OHMYGOSSIP — Eduskunnan puhemies Maria Lohela korosti koulutuksen merkitystä kulttuurien ja uskontojen väliselle vuoropuhelulle ja demokratialle, kun hän piti Suomen valtuuskunnan puheenvuoron Parlamenttienvälisen liiton IPU:n yleiskokouksessa Pietarissa maanantaina.

”Laadukas koulutus luo kasvualustan kriittiselle ajattelulle, innovaatioille ja vuoropuhelulle erilaisten maailmankatsomusten välillä. Koulutusta pitää olla tarjolla kaikille varallisuuteen, ihonväriin, sukupuoleen tai uskontoon katsomatta. Vain koulutuksen avulla viemme yhteiskuntiamme eteenpäin ja mahdollistamme aktiivisen kansalaisuuden”, Lohela totesi.

Pietarissa 14.–18.10. koolla olevan Parlamenttienvälisen liiton 137. yleiskokouksen pääteemana on kulttuurisen monimuotoisuuden ja rauhan edistäminen uskontojen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun avulla.

Lohela kertoi, että Suomi on aktiivisesti edistänyt uskontojen välisen vuoropuhelun sisällyttämistä rauhanvälityksen työkalupakkiin.

”Uskontoa käytetään myös väärin lietsomaan väkivaltaa ja terrorismia, mutta emme saa pienten ääriryhmien tuhota sitä, mikä elämäntavassamme on arvokkainta eli uskoa demokratiaan, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon, sananvapauteen, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen”, Lohela painotti.

Parlamenttienvälinen liitto koostuu järjestön 173 jäsenmaan kansanedustajista, joita Pietariin on kokoontunut yli 800. Puhemies Lohela korosti kansan valitsemien parlamentaarikkojen vastuuta yleisen mielipideilmaston muokkaajina ja kertoi esimerkkinä, että Suomessa kaikki eduskunnassa toimivat poliittiset ryhmät ovat allekirjoittaneet vetoomuksen vihapuhetta ja rasismia vastaan sekä tosiasioihin perustuvan ja kunnioittavan keskustelun puolesta.

Lohelan lisäksi Suomen IPU-valtuuskuntaan Pietarissa kuuluvat Suomen IPU-ryhmän puheenjohtaja Jutta Urpilainen (sd.), varapuheenjohtaja Simon Elo (si.), Anne-Mari Virolainen (kok.), Pekka Puska (kesk.) ja Anders Adlercreutz (r.).

Lähde: Eduskunta.fi

OHMYGOSSIP — ​Eduskunnan ainoassa käsittelyssä oli hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 toiseksi lisätalousarvioksi. Lausumaehdotusta koskevassa äänestyksessä valtiovarainvaliokunnan mietintö (VaVM 6/2017) ja edustaja Krista Kiurun lausumaehdotus saivat molemmat 70 ääntä, joten asiasta jouduttiin pitämään lippuäänestys. Lippuäänestyksessä lausumaehdotus voitti äänin 70-71.

Eduskunta hyväksyi hallitukseen esitykseen HE127/2017 sisältyvän ehdotuksen vuoden 2017 toiseksi lisätalousarvioksi mietinnön mukaisena. Asian käsittely päättyi.

Lähde: Eduskunta.fi

OHMYGOSSIP — ​Eduskunnan ainoassa käsittelyssä oli torstaina vuoden 2017 toinen lisätalousarvio. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan mietintö. 

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi aiemmin toisen lisätalousarvion ja veteraanien määrärahan korotuksen. Valiokunta hyväksyi kokouksessaan 6. lokakuuta hallituksen esityksen muuttamattomana (VaVM 6/2017 vp─ HE 127/2017 vp). Mietintöön sisältyy sosiaalidemokraattisen, vihreän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän yhteinen vastalause. Toista lisätalousarviota sovelletaan 20.10. alkaen.

Hallituksen esityksessä korotetaan varsinaisten tulojen arviota nettomääräisesti noin 1,0 mrd. eurolla ja lisätään määrärahoja noin 18,5 milj. eurolla. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan tänä vuonna noin 4,4 mrd. euroa ja valtionvelan määrän vuoden 2017 lopussa noin 107 mrd. euroa, mikä on noin 48 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tuloarvioiden korotuksen taustalla on sekä talouden nopea kasvu, että eräitä kertaluontoisia tekijöitä, jotka kasvattavat verotulokertymää aiemmin arvioitua suuremmaksi. Merkittävimmät lisäykset koskevat yhteisöveroa (810 milj. euroa) sekä perintö- ja lahjaveroa (200 milj. euroa). Myös arvonlisäveron ja autoveron tuottoarviota korotetaan yhteensä 180 milj. eurolla.

Lisätalousarvioesityksen keskeinen määrärahamuutos liittyy veteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin, joihin osoitetaan 11,6 milj. euron lisärahoitus. Valiokunta on tyytyväinen hallituksen esitykseen. Tämän lisäyksen myötä rintamaveteraanien kuntoutukseen ja avopalveluihin on käytettävissä tänä vuonna yhteensä 52,9 milj. euroa.

Lähde: Eduskunta.fi

OHMYGOSSIP — ​Eduskunnan lähetekeskustelussa oli keskiviikkona hallituksen esitys (HE 135/2017), jolla kuntoutuksen ohjaajat lisätään ammattihenkilölakiin ja lähihoitajien kaksoisrekisteröintiä helpotetaan. Jatkossa kuntoutuksen ohjaajat (AMK) sisällytettäisiin lakiin laillistettavina ammattihenkilöinä samalla tavoin kuin AMK-tutkinnon suorittaneet sosionomit ja geronomit. Lisäksi tehtäisiin muutoksia lähihoitajien kaksoisrekisteröintiin.

Ammattihenkilölain voimaantulon (1.3.2016) jälkeen lähihoitajat ovat voineet työtehtäviensä perusteella valita, hakevat he nimikesuojausta terveydenhuollon vai sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin. Lähihoitajien kaksoisrekisteröinti on asettanut lähihoitajat eriarvoiseen asemaan muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa.

Jatkossa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira merkitsisi automaattisesti lähihoitajan nimikesuojauksen sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin niille lähihoitajille, jotka ovat olleet terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä 1.3.2016 mennessä. Valvira tekisi merkinnän maksutta ilman erillistä hakemusta.

Lähde: Eduskunta.fi

OHMYGOSSIP — ​Eduskunta keskusteli tiistaina useista vuoden 2018 talousarvioesitykseen liittyvistä budjettilaista. Lähetekeskustelussa oli mm. hallituksen esitys kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 133/2017).

Hallituksen esityksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin 0,93—1,80 prosentista 1,03—2,00 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin 0,41—0,90 prosentista 0,45—1,00 prosenttiin.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien korotuksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin korotusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.

Keskustelun jälkeen asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.

Lähde: Eduskunta.fi

OHMYGOSSIP — ​Eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä oli hallituksen esitys yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 268/2016). Esityksessä ehdotetaan otettavaksi rikoslakiin säännökset yhdistelmärangaistuksesta ja säädettäväksi laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta. Kyse olisi uudenlaisesta rangaistuksesta, joka koostuisi ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä valvonta-ajasta.

Yhdistelmärangaistus voitaisiin tuomita vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Yhdistelmärangaistus korvaisi vankeusrangaistuksen, joka suoritetaan kokonaisuudessaan vankilassa. Yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädettäisiin yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistuksen vankeusajan täytäntöönpanoon sovellettaisiin vankeuslain säännöksiä.

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi myös pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annettua lakia, oikeudenkäymiskaarta, vankeuslakia, henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia, rikosrekisterilakia, valvotusta koevapaudesta annettua lakia, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia, oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia, eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta annettua lakia ja rikosvahinkolakia.

Yhdistelmärangaistuksen tuomitsemisen edellytykset olisivat samat kuin nykyisin edellytykset tuomita koko rangaistusaika suoritettavaksi vankilassa. Voimassa oleva järjestelmä pysyisi ehdotettavaa valvonta-aikaa lukuun ottamatta lähes nykyisellään. Valvonta-aika ei edellyttäisi tuomitun suostumusta. Valvonta-aika olisi yksi vuosi.

Valvonta-ajan sisältö määriteltäisiin muun muassa vangin yksilöllisen riskiarvion perusteella. Keskeisimmät lakisääteiset velvollisuudet olisivat asunnossa pysyminen, päihteettömyys valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvissä tilaisuuksissa, toimintaan osallistuminen ja valvontaan sitoutuminen.

Velvollisuuksien törkeästä rikkomisesta voitaisiin tuomita jäljellä oleva valvonta-aika suoritettavaksi ehdottomana vankeutena.

Lähde: Eduskunta.fi