NordenBladet – Viime viikolla Tanskassa otettiin lennon aikana kiinni lentoyhtiö SAS:n lentoemäntä, joka oli käyttänyt alkoholia. Kyseessä on jo toinen vastaava lentoyhtiön henkilökuntaan liittyvä tapaus viimeisen kuukauden aikana.
Helmikuun lopussa sattui samankaltainen tapaus Tukholman Arlandan lentoasemalla, jossa lentoemäntä antoi positiivisen alkoholipuhalluskokeen. Viimeisin tapaus sattui viime viikolla Tanskassa tapahtuneen lennon aikana, minkä jälkeen poliisi puuttui tilanteeseen.
Lentoyhtiö SAS on vahvistanut olevansa tietoinen tapahtuneesta, mutta ei halua kommentoida yksityiskohtia henkilöstöä koskevien menettelyjen vuoksi. Asiaa tutkii edelleen poliisi.
”SAS:ssa työaikana on voimassa täydellinen nollatoleranssi alkoholin ja huumausaineiden suhteen. Suhtaudumme tapahtuneeseen erittäin vakavasti”, SAS:n viestintäpäällikkö Alexandra Lindgren Kaoukji sanoi sähköpostitse Aftonbladetille.
Ilmailusääntöjen mukaan humalassa työskentely on vakava rikkomus, joka vaarantaa lentoturvallisuuden ja johtaa välittömään työtehtävistä poistamiseen sekä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin.
Yleiskatsaus lentoyhtiö SAS:iin
SAS (Scandinavian Airlines) on Tanskan, Norjan ja Ruotsin yhteinen kansallinen lentoyhtiö, joka perustettiin vuonna 1946. Se on yksi Skandinavian suurimmista ja tunnetuimmista lentoyhtiöistä, ja sen tärkeimmät lentoasemat sijaitsevat Kööpenhaminassa, Tukholmassa ja Oslossa.
Verkosto: Tarjoaa laajan reittiverkoston Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.
Allianssi: SAS oli yksi Star Alliancen perustajajäsenistä, mutta siirtyi vuonna 2024 SkyTeam-allianssiin.
Painopiste: Yhtiö tunnetaan täsmällisyydestään ja korkeatasoisesta palvelustaan, mutta se on viime vuosina käynyt läpi laajoja taloudellisia rakennejärjestelyjä parantaakseen kilpailukykyään maailmanmarkkinoilla.
Pääkuva: Humalainen SAS:n työntekijä otettiin kiinni – jo toinen tapaus kuukauden sisällä. Karikatyyri (NordenBladet)
NordenBladet – Food Festival palaa kolmen vuoden tauon jälkeen Tangkrogeniin. Festivaaleja vauhdittaa elävä musiikki ja paikalla on enemmän showkeittiöitä, jotta festivaalivieraat saisivat lippurahoillaan sekä kulttuuri- että ruokaelämyksiä.
Festivaalien johtaja Anna Lund lupaa, että tapahtumassa tarjotaan entiseen tapaan hyvää ruokaa ja miellyttäviä elämyksiä, jotka auttavat tekemään Food Festivalista Tanskan suurimman ruokatapahtuman.
”Lähdemme motosta, että ruoka on liian kiehtovaa, että sitä ainoastaan syötäisiin”, sanoo Pohjois-Jyllannissa asuva Anna Lund.
Festivaalien tapahtuminen Århusissa ei ole sattumaa, sillä se on hyvin lähellä Tanskan aittaa ja ruokakomeroa, joka sijaitsee Itä-Jyllannissa ja joka on suuri raaka-aineen toimittaja tanskalaisten ruokapöytiin. Ruokafestivaaleilla on tiivis yhteistyö monen sadan yritteliään ruoantuottajan kanssa, jotka ovat ruokafestivaalien peruspilareita ja joita tapahtumassa voi tavata.
Katso video vuonna 2019 järjestetyistä Aarhusin Ruokafestivaaleista:
NordenBladedt – 20.000 ihmistä osallistui aikakauslehden Time Out kyselyyn, jossa tutkittiin, mitkä kadut ovat heidän mielestään maailman viihtyisimpiä.
Matkailijoita ja paikallisia tulvillaan oleva tanskalainen shoppailukatu Værnedamsvej Frederiksbergin laidalla valittiin vastausten perusteella viidenneksi.
”Elävine kukkineen, makeiskauppoineen, viinibaareineen, juustokauppoineen ja jopa ranskalaisine kouluineen tämä Tanskan pääkaupungin katu on kuin mini-Pariisi, vastanneet kuvailevat.
Ensimmäisen sijan sai Rue Wellington, joka on katu Kanadan Montrealissa. Rue Wellingtonia seurasivat Gertrude Street Melbournessa, Great Western Road Glasgow’ssa ja Yongkang Street Taipeissa.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Tanska on samantapaisessa luettelossa. Kesäkuussa elämäntapalehti Monocle nimesi Kööpenhaminan 25 asumiseen parhaan kaupungin joukkoon.
Alla olevista videoista näette, miltä tämä tanskalainen Værnedamsvej-katu näyttää:
NordenBladet – Tanska teki NATO:lle ehdotuksen lähettää Baltian alueelle turvallisuutta vahvistamaan 160 merisotilaan fregatti ja neljä F-16 -hävittäjää. Tanskan suurlähettilään Kristina Miskowiak Beckvardin mukaan kyseessä on vastaus Venäjän sotilainen keskittämiseen Ukrainan rajan tuntumaan.
Tanskan ilmavoimat on parhaillaan Baltian ilmapuolustusmissiolla Liettuan Šiauliassa, jonne suunnitellaan lähetettäväksi tammikuun lopussa lisäksi neljä F-16 -hävittäjää. Tanskan merivoimien fregatti saapuisi Itämerelle tammikuun keskellä kolmeksi kuukaudeksi.
”NATO otti tukitarjouksen vastaan myönteisesti. Tanskan parlamentissa on erittäin vahva tuki Tanskan panokselle Itämerellä. Me olemme toistuvasti osoittaneet tässä aiheessa yhtenäisyyttä ja näin luonnollisesti siksi, että se koskee meidän omaa turvallisuuttamme ja aluettamme”, sanoi Tanskan Viron suurlähettiläs Kristina Miskowiak Beckvard Viron TV:n uutislähetykselle ”Aktuaalne kaamera”.
Suurlähettilään mukaan askel on tarpeen NATO:n yhtenäisyyden osoittamiseksi ja vastapainoksi Venäjän aggressiiviselle toiminnalle rajan lähellä.
”Me olemme nähneet Venäjän aggressiivisen ja uhkaavan käyttäytymisen sekä nyt että myös Krimin alueella vuodesta 2014 lähtien, joten vahvistamme omaa puolustustamme. Me vastaamme Venäjän toimintaan. On luonnollista, että Tanska, joka on kiinnostunut turvallisuudestaan Itämerellä, meidän alueellamme, panostaa myös nyt”, suurlähettiläs sanoi.
NordenBladet —Henkilötunnuksen uudistamisen hankkeen yhteydessä toimiva työryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä henkilötunnuksen ja henkilötietojen väärinkäytön ehkäisemiseksi ja tunnistuskäytäntöjen parantamiseksi yhteiskunnassa.Työryhmän suositukset perustuvat keväällä 2021 tehtyyn taustaselvitykseen. Selvityksessä nousi esiin vahvan sähköisen tunnistamisen käytön runsas vaihtelu eri toimialojen ja asiointikanavien välillä. Erityisesti puhelinasioinnissa tunnistetaan asiakas usein heikosti. Lisäksi esille keskeisenä huomiona nousi Kela-kortin käyttö tunnistustilanteissa. Toimenpidesuosituksista pyydetään lausuntoja henkilötunnuksen uudistamista koskevien lakiluonnosten lausuntokierroksen yhteydessä. Lausuntoaika on 10.1.2022–4.3.2022. Toimenpiteiden mahdollisesta toteuttamisesta päätetään myöhemmin. Keskeiset työryhmän toimenpidesuosituksetVahvan sähköisen tunnistamisen lisääminen Työryhmä suosittelee, että vahva sähköinen tunnistaminen tai muu luotettava tunnistusmenettely on syytä ottaa käyttöön, mikäli matalamman tason tunnistustavat tai henkilötunnuksella yksilöiminen eivät ole riittäviä keinoja estää henkilötunnuksen ja muiden henkilötietojen väärinkäyttöön liittyviä riskejä. Tunnistus- ja luottamuspalvelulain mukaisesti vahvaa sähköistä tunnistamista tarjoavat Liikenne- ja viestintäviraston rekisteriin merkityt tunnistuspalvelut. Työryhmä katsoo, että vahva sähköinen tunnistaminen on henkilötunnuksen tunnistuskäytön korvaamisen näkökulmasta kestävin ja turvallisin ratkaisu. Valtio on kehittämässä passin ja henkilökortin rinnalle uutta digitaalista henkilöllisyystodistusta, joka mahdollistaisi henkilöllisyyden osoittamisen sekä fyysisessä että sähköisessä asioinnissa. Digitaalinen henkilöllisyystodistus poliisin myöntämänä asiakirjana tarjoaisi erilaisille palveluntarjoajille entistä joustavammat edellytykset henkilöllisyyden tarkistamiseen. Työryhmä katsoo, että on tärkeää tehdä uuden digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttöönotto palveluntarjoajille ja käyttö kansalaisille mahdollisimman helpoksi ja yhdenvertaiseksi.Kela-kortin ja henkilökortin tulevaisuusTyöryhmä suosittelee keskustelun avaamista Kela-kortin tunnistuskäyttöön liittyvistä tulevaisuuden suunnitelmista, henkilökortin ja Kela-kortin toiminnallisuuksien yhdistämisestä sekä henkilökortin yhdenvertaisesta saatavuudesta. Kela-kortin käyttö tunnistuskäytössä muodosti merkittävimmät selvityksessä esille nousseista riskeistä, sillä se voi väärin käytettäessä mahdollistaa esimerkiksi potilasturvallisuuden vaarantumisen tai lääkehoidon epäonnistumisen. Työryhmä katsoo kuitenkin, ettei tällä hetkellä ole käytettävissä tarpeeksi tietoa, jotta voitaisiin suositella esimerkiksi Kela-kortista kokonaan luopumista tunnistuskäytössä ja siirtymistä siltä osin henkilökortin käyttöön. Lisäselvitysten tekeminen ja vaikutusten arvioiminen ovat välttämättömiä ennen kuin voidaan tehdä uusia suosituksia. Erityisesti olisi selvitettävä, onko kansalaisryhmiä, joilla on esteitä henkilökortin saamiseksi taloudellisista tai muista syistä. Lainsäädännön kehittäminen ja tietosuojalain tarkasteluTyöryhmä suosittelee keskustelun avaamista lainsäädännön kehittämisestä ja tietosuojalain muuttamisen arvioimisesta. Tietosuojalainsäädännön selkeyttämisellä voitaisiin ehkäistä henkilötunnuksen käyttämistä tunnistamisessa.Työryhmä suosittelee lisäksi kattavan lainsäädännöllisen tarkastelun käynnistämistä toimialakohtaisesta sääntelystä, jossa toimijoita velvoitetaan henkilötunnuksen keräämiseen tai käyttämiseen joko yksilöinti- tai tunnistustarkoituksessa. Erityislainsäädännöllä tai viranomaisohjeistuksella olisi mahdollista täsmentää, mitkä tunnistustavat tai -tiedot ovat riittäviä henkilön tunnistamiseksi eri tilanteissa.Omien tietojen hallintaan liittyvä varoitusmerkintäTyöryhmä suosittelee, että väestötietojärjestelmään tehtävän varoitusmerkinnän käyttöönottoa ja yhteyttä positiiviseen luottotietorekisteriin selvitetään. Valmistelun yhteydessä on huomioitava merkinnän toiminnalliset tarpeet, ja mahdollisen säädösvalmistelun yhteydessä on tehtävä kattava vaikutusten arviointi.Varoitusmerkinnällä tarkoitetaan kansalaisen itse tekemää merkintää väestötietojärjestelmään omien tietojen kohdalle. Henkilö voisi tehdä merkinnän esimerkiksi, jos hän on hävittänyt henkilöllisyystodistuksensa tai jos hänen henkilötietojaan on päätynyt muista syistä vääriin käsiin. Vastaava merkintä otettiin käyttöön Tanskassa vuonna 2017. Varoitusmerkinnän vastaanottaminen ja hyödyntäminen olisi yrityksille ja muille organisaatioille vapaaehtoista. Varoitusmerkinnän avulla esimerkiksi luottoa tarjoava yritys voisi kiinnittää erityistä huomiota luotonhakijan henkilöllisyyden varmistamiseen. Mikäli merkintä otettaisiin käyttöön, tulisi viranomaisten antaa suosituksia organisaatioille mahdollisista toimenpiteistä. Myös kansalaisia tulisi ohjeistaa riittävästi merkinnän vaikutuksista. Ohjeiden laatiminen sekä viestintäTyöryhmä suosittelee, että käynnissä olevissa hankkeissa ja tulevissa hankkeissa arvioidaan tarvetta uusille henkilön tunnistamiseen liittyville toimialakohtaisille ohjeistuksille sekä nykyisten ohjeiden päivittämiselle ja varataan ohjeiden laatimiseen riittävät resurssit. Työryhmän mukaan luotettava tunnistusväline ei yksistään ratkaise ongelmia, jos sitä ei käytetä oikein. Taustaselvityksen perusteella monissa organisaatioissa on vaikeuksia erottaa henkilön yksilöintiä ja tunnistamista toisistaan.Työryhmä suosittelee, että henkilötunnuksen uudistamisen ja digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hankkeissa kiinnitetään huomiota yhtenäiseen viestintään ja viestitään myös tunnistuslain mukaisista vahvan sähköisen tunnistamisen palveluista. Työryhmä katsoo, että turvallisia tunnistuskäytäntöjä koskeva kansalaisviestintä on syytä liittää parhaillaan rakentuvasta palvelukokonaisuudesta viestimiseen (mukaan lukien henkilötunnuksen myöntäminen, tietovuodon uhrien palvelu ja digitaalinen henkilöllisyystodistus).
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on 16.12.2021 lähettänyt kunnille ja kuntayhtymille, Ahvenanmaan maakunnalle, aluehallintovirastoille sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) ohjauskirjeen, jossa tarkennetaan maahantulon terveysturvallisuustoimia suosittelemalla matkustajille ennakkotestausta sekä kotitestausta Suomeen saapumisen jälkeen sekä riskimaista saapuville terveystarkastuksia.Kaikille Suomeen saapuville henkilöille suositetaan ennakkotestiä 48 tuntia ennen Suomeen saapumistakotitestausta maahantulon jälkeenAluehallintovirastoille suunnattu ohjeistus Omikron-riskimaista saapuvilleKaikille matkustajille kohdistuvien suositusten lisäksi STM suosittelee aluehallintovirastoja tekemään tartuntatautilain 16 § nojalla päätökset pakollisista terveystarkastuksista kohdistuen riskialueilta saapuviin henkilöihin, joilla ei ole ennakkotestitodistusta.THL on arvioinut, että maita, joissa Omikron-koronavirusmuunnos on levinnyt, ovat Etelä-Afrikka, Botswana, Eswatini (Swazimaa), Iso-Britannia, Lesotho, Namibia, Nigeria, Norja, Tanska ja Zimbabwe.Päivityttävät tiedot Omikron-koronavirusmuunnoksen leviämisalueista (THL):Uusi huolestuttava koronavirusmuunnos omikron (B.1.1.529)Lisätietoa ja tarkat suositukset ohjauskirjeessä:Tartuntatautilain mukaiset toimenpiteet matkustajille, jotka ovat oleskelleet maissa, joissa on todettu B.1.1.529 koronavirusmuunnoksen leviämistä – Täydennys 1.12. annettuun ohjeeseen Kaikki STM:n antamat viranomaisohjeet on koottu verkkosivulle:STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa
NordenBladet —Yhteiskunnan siviilivalmius- ja varautumisasioista vastaavat ministerit tai heidän sijaisensa Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Suomesta tapasivat tänään etänä niin kutsutun Haga-yhteistyön merkeissä. Suomen sisäministeri Krista Mikkonen johti videokokousta, joka päätti Suomen vuoden 2021 Haga-puheenjohtajuuskauden.– Viime vuodet ovat osoittaneet, että Pohjoismaiden kykyä ehkäistä, hoitaa ja seurata erilaisia vakavia kriisejä ja onnettomuuksia on vahvistettava edelleen. Voimme oppia toisiltamme, sillä maillamme on pitkälti samanlaisia kokemuksia uhkista, riskeistä ja haavoittuvuuksista. Tehokas valmius rakennetaan näiden kokemusten pohjalta. Esimerkiksi ilmastonmuutos voi tulevina vuosina johtaa yhä äärimmäisempiin ja ennakoimattomiin tapahtumiin, Mikkonen sanoo.Haga-yhteistyö on Tanskan, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Suomen välistä poliittista yhteistyötä, jonka tavoitteena on edistää yhteiskunnan siviilivalmiutta ja varautumista koskevaa pohjoismaista yhteistyötä. Yhteistyö sai alkunsa vuonna 2009 Ruotsissa sijaitsevassa Haga slott -nimisessä kartanossa, jonka mukaan se on nimetty. Covid-19-pandemian hoidosta opitun hyödyntämistä käsitellään tulevina vuosinaSuomen puheenjohtajuuskaudella pohjoismaat ovat jatkaneet metsä- ja maastopaloja, CBRNE-uhkia ja hätäverkkoja koskevaa yhteistyötään. CBRNE-uhilla tarkoitetaan kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinuhkia sekä räjähteitä. Lisäksi on tehty tiiviimpää yhteistyötä operatiivisen tason toimijoiden kanssa ja valmisteltu heidän kanssaan Haga-yhteistyön tulevia painopisteitä vuosille 2022–2024. Tulevina vuosina on tarkoitus käsitellä covid-19-pandemian hoidosta opitun hyödyntämistä yhteiskunnan siviilivalmiudessa ja varautumisessa sekä ilmastonmuutokseen ja isäntämaatukeen liittyvissä kysymyksissä. Pohjoismainen siviili-sotilaallinen yhteistyö on vahvistunut kuluneen vuoden aikana, ja lokakuussa järjestettiin yhteinen Haga-Nordefco -kokous (Nordic Defence Co-operation) Helsingissä. Yhteiskunnan siviilivalmiuteen ja varautumiseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty kuluneen vuoden aikana useilla pohjoismaisilla foorumeilla, erityisesti Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja Pohjoismaiden neuvostossa. On tärkeää tehdä tarvittaessa yhteistyötä ja koordinoida näitä asioita päällekkäisen työn välttämiseksi. Kokouksen osanottajat sopivat jatkavansa yhteiskunnan siviilivalmiuteen ja varautumiseen liittyvän pohjoismaisen yhteistyön vahvistamista ja kehittämistä Islannin puheenjohtajuuskaudella vuonna 2022.
NordenBladet —Valtioneuvosto on 10. joulukuuta 2021 valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan hankintasopimuksen Yhdysvaltojen hallinnon kanssa Suomen seuraavasta monitoimihävittäjästä. Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaava monitoimihävittäjä on Lockheed Martin F-35A Lightning II.Hankintaan kuuluu 64 F-35A Block 4 -monitoimihävittäjää, mittava ja monipuolinen olosuhteisiimme mukautettu aseistus sekä tarvittavat koulutus- ja ylläpitoratkaisut, muut liitännäiset järjestelmät sekä ylläpito- ja huoltopalvelut vuoden 2030 loppuun.HX-hankkeen tarjouskilpailun arvioinnissa F-35 täytti huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueiden vaatimukset. Sotilaallisen suorituskyvyn vertailussa F-35-kokonaisjärjestelmä oli paras. F-35:n taistelu-, tiedustelu- ja selviytymiskyvyt olivat HX-tarjouksista parhaat.F-35:n käyttö- ja ylläpitokustannukset mahtuvat annettuun kustannuskehykseen, ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien normaaleilla resursseilla. Hankintaprosessin aikana on kyetty sopimaan useista Suomen näkökulmasta ratkaisevista huoltovarmuuden erityisvaatimuksista ja merkittävästä teollisesta yhteistyöstä, jotka liittyvät erityisesti itsenäiseen toimintakykyyn poikkeusoloissa.F-35-ohjelma on monikansallinen ja koneen käyttäjäyhteisö on laaja. Järjestelmä on käytössä useissa Euroopan maissa kuten lähialueellamme Norjassa ja Tanskassa.Nykyinen Hornet-kalusto poistuu käytöstä suunnitellusti vuodesta 2025 alkaen. Ensimmäiset suomalaiset F-35-hävittäjät otetaan Ilmavoimien käyttöön vuonna 2025 osana Yhdysvalloissa järjestettävää suomalaisen henkilöstön koulutusta. Ensimmäiset F-35-koneet toimitetaan Suomeen vuonna 2026. Suomessa F-35-järjestelmä korvaa Hornet-kaluston hävittäjälennostoissa vuosina 2028 ja 2030.HX-hankkeen tarjouskilpailuHornetin suorituskyvyn korvaava HX-hanke käynnistettiin vuonna 2015 puolustusministerin päätöksellä ja sitä seuranneella tietopyynnön lähettämisellä. HX-hankkeen varsinainen tarjouskilpailu käynnistyi vuonna 2018 alustavan tarjouspyynnön lähettämisellä Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille. Tarjouskilpailun tavoitteena oli rakentaa kunkin tarjoajan kanssa vaatimukset täyttävä kokonaisratkaisu, joka tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta parhaan mahdollisen suorituskyvyn Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaajaksi 2030-luvun toimintaympäristössä sekä HX-järjestelmän elinkaaren aikana.HX-hankkeen tarjouskokonaisuudet rakentuivat seuraavien hävittäjäjärjestelmien ympärille: Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 ja Saab Gripen.Tarjousten arviointiPuolustusvoimien logistiikkalaitos vastaanotti huhtikuun 2021 loppuun asetettuun määräaikaan mennessä lopulliset ja sitovat tarjoukset kaikilta viideltä HX-tarjoajalta. Tarjoukset arvioitiin HX-hankkeen tarjouspyynnön, päätösmallin ja arviointikäsikirjan mukaisesti valintapäätösesityksen muodostamiseksi.Tarjouskilpailu perustui neljään päätösalueeseen: sotilaalliseen suorituskykyyn, huoltovarmuuteen, teolliseen yhteistyöhön ja kustannuksiin. Kun tarjoaja läpäisi huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet, se eteni lopulliseen sotilaallisen suorituskyvyn vertailuun, jossa tarjotut ratkaisut asettuivat paremmuusjärjestykseen.Puolustusvoimat evaluoi tarjottujen kokonaisratkaisujen suorituskyvyn kolmessa vaiheessa testitapahtumissa todennettujen suoritusarvojen pohjalta. Viimeisessä vaiheessa kunkin tarjotun HX-järjestelmän sotilaallisen suorituskyvyn tehokkuus evaluoitiin perusteellisessa ja pitkäkestoisessa, simuloinnein tuetussa sotapelissä. Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustui sotapelien tuloksiin ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista.F-35-järjestelmän menestyminen tarjouskilpailussaHX-tarjouskilpailussa F-35 läpäisi huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet. F-35-ratkaisu saavutti arvioinnissa sotilaallisen suorituskyvyn osalta suurimman operatiivisen vaikuttavuuden ja parhaan kehityspotentiaalin.HuoltovarmuusF-35-ratkaisu täyttää Suomen kansallisen huoltovarmuuden vaatimukset. Järjestelmän ylläpito perustuu F-35:n globaalista ylläpitojärjestelmästä muokattuun, kotimaiset huoltovarmuusvaatimukset täyttävään ratkaisuun. Kriittiset huoltovalmiudet luodaan Puolustusvoimien ja kotimaisen teollisuuden organisaatioihin. Ratkaisu sisältää Suomeen rakentuvat huoltokyvyt, yksinomaan Suomen kansallisessa hallinnassa olevat poikkeusolojen varaosat ja vaihtolaitteet sekä osallistumisen monikansalliseen huoltoverkostoon.KustannuksetAnnettuun rahoituskehykseen sovitettu F-35-ratkaisu oli kustannustehokkain. F-35 oli hankintahinnaltaan edullisin, kun huomioidaan kaikki tarjoukseen kuuluvat osuudet. Järjestelmän käyttö- sekä ylläpitokustannukset alittavat asetetun 254 miljoonan euron vuosittaisen kustannusrajan. F-35:n operointi ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien resursseilla.Mikään tarjouksista ei ollut merkittävästi muita edullisempi käyttö- ja ylläpitokustannuksiltaan.Teollinen yhteistyöF-35:n teollisen yhteistyön tarjous oli laadullisesti ja sisällöllisesti vaatimukset täyttävä. Tarjouksen teollisen yhteistyön pääpaino on suorassa teollisessa yhteistyössä, joka luo merkittäviä itsenäisiä huoltokykyjä. Teollisen yhteistyön ratkaisu luo huoltovarmuuden näkökulmasta vakuuttavaa osaamista kotimaiseen teollisuuteen ja on kansantaloudellisesti merkittävä.Keskeisimmät teollisen yhteistyön projektit ovat laajamittainen F-35-eturunkojen valmistaminen Suomessa myös muille käyttäjille, rakennekomponenttien tuotanto sekä laitteiden testaus- ja huoltokyky. Lisäksi Suomeen tarjotaan moottoreiden loppukokoonpanoprojektia Ilmavoimien koneisiin.Teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on 4500 henkilötyövuotta ja välillinen 1500 henkilötyövuotta.Teollisen yhteistyön sopimus solmitaan puolustusministeriön sekä Lockheed Martinin ja moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn välillä.Sotilaallinen suorituskykyF-35-järjestelmän suorituskyky oli toimintaympäristössämme ja asetetuilla vaatimuksilla vaihtoehdoista paras. Kokonaisjärjestelmän ja koneen kyvyt taisteluun, tiedusteluun ja selviytymiseen ovat parhaat. F-35 oli vertailun paras tai jakoi parhaan tuloksen kaikissa tehtäväalueissa ja sai parhaan kokonaistuloksen. Esitettävällä F-35-ratkaisulla on mahdollista täyttää määritetyt tehtävät riittävällä tasolla tulevaisuuden toimintaympäristön vaatimukset huomioiden. Hyvään tulokseen vaikutti osaltaan tarjouksen kone- ja asemäärä. Suorituskyky on saatavissa käyttöön suunnitellussa aikataulussa.F-35-ratkaisu tuottaa merkittävää suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle ja parantaa puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. F-35A kykenee toimimaan aloitteellisesti vastailmaoperaatioissa sekä muodostamaan ja jakamaan tarvittavan tilannekuvan ja maalitiedon, minkä ansiosta F-35 kykenee parhaiten tukemaan myös maa- ja merioperaatioita. F-35-hävittäjän vaikuttamiskyky ilmaan, maalle ja merelle oli vertailun paras. Häive- ja muut ominaisuudet, kuten sensorit ja verkostotoiminta, tukevat F-35-hävittäjän selviytymiskykyä taistelussa. F-35-monitoimihävittäjässä on suurin sisäinen polttoainekapasiteetti ja kaikki sensorit kiinteästi asennettuina, jolloin erillisiä maalinosoitus- tai lisäpolttoainesäiliöitä ei tarvita.F-35-järjestelmän teknologinen ratkaisu on kestävä ja kehityspotentiaali on tarjotuista ratkaisuista paras. Sen kehittäminen on turvattu koko suunnitellulle käyttöajalle 2060-luvulle asti.HankintakokonaisuusHankinnan kohteena on 64 F-35A-monitoimihävittäjää uusimmassa Block 4 -konfiguraatiossa. Hankinta kattaa monitoimihävittäjien aseistuksen. F-35 tarjoukseen sisältyivät seuraavat asetyypit: AMRAAM, Sidewinder, SDB I ja II, JDAM-perheen aseistus, JSM ja JASSM-ER. Asepaketti tarkentuu hankintaprosessin aikana ottaen huomioon muun muassa uusimpien asetyyppien saatavuuden ja toimintaympäristön kehityksen. Asekokonaisuus hankitaan hankkeen rahoituksen käyttöoikeuden aikana vuoden 2035 loppuun mennessä. Optimoiduilla asehankinnoilla maksimoidaan järjestelmän suorituskyky Suomen toimintaympäristössä ja turvataan F-35-järjestelmän elinkaari mahdollisimman pitkälle ajalle.Hävittäjäjärjestelmän hankintaan ja sen käyttämiseen liittyy myös merkittävä määrä muita tuotteita ja palveluja, jotka hankitaan samassa yhteydessä. Näitä ovat ylläpitojärjestelmä sisältäen testilaitteet, työkalut, vaihtolaite- ja varaosapalvelut, sekä tietojärjestelmät, koulutusjärjestelmät ja -palvelut, tehtävätukijärjestelmät ja niihin liittyvät palvelut sekä käytettävään Yhdysvaltojen hallinnon FMS-hankintamenettelyyn liittyvät hallinnointipalvelut. Lisäksi hankintakokonaisuuteen sisältyvät kaluston ylläpitomaksut vuosille 2025-30.Hankinnan rahoitusHX-hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa. Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan. Siirtomäärärahalla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää.Hankinnan valmisteluun on myönnetty 21 miljoonaa euroa vuosina 2016-2021.Hankinnan kustannuksetNyt tehtävä hankinta on arvoltaan noin 8,378 miljardia euroa. Monitoimihävittäjien osuus summasta on 4,703 miljardia euroa ja ilmataisteluohjusten AMRAAM ja Sidewinder osuus 754,6 miljoonaa euroa. Huoltovälineet, varaosat ja vaihtolaitteet, koulutusvälineet, muut hankittavat järjestelmät ja palvelut sekä vuosien 2025-2030 ylläpito maksavat yhteensä 2,920 miljardia euroa.Suomessa rakennetaan operointi-, lentokone- ja varastotiloja sekä kiitotierakenteita ja muuta infrastruktuuria hankittavalle järjestelmälle. Muutokset perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin turvallisuusvaatimuksiin. Kiinteistörakentamisen, johtamisjärjestelmien yhteensovittamisen, teollisen yhteistyön seurannaisvaikutusten, henkilöstön palkkamenojen ja muiden projektikustannusten kustannus on yhteensä 777 miljoonaa euroa. Myöhemmin tehtäviä sopimuksia ja sopimusmuutoksia varten on varattu 823,8 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan kokonaissuorituskyvyn rakentamiseksi lopullisen, optimoidun asepaketin hankintaan ja sillä myös osaltaan hallitaan tulevia sopimusmuutoksia. Osa aseistuksesta hankitaan myöhemmin lentokoneiden toimitusaikatauluun sovitettuna.HX-hankkeen toteutusPuolustusvoimien strategiseen suunnitteluun sisältyvissä puolustusjärjestelmän kehittämisen tutkimuksissa on osoitettu, että monitoimihävittäjällä on keskeinen rooli ja vastuu 2030-luvun toimintaympäristöön sovitetussa puolustusjärjestelmässä. HX-hanke on perustettu korvaamaan nykyiset monitoimihävittäjät uusilla ja vuodesta 2015 lähtien se on työskennellyt Suomelle parhaan HX-ratkaisun löytämiseksi.HX-hankkeen valmistelussa ja arvioinneissa on hyödynnetty parasta mahdollista kansallista ja kansainvälistä asiantuntemusta. Työhön on kohdennettu eri vaiheissa 100-200 henkilöä, joilla on laaja-alaista osaamista. Pääesikunta johtaa kehittämisohjelmissa olevien hankkeiden etenemistä ja laadunvalvontaa. HX-hankintaprosessin laatua on varmennettu sisäisellä ja ulkoisella laadunvarmistuksella. Ulkopuolisena laadunvarmistajana on toiminut Deloitte Oy. Ulkoisen laadunvarmistuksen tehtävänä oli saada puolustushallinnon ulkopuolisen ja riippumattoman tahon vahvistus hankintaprosessin tasapuolisuudesta, järjestelmällisyydestä ja jäljitettävyydestä. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastussuunnitelmansa mukaisesti tarkastanut hanketta ja antanut tarpeellisiksi katsomansa suositukset.
NordenBladet —Koulutuksesta, nuorisosta, kulttuurista, audiovisuaalialasta ja urheilusta vastaavat EU:n ministerit kokoontuvat Brysselissä 29.-30. marraskuuta keskustelemaan digikoulutuksesta ja -taidoista, nuorten osallistumisen kannalta mielekkäästä kansalaistoiminnasta, arkkitehtuurista, eurooppalaisen media- ja audiovisuaalisen sisällön saatavuudesta ja kilpailukyvystä sekä urheilun eurooppalaisesta mallista.Suomen valtuuskuntaa johtavat opetusministeri Li Andersson ja tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen. Koulutus- ja nuorisoasiat käsitellään 29.11. ja kulttuuri- ja urheiluasiat 30.11.KoulutusNeuvosto hyväksyy suosituksen monimuoto-oppimisesta perus- ja toisella asteella. Samalla on tarkoitus hyväksyä päätöslauselmat uudesta aikuiskoulutusohjelmasta ja eurooppalaisen koulutusalueen hallintomallista. Kokouksen aiheena on myös käynnistää unionin ja jäsenmaiden välinen digikoulutusta ja -taitoja koskeva vuoropuhelu. Suomen näkemyksen mukaan digitalisaatioon liittyvät kysymykset koulutusta koskien tulisi ottaa EU:n asialistalle vahvemmin. Digitaalisia perustaitoja ja osaamista läpi yhteiskunnan ja ihmisen elinkaaren tulisi vahvistaa.NuorisoNeuvosto hyväksynee päätelmät EU:n nuorisostrategian täytäntöönpanosta (2019-2021), EU:n nuorisodialogista ja EU:n nuorisostrategian työsuunnitelmasta 2022-2024. Lisäksi neuvosto hyväksynee päätelmät nuorten kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista. KulttuuriNeuvosto hyväksynee päätelmät kulttuurista, korkeatasoisesta arkkitehtuurista ja laadukkaasta rakennetusta ympäristöstä Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen keskeisinä osina. Lisäksi neuvosto hyväksynee päätelmät eurooppalaisen media- ja audiovisuaalisen sisällön saatavuuden ja kilpailukyvyn lisäämisestä. Ministerit käyvät lisäksi keskustelun kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriperintöoikeuksista kestävän kehityksen ja Euroopan tulevaisuuden yhteydessä. Suomi on sitoutunut kulttuuriperintöön liittyvien oikeuksien edistämiseen ja valmistelee parhaillaan ensimmäistä kulttuuriperintöstrategiaa. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen myös esittelee ministerikollegoilleen Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -suunnitelmat.UrheiluNeuvosto hyväksynee päätöslauselman urheilun eurooppalaisen mallin keskeisistä piirteistä sekä päätelmät elinikäisestä liikunnasta. Ministerit käyvät myös periaatekeskustelun urheilijoiden kaksoisurista. Muissa asioissa Tanska toivoo jäsenmaiden tukea yhteispohjoismaiselle julkilausumalle, jonka aiheena on hyvä hallinto, läpinäkyvyys ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen kansainvälisissä urheilujärjestöissä. Urheiluministerit myös käyvät epävirallisen lounaskeskustelun urheilun tulevista haasteista.Kokousaineistoja on saatavilla EU:n neuvoston viralliselta verkkosivustolta EYCS (koulutus ja nuoriso), 29.11.2021 ja EYCS (urheilu ja kulttuuri), 30.11.2021.Kokouksien julkisia osuuksia voi seurata ministerineuvoston verkkosivuilla.
NordenBladet —Suomi liittyi kansainvälisen E3F-koalitioon (The Export Finance for Future -Coalition) sen 24.11.2021 pitämässä kokouksessa. Tämä ”Tulevaisuuden vientirahoituskoalitio” on osa ilmaston lämpenemisen vastaista strategiatyötä, jolla ohjataan rahoitusta kestäviin projekteihin ja määritetään sopivimmat toimet luopua vientirahoituksesta hankkeissa, jotka eivät ole kestävän kehityksen mukaisia.Strategian ytimessä on keväällä 2021 perustetun koalition periaatejulistus, jonka alkuperäisinä allekirjoittajina olivat Tanska, Ranska, Saksa, Espanja, Ruotsi, Alankomaat ja Iso-Britannia. Tänään pidetyssä konferenssissa allekirjoittajiin liittyivät myös Suomi, Belgia ja Italia.Julistuksella tunnustetaan kaupan ja vientirahoituksen merkitys ilmastoneutraaliuden ja kestävien projektien edistäjänä, ja varmistetaan valtioiden rahoituspolitiikan yhdenmukaisuus Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Tavoitteena on tukea vientitalouden muutosta kansallisesti ja kansainvälisesti sekä edistää yhteneväisten kansainvälisten standardien kehittämistä. Julistuksen allekirjoittamalla maat sitoutuvat konkreettisiin toimiin vientirahoituksesta luopumiseksi projekteissa, jotka eivät tue ilmastotavoitteita.”Suomen kunnianhimoinen tavoite on olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Allekirjoitimme Glasgow´ssa COP26-julkilausuman kansainvälisestä julkisesta tuesta puhtaan energian siirtymiselle. Ja nyt olemme erittäin iloisia voidessamme liittyä E3F-koalitioon ja sen toisen huippukokouksen julkilausumaan, totesi E3F-kokouksessa Suomea edustanut elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Jukka Ihanus.”E3F-aloite on tervetullut, sillä meidän on tiivistettävä keskustelua ilmasto- ja vientirahoituksesta, Odotamme, että tämä johtaa myös laajempaan keskusteluun OECD:n puitteissa, mikä loisi yhteisiä rahoituksen pelisääntöjä. On aivan selvää, että viennin rahoituksen ilmastokysymyksiä on käsiteltävä eri näkökulmista, mukaan lukien vihreisiin rahoitustoimiin kannustaminen ja raportointi”, Ihanus totesi.Tänään pidetyssä kokouksessa koalitio käsitteli erityisesti Glasgow´n ilmastokokouksen tuloksia. Erityisesti noteerattiin julkilausuma kansainvälisestä tuesta puhtaan energian siirtymälle. Se sisältää julkisen tuen lopettamisen fossiilisten polttoaineiden kauppa- ja vientirahoitukseen vuoden 2022 loppuun mennessä tietyin poikkeuksin. Keväällä annettua julistusta täydennettiin tavoitteella, jossa osallistujavaltiot sitoutuvat rahoituksen ohjaamiseen kestäviin projekteihin ja määrittelevät kansallisesti sopivimmat tavat luopua vientirahoituksesta hankkeissa, jotka eivät ole kestävän kehityksen mukaisia.
