NordenBladet — Suomi on sijoittunut viidenneksi sukupuolten tasa-arvovertailussa Euroopan unionissa. Vertailussa mitattiin tasa-arvoa useilla eri osa-alueilla kuten työmarkkinoilla, terveydenhuollossa ja vallankäytössä.Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisi kuudennen sukupuolten tasa-arvoa mittaavan indeksin 28. lokakuuta 2021. Indeksillä mitataan tasa-arvoa kuudella eri osa-alueella: valta, tieto, työ, terveys, raha ja aika. Lisäksi raportissa on mukana erityinen teema, joka tänä vuonna on terveys, erityisesti koronan terveysvaikutukset, mielenterveys sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys. Suurin osa nyt julkaistun indeksin tiedoista on vuodelta 2019, vallan alueella käytetään suurimmaksi osaksi keskiarvoja vuosilta 2018–2020.Kokonaisvertailussa nousu on voimakkainta vallan alueella ja taloudellisessa päätöksenteossaIndeksin kokonaisluku EU:ssa on nyt tasan 68, kun täydellistä tasa-arvoa kuvaava luku on 100. Nousua edellisestä mittauksesta on 0,6 pistettä ja 4,9 pistettä vuodesta 2010. Raportissa kiinnitetäänkin huomiota kehityksen hitauteen. Nykyisellä nopeudella tasa-arvon saavuttamisen arvioidaan kestävän lähes kolme sukupolvea. Koronpandemia ja sen kielteiset tasa-arvovaikutukset uhkaavat hidastaa vauhtia.Korkeimmat pisteet EU:n yhteispisteissä ovat terveyden alueella (87,8) ja matalimmat vallan (55,0) ja tiedon (62,7) alueilla. Näistä taloudellisessa päätöksenteossa ja koulutuksen segregaatiossa pisteet ovat kaikkein matalimmat (48,8/54,1). Sukupuolen mukainen segregaatio on merkittävä ongelma EU:ssa sekä työmarkkinoilla että koulutuksessa. Koulutuksen osalta pisteet ovat pysyneet lähes samoina viime vuosina, varsinkin segregaation osalta.Eniten pisteet ovat nousseet vallankäytössä, edellisestä mittauksesta nousua on 1,9 pistettä ja vuodesta 2010 reilu 13 pistettä. Nousu vallan alueella vastaa lähes kahta kolmasosaa koko indeksin pisteiden noususta vuodesta 2010. Erityisen paljon tilanne on parantunut taloudellisessa päätöksenteossa.Suomi EU:n keskiarvon yläpuolellaSuomen kokonaisteet ovat 75,3 ollen reilu seitsemän pistettä yli EU:n keskiarvon. Nousua viime vuodesta on 0,6 pistettä. Vuodesta 2010 indeksiluku on noussut 2,2 pisteellä. Suomi kuuluu EIGEn luokituksessa ryhmään, jossa kansallinen pistemäärä on korkeampi kuin EU:n keskiarvo, mutta pisteet ovat nousseet EU:n keskiarvoa hitaammin.
 
Suurinta nousu myös Suomessa on vallan alueella, jonka tulos on nyt 74,3. Eroa edelliseen mittaukseen on 2,4 pistettä. Nousua on sekä poliittisessa että taloudellisessa päätöksenteossa. Lyhyellä aikavälillä suurin nousu on ollut poliittisessa päätöksenteossa (6,5), pitkällä aikavälillä taloudellisessa (8,3). Nousua on tuonut naisten osuuden kasvu eduskuntavaaleissa 2019 sekä hallituksessa.Muilta osin muutokset ovat Suomen osalta olleet pieniä. Suomen korkeimmat pisteet ovat terveyden alueella 89,5 pistettä. Kärjessä vähän muutoksia – Alankomaat nousi kolmanneksiKolmen kärjen muodostavat Ruotsi, Tanska ja Alankomaat. Ranska on neljännellä sijalla ja Suomi viidennellä. Alankomaat ajoi Ranskan ja Suomen ohi kolmanneksi ja samalla pudotti nämä yhden sijan. Yhdeksän maata on yli 70 pisteen. Näistä ainoastaan Ruotsi sai yli 80 pistettä. Alankomaiden ja Ranskan pisteet ovat nousseet viime vuosina erityisesti päätöksenteon alueella, Ranskassa melkein 30 pistettä vuodesta 2010. Tähän keskeisenä syynä ovat Ranskassa sekä poliittisessa että taloudellisessa päätöksenteossa käytössä olevat kiintiöt. Alankomaiden pisteet nousivat viime vuodesta erityisesti taloudellisessa päätöksenteossa. Terveydentilassa ja terveyskäyttäytymisessä selkeitä eroja sukupuolten välilläTänä vuonna erityisteemana on terveys. Kokonaistuloksissa naiset raportoivat keskimäärin huonommasta terveydentilasta kuin miehet, mielenterveys mukaan lukien kaikissa ikäryhmissä. Naisista 66 % ja miehistä 71 % kertoo terveydentilansa olevan hyvä tai erittäin hyvä. Naiset myös raportoivat alhaisemmasta psyykkisestä hyvinvoinnista riippumatta perheen kokoonpanosta, iästä, tuloista, syntymämaasta tai vammaisuudesta.Terveyttä edistävässä käyttäytymisessä, kuten terveellisessä syömisessä ja liikunnassa, on pysyviä sukupuolten välisiä eroja; miehet esimerkiksi tupakoivat ja käyttävät enemmän alkoholia kuin naiset. Toisaalta miehet saavuttavat naisia useammin viikoittaisen liikuntatavoitteen. Käyttäytymismallit näkyvät jo nuoruudessa, ja miesten ja naisten välinen kuilu laajenee iän myötä. Koronapandemia heikentänyt terveydenhuoltopalvelujen saatavuuttaMonet väestöryhmät, kuten yksinhuoltajat, iäkkäät ihmiset, maahanmuuttajat ja vammaiset, ja näissä ryhmissä erityisesti naiset, ovat suuremmassa riskissä jäädä syrjään terveydenhuollon palveluiden piiristä. Terveyspalveluiden saatavuutta voivat estää esimerkiksi kustannukset ja syrjinnän kokemukset. Suuret kustannukset ovat pääsyn esteenä etenkin 65-vuotiailla ja sitä vanhemman väestön parissa.Koronapandemia on entisestään lisännyt terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden esteitä EU:ssa joko lääketieteellisten toimenpiteiden lykkäämisen tai tartunnan pelon vuoksi. Noin viidennekseltä on pandemian aikana jäänyt väliin hoito tai lääkärintarkastus. Miehillä suurempi riski sairastua vakavaan koronatautiin – naiset altistuvat taudille useamminMiehillä on suurempi riski sairastua vakavaan tautiin ja heillä on suurempi riski kuolla tautiin. Naiset puolestaan altistuvat useammin koronatartunnalle ja työikäisten naisten koronatartunnat ovat yleisempiä verrattuna työikäisiin miehiin, mikä on liitetty naisten tekemään hoivatyöhön ja erityisesti työskentelyyn terveydenhuollossa.Erityisesti hoitoalalla työskentelevillä on havaittu koronan vakavia vaikutuksia myös mielenterveyteen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Digitaalisesti edistyneiden EU-maiden ministerit keskustelevat Luxemburgissa siitä, kuinka digitaalisten teknologioiden avulla voidaan edesauttaa vihreää siirtymää ja Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista.D9+-maiden, eli digitaalisesti edistyneiden EU-maiden, ministerikokous järjestetään Luxemburgissa 27.10.2021. Kokouksen puheenjohtaja on Luxembourgin pääministeri Xavier Bettel. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Jukka Ihanus. D9+-ryhmään virallisesti kuuluvan yhdeksän maan lisäksi kokoukseen on kutsuttu myös EU:n neuvoston tämänhetkinen puheenjohtajamaa Slovenia sekä Liettua.Keskustelu digivihreästä siirtymästä on ajankohtainen koko EU:ssa, ja ministerien keskustelu käydään vain muutamaa päivää ennen kansainvälistä COP26-ilmastokokousta. Keskustelua kokouksessa alustaa Luxemburgin tiede- ja teknologiainstituutin toimitusjohtaja Thomas Kallstenius, joka esittelee Luxemburgin kansalliseen energia-alaan keskittyvän digitaalisen kaksoishankkeen. Lisäksi Euroopan komission edustaja esittelee EU:n Green Deal -ehdotusta. Tammikuussa ryhmittymän kokouksessa puheenjohtajana toiminut Suomi ja elinkeinoministeri Lintilä korostivat tekoälyä, kvanttiteknologiaa ja tulevaisuuden konnektiviteettia Euroopan komission tiekartassa digitaaliselle vuosikymmenelle.D9+-maita yhdistää digitalisaation hyödyntäminen D9+ on digitaalisesti edistyneiden EU-maiden ministeriryhmittymä, jonka tavoitteena on edistää digitalisaation hyödyntämistä, toimeenpanoa ja parhaiden käytäntöjen jakamista. Ryhmittymään kuuluvat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Luxemburg, Portugali, Puola, Ruotsi, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta ja Viro. Maita yhdistää korkea sijoittuminen DESI-indeksillä, jolla Euroopan komissio kartoittaa EU-maiden digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä. DESI seuraa EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä viidellä osa-alueella: siirtoyhteydet, inhimillinen pääoma (muun muassa digitaidot), kansalaisten internetpalveluiden käyttö, digiteknologian käyttö yrityksissä sekä digitaaliset julkiset palvelut. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on kutsunut Pohjoismaiden liikenneministerit epäviralliseen ilmastoaiheiseen kokoukseen 26.10.2021. Etäyhteyksin toteutettavan kokouksen puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Kokoukseen osallistuvat Ruotsin infrastruktuuriministeri Tomas Eneroth, Islannin liikenne- ja paikallishallintoministeri Sigurður Ingi Jóhannsson, Tanskan liikenneministeri Benny Engelbrecht sekä valtiosihteeri Mette Gundersen Norjasta.Kokouksen aiheina ovat vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfra erityisesti rajat ylittävän liikenteen osalta sekä hiilen hinnoittelu päästövähennyskeinona. Esille nousee myös lähestyvä COP26-ilmastokokous Glasgow´ssa ja sen liikenneaiheinen päivä.– On tärkeää saada näkemyksiä siitä, kuinka voimme Pohjoismaissa varmistaa sen, että raskaan liikenteen käytössä on yhteentoimiva ja maantieteellisesti tarkoituksenmukainen lataus- ja tankkausverkosto rajojen molemmin puolin. Vain näin voimme varmistaa sujuvan liikenteen vaihtoehtoisilla polttoaineilla tavarakuljetuksissa, ministeri Harakka sanoo.– Haluamme myös kuulla, kuinka Pohjoismaissa suhtaudutaan tieliikenteen päästökauppaan. Lisäksi on hyvä jakaa tietoa siitä, millaisia kansallisia toimia on meneillään tai suunnitteilla eri maissa, Harakka lisää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175
– Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän pääsihteereiden nimeäminenUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Ulkoministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiMaria Guseff, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 158
– Valtioneuvoston asetus yhdistetyn patenttituomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista tehdystä pöytäkirjastaOuti Hyvärinen, lähetystöneuvos p. 0295 350 035
– Suomen edustaja Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) hallintoneuvostoonOikeusministeriöOuti Kemppainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 260
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksiMiia Ljungqvist, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 112
– Suomen ehdokkaan nimeäminen Euroopan syyttäjänviraston määräaikaiseen valtuutetun Euroopan syyttäjän tehtäväänSisäministeriöHannele Taavila, poliisijohtaja p. 0295 488 568
– Raja-alueen poliisiyhteistyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Ruotsin kuningaskunnan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Hallituksen esitys eduskunnalle rajanylitystietojärjestelmää ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmää koskevaksi täydentäväksi lainsäädännöksi
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaTuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566
– Virkavapauden myöntäminen sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön neuvottelevalle virkamiehellePuolustusministeriöAntti Korkala, henkilöstöjohtaja p. 0295 140 435
– Puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenTarja Jaakkola, kaupallinen neuvos p. 0295 140 410
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisestaValtiovarainministeriöMarketta Henriksson, finanssineuvos p. 0295 530 441
– Vuoden 2022 alustava talousarviosuunnitelmaPia Kivimies, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 183
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisestaErkki Papunen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 167
– Valtioneuvoston asetus hyvinvointialuetalouden ja –hallinnon neuvottelukunnastaMarkus Teräväinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 719
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain 10 §:n ja liitteen sekä ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöKatariina Simonen, hallitusneuvos p. 0295 330 273
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkimustietovarannostaMaa- ja metsätalousministeriöMarkus Lounela, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 052
– Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöInkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen uusiutuvan energian direktiivin 2009/28/EY 6 artiklan ja direktiivin (EU)2018/2001 8 artiklan mukaisista tilastollisista siirroista tehtävään Suomen tasavallan ja Belgian kuningaskunnan Flanderin alueen väliseen sopimukseen sitoutumiseksiSosiaali- ja terveysministeriöLiisa Perttula, hallitusneuvos p. 0295 163 521
– Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtajan viran täyttäminenYmpäristöministeriöOili Rahnasto, hallitusneuvos p. 0295 250 244
– Öljysuojarahaston hallituksen asettaminen toimikaudeksi 1.11.2021−31.10.2024Charlotta von Troil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 364
– Valtioneuvoston asetus Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvän ympäristönsuojelupöytäkirjan liitteen V alaisista toimenpiteistäPäivi Gummerus-Rautiainen, ympäristöneuvos p. 0295 250 240
– Valtioneuvoston asetus elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeisiin vuosina 2021-2030 myönnettävästä valtionavustuksesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka osallistuu liikenne palveluna -aiheiseen MaaS Summitiin sekä älyliikenteen maailmankongressiin 11.-12.10.2021 Hampurissa.Seitsemättä kertaa järjestettävä MaaS Summit on Suomen liikenne- ja viestintäministeriön ja MaaS Alliancen yhdessä järjestämä korkean tason keskustelutilaisuus, johon osallistuu lähes 80 liikenteen huippuasiantuntijaa eri puolilta maailmaa.Ministeri Harakan lisäksi tilaisuudessa puhuvat myös liikennekomissaari Adina Vălean ja Maas Alliancen puheenjohtaja Jacob Bangsgaard.– Hiilineutraalisuus on usein yrityksille kilpailuetu. Ennakointi jättää tilaa luovuudelle ja innovaatioille, toisin kuin pelkkä ulkoisen velvoitteen täyttäminen. Tässä liikenne palveluna tulee kuvaan, ministeri Harakka toteaa.– Liikenne palveluna on niin vahva visio, että se onnistuu yhdistämään sekä julkisen, jaetun ja tilatun liikenteen kestävyyden että oman auton käytön. Kestävyyden kannalta MaaS on kokonaisvaltainen vaihtoehto nykyiselle voimakkaasti autoiluun painottuvalle liikennejärjestelmälle, Harakka sanoo.Älyliikenteen ITS World Congressin aikana ministeri Harakka tapaa muun muassa MaaS Alliancen puheenjohtajan Jacob Bangsgaardin sekä osavaltion liikennesenaattorin Anjes Tjarksin.Lisäksi Harakka vierailee näyttelyn pohjoismaisella yhteisosastolla, jolla ovat edustettuina Suomen, Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Viron ITS-organisaatiot. Ministerin ohjelmassa on myös yritystapaamisia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön asetusluonnos rakennuksen ilmastoselvitykseksi keräsi lausuntokierroksella 72 lausuntoa. Valtaosa lausuneista kokee, että ehdotettu vähähiilisyyden arviointimenetelmä on selkeä ja soveltuu suunnitellusti osaksi rakentamisluvan hakemista. Jatkokehitystä kaivataan ilmastoselvityksen laatijan pätevyysvaatimuksiin sekä vähähiilisyysarvioinnin yhteensopivuuteen energiatehokkuuslainsäädännön kanssa.”Lausunnoissa oli runsaasti arvokasta palautetta, mutta suuria yllätyksiä ei tullut. Aloitamme nyt säädösvalmistelun seuraavan vaiheen ja pyrimme sovittamaan lausuntokierroksen kehitystoiveita yhteen pohjoismaisen harmonisointityön kanssa”, kertoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen.Pohjoismaisen ministerineuvoston hankkeessa sovitetaan yhteen Pohjoismaiden rakennusten elinkaariarvioinnin säädösten yksityiskohtia. Rakennusten ilmastoselvitykset tulevat eri Pohjoismaissa lähivuosina lakisääteisiksi. Vastaava kehitys on käynnistymässä myös koko Euroopan tasolla.”Pohjoismaat kulkevat edellä rakennusten elinkaariarvioinnin harmonisoinnissa. Rakentamisen tavat ja perinteet ovat kohtuullisen samanlaiset meillä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Meillä on myös muuta Eurooppaa nopeampi aikataulu hiilineutraaliuden kanssa, joten rakentamisen ilmastoselvitystenkin kanssa tehtävä pohjoismainen yhteistyö on tarpeellista ja hyödyllistä”, kertoo Matti Kuittinen.Tavoitteena on, että eräiden uusien rakennusten ilmastopäästöjä ohjattaisiin lainsäädännöllä vuoteen 2025 mennessä lisäämällä rakentamismääräyksiin hiilijalanjäljelle raja-arvot. Rakennuksen ilmastoselvitys olisi tämän käytännössä mahdollistava työkalu. Ilmastoselvityksellä tehtäisiin näkyväksi uuden rakennuksen koko elinkaaren ja laajamittaisesti korjattavan rakennuksen korjauksen ja sen jälkeisen ajan ilmastovaikutukset, eli hiilijalan- ja kädenjälki. Selvitys olisi esitettävä rakentamislupaa haettaessa.Rakennuksen ilmastoselvityksen asetusluonnos liittyy maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen. Ehdotus uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi on lausuntokierroksella 7.12.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu 24.9.2021 EI2-maiden puolustusministerikokoukseen. Kokous järjestetään Ruotsissa.Ministereiden on määrä käsitellä ajankohtaisia kansainvälisiä turvallisuus- ja puolustuskysymyksiä sekä EI2- aloitteen työssä saavutettua sekä tulevaa kehitystä
EI2-osallistujamaita ovat Suomen lisäksi Ranska, Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Norja, Portugali, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Viro. Suomi liittyi EI2-aloitteeseen vuonna 2018. EI2-aloitteen tarkoituksena on kehittää Euroopan strategista kulttuuria ja puolustushallintojen suhteita, tukea yhteisen tilannekuvan rakentamista, luoda edellytyksiä ennakoinnille ja tiedonjaolle sekä kehittää strategis-poliittisella tasolla Euroopan valmiutta vastata sitä koskeviin kriiseihin ja turvallisuushaasteisiin.
Lisäksi puolustusministeri Kaikkonen tutustuu 25.9.2021 Ruotsin Älvdalenissa Joint Protector 21 -esikuntaharjoitukseen. Joint Protector 21 -harjoitus on osa Suomen monenkeskistä sotilaallista JEF-puolustusyhteistyötä (Joint Expeditionary Force), jonka johtovaltiona toimii Iso-Britannia. JEF-yhteistyön päämääränä on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa
Lisätietoa kokouksesta antaa puolustusministeriössä erityisasiantuntija Samuli Puhakka, puh. +358 295 140 089. Puolustusministeriön viestintäyksikössä lisätietoa antaa viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. +358 295 140 123.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi liittyy Maailman talousfoorumin kansainväliseen Global Learning -verkostoon. Opetusministeri Li Andersson osallistuu tiistaina 21.9. Maailman talousfoorumin WEF:n Kestävän kehityksen vaikutuksia käsittelevään huippukokoukseen (Sustainable Development Impact Summit). Kokouksen keskeisenä teemana on etsiä ratkaisuja eri maiden koulutusjärjestelmissä koronapandemian johdosta syntyneisiin oppimisvajeisiin.Global Learning -verkoston jäsenenä Suomi toimii mentorina ja jakaa hyviä koulutus- ja opetuskäytäntöjä muiden maiden kanssa, erityisesti oppimisvajeen tasoittamisen osalta. Pandemia on osoittanut, että nyt on tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin keskittyä koulutukselliseen tasa-arvoon.Unescon, Unicefin, OECD:n ja Maailmanpankin laatimien selvitysten perusteella noin kolmasosa tutkituista 142 maasta ei ole ryhtynyt konkreettisiin toimenpiteisiin auttaakseen oppilaita ja opiskelijoita, jotka ovat jääneet opinnoissaan jälkeen pandemian takia.Suomessa oppimisvajetta on tuettu mm. koulutuksen järjestäjille kohdennetuilla valtion erityisavustuksilla perus- ja toisella asteella vuosina 2020-2021.– Suomessa on perustellusti vahva usko opetuksen ja oppimisen laadun jatkuvaan kehittämiseen. Osana tätä yhteistyöhanketta voimme jakaa asiantuntemustamme ja näkemyksiämme oppimisen kehittämiseksi maailmanlaajuisesti, ja olen tästä mahdollisuudesta erittäin iloinen, opetusministeri Li Andersson sanoo. Etäyhteyksin järjestettävään huippukokoukseen osallistuvat myös Henrietta Fore (pääjohtaja, UNICEF), Matsie Angelina Motshekga (Perusopetusministeri, Etelä-Afrikka) Mariya Gabriel (Innovaation, tieteen, kulttuurin, koulutuksen ja nuorisoasioiden komissaari, Euroopan kommissio) Tariq Al Gurg (toimitusjohtaja, Dubai Cares), sekä Börje Ekholm (toimitusjohtaja, Ericsson).Global learning network on osa Closing the Skills Gap Accelerators ja Maailman Talousfoorumin Shaping the Future of the New Economy and Society –hankkeita. Pohjoismaista Ruotsi ja Islanti ovat jo kumppaneja sukupuoli -teeman saralla (Gender Gap), kun Tanska keskittyy osaamisen -teemaan (Skills Gap).
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden ministerineuvoston elinkeinoministereiden kokous pidettiin Helsingin Pikkuparlamentissa torstaina 16.9.2021. Ministerit päättivät muun muassa yhteistyön lisäämisestä kestävässä mineraalituotannossa ja kestävän matkailun edistämisestä. Kokouksen puheenjohtajana toimi elinkeinoministeri Mika Lintilä.Kokouksessa julkistettiin Pohjoismaiden kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä selvitys, jonka esitteli Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pääjohtaja Kimmo Tiilikainen. Elinkeinoministeri Lintilä pitää hyvänä, että pohjoismaiset tutkijat ja yritykset saatetaan yhteen. Hänen mukaansa Pohjoismaiden yhteistyö edistää kestävää raaka-ainehuoltoa ja mineraalituotantoa niin kaivoksista kuin kiertotalouden virroista. -Raaka-aineiden saanti on keskeistä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa sekä merkittävä kilpailutekijä pohjoismaiselle elinkeinoelämälle. Standardointi ja sertifiointi ovat kansainvälisen tason asioita, joita me Pohjoismaat voimme edistää yhdessä, linjasi elinkeinoministeri Mika Lintilä.20 miljoonaa Tanskan kruunua matkailun yhteistyöhönElinkeinoministerit päättivät varata 20 miljoonaa Tanskan kruunua (n. 2,7 milj. euroa) matkailualan kestävää kehitystä ja alan elpymistä koronapandemiasta tukeviin toimenpiteisiin ajalle 2021–2024. Aloitteella mm. tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi kestävään kehitykseen liittyvien tavoitteiden asettamisessa, kehitetään matkailun vaikuttavuuden tilastointia sekä etsitään uusia matkailun innovaatioita. Pohjoismaista keskustelua matkailuelinkeinon merkittävyydestä ja yhteistyön mahdollisuuksista on tärkeä lisätä. Pohjoismaiden valmiudet ja tahtotila kestävän kehityksen edistämiseksi tarjoavat  hyvät lähtökohdat matkailun kestävyyden vahvistamiseen yhteistyössä, totesi Lintilä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Neljä aluetta saa tautivapaan aseman lohikalojen tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion eli IHN-taudin osalta 15. syyskuuta. Alueet sijaitsevat Iissä, Tervossa, Kaavilla ja Nurmeksessa.Suomessa todettiin IHN-tautia ensimmäisen kerran vuoden 2017 lopussa. Tervossa sijaitseva kirjolohen poikaslaitoksesta tauti oli levinnyt kirjolohen poikasten mukana kalojen pitopaikkoihin Iihin, Kaaville ja Nurmekseen. Tauti todettiin myös toisessa Tervossa sijaitsevassa pitopaikassa. Taudin alkuperän selvityksessä ei selvinnyt se mistä tai kumpaan Tervossa sijaitsevista pitopaikoista virus ensin tuli.Tauti hävitettiin lopettamalla tai teurastamalla tartunnan saaneiden pitopaikkojen kaikki kalat sekä puhdistamalla ja desinfioimalla laitosten rakenteet. Tämän jälkeen laitokset pidettiin ensin tyhjillään kaloista, minkä jälkeen niissä sekä ympäröivällä alueella on suoritettu seurantatutkimuksia sen selvittämiseksi, esiintyykö alueella edelleen IHN-tautia. Uusia tautitapauksia ei ole ilmennyt.Suomi teki Euroopan unionin lainsäädännön mukaisen alustavan julistuksen alueiden tautivapaudesta heinäkuun alussa 2021. Euroopan komissio tai muut jäsenvaltiot eivät esittäneet huolenaiheita alustavista julistuksista 60 päivän kuluessa alustavien julistusten julkaisemisesta. Alueiden tautivapaus voitiin näin ollen vahvistaa MMM:n asetusmuutoksella (819/2021).Suomi ei kuitenkaan ole kokonaan vapaa IHN-taudista, koska Ahvenanmaalla todettiin ensimmäistä kertaa IHN-tautia kirjolohissa kahdessa kalanviljelylaitoksessa toukokuussa 2021. Tauti tuli alueelle Tanskasta tuotujen kirjolohenpoikasten mukana. Virus on eri tyyppiä kuin aikaisemmassa epidemiassa levinnyt virus, eikä epidemioilla ole tekemistä keskenään. Ahvenanmaalla sijaitsevat pitopaikat on nyt tyhjennetty kirjolohista ja rakenteiden puhdistus ja desinfektio ovat menossa.IHN on lohikalojen tauti. Virus voi kuitenkin tarttua myös muihin kalalajeihin, esimerkiksi särkikaloihin. Virus ei tartu muihin eläimiin kuin kaloihin, eikä kalan tartunta aiheuta kalaa syövälle ihmiselle tai muulle tasalämpöiselle eläimelle, kuten koiralle tai kissalle, mitään terveysvaaraa.
Sairaat kalat ovat tyypillisesti tummia väriltään ja saattavat uida epänormaalisti tehden esimerkiksi spiraalimaisia tai syöksähteleviä uintiliikkeitä. Oireina ovat anemia, nesteen kertyminen vatsaonteloon ja pistemäiset verenvuodot erityisesti vatsaontelon rasvassa ja uimarakossa. On huomattava, että samankaltaisia oireita aiheuttavat myös muut kalataudit eikä diagnoosia voi tehdä kalan oireiden tai havaittujen muutosten perusteella.IHN aiheuttaa kuolleisuutta yleensä alle kahden kuukauden ikäisillä kaloilla. Tauti aiheuttaa oireita erityisesti, kun veden lämpötila on 10–15 astetta.Jos toimija tai muu luonnollinen henkilö, joka osallistuu kalojen tutkimiseen, hoitoon, käsittelyyn, kuljetukseen, lopetukseen, teurastukseen, pyyntiin tai tarkkailuun epäilee IHN-tautia, hänen on eläintautilain (76/2021) 19 §:n nojalla ilmoitettava asiasta kunnaneläinlääkärille tai aluehallintovirastolle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi