NordenBladet — Suomi jälleen EU:n digivertailun kärkisijoille
Suomi on sijoittunut toiseksi Euroopan unionin digitalisaatiovertailussa. Euroopan komission vuotuinen digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) kuvaa kunkin EU-maan digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä. Suomi on ollut jo useita vuosia listan kärkisijoilla ja kahtena edeltävänä vuonna vertailussa ensimmäinen.DESI-vertailussa maksimipistemäärä on 100. Suomen pistemäärä on tänä vuonna 67,1. Suomen pistemäärä on merkittävästi suurempi kuin EU-maiden keskiarvo, joka on 50,7. Ensimmäiseksi vertailussa sijoittui tänä vuonna Tanska. Suomen jälkeen seuraaville sijoille digivertailussa sijoittuivat Ruotsi, Alankomaat, Irlanti, Malta ja Viro.Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä pitää Suomen jatkuvaa menestystä vertailussa merkkinä onnistuneista hallinnonalojen rajat ylittävistä digitalisaatioponnistuksista sekä halusta luoda kestävää ja yhdenvertaista tulevaisuutta teknologian ja tiedon avulla. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. ”Tulos osaltaan vahvistaa sitä, että Suomi on Euroopan terävintä kärkeä digitalisaatiossa. Työtä tämän aseman säilyttämiseksi on edelleen syytä tehdä määrätietoisesti, ja erityisen tärkeää on huolehtia, että kehitys hyödyttää suomalaisia laajasti, eikä syrjäytä ketään. Oman ministeriryhmän perustaminen digitalisaatiokysymyksille sekä valtioneuvoston uusi digitoimisto ovat hyviä esimerkkejä tehdyistä toimenpiteistä, joilla vahvistetaan valtionhallinnon kykyä tukea yhteiskunnan eri sektoreiden digitalisaatiokehitystä”, sanoo julkisen hallinnon digitalisaatiosta vastaava kuntaministeri Sirpa Paatero.”Oli korkea aika tiivistää digitalisaation johtamista ja käynnistää välittömästi Suomen digikompassin laatiminen. Suomen verrokkimaat panostavat datatalouteen aiempaa enemmän. Haluamme olla teknologian, sovelluskehityksen ja digipalveluiden suunnannäyttäjä”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka, joka on uuden ministeriryhmän ensimmäinen puheenjohtaja digitalisaatioasioissa.DESI-indeksi seuraa EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä neljällä osa-alueella, jotka ovat siirtoyhteydet, inhimillinen pääoma (mm. digitaidot), digiteknologian käyttö yrityksissä sekä digitaaliset julkiset palvelut. Suomen sijoitus vaihtelee eri osa-alueilla, mutta yhteenlaskettuna Suomi on vertailussa toinen.Suomi kehittyi kaikilla vertailun osa-alueillaMaaraportin mukaan Suomi erottuu hyvillä arvioilla erityisesti inhimillisen pääoman, yritysten digiteknologian käytön sekä digitaalisten julkisten palveluiden kategorioissa. Erot vertailun kärkimaiden välillä ovat pieniä. Aiempiin vuosiin nähden Suomi on kehittynyt kaikilla vertailun osa-alueilla. Suomen sijoitusta vertailussa laskivat verkkoyhteydet ja erityisesti kiinteiden verkkojen levinneisyys. Vahvuudeksi maaraportissa tunnistettiin mobiiliverkot, mutta erityisesti haasteeksi todettiin haja-asutusalueiden kiinteät verkot. Lisäksi esille nousi muun muassa suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten monia muita maita vähäisempi verkkokaupan hyödyntäminen. Tulokset tullaan huolella analysoimaan ja ottamaan huomioon Suomen digitaalisessa kompassissa, josta digitalisaation, datatalouden sekä julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä päätti ensimmäisessä kokouksessaan. Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän tehtävänä on ohjata digitalisaation, tieto- ja teknologiapolitiikan sekä datatalouden kehittämistä sekä koordinoida näihin liittyviä toimenpiteitä ja tilannekuvaa.Ministerityöryhmän puheenjohtajana toimii julkista hallintoa koskevissa asioissa kuntaministeri Sirpa Paatero. Muissa asioissa puheenjohtajana toimii maaliskuun 2022 loppuun saakka liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja sen jälkeen elinkeinoministeri Mika Lintilä syyskuun 2022 loppuun. Tämän jälkeen ministeri Paatero toimii loppukauden puheenjohtajana kaikissa asioissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi 11.11.2021 Suomen osallistumisen Interreg Baltic Sea Region -ohjelmaan, joka on yksi Euroopan alueellisen yhteistyön (Interreg) ohjelmista. Ohjelmalla on keskeinen rooli EU:n Itämeri-strategian toteuttamisessa.Ohjelman tavoitteena on edistää kansainvälisellä yhteistyöllä innovatiivisia, vesistöjä suojelevia ja ilmastoneutraaleja ratkaisuja Itämeren alueella. Tavoitteeseen päästään muun muassa luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia digitalisaatiota hyödyntäen, sekä kehittämällä ja toteuttamalla uusia ratkaisuja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkoitus on myös tukea ja koordinoida yritysten ja kansalaisyhteiskunnan aloitteita kiertotalouden edistämiseksi.Ohjelma on osa EU:n alue-ja rakennepolitiikan ohjelmakautta 2021–2027 ja sitä osarahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Ohjelman kokonaisrahoitus on yhteensä 313,6 miljoonaa euroa, josta EU-rahoitus on 250,9 miljoonaa euroa.EU-maista Interreg Baltic Sea Region -ohjelmaan osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Saksa. EU:n ulkopuolisista maista ohjelmaan osallistuvat Norja ja Venäjä, mahdollisesti myös Valko-Venäjä.Ohjelma on valmisteltu osallistuvien maiden ja alueiden yhteistyönä. Kaikkien ohjelmaan osallistuvien maiden tulee hyväksyä ohjelma kansallisesti, jonka jälkeen ohjelma lähetetään Euroopan komission hyväksyttäviksi.    Kokonaisuudessaan Suomi osallistuu yhteentoista Interreg-ohjelmaan, joista seitsemän on jo hyväksytty. Valmistelussa olevien kolmen ulkorajoilla toteutettavan Interreg-ohjelman (Kolarctic, Karelia ja South-East Finland – Russia) osalta kansallinen hyväksymisprosessi käynnistetään alkuvuodesta 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on mukana kuudessa Glasgow’n ilmastokokouksen liikennealoitteessa. Maat sitoutuvat vähentämään liikenteen päästöjä maalla, meressä ja ilmassa. Suuri osa julistuksista julkaistaan ilmastokokouksen liikennepäivänä 10.11.2021.Liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö tiedottavatLiikenne ei ole ilmastokokouksen varsinaisella asialistalla, mutta etenkin kokouksen isäntämaa Ison-Britannian aloitteesta maat sopivat monista liikennealoitteista. Siten liikenne on kokouksessa näkyvämmässä roolissa kuin aiemmissa ilmastokokouksissa.”Julistukset ovat selvä viesti siitä, että yhä useampi maa aikoo vaiheittain vapautua fossiilisista polttoaineista, oli kyseessä tie-, meri- tai lentoliikenne. Glasgow’n sitoumukset ovat linjassa Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden kanssa. Julistukset vahvistavat Suomen roolia korkean teknologian maana, joka kehittää ilmastoystävällisiä ratkaisuja liikenteeseen”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.”Liikenteen päästövähennykset ovat kriittisiä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta. Julistukset kirittävät kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ja myös kansallisia toimia. Suomelle on tärkeää, että löydämme keinot hiilettömään meriliikenteeseen, koska olemme käytännössä saari”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Uudet henkilö- ja pakettiautot päästöttömiksi vuoteen 2035 mennessäIlmastokokouksessa julkaistaan uusia päästöttömiä ajoneuvoja koskeva julkilausuma. Allekirjoittajamaat Suomi mukaan lukien sitoutuvat edistämään tavoitetta, jonka mukaan kaikki myytävät uudet henkilö- ja pakettiautot ovat päästöttömiä vuoteen 2035 mennessä tai aiemmin. Julistuksessa päästöttömällä ajoneuvolla tarkoitetaan autoa, joka ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä pakoputkenpäästä mitattuna.Julkilausuma on linjassa Euroopan komission 15.7.2021 julkistaman 55-valmiuspaketin kanssa. Komissio on ehdottanut uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvojen kiristämistä. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että autonvalmistajien kannattaisi vuonna 2035 valmistaa ainoastaan päästöttömiä henkilö- ja pakettiautoja.Uusista raskaan liikenteen ajoneuvoista 30 prosenttia päästöttömiä 2030 mennessäRaskaan liikenteen osalta maat allekirjoittavat yhteistyöpöytäkirjan. Tavoitteena on, että vähintään 30 prosenttia kaikista uusista myydyistä raskaan liikenteen ajoneuvoista olisi päästöttömiä vuonna 2030. Lisäksi allekirjoittajamaat pyrkivät siihen, että kaikki uudet raskaat hyötyajoneuvot olisivat nollapäästöisiä vuonna 2040. Aloite koskee sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Pöytäkirjassa päästöttömällä ajoneuvolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on päästötön pakoputkenpäästä mitattuna eli sähkö- ja vetyautoja. Pöytäkirja tukee Suomen akku- ja sähköautoklusterin kehitystä. Tavoitteen saavuttamista seurataan vuosittain.Lisäksi Suomi lähtee mukaan tieliikenteen sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuria koskevaan aloitteeseen, jossa sitoudutaan nopeuttamaan infrastruktuurin rakentamista. Latausinfrastruktuuri on ehdoton edellytys, jotta liikenne sähköistyy ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.Kansallisesti myös biokaasu on tunnistettu tärkeäksi käyttövoimaksi siirtyessä pois tieliikenteen fossiilisista polttoaineista. Biokaasu on sen elinkaaripäästöt huomioiden ilmastoystävällinen ja kiertotaloutta edistävä vaihtoehto.  Meriliikenteeseen hiilettömiä reittejäClydebank-julistus kannustaa tekemään pioneerityötä ja kehittämään kokonaan kasvihuonekaasupäästöttömiä merikuljetusyhteyksiä malliksi maailmalle. Julistus on nimetty skotlantilaisen telakka- ja satamakaupungin mukaan.Valtiot voivat tunnistaa potentiaalisia kuljetusyhteyksiä, ja yhdessä satamien ja varustamoiden kanssa kehittää innovatiivisia julkisen ja yksityisen sektorin malliratkaisuja. Julistuksella pyritään tukemaan kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n päästövähennystoimia ja osoittamaan, että joillakin merireiteillä voidaan operoida kokonaan fossiilittomasti jo lähivuosina.Suomessa ei ole vielä täysin hiilettömiä merireittejä. Aluksissa käytetään yhä enemmän esimerkiksi biopolttoaineitasekoitteita ja niissä on hybridiratkaisuja, jolloin alus kulkee osin sähköllä. Lisäksi Suomessa on maantielautta- ja yhteysalusreittejä, joita on lähivuosina mahdollista sähköistää yhä laajemmin. Suomi on mukana myös Tanskan alulle panemassa julistuksessa, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästötön merenkulku vuoteen 2050 mennessä. Vastaavasta Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tavoitteen kiristämisestä on tarkoitus neuvotella IMO:n meriympäristön suojelukomitean istunnossa marraskuun lopulla. Tähtäimessä ilmailun nettonollapäästöt 2050 mennessäEU:n yhteisen kannan mukaisesti Suomi tukee julkilausumaa, joka kirittää ilmailun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen asteittain. Julkilausuman mukaan tähdätään siihen, että kansainvälisessä lentoliikenteessä hiilidioksidipäästöjen nettonollatavoite saavutetaan vuoteen 2050 mennessä. Tavoite edesauttaa sitä, että maailman keskilämpötilan nousu pysähtyisi 1,5 asteeseen. Julkilausumassa tunnistetaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n rooli ja tavoitteiden saavuttamista onkin edistettävä ICAO:n kautta. Esimerkiksi on pyrittävä siihen, että kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen kompensointijärjestelmä Corsia on mahdollisimman tehokas. Tärkeä välietappi on ICAO:n yleiskokous vuonna 2022. Lisäksi julkilausumassa maat sitoutuvat kehittämään ja ottamaan käyttöön kestäviä lentopolttoaineita. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen isännöi pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordefco) ministerikokouksen Kirkkonummen Majvikissa 9.-10.11.2021. Kokoukseen osallistuvat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusministerit.
Ministerit keskustelevat Suomen puheenjohtajakauden tuloksista, työn etenemisestä kuluvan vuoden aikana ja alueellisesta turvallisuustilanteesta.
Puolustusministereiden on myös määrä käydä tutustumassa Rannikkoprikaatin toimintaan Upinniemessä.
Puolustusministeri Kaikkosella on lisäksi kahdenvälinen kokous Norjan uuden puolustusministerin, Odd Roger Enoksenin kanssa.
Lisätietoa kokouksista antaa puolustusministeriössä erityisasiantuntijat Anton Staffans (Nordefco), puh. 0295 140 053, ja Johanna Hämäläinen (Suomi-Norja-yhteistyö), puh. 0295 140 086, sekä kokouksen viestintään liittyen viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. 0295 140 123.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Iso-Britannian Glasgow’ssa 31.10.-12.11. Yksi ilmastokokouksen keskeisistä teemoista on sopeutuminen ja sen rahoittaminen erityisesti kehittyvissä maissa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten vähiten kehittyneet maat ja köyhimmät ihmiset, vaikka näiden vaikutus ilmastonmuutokseen on kaikkein pienin.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari osallistuu videotervehdyksillä Sopeutumisrahasto Adaptation Fundin sekä REAP:in (Risk-informed Early Action Partnership) sivutapahtumiin. COP26:ssa Suomi julkistaa 30 miljoonan euron rahoituspaketin uusille hankkeille kehittyvien maiden sää- ja ennakkovaroituspalvelujen kehittämiseen. Yhteistyö meteorologian alalla on tärkeä osa Suomen sopeutumisrahoitusta. Käynnissä olevat hankkeet hyödyttävät välillisesti lähes 300 miljoonaa ihmistä parantamalla sää- ja ennakkovaroituspalveluita.Adaptation Fundin sivutapahtumassa julkistetaan Suomen seitsemän miljoonan euron tuki rahastolle. Rahasto on YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) alainen virallinen rahoitusmekanismi, joka rahoittaa kehitysmaiden haavoittuvien yhteisöjen sopeutumista ilmastonmuutokseen. Yli 31 miljoonaa ihmistä on tähän mennessä hyötynyt sen rahoittamista hankkeista, jotka keskittyvät mm. ilmastokestävään maatalouteen, ruokaturvaan, vesivarojen hallintaan ja metsiin. Uusia välineitä ovat innovaatiorahoitusikkunat, joilla tuetaan uusia, kaupallisiakin, sopeutumisinnovaatioita.Lisäksi ministeri Skinnari osallistui Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin uuden HIPCA-rahaston lanseeraukseen. HIPCA (High Impact Partnership on Climate Action) on monenkeskinen, usean rahoittajan rahasto, jonka tarkoituksena on ohjata varoja hankkeisiin, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia kohdemaissa sekä kasvattavat niiden ilmastokestävyyttä. Suomi sijoittaa rahastoon noin 40 miljoonaa euroa ja lisäksi myöntää sille kahden miljoonan euron lahjarahan.YK:n yleiskokouksessa syyskuussa lanseerattu Champions Group on Adaptation Finance järjestää oman sivutapahtuman sopeutumisrahoituksesta. Ryhmän muodostavat Suomi, Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Iso-Britannia sekä Saksa. Tapahtumassa keskustellaan ryhmän jatkoaskelista COP26 jälkeen ja kutsutaan mukaan uusia jäseniä. Suomea keskustelussa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Tapahtumassa julkistetaan Suomen fasilitoimat Lahti Adaptation Finance Dialogue -keskustelut, joissa ilmastorahoittajat, vähiten kehittyneet maat ja pienet kehittyvät saarivaltiot keskustelevat sopeutumisrahoituksesta. Naisten ja vammaisten henkilöiden oikeudet ilmastotoimissa esillä Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu panelistina Glasgow’n ilmastokokouksen virtuaaliseen sivutapahtumaan Sustainability, Equality, Peace: Integrating Climate Change & Women, Peace and Security Agendas. Paneelissa käsitellään ilmastonmuutoksen ja konfliktien vaikutusta naisten oikeuksien toteutumiseen.Ilmastosuurlähettiläs Jan Wahlberg osallistuu ilmastokokoukseen paikan päällä Glasgow’ssa. Wahlbergin ohjelmaan kuuluu useita kahdenvälisiä tapaamisia ja puheenvuoroja Suomelle keskeisistä ilmastoteemoista. Wahlbergia kuullaan keynote-puhujana vammaisten henkilöiden oikeuksia ilmastotoimissa edistävässä sivutapahtumassa. Wahlberg tapaa Maailman luonnonvarainstituutin Afrikan aluejohtajan Wanjira Mathain sekä Etelä-Korean ilmastosuurlähettiläs Kim Hyo-eunin.“Korostamme edelleen, miten tärkeää on varmistaa vammaisten ja heitä edustavien organisaatioiden osallisuus ilmastotyössä sekä ottaa huomioon heidän oikeutensa ilmastotoimissa”, Wahlberg sanoo.
 Suomen ilmasto-osaaminen näkyväksi Until We Act -alustalla Ilmastokokouksen aikana lanseerattiin myös Until We Act -alusta, joka esittelee suomalaista ilmasto-osaamista kansainväliselle yleisölle. Alustasta vastaa ulkoministeriön maakuvayksikkö, joka toimii maakuvatyötä koordinoivan Finland Promotion Boardin sihteeristönä.Kansainvälisen ilmastoviestinnän tarkoituksena on nostaa Suomen ilmastoprofiilia maailmalla ja kertoa suomalaisten osaamisesta ja ratkaisukeskeisyydestä ilmastotyössä.Ilmastoviestinnän pääviestit kuuluivat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön pitämässä puheenvuorossa ilmastokokouksen valtionpäämiestason huippukokouksessa. Presidentti Niinistö korosti, että sitoumukset yksin eivät enää riitä kansainvälisessä ilmastoyhteistyössä: ”Muutos voi tuntua mahdottomalta, mutta vain kunnes alamme toimia.”Until We Act -alustaan voi tutustua osoitteessa https://untilweact.fi/

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen suhdannevaihtelut ovat olleet keskimääräistä suurempia verrattuna Ruotsiin, Tanskaan ja useisiin muihin kehittyneisiin maihin. Koronakriisissä Suomen kohtaama ulkoinen shokki jäi kuitenkin monia muita maita pienemmäksi. Globaalien arvoketjujen kautta tulleet tuotantohäiriöt pudottivat puolisen prosenttia Suomen tuotannon arvosta vuonna 2020. Häiriöt arvoketjuissa ovat ajaneet suomalaisyrityksiäkin uudistamaan toimintaansa.Suhdannevaihteluiden voimakkuus on kansainvälisesti pienentynyt 25 viime vuoden aikana. Tähän ovat vaikuttaneet maailmanmarkkinoiden syventyminen, sääntelyn yhtenäistyminen sekä rahoitusmarkkinoiden kehittyminen. Myös Suomessa suhdannevaihtelut ovat pienentyneet aiemmasta, joskin suhdannevaihtelut ovat meillä edelleen pysyneet suurempina kuin Ruotsissa, Tanskassa tai useimmissa muissa kehittyneissä maissa. Tämä ilmenee tuoreesta Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimuksesta ”Arvoketjut, kansainvälinen kauppa ja talouden haavoittuvuus”.Yksi syy Suomen suuriin suhdannevaihteluihin on talouden pieni koko. Toisin sanoen, mitä suurempi maa ja mitä korkeampi elintaso, sitä pienempiä suhdannevaihtelut ovat. Suomen voimakas suhdannevaihtelu on näkynyt myös laskukausina, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.”Niin 1970-luvun vientitaantumassa kuin 1990-luvun alun lamassakin Suomen talous supistui selvästi enemmän kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Myös 2010-luvun finanssikriisistä toivuimme hitaammin. Suurissa maissa elinkeinorakenne on usein monipuolisempi, eivätkä yksittäisten alojen heilahtelut pysty heilauttamaan koko kansantaloutta. Pienissä maissa tilanne voi olla toinen, ja tästä meillä on kokemuksiakin Nokian ja paperiteollisuuden osalta 2000-luvulla”, Ali-Yrkkö pohtii.Suomen shokkiherkkyys koskien esimerkiksi riskipreemioiden nousua on niin ikään vertailumaita korkeampi, tosin erot ovat pieniä ja saattavat selittyä talouden rakenteilla. Yleispäteviä talousvaihtelujen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin Ali-Yrkön mukaan hankala löytää. Talouskriisit ja niiden syntymekanismit poikkeavat paljon toisistaan.Arvoketjuhäiriöiden vaikutukset jäivät Suomessa useimpia muita maita pienemmiksiKoronakriisin vaikutukset ovat poikenneet muista suhdannevaihteluista. Koronakriisissä suhdannevaihteluihin vaikuttivat globaalit arvoketjut, joiden kautta kriisi levisi maiden ja toimialojen välillä.Teollisuuden kohtaamat arvoketjuhäiriöt pudottivat Suomen bkt:ta noin 0,5 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa suurin osa maista kärsi arvoketjuhäiriöistä Suomea enemmän.Tutkimuksen mukaan yksittäisistä toimialoista erityisesti lääketeollisuus kärsi arvoketjujen shokista, mutta vaikeuksia on ollut myös ajoneuvoteollisuudella ja kemianteollisuudella. Eniten arvoketjujen häiriöitä on esiintynyt t&k-intensiivisissä yrityksissä.  ”Tämä voi selittyä sillä, että tutkimus- ja kehitystoimintaan panostavien yritysten tarvitsemat osat, komponentit ja muut välituotteet ovat yhä monimutkaisempia. Niiden hankkiminen vaihtoehtoisilta yrityksiltä on vaikeampaa verrattuna standardikomponentteihin tai raaka-aineisiin”, Etlan Ali-Yrkkö sanoo.Häiriöt jatkuvat edelleen  Tutkimuksen yrityskyselyssä kävi ilmi, että arvoketjuongelmat vaivaavat edelleen suomalaisyrityksiä. Syy on kuitenkin eri kuin koronakriisin alussa. Silloin ongelmat aiheutuivat tarjontahäiriöistä, nyt kyse on ylikysynnästä. Kovan kysynnän seurauksena on aiheutunut nyt kapasiteettipula, kun syksyllä 2021 yritykset maailmalla eivät ole pystyneet nostamaan alas ajettua tuotantoaan tarpeeksi nopeasti kysyntää vastaavaksi. Myös kuljetusta ja logistiikkaa vaivaa nyt konttipula.Koronan aiheuttamat häiriöt arvoketjuissa ovat ajaneet suomalaisyrityksiäkin uudistamaan toimintaansa. Yritykset pyrkivät lisäämään omaa toimintavarmuutta etsimällä vaihtoehtoisia toimittajia, vähentämällä välikäsien määrää sekä saamalla suoran yhteyden valmistajiin.Talouden iskunkestävyyden parantamiseen ei kuitenkaan nyt julkaistun tutkimuksen mukaan löydy täsmällisiä toimia. Parhaimpia keinoja voisivat olla talouden rakenteiden monipuolistaminen innovaatiopolitiikalla sekä talouden toimintaympäristön kokonaisvaltainen parantaminen. Julkisen talouden hyvä kunto mahdollistaa reagoinnin kunkin kriisin tarpeiden mukaan.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja palvelee erityisesti talousneuvoston tietotarpeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lääkeasioiden uudistus on osa pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelmaa. Lääkeasioita uudistetaan kokonaisuutena, jonka yhtenä osana tarkastellaan apteekkien verkkopalvelutoiminnan ja lääkkeiden etämyynnin kehittämistä. Nyt julkaistussa tilannekatsauksessa kuvataan Pohjoismaiden verkkoapteekkitoimintaan ja lääkkeiden etämyyntiin liittyvää sääntelyä. Tilannekatsauksessa kartoitetaan pohjoismaiseen verkkoapteekkitoimintaan ja lääkkeiden etämyyntiin liittyvää sääntelyä. Katsauksen tavoitteena oli selvittää toimintaan liittyviä lupakäytäntöjä, määräyksiä, valvontaa, vastuita, tarjolla olevia palveluita sekä mahdollisia käynnissä olevia uudistuksia. Katsauksessa syntynyttä materiaalia hyödynnetään apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittämisessä, tarkemmin Suomen verkkoapteekkipalveluiden ja lääkkeiden etämyynnin kehittämistyössä. Pohjoismaiden verkkoapteekkilainsäädännöistä löytyy paljon yhtäläisyyksiä. Verkossa saa myydä sekä itsehoito- että reseptilääkkeitä, ja lääkkeiden etämyynti vaatii erillisen luvan tai ilmoituksen viranomaiselle. Lääkkeiden etämyynti noudattaa pääosin tavanomaisen lääkemyynnin sääntelyä, vaikkakin siihen liittyy toiminnan luonteesta johtuen lisärajoitteita ja -velvoitteita. Lisärajoitteet koskevat mm. kylmäsäilytettäviä lääkkeitä, huumausaineita ja muita erityisen valvonnan alaisia lääkkeitä. Lisävelvoitteet liittyvät lääkkeiden kuljetusolosuhteisiin, lääkeneuvonnan antamiseen ja tietosuojan toteutumiseen. Pohjoismaisessa sääntelyssä on kuitenkin eroja. Ruotsin ja Tanskan kansallinen lainsäädäntö sallii pelkästään verkossa toimivat apteekit. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa verkkoapteekin kautta voidaan toimittaa kaikkia myynnissä olevia lääkkeitä, kun taas muissa maissa osaa lääkkeistä ei saa myydä verkon kautta. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa itsehoitolääkkeitä voidaan myydä verkon kautta myös muualta kuin apteekeista, mitä muiden maiden sääntely ei salli.Katsauksessa tarkasteltiin Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin verkkoapteekkitoimintaan ja lääkkeiden etämyyntiin liittyvää sääntelyä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä matkustaa 2.–4.11.2021 Rotterdamiin Europort-tapahtumaan Team Finland -yritysdelegaation kanssa. Vierailun tavoitteena on vahvistaa erityisesti merenkulun ja satamien automaatioon ja vähäpäästöisyyteen liittyvien ratkaisujen vientiä. Rotterdamista matka jatkuu Kööpenhaminaan, jossa ministeri keskustelee tanskalaiskollegoidensa kanssa teollisuuspolitiikasta ja digitaloudesta.Rotterdam on yksi Euroopan merkittäviä merenkulun keskuksia ja se tavoittelee asemaa maailman älykkäimpänä ja puhtaimpana satamana. Team Finland -vierailun tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Alankomaiden yhteistyötä meriteollisuudessa ja tuoda esiin suomalaisyritysten osaamista muun muassa automaatioon ja vähäpäästöisyyteen liittyvissä ratkaisuissa.”Meriteollisuudessa on käynnissä nopea digitalisoituminen ja siirtymä kohti vähähiilisyyttä. Menestyäkseen meriteollisuusalan yritysten täytyy olla mukana kansainvälisissä projekteissa ja arvoketjuissa. Suomi ja Alankomaat ovat molemmat alalla vahvoja ja innovatiivisia toimijoita, joten olen varma, että Europort-tapahtumassa luodaan hyviä suhteita ja tulevia yhteistyökumppanuuksia”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo. Ministeri tapaa matkan aikana Alankomaiden elinkeino- ja ilmastoministeri Stef Blokin sekä Rotterdamin meriteollisuusklusterin päättäjiä ja keskeisiä yrityksiä yhdessä yritysdelegaation kanssa. Alankomaat on Suomen neljänneksi suurin vientimaa, ja maassa toimii useita kymmeniä suomalaisyrityksiä. Team Finland -delegaatiossa on mukana yrityksiä, jotka tarjoavat ratkaisuja muun muassa päästöttömään merenkulkuun, autonomiseen meriliikenteeseen sekä satamien digitalisaatioon. Business Finlandin kokoamaan yritysdelegaatioon osallistuu yhdeksän suomalaista yritystä: ABB Marine, Awake.AI, DIMECC, GIM Robotics, Katsa, NIT Naval Interior Team, Port of HaminaKotka, Secapp ja Turku Science Park.Teollisuuspolitiikka, digitalous ja energia ministerin vierailun agendalla KööpenhaminassaMinisterin vierailu jatkuu 4.11. Kööpenhaminaan, jossa hän tapaa Tanskan teollisuus- ja elinkeinoministeri Simon Kollerupin sekä ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri Dan Jørgensenin. Lisäksi ministeri keskustelee tanskalaisyritysten kanssa Tanskan elinkeinoelämän keskusliiton järjestämässä tilaisuudessa. Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja. Lintilä tapaa Kööpenhaminassa myös neuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Kööpenhaminassa 2. marraskuuta. Haavisto osallistuu Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikkoon ja pitää puheenvuoron Pohjoismaiden ulko-ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä Pohjoismaiden neuvoston täysistunnossa. Suomi toimii tällä hetkellä Pohjoismaiden ulkoministereiden yhteistyöformaatin (N5) puheenjohtajana.Ministeri Haavisto toimii puheenjohtajana myös Pohjoismaiden ulkoministereiden kokouksessa. Ministerit keskustelevat ajankohtaisista kansainvälisistä aiheista, kuten ETYJ- ja YK-asioista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi