tiistai, 29 heinäkuun, 2025

SUOMI

Tutkimus: Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen auttaisivat osaltaan Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen ovat tuoreen tutkimuksen mukaan maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden näkökulmasta perusteltuja, vaikka metsien kokonaisnieluun verrattuna niiden vaikutukset ovatkin suhteellisen pieniä. Ilmaston kannalta hyödyllisintä olisi rajoittaa etenkin turvemailla sijaitsevien metsien metsäkatoa eli metsien raivaamista muun maankäytön tarpeisiin.

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kasvihuonepäästöjä vähentävien ja hiilinieluja vahvistavien toimenpiteiden käyttöönottoa kaikilla toimialoilla. Myös maankäyttösektorilla tarvitaan siksi lisätoimia, ja niitä edellyttää myös maankäyttösektorin tilinpitoa koskeva EU:n LULUCF-asetus.

Vaikka metsityksen, metsäkadon ehkäisyn ja maatalousmaiden ilmastotoimien vaikutukset päästöihin ja nieluihin ovatkin pieniä suhteessa metsien kokonaisnieluun, toimet ovat kuitenkin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen tutkimuksen mukaan perusteltuja. Metsäkadon vähentämisen ja metsityksen lisäämisen suhteellista merkitystä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa lisää se, että näihin liittyvien toimien vaikutukset huomioidaan kauden 2021–2030 tilinpidossa täysimääräisinä, toisin kuin metsänielut.

Metsäkadon vähentäminen erityisesti turvemailla on laskelmien mukaan ilmaston kannalta pääsääntöisesti hyödyllisempää kuin peltojen metsittäminen. Metsitys voi olla kannattavaa erityisesti maan pohjoisosan paksuturpeisilla alueilla. Niillä metsityksen taloudellinen ilmastohyöty, laskettuna metsittämisen aikaansaaman päästövähennyksen vuotuisarvona, vastaa peltojen keskimääräistä tilastoitua vuokratasoa.

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii tehokkaita ohjauskeinoja

Pitkäaikaisiin päästövähennyksiin pääseminen maankäyttösektorilla edellyttää tehokkaiden ja EU:n ohjelmakausien yli ulottuvien ohjauskeinojen käyttöönottoa. Metsien raivaamista esimerkiksi pelloiksi tai yhdyskuntarakentamisen käyttöön voitaisiin vähentää tehokkaasti maankäytön muutoksiin kohdistuvilla maksuilla. Tarvetta uusien peltoalojen raivaamiseen voitaisiin hillitä myös esimerkiksi kehittämällä uusia ratkaisuja karjatilojen tuottaman lannan ympäristövaikutusten hallintaan ja vähentämiseen sekä kannustamalla maatalousyrittäjiä yhteistyöhön jo olemassa olevien peltojen hyödyntämisessä ensisijaisesti kivennäismailla.

Metsitystä voitaisiin puolestaan edistää esimerkiksi metsitystuen avulla. Metsitystuen käyttöönotto olisi kuitenkin kytkettävä samanaikaisiin metsäkadon hillintätoimiin, jotta se ei kannustaisi metsitykseen yhtäällä mutta metsänraivaukseen toisaalla. Metsityksen kohteina voisivat olla esimerkiksi kasvukunnoltaan heikot ja ruuantuotannon kannalta merkityksettömät ja sijainniltaan syrjäiset pellot.

Jo nykyisinkin käytössä olevilla maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteillä voidaan pienentää maatalouden päästöjä. Merkittäviä vähennyksiä olisi mahdollista saavuttaa suuntaamalla lisätoimia nurmipeitteisen alan osuuden lisäämiseen turvemaapeltojen viljelyssä sekä säätösalaojittamalla niitä.

Luonnonvarakeskuksen toteuttama Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (MISA) -hanke oli osa valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).

Raportti: Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Policy Brief -katsaus

Kuva: NordenBladet
Lähde: mmm.fi

Puolustusvaliokunnan mietintö sotilastiedustelulaista valmis

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Puolustusvaliokunnasta valmistui torstaina 31. tammikuuta mietintö hallituksen esityksestä laiksi sotilastiedustelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 

Mietintö (PuVM 4/2018 vp – HE 203/2017 vp) on luettavissa eduskunnan verkkosivuilta.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Nuori suomalaiskapellimestari Dalia Stasevska nousi BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijaksi

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Dalia Stasevska (35) nimitettiin perjantaina BBC:n sinfoniaorkesterin vakituiseksi päävierailijaksi. Aamu-tv:ssä vieraillutta kapellimestari Dalia Stasevskaa kuvaillaan yhdeksi Pohjoismaiden nousevista tähdistä klassisen musiikin saralla. Perjantaina hänet nimitettiin Britannian yleisradioyhtiön BBC:n sinfoniaorkesterin vakituiseksi päävierailijaksi, ja Stasevska alkaakin johtaa sinfoniaorkesteria säännöllisesti huhtikuusta alkaen.

Hän toivoo, että voisi vierailijana toteuttaa erilaisia poikkitaiteellisia projekteja. ”Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että teen konsertin jonkun poppipuolelta tulevan muusikon kanssa. Tai sitten kutsumme mukaan kiinnostavan kirjailijan tai koreografin,” Stasevska sanoo.

Hän pitää BBC:n sinfoniaorkesterin vahvuutena sitä, että se osallistuu myös televisio- ja radio-ohjelmien tekemiseen. ”Toivon, että tulemme tekemään kiinnostavia radio-ohjelmia, joissa voidaan yhdistää aikamme ajattelijoita ja hyvää musiikkia.”

_______________________

Dalia Stasevska (s. 30.12.1984, Kiova, Ukraina) on suomalainen kapellimestari. Hän on opiskellut orkesterinjohtoa Jorma Panulan ja Leif Segerstamin oppilaana. Hän suoritti kapellimestaridiplomin syksyllä 2012 parhain arvosanoin. Sibelius-Akatemiassa Stasevska on opiskellut myös viulua, alttoviulua ja säveltämistä.

Dalia Stasevska on johtanut mm. BBC:n sinfoniaorkesteria, Oslon filharmoninen orkesteria, Royal Stockholm Philharmonic Orchestraa, Ruotsin radion sinfoniaorkesteria, Orchestre National de Lyona, Helsingin kaupunginorkesteria, Trondheim Sinfoniaorkesteria, Strasbourg filharmoninen orkesteria, Radion sinfoniaorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa ja Sinfonia Lahtia. Suomen Kansallisoopperan ja Kokkolan Oopperan lisäksi lisäksi hän on johtanut Savonlinnan Oopperajuhlilla Mozartin Requiemin ja Kuhmon Kamarimusiikkijuhlilla lukuisia oopperaproduktioita sekä vieraillut Den Norske Opera & Balletssa. Dalia Stasevska on toiminut Esa-Pekka Salosen, Los Angelesin filharmonikoiden ja Lontoon Philharmonian assistenttina. Vuosina 2014-2016 hän toimi Orchestre de Paris’n ja Paavo Järven assistenttina. Vuosina 2010-2015 Dalia Stasevska toimi Kamarikesä-festivaalin taiteellisena johtajana.

Stasevskan elämänkumppani on basisti ja säveltäjä Lauri Porra.

Lähde: Yle.fi

Darude edustaa Suomea Euroviisuissa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Darude* (Ville Virtanen, 43) on Suomen euroviisuedustaja! Edustuskappale selviää 2.3. järjestettävässä Uuden musiikin kilpailussa.

Kyseessä on toinen kerta, kun edustaja on Ylen valitsema kutsuartisti. Viime vuonna kutsuartisti oli Saara Aalto, joka sijoittui finaalissa sijalle 25.

Euroviisut** järjestetään tänä vuonna Israelin Tel Avivissa 14.-18. toukokuuta.

https://twitter.com/Darudevil/status/1090211484934770688/video/1

 

_________________________________________
*
Ville Virtanen, better known by his stage name Darude, is a Finnish DJ and record producer from Eura, Finland. He started making music in 1995 and released the platinum-selling hit single ”Sandstorm” in late 1999.

**
Eurovision laulukilpailu (engl. Eurovision Song Contest, josta lyhenne ESC; ransk. Concours Eurovision de la chanson, CEC), puhekielessä Euroviisut, on vuosittainen laulukilpailu, johon saavat osallistua Euroopan yleisradiounionin (EBU) aktiiviset jäsenmaat. Jokainen laulukilpailuun osallistuva maa lähettää kilpailuun yhden musiikkiesityksen ja ne äänestetään kansainvälisessä finaalissa paremmuusjärjestykseen. Kilpailuun saavat osallistua vain uudet laulut, joiden on tarkoitettu osallistuvan Eurovision-laulukilpailuun. Laulua ei saa mainostaa ennen jokaisen maan kansallista karsintaa, jossa valitaan edustajasävelmä kilpailuun.

Kilpailun nimi tulee EBU:n televisiojakeluverkosta Eurovisio (engl. Eurovision). EBU:n jäseniä ovat televisioyhtiöt, jotka valitsevat ja lähettävät osallistujan kilpailuun. Kaikki itsenäiset Euroopan maat Liechtensteinia, Vatikaania, Neuvostoliittoa ja kiistanalaista Kosovoa lukuun ottamatta ovat osallistuneet kilpailuun. Alkuvuosikymmeninä Euroviisut olivat lähinnä läntisen Euroopan välinen kilpailu, ja itäisen Euroopan maista mukana oli vain Jugoslavia. Koko Euroopan kattava tapahtuma Euroviisuista tuli, kun entisen itäblokin maat pääsivät viimein mukaan vuonna 1994.

EBU:lla on toisaalta jäseniä myös Euroopan ulkopuolelta: Kaukasian maista Armeniasta, Azerbaidžanista ja Georgiasta, Lähi-idän maista Israelista, Jordaniasta ja Libanonista sekä Pohjois-Afrikan maista Algeriasta, Egyptistä, Libyasta, Marokosta ja Tunisiasta. Näistä kuitenkin vain Israel, Armenia, Georgia ja Azerbaidžan osallistuvat kilpailuun säännöllisesti, Israel vuodesta 1973 ja Kaukasian maat 2000-luvulta lähtien. Marokko on osallistunut kerran, vuonna 1980. Tunisia ilmoittautui vuoden 1977 ja Libanon vuoden 2005 kilpailuun, mutta maat peruivat osallistumisensa. Liitännäisjäseniä EBU:lla on ympäri maailmaa. Liitännäisjäsenistä Euroviisuja vuodesta 1983 asti tiiviisti seurannut Australia sai erityisluvalla osallistumisoikeuden vuonna 2015, Euroviisujen 60. juhlavuoden kunniaksi. Seuraavana vuonna maalle myönnettiin pysyvä osallistumisoikeus. Osallistuakseen laulukilpailuun valtion ei siis tarvitse sijaita maantieteellisesti Euroopassa.

Kilpailu on televisioitu aina vuodesta 1956 lähtien, mutta mustavalkotelevision aikaan sitä enimmäkseen kuunneltiin radiosta. Eurovision laulukilpailun loppukilpailua seuraa yli sata miljoonaa televisiokatsojaa, ja se on suosituin ei-urheilulähetys Euroopassa. Kaikkien kolmen lähetyksen yhteenlaskettu katsojamäärä on lähemmäs 200 miljoonaa. Vuoteen 2003 asti kilpailu järjestettiin yhtenä iltana, useimmiten lauantaina huhti- tai toukokuussa, mutta vuodesta 2004 kilpailu on järjestetty kaksiosaisena tapahtumana, johon sisältyy semifinaali ja finaali. Vuodesta 2008 lähtien myös semifinaali on ollut jaettu kahteen osaan: ensimmäinen semifinaali käydään tiistaina ja toinen semifinaali torstaina finaalilauantaita edeltävällä viikolla.

Kuva: Darude (Instagram/@darudevil)

Tuskan festivaalialue käännetään ympäri: Pääportti Kalasataman metron luokse, rannekkeenvaihto Redissä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Historiallinen yhteistyö siirtää 40 000 ihmisen metallifestivaalin pääsisäänkäynnin kauppakeskuksen ja metroaseman viereen Tämän helpompaa ei saapuminen festivaalialueelle voi enää olla: hyppää metroon ja jää Kalasataman metroasemalla pois kyydistä!

Pohjoismaiden suurin metallifestivaali Tuska tekee kesällä 2019 historiaa. Ensimmäisenä suomalaisena festivaalina Tuskan pääsisäänkäynti tulee aivan liki uutta kauppakeskusta. Helsingin Kalasatamassa sijaitseva kauppakeskus REDI kirjaimellisesti täyttyy metallikansasta kun 28.-30.6.2019 järjestettävän Tuskan noin 40 000 kävijää ohjataan kulkemaan Suvilahden festivaalialueelle ja sieltä pois sen kautta.

”Tämä on läpimurto Suvilahden alueen käytettävyyden problematiikkaan. Haluamme muuttaa mielikuvan alueen saavutettavuudesta. Meille on tärkeää, että emme vain sopeudu rakennetun ympäristön muutokseen vaan otamme siitä kaiken irti”, Tuskan promoottori Eeka Mäkynen sanoo.

Suvilahden alueen festivaalien sisääntulo on perinteisesti sijainnut alueen eteläosassa. Kesäksi 2019 Tuska kääntää koko tapahtuma-alueen ympäri. ”Reitti Tuskaan alkaa REDIstä ja Kalasataman metroasemalta. Kauppakeskukseen tulee Tuskan rannekkeenvaihtopiste, tapahtumainfo, lipunmyynti, taidegalleria, Tuska-Store, pyörä- ja autoparkki ja niin edelleen, Tuskan pääsuunnittelija Jenni Kääriäinen sanoo.

”Kuten yhteistyökumppanimme yleensäkin, myös kauppakeskus heittäytyi täysillä mukaan. Heillä on jo vaikka mitä ideoita ja suunnitelmia”, Mäkynen sanoo.

Yksi aluemylläyksen tavoitteista on helpottaa festivaalille saapumista ja sieltä poistumista, tapahtui se sitten julkisilla tai omilla kulkuneuvoilla. ”REDIlle ja HSL:lle tämä on todellinen näytönpaikka alueen logistiikan toimivuudesta”, Mäkynen sanoo.

Tuska-festivaali tekee ensi kesänä muitakin muutoksia. Tapahtumaan tulee esimerkiksi 18 vuoden ikäraja, joka mahdollistaa alueen palveluiden kehittämisen ja poistaa yksittäiset anniskelu-alueet. Toisaalta taas sunnuntaina järjestetään erillinen lastentapahtuma ”PikkuTuska”, jonne vanhemmat voivat tuoda 0-10-vuotiaan tulevan hevikansalaisen tutustumaan tunnelmaan.

Lähde: Tuska.fi

 

Tilastokeskus: Digitaalisten pelien pelaaminen on kasvanut nelinkertaiseksi 25 vuodessa. Suomalaisista jo 41 prosenttia on aktiivisia digipelaajia

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Digitaalisten pelien pelaaminen on kasvanut nelinkertaiseksi 25 vuodessa. Suomalaisista jo 41 prosenttia on aktiivisia digipelaajia. Nuoret eivät ole harrastuksensa kanssa yksin. Pelaaminen on kasvanut eniten yli 44-vuotiaissa, vaikka, uuden vapaa-aikatutkimuksen perusteella, aktiivisin joukko onkin 10-14-vuotiaat pojat. Miehet pelaavat edelleen enemmän kuin naiset.

Tilastokeskuksen mukaan 47 prosenttia miehistä ja 35 prosenttia naisista pelasi digitaalisia pelejä vähintään kerran kuussa (vuonna 2017). Päivittäisellä tasolla pelataan eniten mobiilipelejä. Erityisesti tytöt, pojat ja alle 45-vuotiaat naiset suosivat niitä. Mobiilipelaaminen ohittikin tietokoneella ja konsoleilla pelaamisen yliopistojen pelitutkijoiden kokoaman Pelaajabarometrin  mukaan ensimmäistä kertaa vuonna 2015.

Yksinpelattavat tietokonepelit, kuten Pasianssi, ovat pitäneet pintansa vanhemmissa ikäryhmissä. E-urheilussa eli kilpapelaamisessa kokeneimpia ovat vuonna 2000 ja sen jälkeen syntyneet. Heistä 11 prosenttia on sitä harrastanut, ja nimenomaan pojissa kilpapelaamista harrastaneiden osuus on 16 prosenttia. Koko väestön 10 vuotta täyttäneistä e-urheilussa kokeneita oli vain 3 prosenttia.

World of Warcraftin kaltaisten verkkomoninpelien suosio on pysynyt samana parikymmentä vuotta: Tilastokeskuksen mukaan noin 14 prosenttia suomalaisista pelaa niitä vähintään kerran vuodessa.
Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimukseen osallistui kaikkiaan 7 155 ihmistä. Kysely tehtiin lokakuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana. Tiedot kerättiin 10–14-vuotiailta ja 75 vuotta täyttäneiltä käyntihaastatteluina ja 15–74-vuotiailta joko verkko- tai postikyselyinä.

Kuva: Digitaalisten pelien pelaaminen vähintään kerran vuodessa, % (Tilastokeskus)

​Eduskunta keskusteli täysistunnossa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkaluista

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Keskustelualoitteen tavoitteena oli nostaa eduskunnan keskusteluun näkökulmia, millaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkaluja Suomella ja EU:lla on käytettävissään eri konflikteihin ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseksi ja millaisella kansainvälisellä ja alueellisella yhteistyöllä vastakkainasetteluja pystytään parhaiten vähentämään.  Tilanteen taustalla on lisääntyneen vastakkainasettelun tuomat olosuhteet ja sekä erityisesti Jemenin kriisiin liittyvät seuraukset, miten humanitaariseen apuun ja sen perille pääsyyn on kiinnitettävä suurempaa huomiota.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk) toi esiin puheenvuorossaan,  miten ”sodan käynnin välineeksi on noussut enenevässä määrin humanitaaristen toimijoiden pääsyn estäminen sitä tarvitsevien luo. Pääsy on usein rajoitettu, ja myös humanitaariset toimijat ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi. Suomen on itse ja osana Euroopan unionia toimittava konfliktien päättämisen puolesta ja avustusjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tässä onnistumiseksi on niin sanotun suhdeverkoston oltava kunnossa. On pystyttävä vaikuttamaan myös perinteisten valtiotoimijoiden ulkopuolisiin toimijoihin, jotka näillä alueilla pitävät valtaa. Tarvitaan myös vahva EU, joka toimii yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi.”

Vanhasen mukaan rauhaa ja turvallisuutta tukevat toimet sekä ihmisoikeuksien toteutuminen eivät ole kestäviä ilman naisten ja nuorten osallistumista. Suomi edistää jo nyt naisten tehokasta osallistumista rauhanprosesseihin ja tämän tulee ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan mukaan pysyä Suomen ulkopolitiikan painopisteenä myös jatkossa hallituspohjasta riippumatta.  Vanhanen painotti myös huomiota konfliktien ennaltaehkäisyyn Afrikassa sekä uudenlaisia keinoja Afrikan kehityksen tukemiseen.

Ulkoministeri Timo Soini (sin) tuki myös puheenvuorossaan laaja-alaista näkökulmaa rauhanprosesseissa sekä rauhanvälityksen merkitystä. Soinin mukaan ”rauhanvälitys on keskeinen keino väkivaltaisten konfliktien ennaltaehkäisyssä ja niiden ratkaisussa. Se on usein ensimmäinen askel sovinnon tiellä, ja sen avulla voidaan pohjustaa pidemmän aikavälin tukea poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden rakentamiselle. Kestävä rauha ei ole mahdollinen, jos yli puolet väestöstä suljetaan rauhanprosessien ja päätöksenteon ulkopuolelle. Suomi tukee eri tavoin naisten ja nuorten merkityksellistä osallistumista rauhanprosesseihin ja rauhan rakennukseen.”

Ulkoministeri korosti myös, että tarve avulle ja rauhanvälitykselle on suuri jatkossakin. ”Humanitaarinen tilanne maailmalla jatkuu vaikeana. Noin 100 miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä apua”. Soinin mukaan keskeiset kriisit ja avuntarpeet ovat Jemenissä, Syyriassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.

”Suomen humanitaarinen apu tänä vuonna on 72,5 miljoonaa euroa. Suomi on suhteellisen pieni, mutta samalla arvostettu humanitaarisen järjestelmän rahoittaja. Suomen tukea tarvitaan tulevina vuosina entistä enemmän”, Soini sanoi.

Eduskunnan täysistunnossa käydyssä keskustelussa ajankohtaisista ulkopoliittisista aiheista esillä olivat myös muun muassa Ukrainan kriisi, kriisihallinta, kehitysyhteistyöresurssit, arktiset alueet sekä YK:n asema. Ajankohtaiskeskustelussa käytettiin yhteensä 47 puheenvuoroa ja ne ovat luettavissa eduskunnan täysistunnon pöytäkirjasta (30.1.2019)

Asian käsittely päättyi eikä keskustelualoitetta käsitellä eduskunnassa valiokunnissa tai täysistunnossa uudelleen.

 

Kuva: Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (Finnish Government/Sakari Piippo)
Lähde: Eduskunta.fi

Ulkoasiainvaliokunta: Suomen pidettävä pohjoisen ulottuvuuden puolia

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pitää Suomen kannalta tärkeänä, että Euroopan unioni rahoittaa jatkossakin EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin eli EU:n pohjoisen ulottuvuuden yhteistyöhankkeita.

Valiokunta on ottanut pohjoisen ulottuvuuden tulevaisuuteen kantaa valtioneuvostolle antamassaan lausunnossa UaVL 14/2018 vp – O 56/2018 vp. Kannanoton taustalla on huoli paitsi EU:n tulevasta rahoituskaudesta 2021–2017 myös siitä, että unionin talouspakotteet ovat käytännössä leikanneet pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden sekä liikenne- ja logistiikkakumppanuuden rahoitusta.

”Valiokunta tukee Venäjä-pakotteita, mutta pitää näitä seurauksia valitettavina. Suomen lähialueilla ja arktisilla alueilla olisi kymmeniä lämpövoimaloita, joita uudistamalla mustahiilen päästöt vähenisivät merkittävästi. Valiokunta rohkaisee valtioneuvostoa etsimään keinoja lisätä rahoitusta EU:n kannalta keskeisille ympäristöhankkeille”, valiokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) sanoo.

Pohjoisen ulottuvuuden siemenrahoituksella on Venäjällä polkaistu pystyyn useita mittavia Itämeren tilaa parantavia hankkeita, kuten esimerkiksi Pietarin, Kaliningradin ja Petroskoin jätevedenpuhdistamojen uusiminen länsimaisia vastaaviksi.

Myös liikenne- ja logistiikkakumppanuuden jatko huolettaa valiokuntaa.

”Liikenneyhteyksien parantaminen Aasiaan on Suomelle tärkeää. Se edellyttää yhteistyötä Venäjän kanssa. Pohjoinen ulottuvuus tarjoaa yhteistyölle rakenteet. Vaikka Ukrainan tilanne vaikutta yhteistyön edellytyksiin, luoduista rakenteista täytyy pitää kiinni, jotta niitä voidaan hyödyntää, jos kansainvälispoliittinen tilanne muuttuu”, Vanhanen sanoo.

Ulkoasiainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan valtioneuvosto on päättänyt, että Suomi järjestää EU-puheenjohtajakaudella alueellista yhteistyötä pohjoisessa vahvistavan korkean tason tapahtuman Helsingissä. Valiokunta pitää tätä merkittävänä mahdollisuutena saada tukea pohjoisen ulottuvuuden työlle. Valiokunnan mukaan tapahtumaan tulisi saada osallistettua laajalti pohjoisen ulottuvuuden alueen kansalaisjärjestöjä ja kansalaisyhteiskuntaa.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Eduskunnan puhemies Paula Risikko vastasi jälleen kansalaisten kysymyksiin Facebook-lähetyksessä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — ​Eduskunnan puhemies Paula Risikko vastasi kansalaisten kysymyksiin suorassa Facebook-lähetyksessä tänään keskiviikkona. Kysymyksiä puhemiehelle lähetettiin ennakkoon lomakkeella tai suoran lähetyksen aikana.

Puhemies vastasi yhteensä noin 30 kysymykseen puolen tunnin aikana. Kysymykset käsittelivät mm. vanhustenhoitoa, potilasturvaa, kansalaisten yleistä turvallisuutta ja eduskunnan loppukauden aikatauluja. Suullisen kyselytunnin mittaa pyydettiin pidentämään 2—6 tuntiin. Myös kansanedustajien salikäyttäytyminen ja eduskuntakeskusteluiden tyyli nousivat asialistalle. Puhemies johtaa eduskunnassa puhetta ja salikeskusteluja.

Eräässä kysymyksessä puhemieheltä tiedusteltiin myös, mikä on hänen suosikkipaikkansa Eduskuntatalossa. Puhemiehen mukaan se on on ”ehdottomasti täysistuntosali”, joka on kaiken eduskuntatyön keskipiste.

Tallenteen Kysy puhemieheltä -tilaisuudesta voi katsoa eduskunnan Facebook-sivuilta.

Kysy puhemieheltä! -lähetys pidettiin nyt kolmannen kerran. Seuraava Kysy puhemieheltä! -lähetys on tulossa maaliskuussa 2019.

 

Kuva: Eduskunnan puhemies Paula Risikko (Hanne Salonen / Eduskunta)
Lähde: Eduskunta.fi

Opi löytämään säädöslähteitä kirjaston koulutuksessa!

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Tervetuloa Eduskunnan kirjaston koulutukseen Finlex ja muut kotimaiset säädöslähteet tiistaina 5.2. klo 9.15–10.30. ​Koulutuksessa – kuinka kansalliset lait, asetukset ja muut säädökset löytyvät maksuttomasta Finlex-palvelusta.

Aluksi käsittelemme lyhyesti oikeusjärjestystä ja normihierarkiaa sekä painettuja lähteitä. Tutustumme myös Edilex- ja Suomen Laki -palvelujen lainsäädäntöosioihin.

Koulutuksen tavoitteena on oppia löytämään kotimaiset säädökset verkkopalveluista. Koulutus on tarkoitettu kaikille työssään tai muuten säädöksiä tarvitseville.

Ilmoittaudu ja osallistu (LINK)

Voit halutessasi ottaa mukaan kannettavan tietokoneen tai mobiililaitteen esiteltäviin sivustoihin tutustumista varten. Koulutus on maksuton ja avoin kaikille. Koulutusaineistot julkaistaan verkossa koulutuksen jälkeen.

Eduskunnan kirjaston osoite on Aurorankatu 6, Helsinki. Aukioloajat: ma–pe 9–18.

Lisätietoa koulutuksesta: tietoasiantuntija Marja Autio, puh. 09 432 3461 tai etunimi.sukunimi@edukunta.fi

 

1...615616617...622Sivu 616 / 622