Eduskunta kävi vaalikauden ensimmäisen välikysymyskeskustelun tiistaina, kun valtioneuvosto vastasi kokoomuksen eduskuntaryhmän välikysymykseen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta. Välikysymyksen allekirjoittaneet kansanedustajat halusivat ”eduskunnan arvioitavaksi sen, huolehtiiko hallitus taloudesta niin, että myös huomenna ja ylihuomenna voimme kestävästi rahoittaa tärkeät palvelut kaikille”. Valtioneuvoston vastauksen välikysymykseen antoi valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.).
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on myöntänyt tämän vuoden Vaclav Havel –ihmisoikeuspalkinnon kahdelle taholle: Balkanin maiden nuorisoaktiiveille ja Kiinan uiguurivähemmistön ihmisoikeusaktivistille Ilham Tohtille.
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) on tuplasti iloinen balkanilaisnuorten saamasta palkinnosta. Sen lisäksi, että nuorten työ on tärkeää, Hopsulla oli mahdollisuus tavata palkinnon saajat heti tuoreeltaan oman Euroopan neuvoston raportointitehtävänsä takia.
Hopsu laatii yleiskokouksen kulttuurikomitealle raporttia aiheesta ”Nuoret konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisijoina”, minkä tiimoilta balkanilaisnuorten Youth Initiative for Human Rights -järjestö oli kulttuurikomitean kuultavana.
Bosnia-Hertsegovinaa, Kroatiaa, Kosovoa, Montenegroa ja Serbiaa edustavat nuoret tekevät yhteistyötä, jotta jakolinjojen sijaan luotaisiin ymmärrystä ja yhteistyötä yhteiskuntien välillä mahdollisten konfliktien välttämiseksi tulevaisuudessa.
”Nuorten toiminta on innostavaa ja tarpeellista. Siksi on harmi, että kansallismieliset hallitukset yrittävät vaieta tästä tärkeästä työstä”, hän sanoo.
Hopsu aikoo keskustella eri nuorisojärjestöjen kanssa selvittääkseen, miten nuoria voisi ottaa vahvemmin mukaan rauhanvälitystoimintaan. Samalla hän toivoo, että Youth Initiative for Human Rights -järjestö pystyisi hyödyntämään palkinnon tuomaa myönteistä julkisuutta viestiensä eteenpäinviemiseksi.
”Kulttuurikomitean kuulemisessa järjestön edustajat nostivat esiin konkreettisia ehdotuksia, joita aion raportissani tutkia”, Hopsu kertoo.
Raportin on määrä valmistua ensi vuoden keväällä.
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous jakoi Vaclav Havel –ihmisoikeuspalkinnon nyt seitsemännen kerran.
Maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta järjestivät julkisen kuulemisen 1.10.2019 aiheesta maatalousmaa ratkaisijana ilmastonmuutoksen hillinnässä. Katso tilaisuuden tallenne.
Tilaisuuden ohjelma
Tilaisuuden avaus, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä
Keynote Speech: Matching policy and science: Climate change and land use – the potential of agricultural soils, Jean-François Soussana, vice president for international policy, INRA
Suomalaisten peltojen mahdollisuudet ja haasteet ilmastonmuutoksen hillinnässä, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
Hiilen sidonnan todentaminen, tutkimusprofessori Jari Liski, Ilmatieteenlaitos
Suomalaisen viljelijän toimet maaperästä huolehtimiseksi ja pellon kasvukunnon parantamiseksi, erikoistutkija Tuomas Mattila, Suomen ympäristökeskus
Panel Discussion: Challenges and possibilities in carbon sequestration in Finland
Päätössanat, Anne Kalmari maa- ja metsätalousvaliokunta
NordenBladet — Tule tutustumaan Eduskunnan kirjastoon ja arkistoon – yhteiskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja eduskuntatiedon aarreaittaan tiistaina 8.10. klo 9.15–11.00!
Tule tutustumaan Eduskunnan kirjastoon ja arkistoon – yhteiskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja eduskuntatiedon aarreaittaan tiistaina 8.10. klo 9.15–11.00!
Osallistuttuasi tilaisuuteen osaat hyödyntää kirjaston ja arkiston palveluja niin paikan päällä kuin verkossakin – opintoihin, tutkimuksen tekoon, asioiden hoitoon tai vaikka aktiivisena kansalaisena toimimiseen.
Aluksi tutustumme kirjaston tiloihin ja kokoelmiin. Sen jälkeen esittelemme kirjaston ja arkiston palvelut Aurora-salissa. Lopuksi perehdymme kansallisiin digitaalisiin aineistoihin ja tutustumme laitteeseen, jolla voi tutkia radio- ja tv-arkistoa ja lukea digitoituja vanhoja lehtiä.
Tilaisuus on tarkoitettu jokaiselle, joka tarvitsee tietoa yhteiskunnasta, oikeudesta ja eduskunnasta.
Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin. Osoite on Aurorankatu 6, Helsinki. Ovet avataan klo 9.00. Sisääntulossa on turvatarkastus. Henkilöllisyyttä ei tarkasteta.
Lisätietoa: informaatikko Päivi Erkkilä, puh. 09 432 3421 tai etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) toivoo, että väärinkäytöksiä päivänvaloon tuovien ilmiantajien suojaa parannetaan kaikissa Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Filatov puhui parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa tiistaina, kun käsittelyssä oli ranskalaisen kansanedustaja Sylvain Wasermanin raportti ”Improving theprotection of whistleblowers all over Europe”.
”On tärkeää, että ihminen, joka havaitse yhteisen edun vastaista toimintaa, väärinkäytöksiä tai laittomuuksia, voi turvallisesti ja nimettömänä ilmoittaa havainnoistaan. Ilmiantajat ovat paljastaneet muun muassa laillisesti kerätyn tiedon väärinkäyttöä, veronkiertoa ja monia muita yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta rapauttavia tekoja. Myös rahanpesu, ruokaturva, ympäristörikokset ja ydinturvallisuus voivat olla tällaisen ilmiannon kohteena”, Filatov totesi.
”Tietoyhteiskunnassa yhä tärkeämmäksi muodostuu estää massamittainen henkilökohtaisten tietojen väärinkäyttö ja muut vastaavat rikokset, joita on vaikea valvoa perinteisin keinoin. Siksi on löydettävä uusia välineitä. Yritykset ovat kansainvälisiä ja niiden toiminnot yrittävät valtakuntien rajat. Sen vuoksi on tärkeää etsiä yhtenäisiä pelisääntöjä sille, miten väärinkäytöksistä raportoivia henkilöitä suojataan eri maissa,” hän jatkoi.
Euroopan unionissa on valmisteilla ilmiantajien suojaa koskeva direktiivi, jolle alkusysäyksen antoi Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous suositellessaan vuonna 2010 ilmiantajien suojelua koskevan yleissopimuksen laatimista.
”Tämä on hyvä esimerkki Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen työn vaikuttavuudesta eli siitä, miten täällä käsittelemiemme raporttien ehdotukset voivat päätyä EU-direktiiviksi. Asia on ajankohtainen, mistä kertoo se, että ratkaisuja etsitään niin YK:ssa, OECD:ssä kuin G20-maidenkin kesken”, Filatov kertoi.
Tekeillä olevasta direktiivistä huolimatta raportissa pidetään edelleen kiinni ajatuksesta, että Euroopan neuvoston pitäisi laatia ilmiantajien suojelusta sitova yleissopimus. Filatov on samaa mieltä.
”Kaikki EN:n jäsenet eivät ole EU:n jäseniä, minkä vuoksi on tärkeää, että ilmiantajien suojelu etenee myös niissä.”
Ilmiantajalla tarkoitetaan henkilöä, joka raportoi tai paljastaa julkista intressiä uhkaavaa vai vahingoittavaa toimintaa koskevia tietoja, jotka hän on saanut tietoonsa hoitaessaan työhönsä liittyviä tehtäviä julkisella tai yksityisellä sektorilla. Englanninkielisen ”whistleblower” –termin suomennoksina on käytetty myös pilliinpuhaltajaa, paljastuksentekijää ja tietovuotajaa.
”Meillä jokaisella on vastuu oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta, mutta väärinkäytöksiin puuttumista pelätään. Siksi on tärkeää luoda mekanismeja, joilla laittomuuksista ilmoittaminen helpottuu”, Filatov sanoo.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaarinen yleiskokous on koolla 30.9.–4.10. Ranskan Strasbourgissa.
NordenBladet — Perhevapaajärjestelmän kehittäminen on ollut jo pitkään yhteiskuntapoliittisen keskustelun kohteena. Pääministeri Antti Rinteen hallitus on nyt vuorostaan tarttunut perhevapaauudistukseen.
Perhevapaajärjestelmän kehittäminen on ollut jo pitkään yhteiskuntapoliittisen keskustelun kohteena. Pääministeri Antti Rinteen hallitus on nyt vuorostaan tarttunut perhevapaauudistukseen.
Useat työmarkkinatahot ja poliittiset ryhmittymät ovat esittäneet omia mallejaan perhevapaiden uudistamiseksi. Mallien tavoitteet ovat kahdenlaisia: perhevapaat halutaan jakaa tasaisemmin äitien ja isien kanssa ja äidit halutaan saada palaamaan työmarkkinoille nykyistä nopeammin.
Uusi hanke perhevapaauudistuksesta käynnistettiin elokuun alussa. Uudistus toisi toteutuessaan pidennystä nykyisiin äitiys- ja isyysvapaisiin. Ansiosidonnaisten vanhempainvapaiden kestoa kasvatettaisiin usealla kuukaudella. Tavoitteena on myös, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken. Kotihoidon tuen on tarkoitus jatkua nykymuotoisena.
Sosiaali- ja terveysministeriön hankkeen Perhevapaauudistusta valmisteleva työryhmä toimikausi jatkuu 31.12.2020 asti. Hanke toteutetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Tietopakettiin on koottu tietoa lainvalmistelun vaiheista, oikeusvertailevaa aineistoa, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä uutisointia. Päivitämme tietopakettia lakihankkeen edetessä.
Lisätietoa tietopaketista: johtava tietoasiantuntija Kristiina Hakala, puh. 09 432 3471, sähköposti etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Eduskunnan hallintovaliokunta vierailee Tallinnassa, Virossa 1.–2.10. Valiokunta tapaa matkan aikana Viron sisäministeri Mart Helmen sekä vierailee Viron parlamentissa Riigikogussa. Lisäksi valiokunta vierailee Estonian Forensic Science Institutessa (Rikostutkimusanalyysi-instituutti).
Matkalle osallistuvat hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra (ps.), varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie (kok.) sekä jäsenet Eveliina Heinäluoma (sd.), Hanna Holopainen (vihr.), Hanna Huttunen (kesk.), Mikko Kärnä (kesk.), Mats Löfström (r.), Mauri Peltokangas (ps.), Juha Pylväs (kesk.), Piritta Rantanen (sd.), Matti Semi (vas.), Heidi Viljanen (sd.) sekä varajäsen Päivi Räsänen (kd.)
Eduskunnan tarkastusvaliokunta vierailee Oulussa 1.-2. lokakuuta. Matkan keskeisiä aiheita ovat kaupungin ja maakunnan talouden ja työllisyyden ajankohtaiskysymysten ohella nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvä työ sekä kestävä kehitys.
Tiistaina 1. lokakuuta valiokunnan ja Oulun kaupungin tapaamisessa mukana ovat muun muassa kaupunginjohtaja Päivi Laajala, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen. Valiokunta vierailee iltapäivällä myös Välke Lintulammen asukastuvalla sekä Laanilan ekovoimalaitoksella.
Maakunnallisten aiheiden tarkastelun ohella painopisteenä keskiviikkona ovat nuorten syrjäytyminen sekä sen ehkäisemiseen liittyvä työ, kun valiokunnan tutustumiskohteina Muhoksella ovat muun muassa Koulukoti Pohjolakoti ja valmennuspaja Mahis.
Valiokunnan matkalle osallistuvat valiokunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo- Ropponen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Katja Hänninen (vas.), Pauli Kiuru (kok.), Esko Kiviranta (kesk.), Johanna Ojala-Niemelä (sd.), Sebastian Tynkkynen (ps.). sekä valiokuntaneuvokset Nora Grönholm ja Heidi Silvennoinen, tarkastusneuvos Arto Mäkelä sekä ylitarkastaja Anne Kalliomäki.
Luento kansalaisraadeista kuuluu Studia Generalia -luentosarjaan, joka sisältää ajatuksia herättäviä luentoja vaalikaudet ylittävästä politiikasta ja kansalaisvaikuttamisesta.
Luentosarjan järjestää Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -tutkimushanke. Monitieteisen luentosarjan sisällöstä vastaavat hankkeen tutkijat Turun ja Tampereen yliopistoista, Luonnonvarakeskuksesta ja Åbo Akademista.
Luennot pidetään Eduskunnan kirjastossa (Aurorankatu 6, Helsinki). Kirjasto on kaikille avoin. Ovella on turvatarkastus. Henkilöllisyyttä ei tarkasteta.
Lisätietoja: Professori Henri Vogt, Turun yliopisto, henri.vogt@utu.fi, puh. 029 450 3126 Eduskunnan kirjaston johtaja, Antti Virrankoski, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, puh. 09 432 3401
Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen ja Vietnamin varapääministeri Truong Hoa Binh löysivät yhteisen huolen- ja puheenaiheen Binhin vieraillessa eduskunnassa perjantaina juuri samaan aikaan, kun nuoriso oli osoittamassa mieltään ilmaston puolesta Eduskuntatalon edustalla.
”Kävin hetki sitten puhumassa nuorten mielenosoittajien kanssa, ja heidän sitoutumisensa ilmaston puolesta toimimiseen rohkaisee ja innostaa minuakin. Suomen ja Vietnamin yhteisistä globaaleista haasteista ilmastonmuutos on ehdottomasti suurin”, Haatainen totesi ja kertoi Suomen olevan sitoutunut hyvin kunnianhimoiseen päästötavoitteeseen.
Haatainen ja Binh keskustelivat kansallisista keinoista päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista kummankin maan ja sen ihmisten elämään. Pohjoisessa sää muuttuu paitsi lämpimämmäksi myös entistä vaikeammin ennustettavaksi; Vietnamissa sään ääri-ilmiöt ovat aiheuttaneet maanvyöryjä ja tulvia, joista köyhimmät kärsivät eniten. Varapääministeri Binh kertoi myös Vietnamin toimista hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi todeten, että kaikista tärkeintä on ihmisten asennemuutos. Siihen Vietnamissa tähdätään muun muassa sillä, että esikoulujen lukujärjestykseen on lisätty ilmastonmuutos- ja ympäristöoppia.
Binh toi myös esiin, että Suomella on Vietnamissa erittäin hyvä maine yli 40 vuotta kestäneen kehitysyhteistyökumppanuuden takia. Kehitysyhteistyö on jo päättynyt, mutta Suomen tavoitteena on monipuolistaa erityisesti maiden kaupallistaloudellisia suhteita.
Suomea ja Vietnamia yhdistävät myös tehtävät merkittävien alueellisten järjestöjen puheenjohtajina.
Vietnam on Kaakkois-Aasian maiden yhteistöjärjestö Aseanin tuleva puheenjohtajamaa, ja varapääministerin Suomen-vierailun yhtenä kannustimena on Suomen EU-puheenjohtajuus. Varapääministeri toivoikin Haataiselta Suomen edistävän Vietnamin ja EU:n välisen kauppasopimuksen syntymistä. Vietnamista tulee myös YK:n turvaneuvoston jäsen kaudella 2020–2021.
Varapääministeri Binh on Suomessa tavannut myös muun muassa vierailua isännöivän valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.), pääministeri Antti Rinteen (sd.) ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.). Ohjelmassa on myös vierailu Nokian pääkonttorilla.
