävien tasapainottamiseksi ja pohditaan keinoja kuntien roolin ja itsehallinnon kehittämiseksi.Käynnistyvän työn tavoitteena on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon toimenpide-ehdotuksia, joillaparannetaan kuntien edellytyksiä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla;     kehitetään kunnallista itsehallintoa sekä parantaa kuntien mahdollisuuksia edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset; parannetaan kuntatalouden kestävyyttä ja vakautta sekä samalla vahvistaa koko julkisen talouden kestävyyttä; edistetään kuntien omia toimenpiteitä talouden ja palveluiden kestävyyden ja vakauden saavuttamiseksi.Toimenpidekokonaisuuksien valmistelua varten perustetaan työryhmä ja kaksi alajaostoa. Työn on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä.”Kutsun kaikki Suomen kunnat ja kunta-asioiden parissa työskentelevät mukaan pohtimaan sitä, mikä on kuntiemme sekä niiden talouden ja järjestämien palveluiden tulevaisuus. Toivomme sidosryhmiltä aktiivista osallistumista”, innostaa kuntaministeri Sirpa Paatero.”Haluamme herättää keskustelua kuntapolitiikan kokonaisuudesta, käydä avointa keskustelua, lisätä vuoropuhelua eri näkökulmista sekä vahvistaa yhteisymmärrystä kuntapolitiikan kehittämisen lähtökohdista ja tarpeista”, ministeri jatkaa.Valmistelutyöhön pyydetään mukaan kuntia, Suomen Kuntaliittoa, useita eri ministeriöitä ja tieteenalojen edustajia. ”Haluamme kuulla kuntien, valtionhallinnon, eri tieteenalojen, kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien asiantuntijoiden sekä kuntien asukkaiden mielipiteitä. Aiomme järjestää seminaari- ja työpajatilaisuuksia sekä käydä keskustelua jo olemassa olevissa verkostoissa”, kertoo finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen.Suomen kunnat eroavat kooltaan, olosuhteiltaan ja väestörakenteeltaan merkittävästi toisistaan. Kuntien väliset erot ovat kasvaneet 2000-luvulla erityisesti väestörakenteen muutosten seurauksena. Väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja syntyvyyden lasku vaikuttavat voimakkaasti niin kuntien taloudelliseen kantokykyyn kuin kuntien edellytyksiin järjestää asukkailleen lakisääteiset palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Myös tuleva sote-uudistus muuttaa kuntien asemaa, palveluita ja rahoitusta. Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat olleet vaikeat jo pitkään kuntien tulo- ja menokehityksen rakenteellisen epätasapainon vuoksi. Työikäisen väestön määrän pieneneminen heikentää ansiotuloverojen veropohjaa. Samanaikaisesti vanhusväestön määrän kasvu lisää julkisten palvelujen kysyntää ja menoja. Maan sisäinen muuttoliike ja syntyvyyden lasku ovat voimistaneet tätä muutosta sekä kuntien eriytymiskehitystä.Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä kuntapolitiikan suuntaviivojen valmistelun käynnistämisestä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 13. marraskuuta oli esillä oikeusvaltiomekanismia koskeva asetusehdotus, yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely sekä maatalousministerien epävirallinen videokokous.EU-ministerivaliokunta käsitteli oikeusvaltiomekanismia koskevaa asetusehdotusta, jonka tarkoituksena on luoda ehdollisuutta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja unionin varojen vastaanottamisen välille. Asetusehdotus on osa EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevaa neuvottelukokonaisuutta. Asetus on Suomelle olennainen ja tärkeä EU:n asianmukaisen toiminnan, hyväksyttävyyden ja uskottavuuden kannalta. Kyse on EU:n yhteisen arvopohjan vahvistamisesta.EU-ministerivaliokunnassa oli esillä myös yhteisen kriisinratkaisurahaston pysyvän varautumisjärjestelyn käyttöönottoon liittyvät aikataulukysymykset. Euroryhmä keskustelee asiasta laajennetussa kokoonpanossa 30. marraskuuta. Varautumisjärjestelyn perustaminen Euroopan vakausmekanismin (EVM) yhteyteen on osa vakausmekanismin uudistamista. Lisäksi EU-ministerivaliokunta käsitteli 16. marraskuuta järjestettävän maatalousministerien epävirallisen videokokouksen aiheita. Kokouksessa komissio esittelee katsauksen maatalouden markkinatilanteesta, ja puheenjohtajamaa Saksa kertoo EU:n metsästrategian ja metsäpoliitikkojen valmistelusta sekä YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksesta vuonna 2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen tavoite on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tapaturman seurauksena kotona tai vapaa-ajalla. Tämä nollavisio sisältyy uuteen kansalliseen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelmaan.Painopiste on vähentää tapaturmia ennalta, jolloin voidaan säästää merkittävästi tapaturmista kansantaloudelle koituvia kustannuksia.Ohjelmassa on yhteensä 89 toimenpidettä eri ikäryhmien tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi vuosina 2021-2030. Tavoitteet ja toimenpiteet on laadittu ikäryhmittäin ja tapaturmatyypeittäin siten, että vammojen ehkäisy elämänkulun eri vaiheissa otetaan huomioon.Yhteinen tavoite on saavuttaa hyvä turvallisuustaso kaikissa ympäristöissä ja vähentää vakavia ja kuolemaan johtavia koti- ja vapaa-ajan tapaturmia 25 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Turvallisuustyötä tarvitaan kaatumisten ja putoamisten, tie- ja vesiliikenneonnettomuuksien, hukkumistapausten, myrkytysten sekä tulipalo-onnettomuuksien vähentämiseksi ja omaishoidon turvallisuuden parantamiseksi. Turvallisesti kaiken ikää -ohjelma korostaa mielenterveyden ja yhdenvertaisuuden sekä monialaisen yhteistyön merkitystä ja haavoittuvien ryhmien turvallisuuden edistämistä. Asetetuissa toimenpiteissä on otettu huomioon myös ympäristön, tuotteiden ja palvelujen turvallisuuden parantaminen ja liikuntavammojen sekä päihteiden ja lääkkeiden käyttöön liittyvien tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy.Tapaturmien ehkäisy säästää merkittävästi rahaa Vuonna 2017 koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kokonaiskustannukset olivat 780–1157 miljoonaa euroa. Tapaturmat aiheuttivat 337–508 miljoonan euron kustannukset terveydenhuoltoon ja 124–196 miljoonaa euroa sosiaaliturvakuluissa.Poliisin ja pelastustoimen toimintaan tapaturmista ja onnettomuuksista aiheutui 73–89 miljoonan euron kustannukset. Tämän lisäksi 52 miljoonaa euroa menetettiin tulipalojen aineellisina vahinkoina.Tapaturmaisista kuolemista ja sairastumisista seurasi vuonna 2017 yhteensä noin 15 000 menetettyä työvuotta. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista aiheutuneiksi arvioitiin 7 000─11 000 työvuotta, joiden välillisinä kustannuksina yhteensä 194─312 miljoonaa euroa.Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamien kustannusten osuutta kaikkien tapaturmien kustannuksista arvioitiin (ohjelman laatimisen yhteydessä) erillisessä selvityksessä. Osuus määriteltiin hoitoilmoitusrekisteristä (Hilmo) ICD-10-tautiluokituksen koodien perusteella.Suurin osa tapaturmista tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla  Suomessa tapaturmat ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy ja merkittävä kansanterveysongelma. Suomalaisten tapaturmakuolleisuus on Euroopan korkeimpia: vuosittain tapaturmaisesti kuolee noin 2600 suomalaista. Lisäksi vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuu toiseksi eniten hoitojaksoja erikoissairaanhoidossa ja kolmanneksi eniten terveyskeskusten vuodeosastoilla. Toimintaohjelma on laadittu laajassa asiantuntijavalmistelussa sosiaali- ja terveysministeriön asettaman koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmän alaisuudessa. Ohjelma tukee Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteita. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tornator Oyj on sopinut Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa arvokkaan ja laajan joenrantaluhdan suojelusta reunametsineen. Alue sijaitsee Joensuun Luhtapohjassa, noin 60 kilometriä Joensuusta koilliseen. Suojelukohde kuuluu valtaosiltaan soidensuojelun täydennysehdotuskohteisiin ja se suojellaan Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa. Suojelualueen kokonaispinta-ala on lähes 750 hehtaaria.Ympäristöministeriö, Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Tornator Oyj tiedottavat”Joensuun Luhtapohjan uusi suojelualue on todellinen luontohelmi sen valtaosin luonnontilaisin suoluontotyypein, joenrantaluhdin ja kangasmetsäsaarekkein. Suojelualueella on myös uhanalaisia luontotyyppejä, mikä tekee suojelupäätöksestä erityisen ilahduttavan. Helmi-ohjelmassa soidensuojelu on edennyt hyvin, yhdessä maanomistajien kanssa vapaaehtoiselta pohjalta neuvotellen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Luhtapohjan suojelualue käsittää edustavan kokonaisuuden erilaisia, valtaosin luonnontilaisia suoluontotyyppejä, joenrantaluhtaa ja kangasmetsäsaarekkeita. Suojellun alueen kokonaispinta-ala on merkittävä: lähes 750 hehtaaria ja se on perustamishetkellään Kesonsuon jälkeen Pohjois-Karjalan toiseksi suurin yksityinen suojelualue ja Tornatorin kolmanneksi suurin suojelualue Suomessa.Luhtapohjanjoen rantasuot muodostavat laajan, tasaisen ja vähäpuustoisen suokokonaisuuden, joita hallitsevat vähäravinteiset nevat ja rämeet. Kolme runsainta luonnontilaista suotyyppiä ovat tupasvilla- ja rahkaräme sekä lyhytkorsineva. Suojelualue sisältää myös uhanalaisista luontotyyppejä, kuten lähteiköitä, ruohokorven ja tupasvilla- ja muurainkorven. Ne tarjoavat elinympäristön myös monille harvinaisille ja vaateliaille lajeille.  Luhtapohjanjoen alue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet virkistyskäyttöön, kuten kalastukseen, metsästykseen, marjastukseen ja lintujen seurantaan.”Uusia luonnonsuojelualueita perustamalla täydennämme ekologista verkostoa, joka yhdessä avainbiotooppien, lajiesiintymien ja suojakaistojen kanssa muodostaa Tornatorin metsien monimuotoisuudelle vahvan perustan”, sanoo Tornatorin ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.Helmi-ohjelmaHelmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan pienvesi- ja rantaluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänään käynnistyy opetusministeri Li Anderssonin ja tiede-ja kulttuuriministeri Annika Saarikon luotsaama Lukukummit-kampanja. Lukukummit Li ja Annika keskustelevat lukemisen merkityksestä ja haastattelevat lastenkirjallisuuden ammattilaisia. Opetushallituksen Lukuliikkeen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisellä kampanjalla halutaan painottaa lukemisen merkitystä ja vahvistaa lasten lukutaitoa.Lukukummit-videoita julkaistaan ja niistä keskustellaan Lukuliikkeen Facebook-sivuilla. Syksyn ajan lastenkirjallisuuden ammattilaisia haastattelee Li Andersson, keväällä vuorossa on Annika Saarikko. Videoilla esitellään ammattilaisten suosittelemia kirjoja. Osana Lukukummit-kampanjaa esitellään myös opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Lukuliikkeen avustamia hankkeita. Hankevideoilla kerrotaan, millaisin uusin tavoin lukemista voidaan edistää. –  Tutkimusten mukaan lukuharrastus on vahvasti yhteydessä hyviin oppimistuloksiin. Lukevat lapset ja nuoret pärjäävät koulussa ja pääsevät samalla osaksi kirjojen kautta avautuviin maailmoihin ja uusiin oivalluksiin. Olisikin tärkeää, että mahdollisimman moni lapsi saisi heti varhaisista vuosista lähtien vahvat eväät ja innostuksen lukemiseen, sanoo opetusministeri Li Andersson. Lukukummit-videoiden kohderyhmänä ovat vanhemmat, jotka kaipaavat apua esikoululaisten ja 1.-2. -luokkalaisten lastensa lukemisen tukemiseen. –  Me Lukukummit haluamme tukea perheen yhteistä lukuharrastusta, jotta lukeminen ei jäisi muiden arjen kiireiden jalkoihin. Kirjavinkkien lisäksi pohdimme yhdessä uusia tapoja lukemisen edistämiseen, kertoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Tänään julkaistulla kampanjan aloitusvideolla ministerit kertovat omista lapsuuden lukumuistoistaan. Tänään on julkaistu myös ensimmäinen video, jolla Li Andersson haastattelee lastenkirjastopedagogi Pirkko Ilmasta ja lukee Kirsi Kunnaksen runon Kattila ja peruna.Näyttö lukemisen hyödyistä on vahvaa. Eri selvitysten mukaan mukaan varhaiset yhteiset lukuhetket näkyvät koulupolkuaan aloittavan lapsen lähtötaidoissa. Yksittäisistä harrastuksista lukemisella on suurin, lähes yhtä ikävuotta vastaava vaikutus lapsen kielellisiin taitoihin. Lukuvalmiudet ja asenne kirjallisuutta kohtaan syntyvät varhaislapsuudessa.* Lukukummit-kampanjan käynnistävä video, jolla ministerit kertovat omista lapsuuden lukumuistoistaanEnsimmäinen kirjavinkkivideo, jolla Li Andersson haastattelee lastenkirjastopedagogi Pirkko IlmastaLukuliikkeen Facebook-sivu* Lukukeskus: Kymmenen faktaa lukemisesta 2020

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry ja teleyritykset DNA Oyj, Elisa Oyj ja Telia Finland Oyj tekivät 12.11.2020 sitoumuksen laajakaistayhteyksien parantamiseksi. Tavoitteena on taata laadukkaiden laajakaistayhteyksien saatavuus myös tulevaisuudessa ja vahvistaa Suomen asemaa viestintäyhteyksien kärkimaana.Sitoumuksen mukaan modernin yhteiskunnan edellyttämien huippunopeiden laajakaistayhteyksien tulee olla saatavilla kaikilla Suomessa ajasta ja paikasta riippumatta.– Suomi on mobiiliyhteyksien edelläkävijä ja koronapandemia on tehnyt näkyväksi digitaalisen infran merkityksen. Nyt yhteinen tavoitteemme on varmistaa, että olemme kehityksen kärjessä myös tulevaisuudessa. Huippunopeat ja toimintavarmat viestintäyhteydet lisäävät eri alueiden elinvoimaa ja edistävät tasa-arvoa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Viestintäverkkojen saatavuus ovat Suomessa hyvällä tasolla. Huippunopean laajakaistan saatavuus Suomessa kuitenkin vaihtelee suuresti alueellisesti ja paikallisesti riippuen myös nopeiden yhteyksien kysynnästä. Hallitusohjelman mukaan kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 megabittiä sekunnissa yhteyksiä vuonna 2025.– On tärkeää, että verkkojen lupa- ja rakentamisehdot olisivat mahdollisimman yhdenmukaiset ja sujuvat eri puolilla Suomea, jotta yksi alueiden houkuttelevuustekijä, huippunopeat viestintäverkot, saadaan ripeästi ulottumaan koko maahan, muistuttaa FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.Sitoumuksen mukaan nopeita yhteyksiä rakennetaan ensisijaisesti markkinaehtoisesti ja toissijaisesti julkisen tuen avulla. Lähtökohtana on teknologianeutraalius, eli kiinteiden ja langattomien yhteyksien kehittämisen tulee tapahtua rinnakkain. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on, että EU:n elpymisvälineen (Recovery and Resilience Facility, RRF) rahoitusta suunnattaisiin edistyksellisiin viestintäyhteyksiin. Elvytyksen tehokkuuden näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että elvytysraha ei syrjäyttäisi kaupallisia investointeja ja vaikuttaisi haitallisesti erittäin kilpailtuun viestintämarkkinaan.Teleyritykset sitoutuvat kehittämään digitaalista infraa seuraavasti:1. Kaikilla kotitalouksilla Suomessa, kaupungeissa ja haja-asutusalueilla, on saatavilla huippunopea riittävän lataus- ja lähetysnopeuden mahdollistava laajakaistaliittymä, jotta voidaan mahdollistaa yhteiskunnan laaja ja samanarvoinen digitalisaatio. Samalla vapaa-ajanasuntojen laajakaistaliittymien saatavuutta ja kapasiteettia parannetaan.2. Teleyritykset selvittävät Liikenne- ja viestintäviraston sekä Väyläviraston kanssa, miten viestintäverkkoja olisi kehitettävä älyliikennettä varten.Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto sekä teleyritykset tarkastelevat vuosittain, miten tavoitteet ovat toteutuneet.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriössä käynnistetään lähiaikoina työ pysyvien muutosten tekemiseksi kuluttajaluottoja koskevaan sääntelyyn. Samalla arvioidaan, miten henkilöllisyyden todentaminen voitaisiin laajentaa koskemaan kaikkien kuluttajaluottosopimusten tekemistä.– Jos esimerkiksi ostat verkosta pesukoneen, voit yleensä halutessasi maksaa sen luotolla erissä. Näitä luottoja voi saada nykyisin ilman asiakkaan huolellista tunnistamista. Vaikka väärinkäytöksiä ei kuluttajakaupassa juuri ole tullut tietoon, niiden mahdollisuuskin pitää kaikin keinoin pyrkiä estämään, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea tarkasteli neljännessä istunnossaan 12.11. Suomen kriisinhallintatoiminnan vaikuttavuutta sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhtymäkohtia kriisinhallinnan näkökulmasta.Osana komitean työtä julkaistiin valtioneuvoston Laurea-ammattikorkeakoululta tilaama selvitys kriisinhallinnan vaikuttavuuden arvioimisesta ja arviointikriteereistä. ”Operaatiokohtaisen vaikuttavuuden arvioimisessa haasteena ovat kansallisten tavoitteiden tarkentaminen sekä oikeiden kriteereiden ja mittareiden löytäminen”, toteaa selvityksen laatija Juha Pyykönen. Kun Suomi osallistuu kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin, toiminnan lähtökohtana on operaation mandaatin lisäksi Suomen kansalliset tavoitteet.Komitea totesi Suomen ja kansainvälisten operaatioiden vaikuttavuuden keskeiseksi lähtökohdaksi eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämisen. ”Koska toimijat ovat käytännössä riippuvaisia toisistaan, hyviä tuloksia saavutetaan vain tiiviillä yhteistyöllä ja toimivalla työnjaolla”, toteaa komitean puheenjohtaja Johanna Sumuvuori. Tämä tavoite edellyttää jatkuvaa työtä sekä kansallisella, kansainvälisellä että operaatiotasolla.Suomen kriisinhallintaosallistumisen suunnittelussa ja toimeenpanossa huomioidaan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhtymäkohdat. Sama tavoite näkyy myös kansainvälisellä ja EU-tasolla. Kriisinhallinta on ulko- ja turvallisuuspolitiikan väline, jolla tuetaan konfliktien ratkaisua, konfliktien jälkeistä vakauttamista ja turvallisten yhteiskuntien rakentamista. Samalla myös kehitetään kansallisen puolustuksen kykyjä ja torjutaan Suomeen kohdistuvia uhkia, kuten terrorismia. Kuten valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, Suomi tarkastelee turvallisuutta laajasta näkökulmasta, jossa huomioidaan sotilaallisten uhkien, suurvaltojen välisen kilpailun ja hybridivaikuttamisen lisäksi globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, terveysuhkien, ihmisoikeusloukkausten, muuttoliikkeen, eriarvoisuuden lisääntymisen, terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden vaikutukset turvallisuuteen.Siviili-sotilasyhteistyötä pyritään jatkuvasti kehittämään sekä Suomessa että operaatiotasolla. Kansalliset rakenteemme ja osaavat, toisensa tuntevat toimijat mahdollistavat tuloksellisen yhteistyön myös kansainvälisessä kehyksessä.                                                                                                         Toimikaudelle 6.3.2020-28.2.2021 asetetun komitean tehtävänä on laatia kokonaisvaltainen, yli hallituskausien ulottuva Suomen kriisinhallinnan tavoitelinjaus.  Työn on määrä valmistua helmikuussa 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Afrikan nuorissa on valtava potentiaali, todettiin Suomen nuorisalan kattojärjestö Allianssin järjestämässä Suomen Afrikka-strategiaan liittyvässä työpajassa 23.10.2020. Tilaisuutta alustivat ulkoministeriön valtiosihteeri Johanna Sumuvuori, YK-nuorisodelegaatti Yuri Birjulin ja Ambitious Africa –verkoston perustajajäsen Ronny Eriksson.Puhujat korostivat afrikkalaisten ja erityisesti afrikkalaisten nuorten toimijuuden lisäämistä. Länsimaiden ja Suomen olisi siirryttävä hyödyn näkökulmasta tasavertaiseen kumppanuuteen. Matkailua ja opiskelijavaihtoja on tärkeä lisätä ymmärryksen lisääntymiseksi ja maakuvien monipuolistumiseksi.Nuoret työstivät Afrikka-strategian tavoitteita ryhmissä näiden neljän teeman ympäriltä: rauha ja osallisuus, ilmasto ja ympäristö, koulutus ja osaaminen sekä taloudellinen yhteistyö ja yrittäjyys. Nuorten ajatuksia teemoista ja strategiasta on koottu alle.Rauha ja osallisuusYK:n päätöslauselman Nuoret, Rauha ja Turvallisuus (2250) mukaan pysyvä rauha vaatii nuorten osallisuuden ja tuen. Rauha edellyttää tulevaisuuden mahdollisuuksia ja osallisuutta yhteiskunnassa esimerkiksi työn ja koulutuksen avulla. Suomen tulee tukea tämän päätöslauselman toimeenpanoa Afrikan maissa ja kannustaa maita laatimaan kansalliset toimintaohjelmat mahdollisimman nuorisovetoisesti.On tärkeää luoda nuorille uusia väyliä vaikuttaa ja osallistua. Samalla olemassa olevia rakenteita tulisi vahvistaa ja nykyisistä vaikuttamiskanavista tiedottaa paremmin. Hyviä olemassa olevia käytäntöjä, kuten nuorisodelegaattien ja nuorten järjestöjen verkostoja tulee vahvistaa. Samalla nuorten moninaisuus täytyy ottaa huomioon, ja intersektionaalisuuden tulisi olla strategian läpileikkaava teema.Afrikan sisäisen pakolaisuuden sääntöjä täytyy muokata niin, että kotimaahan palamainen on helpompaa. Diasporassa eläviä nuoria tulee kuunnella kokemusasiantuntijoina.Ilmasto ja ympäristöIlmasto- ja ympäristökysymyksissä täytyy ottaa käyttöön olemassa olevia ratkaisuja. Paikallisia yhteisöjä, jotka tuntevat haasteensa ja ympäristönsä parhaiten on kuunneltava. On tärkeää osoittaa, että ympäristöystävällisyys on myös taloudellisesti kannattavaa ja siinä piilee monia mahdollisuuksia.Kaupungistumisen myötä tulee ottaa huomioon uusiutuva energia, jätehuolto, maankäytön suunnittelu ja liikenteen järjestäminen. Erityisesti aurinkoenergian liittyy paljon mahdollisuuksia. Koulutuksen avulla voidaan tuoda esille yrittäjyyden mahdollisuuksia ilmasto- ja ympäristökysymysten parissa, ja alan koulutusmahdollisuuksiin kannattaakin panostaa.Oman toiminnan vaikutukset Afrikkaan tulee tunnistaa. Esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntäminen täytyy ottaa huomioon, ja pohtia voisiko arvoketjut toteuttaa paikallisesti.Koulutus ja osaaminenKoulutus on kestävän yhteiskuntakehityksen edellytys. Koulutus tukee rauhaa ja vakautta, parantaa tyttöjen ja naisten asemaa ja johtajuutta sekä edistää talouskasvua ja yrittäjyyttä.Koulutuksen alalla tarvitaan enemmän vastavuoroisia liikkuvuuden väyliä Suomen ja Afrikan maiden välillä. Esimerkiksi opiskelijavaihto-ohjelmia voisi hyödyntää paremmin ja vaihto-sopimuksia voisi solmia enemmän korkeakoulujen välillä. Afrikkalaisten nuorten pääsyä Suomeen opiskelemaan tulee myös tukea.Kulttuurienvälinen ymmärrys on keskeinen pohja kaikelle yhteistyölle ja kaikilla toimijoilla tulisi olla ymmärrystä Afrikan maiden kulttuurisesta moninaisuudesta. Diasporan osallistaminen on tärkeää. Pohjoismaalaisten ja afrikkalaisten nuorien välillä tulee olla kohtaamisen areenoita ja yhteistyöprojekteja. Verkostoituminen on keskeistä, ja digitaalisten alustojen tarjoamat mahdollisuudet tulee huomioida.Ammatillisen koulutuksen tärkeys ja tarve tulee huomioida. Suomella on hyvät valmiudet jakaa hyviä käytäntöjä Afrikan maihin, joissa ammatilliselle koulutukselle on tarvetta. Lisäksi yhteistyö yritysten kanssa mahdollistaa työvoimatarpeiden mukaisen koulutuksen tarjoamisen.Taloudellinen yhteistyö ja yrittäjyysSuomalaisten ymmärrystä Afrikasta on lisättävä ja suomalaisia yrityksiä on kannustettava ja tuettava laajentamisessa Afrikan markkinoille. Tätä varten tarvitaan molemminpuolista luottamusta ja aitoja kohtaamisia ja suhteita. Verkostojen luominen paikallisten kanssa ja paikallisille yrittäjille on tärkeää. Lisäksi investointeja tulisi ohjata aidosti afrikkalaisomisteisiin yrityksiin.Koulutus mahdollistaa tasavertaiset kauppasuhteet ja menestyksekkään yritystoiminnan. Siihen panostaminen on erityisen tärkeää hauraissa valtioissa. Afrikassa on paljon mikroyrityksiä, mutta niiden kyvykkyys ei riitä rahoituksen saamiseen ja liiketoiminnan skaalaamiseen. Näin ollen Suomen tulee tukea laadukasta yrittäjyyteen ja liiketoimintaan liittyvää ammatillista koulutusta Afrikan maissa.Tasa-arvo on kaikkien intressien mukaista. On tärkeää, että Suomen ja Afrikan välisessä yhteistyössä osallistetaan naisia ja nuoria, ja että heidän yrittäjyyttään tuetaan. Nuorille täytyy olla helppo alusta yritystoiminnan perustamiselle ja ylläpitämiselle. Heidän kannustamiseksi menestystarinoita ja naisten yrittäjyyttä on tuotava esille esikuvina.Allianssi: Nuorten kommentit Suomen Afrikka-strategiaan (pdf, 5 sivua, 156 KB)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön sivuakkreditointi
– Suomen edustajan valtuuttaminen kansainväliseen järjestöönAnu Vuori-Kiikeri, lähetystöneuvos p. 0295 350 141
– Kuuban tasavallan velan uudelleenjärjestämisestä Suomen tasavallan hallituksen ja Kuuban tasavallan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenOikeusministeriöPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– 1) Itä-Suomen hovioikeuden presidentin viran (D 22) täyttäminen 2) Etelä-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 4) Etelä-Savon käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 5) Satakunnan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen
– 1) Helsingin hallinto-oikeuden kuuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Vaasan hallinto-oikeuden tekniikan tai luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Turun hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminenPuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442
– Kenraalin virkaan nimittäminen puolustusvoimissaValtiovarainministeriöMarika Paavilainen, hallitusneuvos p. 0295 530 302
– Tasavallan presidentin asetus valtion virka-ansiomerkistä annetun asetuksen muuttamisestaPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065
– Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2019 tasoitusta koskevan päätöksen vahvistaminenPia Kivimies, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 183
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen valmisteverotusmenettelyn ja autoverotusmenettelyn uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 54/2020 vp; EV 112/2020 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöAnne Rothovius, neuvotteleva virkamies p. 0295 063 532
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain ja taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain muuttamisesta (HE 69/2020 vp; EV 106/2020 vp)Sirpa Sillstén, hallitussihteeri p. 0295 047 094
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi aerosolien vaatimustenmukaisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 121/2020 vp; EV 121/2020 vp)Inkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 134/2020 vp; EV 128/2020 vp)Eriika Melkas, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 134
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi energiatehokkuuslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 104/2020 vp; EV 126/2020 vp)
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi