torstai, 3 huhtikuun, 2025

SUOMI

Eduskunta tukee valtioneuvoston toimintalinjaa LULUCF- ja taakanjakoneuvotteluissa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

OHMYGOSSIP — Eduskunnalla ei ole huomauttamista valtioneuvoston toimintalinjaan jatkoneuvotteluissa LULUCF- ja taakanjakoasetuksista. Suuri valiokunta päätti eduskunnan kannan tänään äänestysten jälkeen.

Vastaesitykset eduskunnan kannaksi tekivät edustajat Tuppurainen (sd), Halmeenpää (vihr.), Arhinmäki (vas.) ja Biaudet (r.). Tuppuraisen esitys koski vain taakanjakoasetusta, muut esitykset molempia asetusehdotuksia.

Kaikki vastaesitykset voi lukea valiokunnan kokouspöytäkirjasta, joka julkaistaan suuren valiokunnan sivulla eduskunnan verkkopalvelussa.

LULUCF- ja taakanjakoasetuksilla on tarkoitus leikata kasvihuonekaasupäästöjä päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla. Ehdotukset ovat EU:n ympäristöneuvoston käsittelyssä perjantaina 13. lokakuuta. Ministerien tavoitteena on muodostaa ehdotuksista yleisnäkemys.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) selvitti neuvottelutilannetta suurelle valiokunnalle viime perjantaina. Valiokunnan käsittelyn pohjana olleita valtioneuvoston tausta-asiakirjoja sitoo vaiteliaisuusmääräys, joten ne tulevat julkiseksi vasta neuvottelujen jälkeen.

Suuri valiokunta on käsitellyt Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon liittyviä LULUCF- ja taakanjakosektorien asetusehdotuksia laajasti lausunnoissaan joulukuussa 2016 (SuVL 7/2016) ja tämän vuoden kesäkuussa (SuVL 8/2017).

Seuraava suuren valiokunnan kokous on perjantaina 13. lokakuuta kello 13.30.​

 

Lähde: Eduskunta.fi

Sirkka-Liisa Anttila: Euroopan neuvosto tarvitsee lobbausrekisterin

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

OHMYGOSSIP — Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) kannattaa lobbausrekisterin perustamista ja parlamentaarisen yleiskokouksen läpinäkyvyyden lisäämistä muutenkin. Anttila puhui yleiskokouksen istunnossa tiistai-iltana, kun käsittelyssä oli korruption kitkemistä koskeva päätöslauselmaehdotus.

Euroopan neuvostossa on herännyt epäilyjä siitä, että yleiskokouksen nykyisiin ja entisiin kansanedustajajäseniin on vaikutettu epäasiallisin keinoin, jotta heidän maaraporttinsa ja kannanottonsa olisivat muuttuneet suopeammiksi muun muassa ihmisoikeusloukkauksista epäiltyjä hallituksia kohtaan.

”Korruptiosyytökset ovat kyseenalaistaneet Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen uskottavuuden aikana, jolloin olisi erittäin tärkeää palauttaa ihmisten usko demokraattisiin instituutioihin”, Anttila paheksui.

Brittikansanedustaja Ian Liddell-Graingerin raportissa ehdotetaan muun muassa lobbausrekisteriä ja tiukempia sääntöjä sidonnaisuuksien ilmoittamiseen. Myös yleiskokousten entisten jäsenten siirtyminen konsulttitehtäviin pitäisi saada kuriin.

”Vaikka Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on ollut avainroolissa edistämässä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, se ei ole aina merkinnyt yleisistunnon oman läpinäkyvyyden lisääntymistä. Välttääksemme eturistiriidat julkisen ja yksityisten toimien välillä meidän tulee vahvistaa yleiskokouksen läpinäkyvyyttä ja parantaa sen hallintoa Euroopan neuvoston korruption vastaisen toimielimen GRECO:n suositusten mukaisesti”, Anttila totesi.

”On selvää, että Euroopan neuvostoon kohdistuu taloudellisia intressejä sen käsittelemien aiheiden takia.

”Yleiskokous ei ole immuuni korruptiolle. Siksi on hyvä, että asiasta puhutaan avoimesti. Yleiskokouksen tulisi osoittaa suurempaa päättäväisyyttä korruption kitkemisessä tarjoamalla tietoa ja koulutusta sen jäsenille.”

 

Lähde: Eduskunta.fi

Anne Kalmari: Jordania lähestyy Euroopan neuvostoa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

OHMYGOSSIP — Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) kiittää Jordanian pyrkimyksiä kohti eurooppalaisia demokratia-, ihmisoikeus- ja oikeusvaltionormeja, joskin tehtävää on vielä paljon. Kalmari puhui Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa Ranskan Strasbourgissa tiistai-iltana, kun käsittelyssä oli Jordanian demokratiakumppanuuden arviointiraportti. Kalmari perehtyi Jordanian tilanteeseen osallistuessaan Euroopan neuvoston vaalitarkkailuoperaatioon vuosi sitten.

”Irakin, Syyrian ja Saudi-Arabian naapurissa ilman öljyvaroja olevan valtion pyrkimyksiä kohti eurooppalaisia arvoja on syytä kunnioittaa. Jordaniasa on säädetty lakeja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten osuus parlamentissa on kasvanut. Ongelmiakin toki on, niistä suurimpana kuolemanrangaistus”, Kalmari mainitsi.

Euroopan neuvoston vaalitarkkailijat löysivät parannettavaa myös maan vaalijärjestelmästä, jonka mukaan äänioikeus on vain syntyperäisillä maan kansalaisilla, joiden molemmat vanhemmat ovat jordanialaisia.

Jordaniasta tuli vuonna 2016 Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen demokratiakumppanimaa. Jordanian viime syksyn vaalit järjestettiin etuajassa, kun kansalaisten tyytymättömyys hallituksen toimintaan ja taloudenhoitoon sai kuninkaan hajottamaan parlamentin.

”Jordaniassa kehitys on ollut sen suuntaista, että saatamme vielä joskus nähdä sen jopa yleiskokouksemme jäsenenä”, Kalmari arveli.

Vuonna 1949 perustetun Euroopan neuvoston perustehtävä on ihmisoikeuksien, moniarvoisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja kehittäminen. Järjestön tärkeimmät työkalut ovat sitovat normit ja niiden täytäntöönpanon valvonta. Euroopan neuvostossa on 47 jäsenmaata ja kuusi tarkkailijajäsentä. Parlamentaarinen yleiskokous on hyväksynyt neljä maata (Marokko, Palestiina, Jordania, Kirgisia) demokratiakumppaneikseen.

Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 9.–13.10.2017.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Stella Kyriakides Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen uudeksi puheenjohtajaksi

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

OHMYGOSSIP — Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istuntoviikko Ranskan Strasbourgissa alkoi puheenjohtajan vaihdoksella. Espanjalaisen Pedro Agramuntin pyydettyä eroa tehtävästään hänen tilalleen valittiin Stella Kyriakides Kyprokselta. Puheenjohtajavaihdoksen taustalla oli Agramuntia kohtaan syntynyt epäluottamus sen jälkeen, kun hän viime keväänä osallistui venäläisten järjestämälle matkalle Syyriaan eikä informoinut yleiskokousta riittävästi aikeistaan.

Yleiskokouksen vieraspuhujiin kuuluvat tällä viikolla muun muassa Ukrainan presidentti Petro Poroshenko, Euroopan neuvoston puheenjohtajamaan Tšekin presidentti Miloš Zeman ja Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jagland.

Istuntoviikon ajankohtaiskeskustelut käydään Katalonian tilanteesta ja Ukrainan uudesta koululaista, jonka pelätään vähentämän vähemmistökielten opetusta.

Istunnossa keskustellaan myös ehdotuksesta järjestää Euroopan neuvoston neljäs huippukokous vuonna 2019. Aihe on suomalaisittain mielenkiintoinen siksi, että kokous tai sen valmistelut voivat osua Suomen puheenjohtajuuskaudelle, joka alkaa ensi vuoden marraskuussa ja päättyy 2019 toukokuuhun. Sama raportti ehdottaa työryhmää pohtimaan Euroopan neuvoston perussäännön muutostarpeita. Taustalla on Venäjän päätös olla maksamatta kolmannesta EN:n jäsenmaksustaan vastalauseena yleiskokouksen päätökselle rajoittaa Venäjän parlamenttivaltuuskunnan osallistumisoikeuksia yleiskokouksessa.

Istunnon muita aiheita ovat muun muassa Azerbaidžanin ihmisoikeustilanne, intersukupuolisten ihmisten oikeudet, korruption kitkeminen ja Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestö OECD:n vuosiraportti.

Suomen valtuuskunta tapaa istuntoviikon aikana muun muassa pääsihteeri Jaglandin erityisavustaja Hanna Mäntylän.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.

’Suomen valtuuskuntaan kuuluvat Maria Guzenina (valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.), Sirkka-Liisa Anttila (varapuheenjohtaja, kesk.), Anne Kalmari (kesk.), Tom Packalén (ps.) ja Jaana Pelkonen (kok.) sekä varajäseninä Petri Honkonen (kesk.), Susanna Huovinen (sd.), Anne Louhelainen (si.), Olli-Poika Parviainen (vihr.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.).

Istuntoja voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja käsittelyn pohjana olevat raportit lukea yleiskokouksen verkkosivuilta.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Namibian puhemies Peter H. Katjavivi Suomeen

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

OHMYGOSSIP — Namibian puhemies Peter H. Katjavivi puolisoineen vierailee Helsingissä 10.–13.10. eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan kutsusta. Puhemiehet keskustelevat tapaamisessaan Suomen ja Namibian yhteistyöstä ja jaetuista kiinnostuksen kohteista liittyen poliittisiin, alueellisiin ja globaaleihin kysymyksiin. Eduskunnassa Katjavivin ohjelmassa on lisäksi tapaamiset varapuhemies Mauri Pekkarisen, eduskuntaryhmien, ulkoasiain- ja tulevaisuusvaliokuntien sekä Namibia-ystävyysryhmän edustajien kanssa.

Vierailunsa aikana Katjavivi tapaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja presidentti Martti Ahtisaaren puolisoineen. Ahtisaaret ovat Namibian kunniakansalaisia, sillä Martti Ahtisaaren rooli itsenäisyyden neuvottelemisessa Namibialle muistetaan edelleen.

 

Lähde: Eduskunta.fi

1...613614615Sivu 615 / 615