OHMYGOSSIP – Eilen pidimme kotipuutarhassa Estella Elishevan (12) ja Ivanka Shoshanan (10) yhteisiä synttäreitä. Estella aloitti aamun 4 km juoksulla ja raikkaalla smuutilla Ivanka valitsi vaatteita, joita vieraiden saapuessa käyttää. Minulla valmistelut olivat alkaneet jo keskiviikkona. Monta päivää hioin puutarhaa, leikkasin ruohoa ja perjantaina aloin valmistella ruokia – tein koko ruokalistan alusta loppuun itse. Menu kuitenkin oli hyvin yksinkertainen – makaronisalaatti, uuniperunat, nakit, tuoresalaatti ja hedelmät sekä jälkiruoaksi vadelma-mansikka-mustikka-banaani kermakakut. No, ja sitten vielä popkornia ja Baltiinon jäätelöt!
Olette varmasti nähneet sen tyytyväisen ilmeen, jonka lapset loihtivat kasvoilleen, kun syövät jäätelöä? Mutta oletteko nähneet lasten ilmettä, kun puutarhaan ajaa jäätelöauto ja nostaa kyydistä 12 suurta jäätelölaatikkoa – jokaisessa laatikossa 20-40 jäätelöä?! Jos ette ole sellaista ilmettä nähnyt, minä kuvaan sitä… Oikeastaan en pysty kuvaamaan sitä, uskon, että historian parhaillakin kirjailijoilla voisivat sanat loppua. Toisin sanoen puutarhaamme ajoi Balbiino-yrityksen Jätskiapu (Jätsiabi) ja järjesti pienille syntymäpäivän viettäjillemme mieliinpainuvan lahjan. Niin meidän kuin naapuriemmekin pakastimet ovat vielä kauan jäätelöä tulvillaan. Suuret kiitokset, Balbiino!
Estella oli suunnitellut synttäreiksi joukoittain kiinnostavia leikkejä – aarteenmetsästyksestä erilaisiin urheilupeleihin saakka. Hän on hyvin luova – hän osaa keksiä vähäisistä välineistä jännittäviä asioita. Kolme ystävätärtä jäi meille yöksikin, tytöt pelasivat pitkään Aliasta, Monopolia ja integroituivat – osa Estellan vieraista oli nimittäin kotikieleltään venäläisiä ja toiset taas virolaisia. Koulussa (Tallinnan juutalainen koulu) Estella puhuu venäjää, mutta musiikkitunneilla (Sakun musiikkikoulussa), urheiluharjoituksissa ja naapureiden kanssa taas viroa. Sää oli mahtava ja pienet puutarhajuhlamme onnistuivat kaikin puolin!
OHMYGOSSIP – Ivanka Shoshana täytti tänään 10 vuotta ja sai lopulta kauan odottamansa lahjat (ks. TÄSTÄ). Koska hän oli odottanut niitä niin kauan ja muistutti minua joka päivä siitä, että hän haluaa syntymäpäiväksi saada juuri ne, niin hän ilmoitti jo eilen, että tänään keskiviikkona hän ei lähde kouluun. Aamulla paistoin hänelle raparperileivoksen ja herätimme hänet syntymäpäivälaululla. Heti kun hän näki lahjat, hän alkoi leikkiä. Se on todella oikein kiva nukke – puhuu, itkee, liikuttaa suutaan jne. Ivanka on nyt sille kuin pieni äiti – huolehtii, pyyhkii kyyneleet, niistää nenän, halaa jne. Hän oli lahjat saadessaan niin iloinen ja silloin minäkin olin iloinen 🙂
Estella Elisheva antoi tänään koulun jälkeen venäjänkieliselle medialle haastattelun. Siinä kerrotaan hänen voitostaan viulukilpailussa (lue myös TÄSTÄ), hänhän on nyt virallisesti Viron kolmanneksi paras viulunsoittaja! Niin upeata! Lähdin hakemaan häntä lounaaksi koulusta ja koska hänellä ei ole tänään päivällä treenejä eikä viuluntuntia, sillä illalla on polkupyöräkilpailut (hän ajaa vuoripyörällä, tai maastopyörällä, en edes tiedä, mikä sen oikea nimi on), päätimme, että menemme käymään Viru keskuksessa. Halusin mennä kirjakauppaan, koska minulla oli joitakin Viru keskuksen lahjakortteja ja ajattelimme, että vilkaisemme uutta paljon kehuttua vegaaniravintolaa nimeltä FAFA´S, joka avattiin huhtikuun keskellä Viru keskuksen I kerroksessa (Amarillon vieressä). Omalaatuinen paikka sen puolesta, että siellä on kolme erilaista ruokalistaa – vegaaneille, kasvissyöjille ja vielä samalla myös lihavalikoima (kana, kebab). Kyseessä ei ole tosin kosher-ravintola, mutta siellä tarjotaan minulle erittäin hyvin maistuvia juutalaisia ruokia. Ruokalistalla on paljon eksoottisia ja kiinnostavia makuja – tabbouleh, hummus, matbukha, tzatziki, munakoiso, tahini, pesto jne. ovat vain joitakin esimerkkejä.
Minä otin Kebab Meze -salaatin (resepti: tabbouleh, hummus, matbukha, tzatziki, munakoiso, tahini, valaffel, tomaatti, kurkku, lehtisalaatti, sinappikaali, persilja, oliiviöljy, sitruunamehu ja pita) – hinta 9,90 EUR, Estella Elisheva otti Fafa´s kanan (ainesosat: tzatziki, matbukha, munakoiso, tomaatti, kurkku, tabbouleh, salaatti, persilja, pita) – hinta 8,90 EUR, ja sitten otimme kahteen pekkaan vielä ranskanperunoita matbukhan kera 2 EUR, veden 2 EUR ja limsan 4 EUR. Ne vasta olivat isot annokset ja miten hyvää!!! Mmmmmmm…
OHMYGOSSIP – Nukun ikkunat auki ja tänään aamulla aikaisin heräsin äärettömän kauniiseen linnunlauluun. Rastaat siristivät iloisesti jo ennen auringonnousua. Päivä alkaa heti niin myönteisenä ja sydämellisenä! Linnut rakastavat puutarhaani ja niitä on vuosi vuodelta aina vain enemmän. Siihen on myös selvä syy – linnut nimittäin suosivat puutarhoja, joissa niillä on luontoystävälliset pesimismahdollisuudet. Sanotaan, että mitä villimpi ja monipuolisempi kotiympäristö on, sitä kirjavampi elämä siellä vallitsee.
Nurmeni on tosin englantilaiseen tyyliin niitettynä lyhimmäksi mahdolliseksi, mutta koska puutarhaa on yli puoli hehtaaria, tilaa riittää aivan kaikkeen. Keskellä puutarhaa on jopa pieni metsikön tapainen saareke. Minulla on paljon sekä lehti- että havupuita, tyrnitarha, paljon pensaita ja luonnon kanssa suhteellisen hyvin samaan tahtiin hengittävä puutarha. Kun äiti tai anoppi tulee kylään, he ovat aina silmät selkosenaan – he huomaavat heti nokkoset kompostin vieressä, kevätesikot syreenipensaiden alla, puhumattakaan hyvin viihtyvistä vuohenputkista useiden kukkapenkkien reunoilla. Olkapäitä kohautetaan, kun jokin ukonpalko uskaltaa jossain nauttia auringosta. Minua se ei häiritse, pikemmin päinvastoin – pidän luonnosta juuri sellaisena villimpänä. Ihanteellisessa tapauksessa eläisin muutenkin jossain oikeasti maalla metsän reunalla tai aivan metsässä. Molemmin puolin puutarhan takana on suuret niityt ja yksikään niittykukka (tai niityn rikkaruoho) ei ole minun silmissäni vähemmän kaunis kuin viljelykasvit. Kaikki ne ovat kaikkein Korkeimman luomia ja minä näen siinä luonnon monimuotoisuutta ja vaihtelua. Minua ei todellakaan häiritse ja tavoitteeni ei ole kilpailla kenenkään kanssa siitä, kenellä on puhtain kukkapenkki. Pidän puutarhasta nauttimisesta, kuuntelemisesta, näkemisestä, hetken varaamisesta nauttimiseen ja kasvien ja puiden kanssa keskusteluun, ja teen kuten isoäitikin aikoinaan teki. Käyn aamuisin isännän (emännän) katsein puutarhaa tarkkailemassa, katson mikä kiinnittää huomiota ja päivän aikana puuhastelen vähän täällä ja hiukan tuolla – juuri niin, että itsellä on hyvä olla ja kasveilla ja puutarhassa elävillä linnoilla samoin.
Linnuista on puutarhan pitäjälle erittäin paljon hyötyä. Esimerkiksi yksi tiaisperhe syö monta kymmentä tuhatta perhosen toukkaa ja hyönteistä, joista paljot ovat puutarhatuholaisia. Hyttysistä ja kärpäsistä auttavat eroon pääsemään pääskyset. Yksi haarapääskyperhe syö puutarhastanne lähes satatuhatta hyönteistä! Ja rastaat – ne rakastavat kotiloita. Miksi myrkyttää/ruiskuttaa/keinolannoittaa omaa puutarhaa, kun on lintuja, jotka auttavat teitä niin ahkerasti – hävittävät tuholaisia ja sitten tarjoavat teille vatsa täynnä huippukauniin konsertin. Lannoittamisen voi korvata kompostilla ja lannalla, ja sen sijaan, että puutarha näyttäisi steriililtä potilashuoneelta tai sliipatulta kaupunkipuutarhalta, minä rakastan villiyttä ja luonnonläheistä tyyliä. Linnut, mehiläiset ja pienet eläimet (esimerkiksi siilit) ovat sellaisesta puutarhasta erittäin iloiset. Niin minäkin!
Eilen tein mansikkapenkin viereen istukassipulipenkin ja talon viereen vanhan matontamppaustelineen alle papupenkin (tavoitteena luoda luonnollinen vihreä väliseinä). Istutin myös uuden erän salaatinlehtiä kasvihuoneeseen. Niitä kylvän noin kahden viikon välein, silloin saan satoa koko kesän. Joka vuosi siemeniä kuluu aina vähemmän, sillä olen oppinut, että niitä ei tarvitse suinkaan kylvää niin tiiviisti eikä paljon, jolloin puolet menee vain hukkaan, sillä niillä on liian ahdasta. Aurinkoista ja kaunista päivää teille!
PS! Kuvat on otettu eilen (20. toukokuuta 2018), paitsi ne kuvat, joissa silmäteräni ovat mukana – ne on otettu samaan aikaan viime vuonna. Ivanka Shoshana tuntuu minusta aivan yhtä pieneltä kuin viime vuonnakin, mutta Estella Elisheva on reippaasti kasvanut.
OHMYGOSSIP – Viime viikko on jälleen ollut säiden puolesta superkaunis. Omenapuissa ja kirsikkapuissa on suuret kukat, syreenit ovat puhjenneet kukkaan, puutarhassa minulle hymyilevät kauniin keltaiset kevätesikot ja voikukat – ne molemmat ovat kullanarvoisia rohdoskasveja! Koska Estella Elisheva on lapsesta lähtien rakastanut keltaista väriä, minäkin olen alkanut rakastaa tuota väriä. Keltainen on auringon, ilon ja elämänilon väri! Kaikkialla, missä näen keltaista, näen myös Estella Elishevan!
Estella Elisheva täytti 16. toukokuuta 12 vuotta. Lahjoitin hänelle syntymäpäivänä yksinkertaisen mutta ihmeen kauniin vihreäkivisen kaulaketjun, 50 euroa, ja tein Caesar- salaatin ja vadelma-mustikka keksikakun. Nuo kaksi viimeistä olivat hänen toivomuksensa syntymäpäiväksi. Meillä on niin, että kun jotain tarvitaan tai kun joku haluaa jotain, yritämme täyttää toiveet – on sitten syntymäpäivä tai tavallinen päivä, mutta jos mitään tiettyä ei tarvitse, mitään turhia kapineita ei aleta ostaa. Koska 16. toukokuuta on keskiviikko, järjestämme syntymäpäivän ystäville ja sukulaisille vasta lauantaina, 26. toukokuuta. Ja koska toinenkin tyttäreni – Ivanka Shoshana on samoin syntynyt toukokuussa (23. toukokuuta) – niin olemme aina juhlineet heidän syntymäpäiviään yhdessä. Niin teemme tänäkin vuonna.
Ivanka Shoshana (9) tuli meille 11. toukokuuta kotiin huomattava saavutus mukanaan! Hän oli nimittäin osallistunut Tallinnan vammaisten lasten ja nuoren laulukilpailuun ”Laulun ilo 2018” ja saavuttanut siellä ensimmäisen sijan! Molemmat lapseni ovat yksinkertaisesti niin reippaita ja mahtavia, etten voisi kuvitella, mitä tekisin ilman heitä – rakastan heitä kuin hullu!! 🙂
Internetistä ja päivittäisestä työstä olen sen sijaan ollut jo monta viikkoa suhteellisen kaukana – säät ovat niin kauniit, että olisi syntiä olla olematta ulkona! NordenBladetilla ja OHMYGOSSIP-sivuilla on onneksi niin kova tiimi takanaan, että voin osallistua juuri sellaisella aikataululla kuin minulle sopii – meitä on tosin vähän, mutta ne toimittajat ja kääntäjät, jotka on, ovat maailman parhaita!
07. toukokuuta kylvetyt salaatinlehdet, tillit ja kukat ovat jo kasvaneet mullan läpi pieniksi taimiksi ja lehdet, jotka vielä 10 päivää sitten olivat pikkuriikkisiä, ovat nyt saavuttaneet oikean kokonsa. Luonto on niin ihmeellinen, on niin hienoa katsoa, miten pienestä silmusta tulee lehti ja omenapuun kukasta omena. Mahtavaa! Ajattelin juuri eilen, että olen kärsinyt vuosia ärtyneisyydestä ja masennuksesta, kaikki on ikään kuin olemassa, mutta mikään ei ilahduta – tänään löysin sitten jotain, joka tarjoaa minulle puhdasta iloa! Ensimmäinen eräni kuivattuja kevätesikoita tuli purkitetuksi talven varalle! Iloitsen kuin lapsi jäätelöä nähdessään! Todellakin, se on ihana tunne kerätä luonnosta/puutarhasta kasveja, kuivattaa niitä ja lisätä ne talvivarastoon. Puhdasta terveyttä ja puhdasta iloa!
Tänään poimin taas suuren erän kevätesikon kukkia (olikin viimeinen aika poimia, sillä kukkiminen on lopuillaan) ja panin ne uunin päälle kuivumaan. Kodin kaikki vapaat pinnat ovat täynnä rohdoskasveja, joita kuivaan. Ajattelin juuri, että ehkä tulisi hankkia sellainen tarjotinkärry, joita ruokaloissa usein käytetään – se olisi ihanteellinen paikka kasvien kuivattamiseen. Löysin netistä yhden sellaisen, mutta pystysuuntainen olisi vielä parempi, sellainen torni, johon mahtuu esimerkiksi 20 tarjotinta.
Nyt suosittelen keräämään nuoria koivunlehtiä ja voikukan kukkia ja varsiakin – ne molemmat ovat lääkkeitä, joissa on suuri väki. Kirjoitan myöhemmin pitempään siitä, miten ja mihin tarkoitukseen niitä voi käyttää – hoitavia ominaisuuksia niillä on joka tapauksessa hyvin paljon! Nopeasti esitettynä voin sanoa, että tuoreet voikukan varret hoitavat maksaa, kuivatuista kukista valmistettu tee hoitaa sydänsairauksia ja auttaa sappikivien, syövän ja allergioiden yhteydessä. Pitemmän luettelon ja opetukset lisään TÄHÄN heti, kun olen saanut artikkelin valmiiksi.
Seuraavassa vielä kuvia rohdoskasvien keräämisestäni ja kodin noitakeittiöstä 😀
OHMYGOSSIP – Vihaan skandaaleja ja en pidä oman nimeni liittämisestä skandaaleihin. Mutta mitä tulisi tehdä silloin, kun teitä on ns. kusetettu, käytetty hyväksi, naurettu, pilkattu ja tekemästänne työstä on palkka jätetty maksamatta? Puhe ei ole kovin suuresta summasta, kysymys on pikemminkin periaatteesta ja ns. ”petturiliikemiehen” suhtautumisesta. Päätin kirjoittaa siksi, että TIEDÄN, millainen tunne on tulla petetyksi ja MITEN VAIKEAA siitä on kirjoittaa. Toivon myös, että tämä on varoitus muille bloggaajille, jotka kiiruhtavat liittyvään tuohon järjestelmään!
Ensimmäiset ajatukseni olivat sellaisia, että kaikki ilkkuvat, kun kirjoitan tarinani (no ilkkukoon sitten). Raiskatut naiset eivät uskalla mennä poliisilaitokselle, koska heitä hävettää ja he tuntevat ennemminkin olevansa itse syyllisiä. Minäkin aloin etsiä ja löytää vikoja itsestäni ja olin pitkän aikaa kahden vaiheilla, pitäisikö kirjoittaa vai ei. Margus sanoo yleensäkin, että olen ”too soft”, ja että sellainen huijari tulisi haastaa oikeuteen. Oikeudenkäyntiin liittyy kuitenkin kustannuksia (OK, se ei olisi ongelma, NordenBladetilla on kyllä rahaa), mutta suurempi ongelma on aika ja energia, joka siihen kuluu, joten oikeuteen en halua mennä, sillä voin käyttää saman ajan paljon tuottavammin ja hyödyllisemmin ja minun lukijakuntani on riittävän suuri siihen, että petettynä saan hieman sielunrauhaa takaisin jo pelkästään tämän tarinan julkistamisesta.
Mutta mistä sitten lopulta on kysymys? Mikä on Stylewish ja kuka on Jesper Ekerling (koko nimeltään Hans Jesper Andreas Ekerling)? Style Wish (Stylewish.me) on ns. välittäjä bloggaajien ja brändien välillä. Luottamusta aiheuttaa heti se, että brändit, joita hän välittää, ovat Skandinaviassa tunnettuja ja yleensä hyvissä kirjoissa. Stylewishin sivulla ei ole minkäänlaisia käyttäjäehtoja, joka toisin sanoen tarkoittaa sitä, että Jesper voi sanoa sinulle mitä tahansa silloin, kun on aika maksaa sinun työstäsi palkkaa. Itse olit/olet hölmö, kun liityit järjestelmään. Itse olit/olet hölmö, kun et solminut sopimusta ennen mainostamista, itse olet joka tapauksessa hölmö – sillä hän löytää vastalauseen jokaiseen sinun tekemääsi liikkeeseen. Sinä teet otsa hiessä mainosta, hän kysyy yrityksiltä mainosklikkauksista rahaa, mutta pistää sen omaan taskuunsa ja löytää vielä jostain röyhkeyttä soimata sinua.
Miten asiat sitten tarkalleen olivat? Liityin Stylewish-ympäristöön ja minut hyväksyttiin (otettiin järjestelmään mukaan, avattiin tilastotili). Sain alkaa tehdä moodboardeja eli kollaaseja, joissa oli brändien tuotteita ja linkkejä niiden verkkokauppoihin. Valmiiksi tehdyt kollaasit voit sitten siirtää koodina omaan webiisi. Tein neljällä kielellä monia mainoslinkkejä sisältäviä postituksia ja jaoin artikkeleita myös sosiaalisessa mediassani. Lisäksi tein joitakin brändin mainosbannereita. Jokaisesta uniikista klikkauksesta, joita minun lukijani Stylewishin linkin kautta verkkokaupoihin tekivät, minun piti saada tietty hinta. Maksusuorituksen Ekerling lupasi sitten, kun 300 SEK on täynnä. Minun web-portaaleissani se täyttyi parissa päivässä, mutta osa bloggaajista mainostaa tavaroita lähes puoli vuotta saadakseen uniikkien kävijöiden klikkausten määrän täyteen. Liityin 2. huhtikuuta, 10. päivän piti olla maksupäivä. Siihen mennessä minun lukijani olivat tehneet 9404 klikkausta erilaisiin mainoslinkkeihin. Ekerling antoi minun koko tuon ajan rauhassa mainostaa brändejä, eikä sekaantunut millään tavoin, mutta kun oli aika maksaa rahaa, hän alkoi luetella virheitä. Koska olin järjestelmässä uusi, kirjoitin 11. päivä Ekerlingille kirjeen ja kysyin, miten tulisi jatkossa toimia, lähetänkö heille laskun vai maksavatko he itse kumppaneilleen järjestelmässä näkyvän tilaston mukaisesti. Stylewishin järjestelmä laskee kaikki erilaisten linkkien ja brändien klikkaukset yhteen.
Mutta nyt kun rahasta tuli puhe, Ekerling alkoi löytää erilaisia tekosyitä – osa niistä oli jopa henkilökohtaisesti loukkaavia. Vaihdoimme niin paljon kirjeitä, että minusta alkoi tuntua, että se 1400+ EUR, jonka hänen yrityksensä Stylewish on NordenBladetille mainonnasta velkaa, ei ole sellaisen omistautumisen, ajan, selvitysten ja kirjeenvaihdon arvoista. Otin artikkeleista linkit pois lopettaakseni ilmaisen hyväntekeväisyyskampanjan. Mutta puhukaamme hänen pääargumenteistaan, joita hän takoi kuin rautaa, välttääkseen minulle työstä maksamatta.
1. Aloitukseksi hän ilmoitti minulle, että on tehty yli 1000 klikkausta, jotka tulevat yksistä ja samoista IP-osoitteista (tarkemmin kolmesta IP:stä). No, minä en voi tarkastaa sitä, mutta vastasin, että vähentäköön sitten ne laskuista pois. Minulla on sivuilla riittävän hulluja lukijoita, jotka klikkaavat esimerkiksi Google Analyticin bannereita, että saisin bännin ja se, että he voivat klikata muitakin linkkejä, ei olisi lainkaan yllätys. Sellaista asiaa vastaan kunnollisella järjestelmällä pitäisi itsellään olla kunnollinen IT-tuki, joka jo alusta alkaen laskee vain ensimmäiset klikkaukset. Google Analyticin minut on kaksi kertaa heitetty ulos ja kaksi kertaa kutsuttu takaisin, kun huomattiin, etten minä itse omia bannereitani klikkaa.
2. Sitten hän alkoi omavaltaisesti ja väkivaltaisesti poistaa erilaisia kampanjoita ja linkkejä, ja jäljelle jäi 7684 klikkausta, joiden hintana oli 11.947,51 Ruotsin kruunua. Sanoin ”Fine” (hyvä), jos niin, niin sitten niin, ja lähetin hänelle siitä laskun.
3. Nyt hän kuitenkin ilmoitti täysin yllättäen, että minä en ole influencer, ja että hän ei tiedä, kuka minä lainkaan olen ja että hänen järjestelmänsä on tarkoitettu vain influencereille. No hieno peruste, eikös vain. Itse on minut järjestelmäänsä hyväksynyt, itse on 10 päivää seurannut miten teen hänelle mainosta, kaikki on ollut tip-top ja nyt sitten uusi tekosyy. Vaikkei se koskekaan asiaa lainkaan, lähetin hänelle oman tilastoni ja sosiaalisen median tilien linkit. Sattumalta minun Ohmygossip.se-blogini on yksi Ruotsin 30 eniten luetusta blogista ja OHMYGOSSIP-sivuilla yhteensä on Skandinavian suurin sosiaalisen median pohja ja koko luettavuudeltaan ne ylittävät monet Skandinavian suuret sanomalehdet. Olen blogannut 10 vuotta, mutta en luulekaan, että KAIKKIEN pitäisi tietää ja tuntea minut, mutta se ei kuitenkaan merkitse sitä, että kun teen jollekin mainosta, lukijani klikkaavat linkkejä, että ne eivät jotenkin merkitsisikään mitään ja niistä ei pitäisi maksaa. Minäkään en tiennyt, mikä on Stylewish ja kuka on herra Ekerling ja kadun syvästi sitä, etten tutkinut ensin taustaa ja googeltanut tietoa hänestä. Jälkiviisautena löysin verkosta muitakin bloggaajia, jotka ovat esittäneet hänestä valituksia ja joille rahat ovat jääneet maksamatta. Jos olisin tehnyt ”kotityöni” aiemmin, en olisi ikinä alkanut tehdä yhteistyötä sen yrityksen kanssa ja minun ei pitäisi nyt tuntea oloani niin hölmöksi ja itseäni loukatuksi.
4. Neljänneksi hän toi esiin perustelun, jonka mukaan minä en ole Fashion Blogger, ja hänen järjestelmänsä on tarkoitettu vain muotibloggaajille. Sekään ei ole totta, sillä jopa bloggaajien suositukset (3 kappaletta), jotka hänen sivullaan ovat, eivät ole muotibloggaajilta. Yksi on kiinteistöbloggaaja, yhtä ei ole olemassa lainkaan ja yksi on sellainen, jota voi jollain tavoin kutsua muotibloggaajaksi, mutta joka kirjoittaa kuten minäkin kaikesta maan ja taivaan välillä – kaikesta, mistä pitää. Stylewishin järjestelmässä ei ole minkäänlaisia selvityksiä siitä, kuka voi liittyä ja miten – on mainittu vain se, miten paljon ansaitsee, jos tekee mainontaa yhdelle tai toiselle brändille. Sekin on epäilyttävää, että järjestelmässä moodboardeja (kollaaseja) teki minun lisäkseni vain kolme henkilöä, ja heidän nimiensä mukaan ei ollut mahdollista todeta, onko heillä blogi vaiko ei. NordenBladetilla ja OHMYGOSSIP-sivuilla on neljällä kielellä yhteensä yli 60.000 muoti-, trendi- ja kauneusartikkelia – epäilen onko Skandinaviassa yleensäkään sellaista bloggaajaa, joka olisi tehnyt tätä enemmän muotipostituksia. Lisäksi kuulun niiden vähäisten bloggaajien joukkoon, jotka ovat kehittäneet bloginsa pohjalta myös vaatebrändin – Ohmygossip Couturea myydään kautta maailman. Mutta se siitä…
5. Lukuisten kirjeiden ja erilaisten väitteiden, argumenttien ja syiden esittämisen ja torjumisen jälkeen hän katsoi, että minä olen kirjoittanut neljällä kielellä, ja sitä ei voi tehdä. Ja että hänen järjestelmänsä on tarkoitettu vain Ruotsin kohderyhmälle. Tiedän paljon bloggaajia, oikeastaan lähes kaikki bloggaajat ovat sellaisia, jotka kirjoittavat vähintään kahdella kielellä – ja nyt se olisi äkkiä rikollista – olen tehnyt brändeille mainontaa ruotsin kielen lisäksi myös suomeksi, viroksi ja englanniksi. Missä ovat rajat?! Ovatko brändit ehkä saaneet liikaa mainontaa?! Jälleenkin, Stylewish ei ota itselleen vastuuta. Sanon, että laskekoon sitten vain Ruotsin IP-osoitteista tulleet klikkaukset (vaikka se onkin absurdia, sillä kaikki nämä brändit ovat edustettuina kaikkialla Skandinaviassa, samoin kuin NordenBladetin ja OHMYGOSSIPin lukijoiden pääkohderyhmäkin.
6. Kuudenneksi hän sanoi, että olen tehnyt bannerin, jonka linkki vie verkkokauppaan. Se ei ole kiellettyä, niin tekevät monet bloggaajat – kaikenlainen mainos on sallittua, kunhan se on selvästi erotettavissa tavanomaisista postituksista. Kaiken lisäksi hän vielä yllyttää omassa webissään postittamaan mainoslinkkejä kaikkialle. En rikkonut yhtäkään lakia – mainoslinkit olivat asianmukaisesti viitatut ja brändien nimet oli aina mainittu. Jos brändi tekee itselleen CPC (cost-per-click) -mainosta, sille ei ole mitään väliä, mistä sille se mainosklikkaus tulee – postituksesta vai sidebarista. Mutta tässäkin olin valmis tulemaan vastaan, ajattelin, että olkoon, tällä kertaa jään ilman rahaa, seuraavalla kertaa teen toisella tavalla – tänään menetän sen rahan, mutta pitemmällä tähtäyksellä on järkevää kuitenkin säilyttää hyvät välit ja tulla hyvin toimeen. Minä ja minun hyvin toimeentuloni tarkoittaakin sitä, että sitä käytetään heti hyväksi. En enää ole enempää tekemisissä sen henkilön kanssa ja jatkossa yritän olla viisaampi.
Mitä minun henkilökohtaisesta huonosta kokemuksestani voisivat muut bloggaajat oppia? TEHKÄÄ aina sopimus, vaikka jokin yritys vaikuttaisi teistä miten luotettavalta tahansa, ja TUTKIKAA yritysten taustaa ennen kuin alatte tehdä niiden kanssa yhteistyötä. Ehkäpä on bloggaajia, joilla on Stylewishista myönteisiäkin kokemuksia – en tiedä sitä – mutta minun kokemukseni oli kyllä erittäin huono ja läpeensä kielteinen. Minun mielestäni yritys, joka tekee kenelle tahansa toiselle niin keljusti, ei ole vakavasti otettava, ja brändien ja influencerien, jotka sellaisen itsevaltaisuuksia harjoittavan yritysjohtajan kanssa tekevät yhteistyötä, tulisi ensin miettiä pari kertaa, haluavatko että heidän nimensä yhdistetään johonkin sellaiseen. Jesper näki tarkalleen mistä ja kuinka paljon mainosklikkauksia tuli ja jos hän todellakin odotti klikkauksia vain ruotsinkielisistä muotiblogeista, hän olisi voinut sanoa sen minulle heti ensimmäisen tai toisen päivän jälkeen ja lopettaa mainostilin käytön. Mutta se, että annetaan toisten tehdä mainontaa ja sitten myöhemmin keksitään tekosyitä, se on äärettömän halpamaista.
OHMYGOSSIP – Olen viettänyt lähes kaikki viime päivät ulkona. Sää on ollut poikkeuksellisen kaunis (jopa 27 astetta lämmintä) ja on ollut nautittavaa katsoa, miten ensimmäiset kevätkukat jo kukkivat ja puissa ja pensaissa aukeaa silmuja. Talvella lumen alla olleet viimeiset lehdet ja oksanrisut on haravoitu ja ensimmäinen ruohonleikkuukin on puutarhassa tehty. Puutarha tuntuu heti niin raikkaalta ja puhtaalta – ilo sekä katsella puutarhaa että nauttia siitä. Olen hyvilläni siitäkin, että viime vuonna Hansaplantista (ks. verkkosivustoa TÄSTÄ) ostetut ja puutarhaan istutetut 100 Brabant-lajikkeen tuijaa (sata metrin pituista taimea maksoivat kotiin kuljetettuina 600 EUR) ovat kaikki lähteneet vahvasti kasvamaan ja kurkottavat jo itselleen lisää pituutta.
Tein lapsille myös pienen mansikkapenkin – kunnollisen, jossa on kangas alla ja kaikki – mutta tulos ei miellytä minua lainkaan. Se ei sovi meidän luonnolliseen ympäristöömme. Aion tehdä sen uudelleen niin, että kivien sijaan tulevat puiset reunat ja penkin väleihin ja reunoille kariketta. Tällä hetkellä siellä on vain yksi penkki, mutta haluan tehdä niitä lisää, jotta myös istukassipuleilla, persiljalla, ruohosipulilla jne. olisi oma paikkansa. Istutin kasvihuoneeseen tomaatitkin (tänä vuonna lajikkeina Vilja ja Terma – hinta 1,40 EUR taimelta), ja tilliä sekä salaatinlehtiä.
Kauppapuutarhat ja kirjakaupat ovat kaksi heikkouttani, joista en koskaan onnistu palaamaan tyhjin käsin. Puutarhani on myös niin iso, että täytyy shoppailla kymmenen kertaa, ennen kuin jotain tuloksia alkaa näkyä. Tein tämän vuoden ensimmäiset ostokseni kauppapuutarhassa Hortes, josta ostin 15 tomaatintaimea, kolme uutta valkoherukkapensasta (lajike Bajana, hinta 8,90 EUR/kpl ja lajiketta Witte Hollander 2 kpl hintaan 10,90 EUR/kpl), havupuulannoitetta (15 kg pakkaus 22,90), istukassipuleita White Globe (0,25 kg pakkaus 1,35), lisäksi kaksi piparminttua (4,50 kpl), 20 samettikukkaa (0,80 kpl), 4 pakkausta salaatinsiemeniä Grand Rapids (0,85 kpl), 4 pakkausta tillinsiemeniä Mammoth (0,85 kpl), 2 pakkausta ruohosipulia Prager (1,65 EUR kpl) sekä 2 pakkausta ruohosipulia Jowisz (0,85 EUR kpl), 2 pakkausta ruiskukan siemeniä (0,95 kpl) ja 5 pakkausta sitruunamintun siemeniä (1,15 EUR kpl). Matkan varrelle jäi toinenkin kauppapuutarha Nurmiko, josta ostin kuusi vaaleanroosaa ruusubegoniaa (3,50 kpl) ja yhden kesäkukka-amppelin (13,80). PS! Samanlainen amppeli maksoi Hortesissa 21 euroa, joten tunsin mukavasti voittaneeni.
NordenBladet – Estella Elisheva tuli Saarenmaalta, oli kaksi yötä kotona ja lähti tänä aamuna viululeirille. Saarenmaalta palatessaan hän ilmoitti, että haluaa pohtia tulevaisuudensuunnitelmiaan. Hän nimittäin ilmoitti, että häntä on alkanut kiinnostaa psykiatria ja että hän haluaa isoisänsä esikuvan mukaisesti valita erikoisalakseen psykiatrian. Jesssus, ajattelin… mistä sellainen nyt? Onko joku tehnyt lapselle aivopesua? Se tunne oli minulla kuitenkin hyvin lyhyt. Tunnen Estellan ja tiedän aivan hyvin, että hän tekee päätöksensä itse – hän on äärettömän realistinen ja kahdella jalalla maanpinnalla oleva tyttö. Ja minulla ei ole mitään aietta alkaa suunnitella hänen tulevaisuuttaan – ihminen valitsee oman tiensä itse! Lisäksi tiedän, että psykiatria ja lääketiede ovat vuosisatojen ajan olleet viisaiden valinta ja kunnioitettu ammatti.
Äitinä ajattelin oikeastaan ensimmäisenä juuri Estella Elishevan herkkää sielua. Hän ja psykiatri – mitä se merkitsisi? Estella on ihminen, jolla on maailman suurin sydän – samaan aikaan kun minä usein ehkäpä teeskentelen olevani huolehtivainen, hän välittää aidosti. Samaan aikaan kun muut ovat tekevinään jotain, hän todella tekee – hän RAKASTAA ihmisiä todella, enemmän kuin minä esimerkiksi pystyn kuvittelemaankaan. Jos olette lukeneet Margaret Mitchellin romaanin Tuulen viemää (Gone with the Wind), niin minä vertailukohtina Scarlett O´Haran ja Melanie Hamiltonin. Jos minä olen ensin mainittu, niin Elisheva on jälkimmäinen – Melanie – ihminen, joka rakastaa muita ehdoitta, ihminen, jolla on synnynnäisesti äärettömän suuri ja uhrautuva sydän. Estella on ihminen, joka rakastaa aina myös silloin, kun kyseessä ei ole mitään omaa etua. Ei niin, että minun sydämeni olisi pieni, tai että haluaisin muille ihmisille pahaa tai etten välittäisi ihmisistä tai en jopa usein pitäisi muiden asioita omiani tärkeämpinä (minullakin on usein oikeastaan ongelma sen suhteen, kuullostakoon miltä kuullostaa, mutta olen toisinaan liikaa muista huolehtiva ja otan heistä liikaa vastuuta) – mutta Estella Elishevan osalta kyse on jo täysin toisella tasolla olevasta ihmisrakkaudesta, sellaisesta, jossa peliin tulee uhrautuvaisuus ja muut korkeammat tasot. No, Estella on sellainen, todellisesti, rehellisesti ja itsensä unohtaen hyvä – ja jos nyt hänen laisensa ihminen haluaa tulla psykiatriksi, niin minun ensimmäinen reaktioni ja pelkoni äitinä on se, että hän palaa nopeasti loppuun. Minun pelkoni olisi se, että hän kokisi niin paljon muiden kielteisiä tunteita ja koko muiden auttaminen ei tapahtuisi tieteen ja elämänviisauksien pohjalta, vaan hänen energiansa ja tunteittensa kautta.
Sanoin Estellale, että psykiatrin ammatti on raskas, olen nähnyt sen isästäni sivusta seuraten. Isäni – tunnustettu ja arvostettu psykiatri, yrittäjä, johtaja ja poliitikko Jüri Ennet — on erittäin päätöskykyinen, kokenut ja viisas mies, joka osaa hallita asioita ja löytää nopeasti ratkaisut jokaisessa tilanteessa. Jüri Ennet on mies, joka sopisi Viron kuninkaaksi, jos Viro olisi kuningaskunta, hän on mies, joka tuo ratkaisuja – hän rakastaa kansaansa, hän puolustaa kansansa etuja, hän välittää maastamme. Häntä sivulta seuraten näen, miten hän välittää kansastamme ja on huolissaan maamme heikoimmista ja apua tarvitsevista ihmisistä sekä luonnollisesti potilaistaan, miten paljon hän tekee Viron kansan hyväksi – hän on mies, joka välittää yhtä paljon tavallisesta kansasta kuin ns. aatelista. Ja nyt näen mielikuvituksessani tuon vahvan miehen ohella pikkuisen 11-vuotiaan tyttäreni – jonka sydän on suurempi kuin maapallo, mutta sielu herkkä kuin kauriilla. Luonnollisesti se saa ajatukseni sekaisin. Mallin mittainen hento Estella puhuu yhtäkkiä sellaisia suuria ajatuksia… Sanon rehellisesti, etten ollut sellaiseen keskusteluun valmis.
Sanoin: ”Kaikki se kulkee kehosi läpi. Mutta koska olet poikkeuksellisen tunteellinen, tuntuvasti tunteellisempi ja emotionaalisempi kuin pääosa muista ihmisistä, niin pelkään, että sinulle voi tulla siitä ongelmia”. Estella väitti vastaan ja sanoi, että ihmisten auttaminen tekee hänet onnelliseksi ja että hän haluaa, että elämällä on juuri sellainen syvä ajatus – auttaa ihmisiä kuten isoisäkin tekee. Tunsin sydämessäni ylpeyttä tyttärestäni, mutta minulla oli myös sellainen pelon tapainen ja epävarma tunne. Tiedän, että isäni geeneistä voi tulla vain voittajia ja taistelijoita – kyseessähän on aikansa suurin strategi, lääkäri ja kansanmies – isä painaa ja hallitsee ”tarvittavia nappeja” sekä Virossa että etäämpänä ja sellainen ei voi olla koskematta myöskään hänen lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Olen kasvattanut hyväsydämisen ja viisaan lapsen. En asetu vastustamaan mitään hänen ajatustaan. Hän kehittyy itse, hän päättää itse ja tekee valintansa itse. Koska häntä on koulussa alkanut kiinnostaa aine nimeltä ihmisoppi (hän sanoo minullekin, että äiti, olut ei ole sinulle mitenkään hyväksi), niin totean, että lapset ovat usein viisaampia kuin me itse. En halua olla äiti, jonka kanssa asioita ei haluta pohtia, haluan olla äiti, jonka luo tullaan puhumaan KAIKENLAISISTA ajatuksista – olkoot ne sitten millaisia tahansa.
Ehkäpä esikoiseni onkin määrätty seuraamaan tunnetun isäni vaikeaa mutta arvokasta ja merkittävää tietä.
OHMYGOSSIP – Lasten koululoma kului nopeasti. Estella Elisheva (11) matkusti itsenäisesti viikoksi Saarenmaalle ”Saaren isoäidin” luo, ja Ivanka Shoshana (9) oli kotona. Heti kun joku on poissa kotoa, ikävä alkaa vaivata – jo ennen kuin päivä on kulunut loppuun, tunnen että jotain puuttuu. Lasten pitää kuitenkin itsenäistyä ja vaihtelu on kaikille hyväksi. Pidin siitä kuinka Estella pakkasi huolellisesti tavaroitaan itse mukaan ja matkusti yksin linja-autolla Saarenmaalle. Palattuaan hän sanoi, että oikeastaan hän pitää siitä, että päivät ovat aamusta iltaan saakka tiiviisti ohjelmoituja ja suunniteltuja (kuten kouluaikana tai toisen isoäidin luona ollessa) ja että muuten vain pitkään lomailu ei edes miellytä.
Meillä oli täällä vaihdellen sateisia ja aurinkoisia säitä. Ehdotin Ivankalle, että hän voisi mennä toisen isoäidin luo saadakseen samoin vaihtelua, mutta hän halusi mieluummin jäädä kotiin. Kävimme kävelyllä, haravoimme puutarhassa lehtiä, minä leikkasin pensaista oksia ja suunnittelin puutarhaa. Istutin piparmintut, mansikkapenkki vaatii puuhailua. Sellaisia jokapäiväisiä juttuja. Illalla taas katselimme piirrettyjä filmejä ja Ivanka muutti makuusijansa huoneeseeni ja tuli kainalooni.
Ivanka on alkanut puhua enemmän, olen siitä iloinen. Jokin aikaa sitten pelkäsin, ettei hän ala lainkaan puhua, mutta nyt ”rupattelemme” jo paljon. Hän osaa lukea ja yleensä myös ymmärtää lukemaansa, mutta keskustelun suhteen on ongelmia. Nyt hän tuli luokseni ja sanoi: ”Äiti synnytti Ivankan vuonna 2008”, ”vuonna 2009 Ivanka oli 1-vuotias”, ja sitten sanoi: ”vuonna 2030 Ivanka synnyttää Louvisen ja Alexin”. Minulla tulivat kyynelet silmiin, sillä seuratessani hänen kehitystään olen käynyt ajatuksissani läpi kaikenlaisia skenaarioita – kaikenlaisia paitsi sitä, että hän joskus synnyttäisi. Hänellä on diagnosoitu autismi (paperien mukaan vakava vamma), mutta spektrihäiriöidensä skaalalla hän kuvausten mukaan eroaa hyvin monissa asioissa muista autisteista. Hänellä ei esimerkiksi ole pakkotoimintoja, hänellä ei ole ollut unihäiriöitä, hän ei pelkää erilaisia materiaaleja eikä suosi tai valitse värejä tai vaatteita, hänessä ei ole myöskään väkivaltaisuutta. Lisäksi hän ei tarvitse välttämättä yksinäisyyttä, hän haluaa mielellään olla toisten lasten kanssa yhdessä, mutta hän ei osaa leikkiä niitä leikkejä, joita toiset usein leikkivät.
Kun hän oli nuorempi, minusta tuntui, että hänellä ei ole empatiakykyä, mutta ajan kuluessa on jatkuvasti enemmän nähtävissä, että asia ei ole niin. Lastentarhalapsen ikä oli kaikkein vaikeinta – silloin hän ilmaisi kaikkea huutamalla, vielä nuorempana hän teki niin heittäytymällä lattialle. Kaikki se on nyt menneisyyttä – voin käydä hänen kanssaan rauhallisesti kaupassa, kaupungilla, hoitaa asioita – hän tottelee ja käyttäytyy kunnolla. Isoäiti (minun äitini) oli niin rohkea, että otti hänet mukaan jo lapsentarhalapsesta alkaen erilaisiin tilaisuuksiin (teatteriin, konsertteihin) – yleensä se tosin päättyi tilaisuudesta poistumiseen kesken kaiken, mutta lapsen maailmankuva varmasti laajeni. Minä en pystynyt ottamaan niin suuria askelia. Minun rajani oli se, että tulin kaupasta karjuva lapsi sylissä ja kärryt/ostoslaukun kauppaan jättäneenä. Sitä tapahtui joka viikko! Mutten tahtonut sitäkään, että lapsi istuisi vain kotona. Kävin hänen kanssaan kaupassa niin, että ostin yhden tavaran kerrallaan, sillä hän ei halunnut odottaa jonossa. Minulle sanottiin usein, että minulla on huonosti kasvatettu lapsi. Nykyisin voin viettää hänen kanssaan jo tunteja, hän on kasvanut aiemmasta ulos. Samoin hän on säännöllisen logopedillä käymisen ansiosta oppinut tuntemaan aakkoset, kirjoittamaan, lukemaan ja se on avannut hänelle internetin kautta uuden maailman. Hän viettää paljon aikaa tietokoneen ääressä ja minä en kiellä sitä, koska hän oppii siitä paljon. Hän on oppinut itsenäisesti kaikki maailman maat, liput ja pääkaupungit, hän googeltaa paljon ja käyttää google translatea. Hän ymmärtää sekä viron- että englanninkielistä tekstiä, koska jostain syystä häntä kiinnostavat englanninkieliset videot. Hän hallitsee tietokoneen käytön erittäin hyvällä tasolla. Ja nyt on tullut lopulta myös puhe!! Hän on alkanut nukeilla leikkiessään puhua ja vastaa loistavasti kysymyksiin ja kysyy itsekin erilaisia kysymyksiä.
Hän ei missään tapauksessa ole tyhmä, mutta toisinaan hän voi käyttäytyä muita ihmisiä yllättävästi – yleensä se ilmenee siinä, että hän voi tehdä asioita, joita ”yhteiskunnan normit” eivät tunne eivätkä pidä oikeina. Yhteiskunnan normit on säädetty keskimääräisen ihmisen mukaan, mutta hän ei ole keskimääräinen. Kuka meistä muutenkaan on? Jokaisella meistä on jotain, joka on ”normaaliuden ulkopuolella”. Ivanka on opettanut minua enemmän kuin yksikään koulu – hän on avannut silmiäni ja muuttanut arvomaailmaani niin paljon, että ole hänelle kiitollinen. Hän on täällä antaakseen oppitunnin ja auttaakseen ympärillään olevia ihmisiä kasvamaan henkisesti – hän on uudesta maailmasta, sieltä, minne koko yhteiskunta on matkalla, mutta joka on meille vielä tänään käsittämätön. Luulen, että hän on viisaampi kuin me kaikkia luulemmekaan. Joka tapauksessa elän tänään päivän kerrallaan – tähän mennessä on tullut vain yllätyksiä – myönteisiä yllätyksiä. Erittäin monia asioita, joista olen luullut, ettei niitä tapahdu koskaan, on jo tapahtunut. Hän on vain 9-vuotias. Kaikki on mahdollista. Autistisen lapsen kanssa tulee elää päivä kerrallaan ja koskaan ei saa menettää toivoa – lapsi kasvaa, lääketiede kehittyy ja koskaan ei voi tietää, mikä suunnitelma KAIKKEIN KORKEIMMALLA on meille varattuna!
Tämän päivän blogipostitusta elävöittäkööt nämä valokuvat – eikö olekin ihmeen kauniita pilviä? Kuin sadusta!
OHMYGOSSIP – Se, joka etsii halpaa markkinointia, tekee jo ennen markkinointinsa aloittamista erittäin suuren taktisen virheen. Halpaa markkinointia ei ole olemassa, jos haluat mainostettavalle tuotteellesi todellisuudessa hyviä tuloksia, kasvavia liikevaihdon osoittajia ja menestystä. On olemassa hyviä ja edullisempia ratkaisuita, mutta koskaan se ei ole halpaa. Halvat asiat ovat ja jäävät halvoiksi (lue: kymmenennen luokan asioiksi ja unohdetuiksi) ja jos menet ns. ”halpaa tietä”, ovat myös tuotteesi ja palvelusi halpoja ja tuomittuja tuhoon jo ennen mainostamista. Sinun tuotteesi tai palvelusi on joko niin hyvä, ettei se tarvitse mainostamista lainkaan, tai sitten se tarvitsee ammattimaista ja kohderyhmälle suunnattua mainosta, joka maksaa.
Aloitamme aivan alusta. Bloggaaja/verkkosivu, joka tarjoaa sinulle palveluita pikkurahalla, ei johda sinua menestykseen. Miksei vie? Luulet, että SEO:n (hakukoneoptimoinnin) parantamiseksi jokainen linkki missä tahansa blogissa on sinulle plussaa? Jos luulet niin, niin rekisteröi itsellesi jossain halvassa amerikkalaisessa webhotellissa satoja verkkotunnuksia, tee copy-paste -sivuja ja levitä linkkejäsi. Halpaa – kyllä, järkevää – ei. Yhtä järjetöntä on julkaista oma mainos pikkurahalla jossain sattumanvaraisessa blogissa. Maailmaa hallitsevat huippudomainit, joilla on todellisia seuraajia ja suuren skandinavialaisen mediaryhmän ja kahden erittäin suuren, kymmeniä vuosia markkinoilla olleen ja vaikutusvaltaisen blogiympäristön johtajana voi vakuuttaa teille, että asia ei myöskään kovin pian tule muuttumaan. Välillä mediajulkaisuilla oli tunne, että bloggaajat saattavat siepata niiden voileivältä makkaransiivun, mutta nykyisin se on menneisyyttä – vahvimmat bloggaajat ovat kasvattaneet blogeistaan mediayrityksiä ja liikeyhtiöitä (kuten esimerkiksi Chiara Ferragni, Kenza Zouiten, Therése Lindgren, Isabella Löwengrip, Perez Hilton jne.), mutta enemmistö tavallisista bloggaajista, joilla voi olla kymmeniätuhansiakin lukijoita, ei astu suurten medioiden kantapäille eikä edes varjolle.
Pidän paljon luentoja ja annan haastatteluita sosiaalisesta mediasta ja mediasta yleensäkin. Ensimmäinen kysymys, joka minulle aina esitetään, on ”miten olen saanut itselleni niin paljon lukijoita ja sosiaalisen median seuraajia?”. Toinen yleinen kysymys on se, olenko ostanut seuraajia tai mitä mieltä olen seuraajien ostamisesta. Kolmas yleisin kysymys on se, miten olen tehnyt OHMYGOSSIP:ista myös vaatebrändin ja internetin lisäksi pystynyt markkinoimaan sitä myös Amerikassa ja Brasiliassa.
Olen vastannut näihin kysymyksiin erittäin paljon, mutta kertaamme selvyyden vuoksi. Jos haluat, että tuotettasi/palveluasi ostetaan, että tuotteesi menee kaupaksi ja saat siitä tuloa, niin nro 1 sinua kiinnostaa vain tietty kohderyhmä ja orgaaninen eli todellinen seuraaja. Numero jonkun Facebookin/Twitterin/Instagramin tilin takana on arvokas vain siitä tapauksessa, että kyseiset seuraajat ovat todellisia – eivät robotteja eivätkä tekaistuja tilejä – vaan todellisia ihmisiä. Siten kaikenlainen seuraajien ostaminen on absurdia, täysin järjetöntä. Samoin on typerää luulla, että ne, joilla on paljon todellisia seuraajia, alkavat hyvästä tahdostaan tehdä mainontaa teille noin vain ilmaiseksi. Ne, joiden todellinen seuraajamäärä, kuten esimerkiksi NordenBladetilla ja OHMYGOSSIP-sivuilla, on suuri, ne eivät myy teille bannerimainosta tai mainosartikkelia olemattomalla summalla. Mikä on se summa, josta Skandinaviassa/Pohjoismaissa mainosartikkelien hinnat alkavat? Eri mediajulkaisujen numerot ovat erilaiset, mutta mainosartikkelien hinnat Ruotsissa/Norjassa/Tanskassa alkavat noin 2.500 eurosta juttua kohti ja Suomessa/Virossa 1.500-2.000 eurosta jutulta. Se on pohja, kattoa ei ole määritelty, sillä jokainen yritys tietää itse miten korkealle se itsensä arvioi ja miten korkealla se tahtoo lentää (miten paljon haluaa mainoskuvia, mainoslinkkejä, heijastusta sosiaalisessa mediassa jne.). Me tarjoamme tavallisesti kokonaissopimusta, meillä ilmestyy pääosa artikkeleista automaattisesti neljällä kielellä (joskus viidessä), ja edullisimmat hinnat alkavat 100.000 Ruotsin kruunusta eli siis 9.600 eurosta.
Ei ole helppoa saada seuraajia ja kasvattaa lukijanumeroita – se on vuosien pituisen työn tulos. Vakavat yrittäjät tietävät sen ja ovat myös valmiit laadukkaista lukijanumeroista maksamaan. Minun viestini tässä yhteydessä on seuraava – jos haluatte todellakin oikeaa tulosta, kulkekaa rehellistä polkua. Seuraajia ei sada taivaalta ja jos haluatte itsellenne mainosta, niin sekään ei putoa taivaalta – siitä, että joku toinen suosisi ja promoaisi sinun liiketoimintaasi, siitä tulee maksaa rehti hinta. Jos joku lupaa tehdä sen sinulle noin vain, hän pettää sinua. Jokaisella asialla on oma hintansa ja alle omakustannushinnan et voi arvokasta tavaraa saada.
OHMYGOSSIP – Kenelle eivät maistuisi itse tehdyt kotiruoat ja lämpimät, juuri uunista tulleet piirakat ja leivokset. Meidän perheemme on niillä jo piloille hemmoteltu, sillä 11-vuotias tyttäreni Estella Elisheva on jo jonkinlainen harrastuskokki ja kokkaa lähes aina, kun koulusta, musiikkikoulusta ja treeneistä on vapaa hetki.
Eniten pidän siitä, että hän pitää suolaisten ja makeiden leivonnaisten (leivokset, piirakat, kroissantit) valmistamisesta ja kiinnostavien jälkiruokien (jogurttijäätelö, jogurttijälkiruoka, rahkakreemi jne.) testaamisesta, mutta välistä hän tekee myös arkisia ruokia. Viimeksi hän valmisti kotoisia makaroneja munan kera ja irlantilaisen padan. Raikkaita smuutteja en enää mainitsekaan, sillä niitä hän aikoi miksata jo lastentarhaiässä.
Nyt hieman minun toimistani. Piparminttutee on meidän perheemme yksi suurista suosikeista, siksi päätin kasvattaa tänä vuonna meidän ns. piparminttutarhaamme ja lisätä neljä uutta lajiketta, joita alan istuttaa (kasvien poimimisestani ja kuivaamisestani voi lukea TÄSTÄ). Tällä hetkellä maa on edelleen jäässä, joten heti kun yöpakkaset ovat ohi, alan istuttaa uusia taimia. Nyt taimet ovat meillä sisällä laatikoissa. Lisäksi teen lapsille pienen mansikkapenkin. Joitakin vuosia sitten meillä oli suuria mansikkapenkkejä, mutta hävitin ne, kun en jaksanut puuhata kaiken parissa – askareet kasvoivat ylivoimaisiksi. Minulla on puolen hehtaarin kokoinen puutarha, suuri kotitalous, pienet lapset, työ Skandinavian yhdessä nopeimmin kasvavassa mediakonsernissa NordenBladetissa (lue skandinavialaisesta mediakonsernista TÄSTÄ), jonka alaisuuteen kuuluvat nyt myös kaikki OHMYGOSSIP-sivustot, sekä erilaiset brändien kehitystyöt. Kaikkia viimeksi mainittuja teen vapaaehtoisena ja sen kalliin ajan lisäksi, jota tunteja, päiviä, kuukausia ja vuosia työhöni käytän, sijoitan huomattavasti myös omaa rahaani säilyttääkseni pohjoismaista kulttuuriperintöä ja esitelläkseni sitä sekä Skandinaviassa että koko maailmassa. Arvostan kulttuuria ja laadukasta mediaa ja haluan todella, että media olisi ihmisille ikään kuin totuuden peili ja oppimismuoto. Jotain, joka aiheuttaisi myönteisen tunteen, sivistäisi ja motivoisi olemaan parempi ihminen ja näkemään suuremman kuvan.
Vanhempi tyttäreni Estella Elisheva tarkkailee säännöllisesti postituksiani ja sanoo minulle usein: ”Äiti, älä pane niin paljon mainostekstiä, ihmiset yksinkertaisesti hyppäävät sen yli”. Minulle se ei kuitenkaan ole mainos. Minulle se on kuin totuuden julistaminen – haluan, että ihmiset näkisivät maailman laajemmin, haluan, että Pohjoismaat säilyttäisivät mystiikkansa ja haluan, että ihmiset eivät suorittaisi itsemurhia. Haluan, että ihmisten masennus vähenisi ja heissä kasvaisi rakkaus luontoa kohtaan, rakkaus eläimiä kohtaan ja mikä kaikkein vaikeinta – rakkaus läheisiään/sukulaisiaan kohtaan. Se voi kuullostaan imelältä – mutta minä todella haluan sitä. Haluan sitä kaikkea niin kovin, enemmän kuin rahaa, rikkauksia, kuuluisuutta tai muita yhteiskunnassa laajalti levinneitä hyveitä. NordenBladetin missio on pitää ja vahvistaa Pohjoismaiden kulttuuriperintöä ja välittää perinteitä ja arvoja, luoda yhteistyöverkostoja, muokata Pohjoismaiden asukkaille parempaa tulevaisuutta, jakaa tietoa ja tarjota laadukasta tietoa. Ehkä juuri siksi menestymmekin, että meillä on sydän oikeassa paikassa – me emme pyri tilastosaavutuksiin vain tyytyväisyyteen. Meitä kiinnostavat alueet ovat hyvinvointiyhteiskunnan arvojen kehittäminen, ympäristö, politiikka, kulttuuri, matkailu, koulutus, tiede, alueellinen yhteistyö, terveys, lapset ja perhearvot. Alalehtemme (OHMYGOSSIP) aihepiireihin kuuluvat muoti ja kauneus, suhteet ja viihdeteemat. Lisäksi hallinnoimme blogiympäristöjä Bloglist24 ja NordicBloggers, joiden alaisuuteen on kerääntynyt lähes 300.000 bloggaajaa.
Toisinaan tämä kaikki käy yli voimien. Mutta nyt tunnen yhä enemmän, että pidän ajanvietosta puutarhassa. En siksi, että tavoittelisin täydellistä rikkaruohotonta puutarhaa. Päinvastoin, pidän puutarhassa luonnollisesta epäjärjestyksestä ja villistä luonnosta – ja haluan aina vain lisää luontoa. Luonto on loistavaa vaihtelua intensiiviselle työlle. Luonto antaa niin paljon, keskustelen luonnon kanssa, luonto on minun ystäväni! Rakastan luontoa, en haluaisi enää koskaan asua kaupunkiasunnossa. Toisinaan ajattelen, että olisikohan liian myöhäistä mennä opiskelemaan puutarhanhoitoa tai biologiaa. Minä pidän ympäristöaiheista. Haluan saattaa sekä itseni että lukijat enemmän yhteyteen luonnon kanssa, saada rakastamaan luontoa enemmän – se on minun toinen pieni missioni, jonka haluan toteuttaa NordenBladetin avulla!
Avainsanat: Baker, leipurit, leipomot, leipomoita leivakas, leipomot Tallinnan, leipomot Saku, leipomo myytävänä, leipomo leipuri, Saku leipomot, leipomo kalusteet, leipomo laitteet, kodin, kodin, kodin leipomot, leipomot kotiin. leipomo, konditoria, leipomo, leipuri kondiittori, leipuri sauel, leipuri kanerva, leipomo Tallinnassa tuoreita leivonnaisia, viro leipomo, kotitekoisia leivonnaisia, gluteeniton leipomotuotteita, leipomotuotteita diabeetikoille, diabetes, terveellisiä leipomotuotteita. koti leipomo tuote Parhaat leipomotuotteet, leipomotuotteet, leipomotuotteet, tilaus, leipomotuotteet, teknologian, leipomotuotteet, tuoreet leipomotuotteet suoraan uunista, lämmin leipä, leivonnaiset, piirakka, piirakat, kuumat piirakat, tuoreita piirakoita, leivonnaisia, syntymäpäivä, syntymäpäivät, lasten pöytä, lasten syntymäpäivä, lasten synttäreille joiden tilaaminen lauta, lapsi, lapset, ruoka, ruoka syntymäpäivä, kotona olo, maukas leivonnaiset, tortut, kakut, leipoa. keittäminen, paistaminen, liesi, uuni, liesi, sähköliesi, puuhella, noidan keittiö, kodikas noita keittiö, terveys, miten pitää terveyttä, hyvää energiaa, keittiö, hyvä energia ruoka sydän tehty ruoka, taikina, pärmitaigen, omatekoinen taikina, koti Napoleon kakkua kodikas kakku, yksinkertaista kodikas kakku, kotitekoista kakkua pääkaupungissa miten valmistautua. perhe, perhe blogi, pysyä kotona lasten kanssa kotona, mitä tehdä lasten kanssa kotona, miten lasten kehittää lasten harrastukset, lapset voivat käsitellä lapsen kotona työpaikkoja, lapsen syntymäpäivä kotona, lasten syntymäpäivät kotona, keittiökalusteet, keittiö suunnittelu, Scandinavian keittiö, keittiökalusteet, huonekalut, astiat, kulho, kulhot, laitteet, jälkiruoka, jälkiruokia, kotitekoisia jälkiruoka, miten valmistautua jälkiruoka jälkiruoat juhlaa. valikosta tilaus, tilaus, laatu, laatu, hyvä aura, kakku, jännittävä lasten kakku, prinsessa kakku, kakut, syntymäpäivä kakku kuvat cake kuvat torttu, kuvia kakkuja, koristeet, kaunis koriste jälkiruoka, blogi, kuvia, ruokablogi, puutarha, kasvit, sänky, sängyt istutetaan puutarhassa. puutarha suunnittelu, siirto, elinsiirrot, istutus, joka on istutettu maaliskuussa tehtaalla huhtikuussa istutus maissi, viljelykasvien viljelyyn, ruukkukasveja, kasvit amplis, perennat suunnittelu, miten tehdä perennat, lääkekasveja, yrttiteetä, minttu. eri lajikkeiden mansikoita, Saksan mansikat, puola mansikat, Viro mansikat maasikapeenar, kevät, työ, pihatyöt keväällä, äiti kotona, naisten työtä kotona, elämä maaseudulla, kodin ja puutarhan, työ puutarhassa, kasvihuone, sää, maa, maa, luonto , luonnollinen, viljelymaata, viljelyä
