Reklaam

Uncategorized

9 ELÄMÄNVIISAUTTA! Jos olisit tiennyt nämä, olisit nyt onnellisempi!

OHMYGOSSIP – Kultaisiin kuusikymmenvuosiin varttuneet ihmiset neuvovat mitä he tekisivät, jos voisivat kelata aikaa takaisin ja muuttaa jotakin elämässään tekemäänsä ajattelematonta päätöstä.

1. Joskus on viisaampaan antaa mennä
Todellakin, on asioita, aiheita ja ihmisiä, joissa on viisaampaan olla roikkumatta. Sinähän et halua, että vanhemmassa iässä huomaisit, että olet tuhlannut elämästäsi jopa monta kymmentä vuotta, sillä pelkäsit ottaa askeleita tuntemattomaan, tai siksi, että toivoit, että ehkäpä sietämätön kumppanisi joskus vielä muuttuu, tai et ollut valmis vapautumaan surusta, jonka syy on jo jäänyt vuosikymmenien päähän. Joskus on viisaampaa antaa mennä ja olla katsomatta taaksepäin.

2. Tämän päivän huonoista tottumuksista on huomenna vieläkin vaikeampaa vapautua
Ajattelet, että mitä siitä, jos otat perjantaisin ja lauantaisin vähän paukkua ja poltat joka päivä joitakin savukkeita, ja eikä sekään mitään, että syöt vain leivoksia. Mutta kun jonkin tekemistä jatkuvasti toistetaan, siitä tulee tottumus, ja edellä mainituista puuhista tulee yleensä myös riippuvuus. Ja pitkäaikaisista riippuvuuksista on erittäin vaikeaa vapautua edes terveyden nimissä.

3. Puolusta itseäsi
Sanomatta jääneet sanat voivat vaivata vielä vuosien kuluttua. Älä anna loukata itseäsi tai käyttää itseäsi hyväksi. Löydä itsestäsi rohkeus puolustaa itseäsi. Muussa tapauksessa sinun on vaikea myöhemmin hyväksyä itseäsi. Älä jätä sanomatta myöskään hyviä asioita. Jos sinulla on jäänyt jokin asia vaivaamaan, puhu asia selväksi, ettei se vaivaisi vuosia ja tulisi taas vaikeina hetkinä mieleen.

4. Elä elämääsi hitaammin
Nopeasti elämän läpi kiiruhtaen saattaa myöhempinä ikävuosina syntyä tunne, että ei olekaan elänyt, sillä kaikki meni juosten tai mikä vielä pahempaa – kaikki vuodet kuluivat töissä. Ota kevyemmin, kerää elämästä arvokkaita ja monipuolisia kokemuksia.

5. Hyvä koulutus on tärkeä
Se on jotain, jota kukaan ei voi ottaa sinulta pois ja se on jotain, jonka avulla voit aina aloittaa uudelleen. Ja jos päädyt arvostamaan hyvää koulutusta myöhemmin tai et ole uskaltanut mennä opiskelemaan haaveittesi alaa, niin muista, että voit todellakin tehdä sen myös keski-iässä, ettei sinun tarvitse katua sitä sen jälkeen, kun olet viisikymppinen.

6. Harkitse huolella, milloin ja kenen kanssa avioidut
Tämä on yksi elämän tärkeimmistä päätöksistä. Ei kannata mennä naimisiin siksi, että on jo siinä iässä tai että olet jo seurustellut jonkun kanssa kaksi vuotta ja nyt olisi hyvän tavan mukaan oikein avioitua. Ajattele huolella, ennen kuin teet sen päätöksen. Onko hän todella oikea ihminen sinulle?

7. Säästä rahaa
On hyvin typerä tunne, kun kerran eläkkeelle jäädessäsi huomaat, että sinulla ei olekaan muita säästöjä kuin vanhuuseläke. Ajattele huolella, mitä menoja valitset ja mistä voit säästää. Jopa silloin, kun panet rahaa sivuun tupakan ostamiselta tai manikyyrissä käynniltä, vuosien mittaan kertyy varsin huomattava summa, todellisesta säästämisestä puhumattakaan.

8. Älä kokoa suuria velkoja
Yli omien voimien ei kannata elää vain siksi, että tehdä johonkin vaikutus. Vieraille se on yhdentekevää ja omat rakastavat sinua myös ilman tuota kallista automallia.

9. Matkustele
On kaksi asiaa, joihin todellisuudessa kannattaa kuluttaa ja ne ovat opiskelu ja matkustaminen. Molemmat kehittävät ja muuttavat onnellisemmaksi. Muistot eivät mene koskaan pois muodista, matkalla saadut kokemukset jäävät seuraksesi pysyvästi ja niitä ei vie mikään inflaatio. Vanhuudessa on parempi muistella omia matkoja kuin sitä, oliko pölynimurisi kalliimpi kuin naapurien imuri.

Kuva: OHMYGOSSIP

Viron kansallismuseon kansallispukunäyttely on esillä ensi vuoden elokuuhun asti! VALOKUVAT!

NordenBladet – Viro tarjoaa kulttuurin ystäville runsaasti kiinnostavia museoita ja näyttelyitä. Sille, joka haluaa tutustua Viroon perusteellisemmin, suosittelen ehdottomasti käyntiä Viron kansallismuseossa (Eesti Rahva Muuseum, ERM), joka sijaitsee Tartossa (Muuseumi tee 2). Uuden museorakennuksen yli 6.000 neliömetrin näyttelyalue on ylivoimaisesti Viron suurin.

Pääosan museorakennuksesta täyttää Viron kulttuurihistorian pysyvä näyttely Kohtumised eli tapaamiset, johon kuuluu aikajanalla nykypäivästä jääkauteen kulkeva Aikarata sekä 11 teemanäyttelyä, joiden joukossa on myös erikoinen kansan osallistumisen tuloksena valmistunut näyttely sekä avoin näyttely, jossa esitellään museon tärkeimpiä kokoelmia kokonaisuuksina yksi toisensa jälkeen.

Suomalais-ugrilainen pysyvä näyttely Uurali kaja eli Uralin kaiku esittelee suomalais-ugrilaisia kansoja kulttuuristen sukupuoliroolien pohjalta. Suomalais-ugrilaisten naisten ja miesten maailmoja esitellään kotoisten toimien, elinkeinojen ja maailmankuvan kautta. Näyttely vastaa myös kysymyksiin suomalais-ugrilaisten kielistä ja geeneistä, asuinalueista ja väestömääristä. Kulttuuriherkän esteettinen tilamuotoilu korostaa suomalais-ugrilaista etnografista magiaa.

Vaihtuvien näyttelyiden sali (900 neliömetriä) avattiin vuoden 2017 kesäkuussa historian suurimmalla kansallispukunäyttelyllä. Viron kaikkien aikojen suurin kansallispukunäyttely antaa uutta inspiraatiota sekä autenttisuutta vaativille että myös muinaisen perinteen aiheista uutta luoville. 150 kansallispukukokonaisuutta on peräisin kaikista Viron kihlakunnista ja ne heijastavat kansallispukujen monipuolisuutta maantieteellisesti ja ympärivuotisesti. Näyttely on jaettu vuodenaikojen mukaan neljään teematilaan, joissa kerrotaan ja esitellään kansallispukuja kesällä ja talvella, keväällä ja syksyllä. Näyttelyn oheen tarjotaan tietoa kansallispuvuista ja niiden käyttökulttuurista lukuisten kirjojen, luetteloiden, ohjeaineistojen ja työpajojen muodossa.

Näyttely on avoinna elokuuhun 2018.












Kuvat: NordenBladet/ Helena-Reet Ennet

Vuoden kulttuuritapahtuma Virossa, Tallinnassa: XII nuorten laulu- ja tanssijuhlat 2017 + VALOKUVAT!

NordenBladet – 30. kesäkuuta – 2. heinäkuuta 2017 Virossa pidettiin XII nuorten laulu- ja tanssijuhlat. Laulujuhlien konsertti nimeltään ”Mina jään” toi Tallinnan Laululavalle yli 70.000 katsojaa ja yli 26.000 laulajaa ja muusikkoa. Viron meidän päiviimme asti jatkuva laulujuhlaperinne sai alkunsa 1800-luvun toisella puoliskon alussa. Laulujuhlista on muodostunut kansan yhteenkuuluvuuden ilmenemismuoto. Lähes puolentoista vuosisadan aikana järjestetyt yhteislaulutilaisuudet ovat vaikuttaneet merkittävästi musiikkikulttuurin kehitykseen.

Viron, Latvian ja Liettuan laulu- ja tanssijuhlien perinne merkittiin vuonna 2003 UNESCO:n johdolla koottavaan ihmiskunnan suullisen ja henkisen perinnön mestariteosten luetteloon.

Ensimmäiset koko Viron laulujuhlat pidettiin vuonna 1869 Tartossa. Kuudensista valtakunnallisista laulujuhlista alkaen tilaisuus on aina pidetty Tallinnassa. Ensimmäiset seitsemät juhlat pidettiin tsaarin Venäjään kuulumisen aikaan. Maailmansotien välisenä aikana järjestettiin neljät laulujuhlat ja neuvostomiehityksen oloissa kymmenet laulujuhlat. Valtakunnalliset laulujuhlat pidetään viiden vuoden välein.

Paikallisten kuorojen yhteisiä laulutilaisuuksia pidettiin jo ennen ensimmäisiä valtakunnallisia laulujuhlia. Ensimmäiset usean virolaiskuoron yhteislaulutilaisuudet järjestettiin vuosina 1855 ja 1857 Põlvassa. Ensimmäinen huomattavampi laulujuhla pidettiin vuonna 1863 Ansekülassa, ja siihen osallistui 500 laulajaa. Ennen valtakunnallisia laulujuhlia laulupäiviä tiedetään järjestetyn lisäksi Jõhvissa, Simunassa, Virumaalla, Laiusella, Hiidenmaalla, Pärnun kihlakunnassa ja Uulun kartanossa.

Laulujuhlatavan vakiintuessa maakunnalliset ja paikalliset laulujuhlat muuttuivat yhä taajempaan järjestetyiksi. Siten VI ja VII valtakunnallisten laulujuhlien välillä pidettiin tiettävästi 23 laulupäivää Viron eri paikkakunnilla ja X ja XI juhlien välillä jo 104 laulupäivää.

Vuonna 1956 järjestettiin ensi kertaa Baltian maiden ylioppilaiden laulujuhlat Gaudeamus. Vuodesta 1962 lähtien joka viides vuosi pidetään nuorten laulujuhlia. Uudelleenitsenäistymisen aattona pidettiin yölaulujuhlia. Vuonna 2000 järjestettiin yhteiset virolais-suomalaiset laulujuhlat. Vuonna 2008 pidettiin punklaulujuhlat ja Viron 90-vuotisjuhliin liittyen yölaulujuhlat ”Märkamisaeg”.

Seuraavat laulujuhlat ja tanssijuhlat järjestetään 5.–7. heinäkuuta. 2019 (XXVII laulujuhlat ja XX tanssijuhlat).

Suuren gallerian laulujuhlista ja niitä edeltäneestä kulkueesta näette TÄSTÄ

Viro: Tallinnan tapahtumat 2017 – Festivaalit, teatteri ja musiikki, markkinat ja messut, museot ja näyttelyt)

OHMYGOSSIP – Tallinna on täynnä musiikkia, taidetta, markkinoita, festivaaleja ja vaikka mitä muita tapahtumia. Tällä sivulla on lueteltu mielenkiintoisia tapahtumia Tallinnassa. Tutustu! PS! OHMYGOSSIP ei vastaa tapahtumiin liittyvistä peruutuksista aikataulumuutoksista tai muista muutoksista tapahtumien tiedoissa.

Teatteri, operetti, ooppera ja baletti
Estonia Teatteri (Tutustu Estonia-teatterin esityskalenteriin täällä: opera.ee/en)

Musiikki
Nigulisten museo (nigulistemuuseum.ekm.ee/en)
Urkumusiikin puolituntinen lauantaisin ja sunnuntaisin kello 16.00. Osallistuminen museon pääsylipulla.

30.6.-2.7.2017 Nuorten laulu- ja tanssijuhlat (2017.laulupidu.ee/en)
Tuhannet nuoret kerääntyvät laulamaan massiivisiin kuoroihin. Tämän vuoden juhlien teema on ”Mina jään”.

5.-8.7.2017 Õllesummer festivaali Laululavalla
Legendaarinen kesän suurtapahtuma Õllesummer järjestetään taas 5.–8. heinäkuuta Tallinnan laulukentällä. Jo 24:tta kertaa pidettävillä festivaalilla esiintyy kymmenellä lavalla yli 100 paikallista artistia. Voit varata festarilipun tai -passin matkavarauksesi yhteydessä!

4.-13.8.2017 Birgitta festivaali (facebook.com/BirgittaFstival)
Reilun viikon kestävän festivaalin aikana Piritan luostarin upeissa puitteissa esitetään muun muassa Wolfgang Amadeus Mozartin ”Cosi Fan Tutte” ooppera ja Sergei Prokofjevin ”Romeo ja Julia” baletti sekä paljon muuta.

12.-27.8.2017 Tallinnan kamarimusiikkifestivaali (pmlf.ee)
Klassisen musiikin suurtapahtuma. Vanhankaupungin historiallisissa saleissa ja kirkoissa kuullaan sekä paikallisia että kansainvälisiä huippumuusikoita.

23.-27.8.2017 Tallinnan tornit -festivaali (corelli.ee)
Corelli Musicin järjestämä festivaali yhdistää Tallinnan historian ja nykysäveltäjät. Tallinnan siluetista erottuvia torneja esitellään monipuolisen musiikin kautta. Kaupunginmuurin keskiaikaisen tornit, kirkot ja keskikaupungin pilvenpiirtäjät täyttyvät musiikista.

29.9.2017 Sting -konsertti Saku Suurhallissa
Lähes 100 miljoonaa albumia The Policen riveissä ja soolourallaan myynyt Sting saapuu konsertoimaan Tallinnaan perjantaina 29.9.2017. Konsertti järjestetään Saku Suurhallissa. Ohjelmistossa on tiedossa uusia kappaleita sekä klassikkohittejä.

Markkinat ja messut
16.-19.11.2017 Martin Markkinat (folkart.ee/en)
Viron suurin käsityö- ja perinnetapahtuma. Markkinoilla myydään ja esitellään maan laadukkaimpia käsitöitä. Lisäksi esim. alan oppilaitokset ja museot järjestävät työpajoja käsityöharrastajille ja askartelua sekä muuta puuhaa lapsille.

Museot ja näyttelyt
Taidemuseo Kumu (kunstimuuseum.ekm.ee/fi)
3.3.2017-11.6.2017 Symmetriset maailmat – peilautuvat symmetriat. Ülo Sooster, Juri Sobolev, Tõnis Vint, Raul Meel
7.3.2017-6.8.2017 Anu Põder. Hauraus on urheutta
7.4.2017-27.8.2017 Jüri Okas
25.8.2017-7.1.2018 Vaeltajat. Matkaaminen ja muuttoliike Keski- ja Itä-Euroopan uudessa taiteessa
9.9.2017-7.1.2018 Pahan kukkien lapset. Viron dekadentti taide
10.06.2018–16.09.2018 Michel Sittow. Virolainen taidemaalari renessanssiajan Euroopan hoveissa

Lentosatama – Lennusadam (lennusadam.eu/fi)
24.03.2017-14.01.2018 Mayday, Mayday, Mayday
Näyttelyssä voit tutustua meripelastuksen historiaan ja nykypäivään, kuunnella pelastajien omia kertomuksia ja tutustua aitoon pelastushelikopteriin sekä muihin varusteisiin, joita käytetään pelastustoimissa.

Kadriorgin Palatsi – Kadriorgin Taidemuseo (kadriorumuuseum.ekm.ee/fi)
Pysyvä näyttely on länsieurooppalaista ja venäläistä maalaustaidetta, grafiikkaa, veistotaidetta ja taide-esineitä 1500-luvulta 1900-luvulle.
21.01-14.05.2017 Yltäkylläisyys ja katoavaisuus. Asetelmia Suomen ja Baltian maiden kokoelmista.

Festivaalit
26.5.-25.8.2017 Tallinnan Kukkaisfestivaali (kadriorupark.ee/lillefestival/lillefestivalmain)
Perinteinen puutarhasuunnittelun festivaali järjestetään kaupunginmuurin vierustalla Tornien aukiolla, jossa on koko kesäkauden ajan esillä maisema-arkkitehtien taidonnäytteitä.

10.-26.11.2017 Pimeiden öiden elokuvafestivaali PÖFF (2016.poff.ee/eng)
Festivaali esittelee virolaiselle yleisölle kansainvälistä elokuvaa. Festivaalien pääohjelmiston lisäksi sillä on kolme alafestivaalia sekä elokuva- ja yhteistuotantomarkkinat.

11.9.2017 Valo kulkee Kadriorgissa (kadriorupark.ee)
Jokavuotisen Kadriorgin puistofestivaalin tavoitteena on juhlistaa syksyn saapumista. Ympäri puistoa sytytetään tuhansia kynttilöitä ja tehdään upeita valoasetelmia. Tapahtumassa myös runsas musiikkitarjonta.

Muita tapahtumia
6.7.-9.7.2017 Tallinnan keskiaikapäivät (folkart.ee)
Jokavuotista keskiaikaista karnevaalia vietetään Tallinnan Raatihuoneentorilla. Raatihuoneen tori täytyy kauppiaista ja käsityöläisistä ja mestarit, kisällit ja oppipojat esittelevät taitojaan Nigulisten kirkon luona. Lapset voivat osallistua ritarikouluun ja jousiammuntakilpailuun. Vaeltelevat näyttelijät ja trubaduurit viihdyttävät yleisöä ja oppineet miehet jakavat tietojaan.

11.-13.7.2017 Tallinnan tv-tornin syntymäpäivä (teletorn.ee/en/events)
Tv-tornin syntymäpäivän kunniaksi järjestetään heinäkuussa jännittävä näytös tv-tornin pihalla sekä jo perinteeksi muodostunut Base-Jump Boogie –kansainvälinen laskuvarjohyppääjien tapaaminen.

15.-18.7.2017 Tallinnan Meripäivät (tallinnamerepaevad.ee/uus/et)
Viron suurin meriaiheinen koko perheen tapahtuma.

22.7.2017 Kadriorg 299 (kadriorupark.ee)
Kadriorgin puisto viettää syntymäpäiväänsä. Ohjelmassa mm. konsertteja ja opastettujen puistokierroksia. Tapahtuma on ilmainen.

22.7.2017 Tallinn Truck Show (piletilevi.ee)
Baltian suurin raskaan kaluston autonäyttely koko perheelle! Vauhdikas tapahtuma järjestetään Tallinnan Laululavan alueella. Ohjelmassa mm. konsertteja ja extreme-stunttien moottoripyöränäytöksiä.

26.8.2017 Muinaistulien yö (muinastuled.ee)
Ikivanha lämmin perinne on herättynä uudelleen henkiin. Vanhan tavan mukaisesti auringonlaskun aikaan merenrantaan sytytetään kokkoja opastamaan kaukana seilaavia merimiehiä takaisin kotiin. Tänä päivänä monet nähtävyydet ja museot pitävät perinnettä yllä ja tarjoavat lisäksi musiikkiakin. Lentosatama, Viron ulkomuseo ja Viimsin ulkomuseo ovat mukana Muinaistulien yössä.
Urheilu

8.-10.9.2017 SEB Tallinnan Maraton (jooks.ee)
Tallinnassa järjestettävä kaupunkimaraton, jonka reitti kiertelee vanhassakaupungissa ja keskustassa, joten matkan varrella osallistujat näkevät useita keskeisiä nähtävyyksiä. Tallinnan maratonin matkoina ovat maraton, puolimaraton ja 10 km. Myös kävelijät ja sauvakävelijät ovat tervetulleita. Avajaisseremonia sekä lasten ja nuorten matkat järjestetään lauantaina.

Kuva: OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet

 

USKOMATONTA! Tämä Taiwanista kotoisin oleva nainen on 41-vuotias! Hän julkistaa salaisuutensa!

OHMYGOSSIP – On totta, että aasialaisilla on geenien suhteen ollut onnea. He pysyvät kauan nuorekkaina, mutta miten 41-vuotiaana voi näyttää siltä kuin olisi 14-vuotias? Taiwanissa asuva Lure Hsu herättää ulkonäöllään huomiota koko maailmassa. Kaikki sai alkunsa siitä, kun hän osallistui sisarensa kanssa erääseen paikalliseen televisio-ohjelmaan, jossa toimittajatkin olivat hänen ikänsä kuullessaan pudota tuoleiltaan.

Lure sanoo, että on säilyttänyt nuorekkaan ulkonäkönsä ihon runsaalla kosteutuksella, uutisoi Daily Mail. Sekä sisäisesti että ulkoisesti! Vesi ja kosteuttava voide ovat siten nuoruuden lähteitä? – ”Kosteuttava voide on todellakin kaikki, mitä tarvitsen. Lisäksi suosittelen välttämään sokeria, juomaan aamulla mustaa kahvia ja tietenkin, sekä syömään paljon tuoreita hedelmiä”, nainen kertoo rituaaleistaan.

https://www.instagram.com/p/BVlvsy7gdxJ/?taken-by=lurehsu

https://www.instagram.com/p/BC693yJv4Dw/?taken-by=lurehsu

https://www.instagram.com/p/BKlAf3zjLl4/?taken-by=lurehsu

https://www.instagram.com/p/BLYiCSoDIdT/?taken-by=lurehsu

Kuva: Lure Hsu (Instagram/ @lureshu)
Lähde: Ohmygossip.ee

Viro: Tallinnan nähtävyydet (Top 10 nähtävyyttä Tallinnassa + Tallinnan nähtävyydet lapsille)

NordenBladet – Viro on noussut suomalaisten suosituimmaksi matkakohteeksi – eikä ihme, sillä eteläinen naapurimaamme on täynnä nähtävää, tehtävää ja koettavaa. Tunnetuimpia matkailukohteita Virossa ovat pääkaupunki Tallinna, Pärnu, Haapsalu, Saarenmaa, Tartto, Otepää ja Peipsijärven rannat. Tallinnassa on paljon nähtävää ja koettavaa monenkin matkan ajaksi. Olemme listanneet muutamia vinkkejä mielenkiintoisista käyntikohteista Tallinnassa.

Top 10 nähtävyyttä Tallinnassa
1. Patarein merilinnoitus (Kalaranna 2)
Vaikuttava merilinnoitus on sekä arkkitehtoninen muistomerkki että neuvostoajan synkkä vankila.

2. KGB-museo (Viru Väljak 4, Viru-hotelli)
Opastetulla kierroksella pääsee Viru-hotellin yläkerrassa sijaitsevaan KGB-museoon tutustumaan Tallinnan salattuun historiaan.

3. Rotermannin kortteli (Roseni 3)
Vanhasta tehdasmiljööstä tehty vilkas ostos- ja kulttuurikeskus.

4. Kiek de Kök ja Bastionien tunnelit (Komandandi tee 2)
Massiivisessa 38 metriä korkeassa tykkitornissa on kattava kaupungin linnoittamisesta kertova näyttely, keskiaikaisia aseita sekä katsaus keskiaikaisen Tallinnan elämään. Bastionien tunneleissa voi kierrellä 1670-uvulla sotilastarkoituksiin rakennetuissa tunneleissa Toompean kukkulan alla ja tutustua niiden historiaan.

5. Hellemannin torni ja kaupunginmuuri (Müürivahe 48)
Kiipeä 1300-luvulla rakennettuun torniin ja valloita 200 metrin pätkä kaupunginmuuria. Näkymät keskiaikaisiin linnoitusrakennuksiin ovat huikeat.

6. Katariinankuja (Vene 12)
Tämä kuvauksellinen, suojaisa kuja kulkee entisen Pyhän Katariinan kirkon vieressä

7. Olevisten kirkon torni (Lai 50)
Tallinnalle symbolisen goottikirkon torniin kiipeäminen on rankkaa, mutta palkitsevaa. Torni on joskus ollut maailman korkein rakennus.

8. Toompean linna (Lossi plats 1a)
Toompean linna vartioi kaupunkia jyrkänteen reunalta. Se on aina ollut Viron alueen hallitsijan valtaistuin.

9. Vapauden aukio ja Johanneksen kirkko (Vabaduse väljak 1)
Tallinnan vanhankaupungin kupeessa sijaitseva vapaudenaukio on virolaisille symbolisesti merkittävä paikka. Sitä hallitsee kirkkaankeltainen, uusgoottilainen Johanneksen kirkko.

10. Kadriorgin palatsi – Kadriorgin taidemuseo (A. Weizenbergi 37)
Tsaari Pietari Suuri rakennutti tämän upean Pohjolan barokkipalatsin vaimolleen Katariina I:lle vuonna 1718. Nykyään se toimii Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen museona.

Tallinnan nähtävyydet lapsille
Jos olet Tallinnassa lasten kanssa, ei sinulla ole syytä huoleen että aika kävisi lapsillasi pitkäksi. Tallinnasta löytyy jos jonkinlaista tekemistä ja aktiviteettia myös lapsiperheille ja lapset yleensä viihtyvätkin mainiosti tässä hienossa kaupungissa.

1. Viron ulkomuseo (Vabaohumuseuumi tee 12)
Ulkomuseossa pääsee aikamatkalle 1700-1900-lukujen virolaisiin maalaiskyliin.

2. Lennusadam, Lentosatama (Vesilennuki 6)
Lentosatamassa sijaitsee yksi Pohjois-Euroopan hienoimmista merimuseoista. Se pitää sisällään mereen, merenkulkuun ja merisodankäyntiin liittyvää esineistöä ja näyttelyitä. Tallinnan merimuseo on mieleenpainuva elämys koko perheelle.

3. Energian oivalluskeskus (Pohja pst 29)
Koko perheen tiedekeskus.

4. Tallinnan TV-torni
Tallinnan 1980-luvulla rakennettu 314 metriä korkea TV-torni on Viron korkein rakennus. TV-tornissa kävijät aloittavat vierailunsa tornista kertovalla 3D-elokuvalla, jonka jälkeen voi tutustua tornin historiasta kertovaan interaktiiviseen näyttelyyn. Tornissa on myös näköalatasanne ja kahvila 170 metrin korkeudessa.

5. Tallinnan eläintarha
Tallinnan eläintarha sijaitsee vastapäätä Rocca al mare kauppakeskusta osoitteessa Paldiski mnt 145. Eläintarhalle pääsee helposti omalla autolla, taksilla sekä myös julkisella liikenteellä.

Tallinnan eläintarha avattiin 1937, kun Helsingissä maailmanmestareiksi päässyt Viron ammuntajoukkue toi Argentiina-pokaalin lisäksi Suomesta mukanaan lahjaksi saadun ilveksen poikasen Ilun. Nykyiselle sijainnilleen eläintarha siirtyi vuonna 1940. Vuosien kuluessa on eläintarhassa avattu askel askeleelta uusia tiloja. Esimerkiksi tropiikkitalo avattiin 1999, Sisä-Aasian alue 2002, amurinleopardin ja leijonien aitaukset 2006, kenguruaitaukset 2012. Vuonna 2014 valmistuivat eläintarhan ympäristökeskus sekä lasten eläintarha. 87 hehtaarin laajuiselle metsämaalle levittäytyvä eläintarha voi ylpeillä pohjoisen Euroopan parhailla kokoelmilla. Tallinnan eläintarhassa asustelee noin 10 000 eläintä ja yli 500 lajia.

Lapset rakastavat eläimiä ja mikä olisikaan mieluisampaa tekemistä Tallinnassa lasten kanssa, kuin vierailu Tallinnan eläintarhaan. Eläintarha on avoinna ympäri vuoden ja sieltä löytyy takuulla näkemisen arvoisia ja harvinaisiakin eläimiä joita voit lastesi kanssa ihastella. Pääsymaksu aikuisilta on noin 5 euroa ja lapsilta puolet siitä.

6. Lastenmuseo
Kalamajan kaupunginosassa lähellä kaupungin keskustaa ja vanhaa kaupunkia sijaitsee lastenmuseo jossa lapset voivat ihastella leluja eri vuosikymmeniltä. Vaikka museot eivät yleensä olekaan se kaikkein mieluisin paikka lapsille, viihtyvät lapset yleensä tässä museossa erinomaisesti! Museo on myös hyvin ilmastoitu, joten kesähelteilläkin se on erinomainen paikka vilvoitella samalla kun voitte ihailla lelujen historiaa





Miksi lähteä Tallinnaan

✓ Mielenkiintoisia nähtävyyksiä
✓ Monta mielenkiintoista nähtävyyttä lapsille
✓ Sekä historiallisia että uusia, moderneja nähtävyyksiä

Mitä kaikkea Tallinna tarjoaa

✓ Kulttuurielämyksiä
✓ Maailmanluokan konsertteja
✓ Monipuolisia ja laadukkaita ravintoloita
✓ Mielenkiintoisia museoita
✓ Luontoa; merenrantaa, puistoja ja metsiä
✓ Hurmaavan Vanhankaupungin
✓ Designia ja shoppailukohteita

Tallinnan kaupunginosat ja alueet

Tallinnassa on useita erilaisia alueita, joista jokaisella on omat piirteensä. Tutuin kaikille matkailijoille lienee Tallinnan upea Vanhakaupunki. Vanhassa kaupungissa voit ihastella taloja, poiketa syömään tai ostoksille tai nauttia vain alueen tunnelmasta. Kannattaa kuitenkin lähteä tutustumismatkalle myös Vanhakaupungin ulkopuolelle, saatat yllättyä. Kalamajan ja Telliskiven alue on yksi tämän hetken trendikkäimmistä alueista. Alueelta löydät hyviä ravintoloita, designkauppoja, kirpputorin ja paljon muuta. Piritan ja Kadriorgin alueet ovat paikallistenkin suosimia vapaa-ajankohteita vain lyhyen matkan päässä keskustasta. Piritasta löytyy mm. hiekkaranta sekä huvisatama. Kadriorgissa on Pietari Suuren perustama yleinen puisto sekä tsaarin barokkipalatsi. Lähde viettämään kesäpäivää vaikka piknikin merkeissä tai tutustumaan Kumun taidemuseoon. Rocca al Maren alue on myös omanlainen vapaa-ajankohde. Sieltä löytyy Tallinnan eläintarha sekä Viron ulkomuseo. Lisäksi siellä on Saku Suurhall, jossa järjestetään erilaisia konsertteja ja tapahtumia sekä suuri Rocca al Maren ostoskeskus. Keskustasta löytyy nykyaikaisempi ja uudempi Tallinna korkeine ja lasisine hotelleineen sekä kauppoineen.


Kuvat: OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet
Lähteet: Ikaalisten matkatoimisto & alprosoya.fi

Jana Hallas kertoo NordenBladetin terveyspalstalle elämäntavastaan ja periaatteistaan: Teen kaiken intohimoisesti!

NordenBladet – ”Rehellisesti sanottuna minä en kyllä ole kaikkein paras esimerkki terveellisestä elämäntavasta puhumaan – en ole kasvisruoan ystävä enkä kuntoile, mutta voin kertoa elämäntavastani ja periaatteistani”, sanoo aina huoliteltu ja naisellinen designer, stilisti ja laulujen sanoittaja Jana Hallas (47) NordenBladet.ee:lle haastattelumme alussa.

Janan elämäntapa onkin ns. ”ponnistelematta” terveellinen. Nainen, jonka iäksi tuskin voisi veikata enempää kuin 35 vuotta, kertoo meille myös sen salaisuuden – Jana ei nimittäin tee mitään pakolla, ja kun hän tekee jotain, niin hän tekee sen intohimoisesti kuitenkaan kohtuullisuutta unohtamatta. ”En tiedä miten terveellinen minun elämäntapani on, mutta mitään merkittävän epäterveellistä siinä ei taida olla. Pidän kaikessa tärkeänä kohtuullisuutta. On joitakin näkökohtia, joita olen aina ottanut huomioon, koska se yksinkertaisesti sopii minulle”.

Tässä ovat Jana Hallasin kolme onnelliseen ja terveelliseen elämäntapaan liittyvää suositusta:

1. Ruoka. Aamiaista syön ehdottomasti aina. Käytännössä aina kun mahdollista syön kaurahiutalepuuroa. Se pitää aineenvaihdunnan kunnossa, antaa miellyttävän kylläisyydentunteen ja maistuu minulle.

Aamupuuron lisäksi ilmeisesti terveellisin minun ravitsemustottumuksistani on se, että syön joka päivä vähintään kerran lämpimän ruoan tai keiton. Mitään dieettiä en ole koskaan kokeillut. Lapsen äitinä aloin kiinnittää enemmän huomiota ruoan laatuun ja ravitsemukseen. En syö kovin rasvaista lihaa, yritän välttää paistettuja ruokia, syödä sianlihan lisäksi myös naudanlihaa ja kerran viikossa kalaa.
Salaateista en ole valitettavasti koskaan pitänyt. Vettä aloin juoda tietoisesti vasta pari vuotta sitten, koska en ollut tuntenut tarvetta juoda. Sen sijaan aamulla iso kuppi mustaa kahvia on välttämätön.

En syö mitään kovin terveellistä, mutta samaan aikaan en myöskään mitään selvästi epäterveellistä. Äitinä olen rajoittanut sokerin ja suolan käyttöä enemmän kuin ennen. Aiemmin ei ollut ongelma syödä makeispakkaus yhdellä kertaa, nyt olen huomattavasti järkevämpi ja tietoisempi, siitä aiheesta nykyään myös puhutaan enemmän. Juomana käytän hiilihapotonta vettä, vaikka joitakin vuosia sitten join vain hiilihapollista. Kotiin en osta mehuja enkä limsoja. Valkoista leipää en myöskään tuo kotiin. Leipomiseen käytän tosin valkoisia vehnäjauhoja, välillä sekoitan niihin kokojyväjauhoa. Jos ”luomu” tai ”eko” muuttaa oleellisesti makua, pidättäydyn tavallisissa kaupan tuotteissa. Luonnollisesti suosisin puhdasta maatilaruokaa, mutta se ei ole minulle tavoite hintaan mihin tahansa.

2. Liikunta.  Liikun luonnollisesti – siivoan huoneet, kuljen jalan ja portaita pitkin (hissin sijasta), ajan kohtuulliset matkan auton sijasta pyörällä. Kesällä leikkaan nurmikon. Onneksi minulla ei ole istumatyö. Erityisesti en kuntoile, mutta käyn välillä joogassa, joka, varsinkin sen venytykset, tuntuvat hyvältä. Toisinaan taivuttelen kotona.

3. Teen kaiken intohimoisesti. Syvennyn toimintaani, ryhdyn projekteihini täysin omistautuneena. Olkoonpa toiminta muotisuunnittelua, keramiikkaa tai äitinä olemista. Osaan nauttia pienistä asioista ja huomata ne.

https://www.instagram.com/p/BGM54oiNkgm/?taken-by=janahallas

https://www.instagram.com/p/BH_smZXgx-c/?taken-by=janahallas

https://www.instagram.com/p/BUpBgKglhLy/?taken-by=janahallas

https://www.instagram.com/p/BHRSMHJgLUu/?taken-by=janahallas

https://www.instagram.com/p/BIzkOQQgM79/?taken-by=janahallas

https://www.instagram.com/p/BKxaS-9AqZd/?taken-by=janahallas

Kuvat: Jana Hallas (Instagram/@janahallas)

Toimittaja Karin Karu: Keho ei ole luotu istumiseen, vaan liikkumiseen

OHMYGOSSIP – Karin Karu on Buduaar.ee-sivuston toimittaja, joka arvostaa terveellistä elämäntapaa ja rakastaa urheilua. Karin, jonka voi usein nähdä jo kello kuuden-seitsemän aikaan aamuvarhaisella kuntoilemassa, korostaa, että terveellinen elämäntapa on tasapainoa oikean ravitsemuksen ja aktiivisen liikunnan välillä.

Karin jakoi NordenBladetin lukijoille kolme terveysvinkkiä, joita jokainen terveyden ystävä voisi noudattaa.

1. Puhdas ruoka! Valitse käsittelemätöntä ja puhdasta ruokaa, joka tulee luonnosta ja jota ei tuoteta! Syö joka päivä tuoreita vihanneksia, marjoja, hedelmiä. Käytä kalaa ja lihaa – elimistölle tärkeitä proteiinilähteitä! Suosi talvella pakastettuja vihanneksia – niissä on enemmän vitamiineja kuin kaupassa myytävissä kemikaaleja täyteen ruiskutetuissa kauden ulkopuolisissa hedelmissä.

2. Vesi. Limonadit, mehut, makeat kefiirit ja muut sellaiset sisältävät runsaasti sokeria, joka ei ole elimistölle suinkaan hyödyllistä. Tiesitkö, että esimerkiksi tavallinen 330 ml juomajogurtti sisältää lähes 30 grammaa sokeria? Sitä on jopa enemmän kuin 50 gramman maitosuklaassa! Juo vettä ja suosi luonnollisia makeuttamattomia mehuja ja maitotuotteita.

3. Liiku! Keho ei ole luotu istumiseen, vaan liikkumiseen. Jos sinulla on istuva työ, varaa aina tunnin välein edes viisi minuuttia kehosi liikuttamiseen. Ei ole mitään virkistävämpää kuin liikkuminen raikkaassa ilmassa. Kesäisenä aikana myös puutarhatöitä ja mahdollisuuksien mukaan uintia – juuri uinti treenaa kerralla kaikkia lihasryhmiä ja edistää ruoansulatusta.

Kuva: Karin Karu (Yksityinen kokoelma)
Lähde: NordenBladet.ee (Ajakirjanik Karin Karu: Keha ei ole loodud istumiseks, vaid liikumiseks!)

Janne Saar: Kerätkää ympärillenne ihmisiä, jotka motivoivat teitä!

NordenBladet – Janne Saar on jo jonkin aikaa Los Angelesissa asunut virolaismuusikko ja sanoittaja, joka syö ja elää terveellisesti ja suosittelee sitä muillekin. Janne tietää, että elämässä eteenpäin pääsemiseen ei riitä pelkkä toive. Ihminen muodostaa ystävineen ja kaiken sen kanssa, joka häntä ympäröi, kokonaisuuden, ja kaikki, jotka haluavat päästä elämässä eteenpäin, keräävät ympärilleen myös terveitä ja terveyttä kunnioittavia ihmisiä. NordenBladet esittää teille Jannen kolme suositusta terveelliseen elämään!

Myönteiset ajatukset – Uskon, että omien ajatusten hallinta on välttämätön ominaisuus terveellisen elämän elämiseksi. Uskon, että kielteiset ajatukset ovat monissa tapauksissa myös sairauden aiheuttaja. Tässä on esimerkiksi aikataulu, joka näyttää, mitä kehossasi energeettisesti tapahtuu, kun koet tunteita. Jos ihminen ei osaa päästää kielteisiä tunteita irti ja puhdistaa energiapiiriään, kehoon kerääntyy kielteistä energiaa kunnes siitä lopulta syntyy sairaus. Siksi on tärkeää ajatella mahdollisimman myönteisesti.

Terveellinen ruoka – On erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mistä syömäsi ruoka tulee. Miten se on kasvatettu? Ja saatko ruoastasi tarvittavat vitamiinit? Valitettavasti enemmistö ihmisistä kiinnittää enemmän huomiota siihen, miltä ruoka maistuu, eikä ajattele sitä, miten paljon elinvoimaa ruoasta saa. Terveellinen ruoka liittyy suuresti myös sinun ajatuksiisi. Kun syöt terveellisesti, on helpompaa elää myönteisellä aaltopituudella.

Kerää ympärillesi ihmisiä, jotka rakastavat sinua ja uskovat sinuun – On käytännössä mahdotonta elää terveellisesti, jos sinua ympäröivät kielteiset ihmiset. Jos ystäväsi ovat sellaisia, jotka käyttävät paljon alkoholia, tupakoivat ja juhlivat, niin hyvin todennäköisesti sinä olet samanlainen. Jos ystäväsi ovat sellaisia, jotka haluavat kehittyä ja päästä elämässä eteenpäin ja jatkuvasti ylittää itsensä, sinäkin olet sellainen.

https://www.instagram.com/p/BUkVAOyAoKt/?taken-by=jannesaar

 

https://www.instagram.com/p/BURrmomA5Re/?taken-by=jannesaar

 

https://www.instagram.com/p/BQ5WCEAAynF/?taken-by=jannesaar

Kuvat: Janne Saar (Instagram/@jannesaar)
Lähde: NordenBladet.ee (Janne Saar: Negatiivsed emotsioonid tuleb lahti lasta! Et end ületada, tuleb end ümbritseda sõpradega, kes sind motiveerivad!)

Helsinki: Kruununhaka, Pohjoissatama ympäristössä + KUVAT!

OHMYGOSSIP – Kruununhaka (ruots. Kronohagen) on kaupunginosa Helsingin keskustassa ja samalla Vironniemen peruspiirin osa-alue. Asukkaita siellä on noin 7 200 (1.1.2014) ja työpaikkoja 7 100 (31.12.2012). Sen rajana on lännessä Unioninkatu ja etelässä Kauppatorin reunaa pitkin kulkeva Pohjoisesplanadin osa, muilla suunnilla sitä rajoittavat vesialueet. Kruununhaan nimi tulee nykyisen Rauhankadun seutuvilla aikoinaan sijainneesta kruunun tykistön hevosten laidunmaasta. Se oli vielä 1700-luvun alussa hieman varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella, mutta nykyisin Kruununhakaan luetaan kuuluvaksi myös melkein koko Helsingin senaikainen kaupunkialue.

Keskeinen osa Kruununhaassa on empiretyylillä rakennettu Senaatintorin ympäristö sekä Pohjois-Esplanadin ja Aleksanterinkadun välinen alue. Kruununhaka (lempinimeltään Krunikka tai Kruna) on arvokkaiden instituutioiden kaupunginosa; siellä sijaitsevat muun muassa tuomiokirkko, Presidentinlinna, Valtioneuvoston linna, raatihuone, kaupungintalo, Suomen Pankki, Säätytalo, Ritarihuone, useat maineikkaat asianajotoimistot ja useat Helsingin yliopiston laitokset. Suomen tunnetuimpiin lukioihin kuuluva Sibelius-lukio sijaitsee Liisankadulla. Itärannalla on Pohjoissatama. Pohjoissatamassa sijaitsee pieni puistosaari nimeltä Tervasaari.


Pohjoisrannan satama-alue Katajanokalta kuvattuna. Kuva: (OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet)

Kruununhakaa palvelevat bussilinjat, joka päivä kulkeva 16 (Rautatientori-Kulosaari-Mustikkamaa) ja arkisin kulkeva linja 17 (Kruununhaka-Kamppi-Viiskulma) jolla alueen asukkaat pääsevät esimerkiksi Viiskulman terveysasemalle. Kruununhaan läntisintä ja eteläisintä osaa palvelee myös moni raitiolinja. Liisankatua ja Snellmaninkatua pitkin kulkevat raitiolinjat 1, 1A, 7A ja 7B sekä Senaatintorilta myös 2, 4 ja 5.

Kruununhaan nykyinen katuverkosto syntyi Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavassa vuonna 1812; ainoastaan eräät kaupunginosan eteläisimmät kadut olivat olemassa jo Ruotsin vallan aikana. Myös kadunnimet on annettu 1820–1830-luvuilla, ja vain muutamat kadut ovat saaneet uusia nimiä tämän jälkeen. Suuri osa kaduista on nimetty Romanovin keisarisuvun jäsenten mukaan, ja nimistö heijastelee muutenkin Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisten vuosikymmenien poliittista ilmapiiriä. Vanhimmat yhä käytössä olevat kadunnimet ovat Unioninkatu ja Liisankatu, jotka keisari Aleksanteri I vahvisti vierallessaan Helsingissä vuonna 1819.

Seuraavassa OHMYGOSSIP esittelee teille kuvat:





























































Kuvat: OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet