NordenBladet —  Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimuksen mukaan mielikuva ammatillisesta koulutuksesta oli pääsääntöisesti myönteinen kaikissa tutkimuksen kohderyhmissä. Ammatillinen koulutus antaa perustaidot ja -tiedot eri ammatteihin ja työelämään sekä muodolliset jatko-opintomahdollisuudet. Sitä pidetään käytännönläheisenä, hyödyllisenä, monipuolisena ja joustavana.

Myönteisin mielikuva ammatillisesta koulutuksesta on toista vuotta ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla nuorilla. Suurin osa heistä on haluamassaan opiskelupaikassa. Sekä nuorista että aikuisista 95 prosenttia on tyytyväisiä opiskelupaikkaansa. Yli 80 prosenttia valitsisi saman paikan uudelleen. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat kokevat opiskelun rennommaksi ja vapaammaksi kuin peruskoulussa tai mitä uskovat lukio-opiskelun olevan. Käytännönläheisen, paljon työelämässä oppimista sisältävän opiskelun katsotaan valmistavan hyvin ammattiin. Aikuisopiskelijat pitävät opiskelua kiinnostavampana kuin muut.

Työnantajat arvostavat ammatillista koulutusta, mutta toteavat valmistuvissa olevan suuriakin yksilöllisiä eroja osaamisessa, itseohjautuvuudessa ja työelämän perustaitojen hallinnassa samoin kuin oppimis- ja sitä kautta jatko-opiskeluvalmiuksissa.

Lukiota arvostetaan selvästi ammatillista koulutusta enemmän kaikissa kohderyhmissä. Ammatillisen koulutuksen kiinnostavuus on hieman laskenut 9.-luokkalaisilla. Lukion kiinnostavuus taas on koko ajan hieman kasvanut, kun katsotaan tuloksia aikasarjana vuodesta 2006 lähtien.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten opiskelupaikan valintaan vaikuttavat kiinnostava ala, halu työllistyä ja päästä nopeasti työelämään ja hyväpalkkaiseen työhön. Aikuisilla opiskelupaikan valintaan vaikuttavat kiinnostava ala, halu kehittyä omassa työssä sekä tarve kouluttautua, jotta pysyy työelämässä.

Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen vastaajaryhmillä on samansuuntaisia toiveita. Vastaajat toivoivat riittävästi lähiopetusta sekä ohjausta ja tukea niin koulussa kuin työelämässä oppimisessa. Lisäksi toivottiin oppilaitosten ja yritysten väliseen yhteistyöhön systemaattisuutta ja konkreettisuutta sekä opiskelijoiden sitouttamista opiskeluyhteisöön. Lisäksi vastaajat toivoivat ammatillisen koulutuksen arvostuksen nousua.

Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että ammatillista koulutusta tarvitaan ja sen tulevaisuus nähdään valoisana. Koulutuksen toivotaan kehittyvän ja mukautuvan yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin käytännönläheisesti ja joustavasti.

Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta loka-joulukuussa 2018.
Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse yhteensä 1050 peruskoulun 9.-luokkalaista, lukiolaista ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa sekä ysiluokkalaisten vanhempia. Lisäksi haastateltiin 100 yritysten henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä ja 100 oppilaanohjaajaa. Lukiolaisia lukuun ottamatta samoille kohderyhmille tehtiin yhteensä 52 henkilökohtaista haastattelua. Tutkimus on jatkoa vuosina 2007, 2010, 2013 ja 2016 toteutetuille tutkimuksille.

Lähde: mmm.fi

NordenBladet — Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä lisätä Suomen tutkimus- ja kehittämisintensiivisyyttä. Torstaina 31.1.2019 julkistettu vision toimeenpanon tiekartta käynnistää tavoitteita kohti vievän kehittämistyön.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa kiittää työryhmiä arvokkaasta työstä.

– Osaavat ja luovat ihmiset ovat Suomen tärkein voimavara ja kilpailutekijä. Inhimillinen pääoma, vahva yleissivistys, tiede ja korkea osaaminen ovat olleet myös ne tekijät, joiden avulla Suomi vaurastuu nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa osaamisen ja korkean koulutuksen merkitys kasvaa entisestään. Tarvitsemme enemmän osaamista, emme vähemmän. Siksi meidän on lisättävä korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää ja otettava määrätietoisia askelia kohti TKI-toiminnan 4 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta.

– Nyt julkistettu korkeakouluvision tiekartta ja esitetyt kehittämisohjelmat antavat hyvät eväät tulevaisuuden työlle, opetusministeri sanoo.

Millaisilla valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla suomalainen korkeakoulutus ja tutkimus viedään 2030- luvulle?

Osaavimman työvoiman kotimaaksi

– Korkeakoulutettujen osuutta kasvatetaan nostamalla tutkintotavoitteita vuodesta 2021 alkaen aloilla, joissa on sekä koulutus- että työelämäkysyntää. Väyliä korkeakoulutukseen monipuolistetaan. Läpäisyä parannetaan muun muassa rahoitusmallikannustein.

– Kehitetään jatkuvaan oppimiseen toimintamalli ja konseptoitu tarjonta. Valmistelu aloitetaan vuoden 2019 aikana korkeakoulujen, sidosryhmien ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Jatkuvan oppimisen reformi perustuu yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kysyntään vastaavaan kehittämistyöhön ja konseptointiin.

–  Ulkomaalaisten osaajien, korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden lisäämiseksi Suomessa käynnistetään toimenpidekokonaisuus, jossa Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille integroitumista tuetaan lisäämällä harjoittelumahdollisuuksia ja tukipalveluja.

Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö

–  Käynnistetään digitaalisen palveluympäristön kehittämisohjelma, jossa luodaan tutkinto-opiskelua ja jatkuvaa oppimista palveleva, korkeakoulujen omista ja yhteisistä ratkaisuista koostuva digitaalisten palvelujen kokonaisuus. Digitaalinen palveluympäristö mahdollistaa opetustarjonnan ja oppimateriaalien hyödyntämisen laajasti osana tutkinto-opiskelua ja elämän eri tilanteissa.
– Koulutus digitalisoituu, modulaarisuus lisääntyy ja opetus uudistuu. Korkeakoulutuksen modulaarisuutta, digitaalista kurssitarjontaa ja ohjauspalveluja lisätään ja pedagogiikkaa uudistetaan. Uudistukset palvelevat tutkintokoulutusta ja jatkuvaa oppimista. Digitaalisia opintoja ja täysin digitaalisesti suoritettavien tutkintojen määrää lisätään koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi ja kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin kasvattamiseksi.

Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä

– Käynnistetään opetus- ja kulttuuriministeriön rahallisesti tukema korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kehittämisohjelma. Ohjelman tarpeellisuutta korostavat monipuolistuneet oppimisympäristöt, koulutuksen kysyntälähtöisyys ja ennakointi sekä erilaiset oppijat ja oppimisen tavat ja ympäristöt. Ohjelmalla tuetaan korkeakoulujen kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista opetuksen kehittämiseksi.

Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi

–  Korkeakoulujen muutosjohtamisen ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi käynnistetään kansainvälisessä yhteistyössä korkeakoulujohtamisen ohjelma. Ohjelma suunnitellaan yhdessä korkeakouluyhteisöjen kanssa ja toteutetaan parasta kansainvälistä osaamista hyödyntäen. Koulutuksia toteutetaan 2020-2025 välisenä aikana.

– Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisen ja johtamisen tietopohjaa vahvistetaan. Toteutetaan muun muassa henkilöstön ajankäytön tutkimus.

Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi

–  Tuetaan kansainvälisesti houkuttelevien osaamiskeskittymien ja innovaatiosysteemien rakentumista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työ- ja elinkeinoelämän yhteistyötä lisätään hallinnonalojen yhteisillä toimenpiteillä. Vahvistetaan korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä ja liittymistä maailman kiinnostavimpiin verkostoihin. Tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta päivitetään 2019-2021 erityisnäkökulmana eri toimijoiden yhteiskäyttöiset ja -rahoitteiset infrastruktuurit.

– Vahvistetaan TKI-politiikkojen koherenssia, erityisesti OKM:n, TEM:n, VM:n, STM:n yhteistyötä ja toimenpiteitä TKI-politiikassa. Uudistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintatavat ja rakenne. Käynnistetään toimenpiteitä yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä tukevan ja uudistavan TKI-toiminnan vauhdit¬tamiseksi hyödyntäen korkeakoulujen osaamista.

– Vahvistetaan avointa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa muun muassa yhteisten toimintatapojen ja lainsäädännön keinoin.
Laajapohjaiseen työryhmävalmisteluun pohjautuvien kehittämisohjelmien toimeenpano alkaa vuoden 2019 aikana. Tiekartan toimeenpanon käynnistymistä ohjaa vision toimeenpanon johtoryhmä.

•    Tiekartan esittelyaineisto
•    Raportti: Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle: vision tiekartta
•    Valmisteluryhmien taustaraportti
•    Julkistustilaisuuden 31.1. klo 10.30-14 striimi ja tallenne

Lähde: mmm.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa keväällä 2019 yhteensä noin 49 miljoonalla eurolla. Tästä 34 miljoonaa euroa jaetaan strategiarahoituksena ja 15 miljoonaa valtionavustuksina. Strategiarahoituksen haku avautuu 30. tammikuuta ja muut avustukset tulevat jakoon helmikuussa.

– Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen, ja yhteinen tehtävämme on varmistaa toteutuksen onnistuminen. Uuden rahoitusmallin mukaisella strategiarahoituksella ja reformin tukiohjelmalla voimme tukea tätä työtä koulutuksenjärjestäjätasolla. Toimiva ammatillinen koulutus on erityisen tärkeää nyt, kun talouden kasvun myötä työelämä tarvitsee osaajia kaikkialla Suomessa, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Vuonna 2019 strategiarahoitusta myönnetään seuraaviin kehittämiskokonaisuuksiin:

* Ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintakyvyn vahvistaminen
* Ammatillisen koulutuksen ydinprosesseihin liittyvän osaamisen varmistaminen: HOKS-prosessin ja koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessin osaamisen kehittäminen
* Tietyn toimialan ammatillisen koulutuksen valtakunnallinen kehittäminen: lentokoneasennus
* Ammattitaitokilpailujen järjestäminen

Strategiarahoituksella tuetaan erityisesti hankkeita, joilla parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja saavutettavuutta sekä uudistetaan koulutustarjonnan rakennetta vastaamaan mahdollisimman hyvin koulutustarpeeseen.

Tukea voidaan myöntää myös kehittämistoimista aiheutuviin tilojen ja laitteiden käytön uudistuksiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sellaisten tilaratkaisujen toteuttamissuunnitelmat, jotka parantavat saavutettavuutta ja järjestäjän kykyä vastata kysyntään, edesauttavat yksilöllisiä opintopolkuja tai koulutuksen joustavaa järjestämistä eri asiakasryhmille. Lisäksi strategiarahoituksella tuetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhdistymishankkeita.

Strategiarahoituksella tuetaan koulutuksen järjestäjän henkilöstön osaamisen kehittämistä siten, että osaaminen vastaa uuden lainsäädännön edellytyksiä henkilökohtaistamisprosessissa (HOKS) ja koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessissa sekä tukee yhteisesti kehitettyjen toimintamallien tehokasta käyttöönottoa. Tavoitteena on varmistaa HOKS-prosessin ja koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessin yhdenmukaisuutta ja toimivuutta. Yhteisiä toimintamalleja on kehitetty valtakunnallisissa Parasta-kehittämishankkeissa.

Lisäksi helmikuussa tulee hakuun valtionavustuksia osana ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukiohjelmaa. Kevään aikana jaetaan kaikkiaan noin 15 miljoonaa euroa. Avustukset jaetaan pääosin Opetushallituksen kautta.

Avustuksilla tuetaan ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimia sekä kehitetään vankilaopetusta, uusia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja, pedagogista johtamista, koulutuksen järjestämisessä tarvittavan tiedon käyttöön liittyvää osaamista sekä oppimisanalytiikkaa.

Syksyllä haettavaksi tulee avustuksia mm. kesällä valmistuvan ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttamisen tueksi.

Lisätietoja:
ylijohtaja Mika Tammilehto, p. 0295 330 308
erityisavustaja Daniel Sazonov, p. 045 1296812

Lähde: mmm.fi

NordenBladet — Eduskunta on hyväksynyt uuden kuntien kulttuuritoimintalain. Laki vahvistaa kulttuurin roolia kunnan toiminnassa sekä perustelee kulttuurin merkitystä ja asemaa kunnan peruspalveluna. Lain toimeenpanosta järjestetään maaliskuun aikana infotilaisuuksia eri puolilla Suomea kuntien kulttuurivastaaville, paikallisille ja alueellisille kulttuuri- ja taidetoimijoille sekä päättäjille.

Tilaisuuksien tavoitteena on jakaa tietoa ja keskustella lain sisällöstä ja sen toimeenpanosta. Tilaisuuksissa on mahdollisuus verkostoitua, solmia uusia kumppanuuksia sekä keskustella kulttuurin keskeisistä painopisteistä omalla alueella.

Laki sisältää kehittämistehtävän, jolla luodaan edellytyksiä kuntien kulttuuritoiminnalle, mm. laadulle, vaikuttavuudelle ja henkilöstön osaamiselle. Tilaisuuksissa keskustellaan kehittämistehtävästä ja miten sillä voidaan jatkossa vahvistaa kuntien kulttuuritoimintaa.

Uusi laki tulee voimaan 1.3.2019 ja korvaa yli 25 vuotta vanhan nykylain. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta asettaa tavoitteet ja määrittää tehtävät kuntien kulttuuritoiminnalle. Uusi laki ei lisää kuntien tehtäviä, ja se on kustannusvaikutuksiltaan neutraali. Kunnat voivat edelleen järjestää ja organisoida kulttuuritoimintansa haluamallaan tavalla joko itsenäisesti tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa.

Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet
Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää neljä infotilaisuuttaa uudesta kuntien kulttuuritoimintalaista. Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen ja Suomen Kuntaliiton kanssa.

ke 6.3.2019 Helsinki
Jukola, Meritullinkatu 1, Helsinki

ke 13.3.2019 Kuopio
Kuopion musiikkikeskus, jousisto
Kuopionlahdenkatu 23, 70100 Kuopio

ke 20.3. Oulu
Lapland Hotels, Ylläs- ja Äkäslompolo kokoustila
Kirkkokatu 3, 90100 Oulu

ke 27.3. Tampere
Vapriikki, auditorio
Tampellan alue, Alaverstaanraitti 5, 33101 Tampere

Tapahtumat OKM:n tapahtumakalenterissa

Tietoa käsittelyn vaiheista eduskunnan sivuilla

Lähde: mmm.fi