OHMYGOSSIP — Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) kiittää Jordanian pyrkimyksiä kohti eurooppalaisia demokratia-, ihmisoikeus- ja oikeusvaltionormeja, joskin tehtävää on vielä paljon. Kalmari puhui Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa Ranskan Strasbourgissa tiistai-iltana, kun käsittelyssä oli Jordanian demokratiakumppanuuden arviointiraportti. Kalmari perehtyi Jordanian tilanteeseen osallistuessaan Euroopan neuvoston vaalitarkkailuoperaatioon vuosi sitten.
”Irakin, Syyrian ja Saudi-Arabian naapurissa ilman öljyvaroja olevan valtion pyrkimyksiä kohti eurooppalaisia arvoja on syytä kunnioittaa. Jordaniasa on säädetty lakeja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten osuus parlamentissa on kasvanut. Ongelmiakin toki on, niistä suurimpana kuolemanrangaistus”, Kalmari mainitsi.
Euroopan neuvoston vaalitarkkailijat löysivät parannettavaa myös maan vaalijärjestelmästä, jonka mukaan äänioikeus on vain syntyperäisillä maan kansalaisilla, joiden molemmat vanhemmat ovat jordanialaisia.
Jordaniasta tuli vuonna 2016 Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen demokratiakumppanimaa. Jordanian viime syksyn vaalit järjestettiin etuajassa, kun kansalaisten tyytymättömyys hallituksen toimintaan ja taloudenhoitoon sai kuninkaan hajottamaan parlamentin.
”Jordaniassa kehitys on ollut sen suuntaista, että saatamme vielä joskus nähdä sen jopa yleiskokouksemme jäsenenä”, Kalmari arveli.
Vuonna 1949 perustetun Euroopan neuvoston perustehtävä on ihmisoikeuksien, moniarvoisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja kehittäminen. Järjestön tärkeimmät työkalut ovat sitovat normit ja niiden täytäntöönpanon valvonta. Euroopan neuvostossa on 47 jäsenmaata ja kuusi tarkkailijajäsentä. Parlamentaarinen yleiskokous on hyväksynyt neljä maata (Marokko, Palestiina, Jordania, Kirgisia) demokratiakumppaneikseen.
Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 9.–13.10.2017.
Lähde: Eduskunta.fi