Eduskuntaryhmien välisen neuvottelun johtopäätös: Koska eduskuntavaalit ovat lähellä ja aikaa poliittisen hallituksen muodostamiseen on hyvin vähän, eduskuntaryhmät toteavat tilanteen, jossa nykyinen hallitus jatkaa toistaiseksi toimitusministeristönä.
Lisäksi ryhmien neuvottelussa tehtiin pöytäkirjamerkintä: Toimitusministeristön asemasta ja toimivallan rajoista ryhmät viittaavat oikeuskanslerin kannanottoon 5.3.2019.
Edellä mainitun hyväksyivät Keskustan, Kokoomuksen, Sosialidemokraattisen, Sinisen, Perussuomalaisten, Vihreän, Vasemmistoliiton, Ruotsalaisen, Kristillisdemokraattisen ja Liike Nyt eduskuntaryhmien puheenjohtajat.
Neuvottelu pidettiin tiistaina 12.3.2019 eduskunnan Pikkuparlamentissa.
Eduskunta on hyväksynyt rikoslain muuttamisen, jolla lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia kiristetään. Lakiehdotus hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön (LaVM 24/2018) mukaisena.
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotetaan neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Lisäksi rikoslakiin lisätään törkeää lapsenraiskausta koskeva uusi rangaistussäännös.
Samalla eduskunta hyväksyi kolme lausumaa:
1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ripeästi uudistaa rikoslain 20 luvun säännökset koskien lapsiin kohdistuvia hyväksikäyttö- ja raiskausrikoksia ja antaa asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle. Uudistuksessa tulee edelleen kiristää lapsiin kohdistuvien hyväksikäyttö- ja raiskausrikosten rangaistuksia, erityisesti vähimmäisrangaistuksia, sekä arvioida sääntelytekniikkaa ja rikosnimikkeitä. Tarkastella tulee erityisesti sukupuoliyhteyden käsittävien tekojen sääntelytekniikkaa ja lapsen iän merkitystä samoin kuin sitä, tulisiko tällaiset teot siirtää raiskausrikosten piiriin. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin.
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollisimman pian käynnistää rikoslain 20 luvun kokonaisuudistuksen, jossa tarkastellaan lukuun sisältyviä eri seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä, jotta ne muodostavat selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Lisäksi erityisesti tulee arvioida raiskausrikoksen tunnusmerkistöä muutoin kuin lapsiin kohdistuvien tekojen osalta. Keskeistä on arvioida muun muassa uhrin avutonta tilaa koskevaa sääntelyä sekä suostumuksen aseman vahvistamista raiskausrikosten ja muiden seksuaalirikosten määrittelyssä. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin.
3. Eduskunta edellyttää, että hallitus rikoslain 20 luvun kokonaisuudistuksen yhteydessä tai erikseen arvioi myös rikoslain muihin lukuihin sisältyvien seksuaalirikoksia koskevien rangaistussäännösten kehittämistarpeet. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin.
Eduskunta on hyväksynyt siviilitiedustelua koskevan lainsäädännön sekä lain sotilastiedustelusta. Siviilitiedustelua koskeva lakiehdotus hyväksyttiin hallintovaliokunnan mietinnön (HaVM 36/2018) mukaisena ja sotilastiedustelua koskeva lakiehdotus hyväksyttiin puolustusvaliokunnan mietinnön (PuVM 9/2018) mukaisena.
Samalla eduskunta hyväksyi siviilitiedustelulainsäädännön osalta kolme lausumaa. Eduskunta edellyttää hallituksen: 1) seuraavan tarkkaan siviilitiedustelulainsäädännön tehokkuutta ja tuloksellisuutta, toimivuutta, oikeusturvan toteutumista ja muuta soveltamista ja 2) antavan hallintovaliokunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetun kirjallisen selvityksen 1 kohdassa tarkoitetusta seurannasta ja sen tuloksista ja 3) antavan eduskunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä kokonaisvaltaisen seikkaperäisen selonteon tiedustelulainsäädännön toimivuudesta, tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta, kehittämistarpeista, valvonnasta ja oikeusturvan toteutumisesta sekä muista asiakokokonaisuuteen liittyvistä relevanteista seikoista.
Sotilastiedustelulain osalta eduskunta hyväksyi lausuman: Eduskunta edellyttää, että puolustusministeriö antaa puolustusvaliokunnalle selvityksen uuden sotilastiedustelua koskevan sääntelyn toimivuudesta vuoden 2020 loppuun mennessä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti julkistaa ministeriöltä saamansa sosiaali- ja terveysuudistusta koskevan täydentävän vastineen jo kuulemisen aikana. Yleensä vastineet tulevat julkisiksi vasta, kun valiokunnan mietintö valmistuu.
Eduskunnan lakivaliokunta kannattaa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistuksen korottamista neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta sekä törkeää lapsenraiskausta koskevan uuden rangaistussäännöksen lisäämistä rikoslakiin. Valiokunta antoi torstaina 7. maaliskuuta asiaa koskevan mietinnön (LaVM 24/2018 vp).
Lakivaliokunta on käsitellyt myös kansalaisaloitetta (KAA 3/2015 vp), jossa vaaditaan lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön vähimmäisrangaistuksen korottamista nykyisestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta. Lakivaliokunta pitää kansalaisaloitteen taustalla olevaa tavoitetta parantaa lasten suojelua seksuaaliselta hyväksikäytöltä kannatettavana.
Valiokunta ehdottaa mietinnössään useita lausumia seksuaalirikosta koskevien säännösten uudistamisesta. Lausumaehdotuksissa edellytetään muun muassa, että hallitus ripeästi uudistaa rikoslain 20 luvun säännökset koskien lapsiin kohdistuvia hyväksikäyttö- ja raiskausrikoksia ja antaa asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle. Uudistuksessa tulee valiokunnan lausumaehdotuksen mukaan edelleen kiristää lapsiin kohdistuvien hyväksikäyttö-ja raiskausrikosten rangaistuksia, erityisesti vähimmäisrangaistuksia. Lisäksi lausumaehdotuksissa edellytetään, että muutoinkin rikoslain 20 luku uudistetaan kokonaan ja että myös rikoslain muihin lukuihin sisältyviä seksuaalirikoksia koskevien rangaistussäännösten kehittämistarpeita arvioidaan.
NordenBladet – Suomi ja Viro ovat tehneet sopimuksen automaattisesta tietojenvaihdosta. Sopimuksen mukaan maiden kaupparekisterit voivat hakea toistensa tietoja automaattisesti palveluväylän kautta.
Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) pääjohtaja Antti Riivari ja Viron oikeusministeriön pääsihteeri Tõnis Saar allekirjoittivat sopimuksen Helsingissä 26. helmikuuta 2019.
Käytännössä automaattinen tietojenvaihto tarkoittaa esimerkiksi, että Viron kaupparekisteri voi hakea tarvitsemansa tiedot suomalaisista osakeyhtiöistä Suomen kaupparekisteristä.
”Rajat ylittävä elinkeinotoiminta Viron ja Suomen välillä on vilkasta. Tänään allekirjoitettu sopimus on luonnollinen seuraus tästä ja luo pohjan kaupparekistereiden tiiviimmälle yhteistyölle. Kaupparekisteritiedon vaihto on myös asiakkaidemme etu”, PRH:n pääjohtaja Antti Riivari toteaa.
”Rajat ylittävän tietojenvaihdon avulla pystytään asukkaille tarjoamaan julkisia palveluita helpommin, nopeammin ja edullisemmin. Virossa on sähköinen asiointi niin tavallista, että Viro haluaa tehdä myös asioinnin naapurimaan kanssa helpommaksi”, selvittää Viron oikeusministeriön kansliapäällikkö Viljar Peep.
Sopimus on uusi askel Suomen ja Viron digitaalisessa kehitystyössä. Esimerkiksi veroviranomaiset Suomessa ja Virossa ovat jo aiemmin ryhtyneet vaihtamaan tietoja vastaavalla tavalla.
Automaattisesti vaihdettuja tietoja saavat käsitellä ne kaupparekisterin henkilöt, joiden tehtäviin käsittely kuuluu. Viranomaiset eivät välitä tietoja eteenpäin. Tiedot kulkevat kaupparekisterien välillä palveluväylää pitkin. Suomen palveluväylä perustuu Virossa kehitettyyn X-Road-ratkaisuun.
NordenBladet — Maaliskuussa kannattaa piipahtaa Oodin Maijansaliin kuulemaan neljä eduskunta-aiheista tietoiskua. Tavallisesti Eduskunnan kirjastossa pidettävistä kaikille avoimista koulutuksista on muokattu napakat tunnin versiot. Demokratiaa pieninä annoksina.
Maaliskuussa kannattaa piipahtaa Oodin Maijansaliin kuulemaan neljä eduskunta-aiheista tietoiskua. Tavallisesti Eduskunnan kirjastossa pidettävistä kaikille avoimista koulutuksista on muokattu napakat tunnin versiot. Demokratiaa pieninä annoksina.
Eduskuntatalon historia
maanantai 4.3. klo 17–18
Vaalikausi vaihtuu, mitä eduskunnassa tapahtuu?
keskiviikko 13.3. klo 17–18
Miten laki syntyy ja mistä lait löytyvät?
keskiviikko 20.3. klo 17–18
Vaikuta vaaleissa ja vaalien välillä
tiistai 26.3. klo 17–18
Eduskunnan ja keskustakirjasto Oodin yhteistyö yli Kansalaistorin tulee jatkumaan demokratiakasvatuksen ja kansalaisvaikuttamisen hengessä. Tuomme tulevaisuudessakin ajankohtaista tietoa lähemmäksi kansalaisia.
Tietoiskujen jälkeen on mahdollista keskustella aiheesta luennoitsijan kanssa.
NordenBladet —Eduskuntatyön ja samalla Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kevään vaalien jälkeen jättävä kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) toivoi viimeisessä Etyj-puheessaan maailman johtajilta ja poliitikoilta malttia ja kärsivällisyyttä neuvotella. Rossi puhui yleiskokouksen talvi-istunnossa Wienissä 22.2. perjantaina.
”Diplomatian keinot ja neuvottelut ovat oikeita keinoja ongelmien ratkaisemiseksi, ei väkivalta ja aseellinen toiminta. Onko sitten meillä ja maailmalla kykyä rauhoittua – toivottavasti. Muuten toisen maailmansodan jälkeinen surullinen kehitys vaan jatkuu ja jatkuu. Miliza Korjuksen koskettava laulu ”Warum” on yhä ajankohtainen”, Rossi totesi saksaksi pitämässään puheessa.
Hän muistutti toisen maailmansodan järkyttävistä tilastoista: 73 miljoonaa henkilöä menetti henkensä, haavoittuneet kärsivät edelleen ja taloudelliset menetykset olivat mittaamattomia. Euroopan vuosikymmeniä kestänyt jako kahteen poliittiseen blokkiin näkyy vieläkin maanosan kehityksessä.
”Olemmeko sitten eläneet rauhassa ja turvassa vuoden 1945 jälkeen? Emme. Eri sotia on käyty ympäri maailmaa kahdensadan verran, on koettu kansanmurhia ja kansannousuja, alueita on valloitettu. Miljoonat ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet kokemaan kaikki nämä kärsimykset. Erityisesti naisten ja lasten asema on ollut aina konflikteissa erityisen vaikea. Viimeisen vuosikymmenen aikana yli kaksi miljoonaa lasta on saanut surmansa sodan aikana. Miten me hyväksymme kaiken tämän?” hän kysyi.
Rossi pohti myös, onko Etyj onnistunut perustehtävissään, joita ovat rauhan edistäminen ja turvaaminen sekä demokratian vahvistaminen.
”Vaikka paljon hyvää on saatu aikaan, valitettavasti maailma ei ole rauhoittunut”, hän totesi.
Innokkaaksi urheilumieheksi tiedetty Rossi päätti hieman synkkäsävyisen puheensa kuitenkin valoisampiin tunnelmiin.
”Itse toivon maailman kansojen ymmärtävän enemmän toisiaan ja kisailevan keskenään vaikkapa urheilun jalolla saralla. Niin olympialaisissa kuin maailmanmestaruuskisoissa kuten nyt täällä Itävallan Seefeldissä hiihdon MM-kisoissa. Rauhaa ja yhteistyötä koko maailmalle toivoen!”
Kuvassa Suomen valtuuskuntaa kokoussalissa torstain istunnossa. Kuva: Etyjin parlamentaarinen yleiskokous / Photo: OSCE PA
NordenBladet —Eduskunnan puhemies Paula Risikko pitää hyvänä, että oikeusasiamiehen kanslia saa lisärahaa vanhuspalvelujen valvontaan. Eduskunnan kansliatoimikunta on tehnyt valtiovarainministeriölle ehdotuksen 350 000 euron lisärahasta, joka sisältyy valtioneuvoston 22. helmikuuta hyväksymään vuoden 2019 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen.
Lisärahat käytetään vanhusten oikeuksien, erityisesti hyvän hoidon, hoivan ja arvokkaan kohtelun valvontaan. Valvonta suuntautuu erityisesti ympärivuorokautista hoivaa tarjoaviin asumispalveluyksiköihin ja laitoksiin. Tarkastuksia tehdään myös erityisen paljon hoitoa tarvitsevien vanhusten yksiköihin.
Oikeusasiamies voi nostaa esiin epäkohtia ja hänellä on toimivalta puuttua valvontatoiminnassa havaittuihin ongelmiin. Ylimpänä laillisuusvalvojana oikeusasiamiehen toimivallan piiriin kuuluvat myös kaikki valvontaviranomaset eli Valvira, aluehallintoviranomaiset ja kunnat. Siksi oikeusasiamies on tehokas ja tuloksekas tapa ohjata ja parantaa ikäihmisten palveluja, Risikko sanoo.
Risikko ehdotti jo viime vuonna, että vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen osoitetaan eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Hyvä tuki työlle on Ihmisoikeuskeskus, joka toimii oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä.
