NordenBladet — Eduskunnan puhemies Paula Risikko vastasi kansalaisten kysymyksiin suorassa Facebook-lähetyksessä tänään keskiviikkona. Kysymyksiä puhemiehelle lähetettiin ennakkoon lomakkeella tai suoran lähetyksen aikana.
Puhemies vastasi yhteensä noin 30 kysymykseen puolen tunnin aikana. Kysymykset käsittelivät mm. vanhustenhoitoa, potilasturvaa, kansalaisten yleistä turvallisuutta ja eduskunnan loppukauden aikatauluja. Suullisen kyselytunnin mittaa pyydettiin pidentämään 2—6 tuntiin. Myös kansanedustajien salikäyttäytyminen ja eduskuntakeskusteluiden tyyli nousivat asialistalle. Puhemies johtaa eduskunnassa puhetta ja salikeskusteluja.
Eräässä kysymyksessä puhemieheltä tiedusteltiin myös, mikä on hänen suosikkipaikkansa Eduskuntatalossa. Puhemiehen mukaan se on on ”ehdottomasti täysistuntosali”, joka on kaiken eduskuntatyön keskipiste.
NordenBladet —Tervetuloa Eduskunnan kirjaston koulutukseen Finlex ja muut kotimaiset säädöslähteet tiistaina 5.2. klo 9.15–10.30. Koulutuksessa – kuinka kansalliset lait, asetukset ja muut säädökset löytyvät maksuttomasta Finlex-palvelusta.
Aluksi käsittelemme lyhyesti oikeusjärjestystä ja normihierarkiaa sekä painettuja lähteitä. Tutustumme myös Edilex- ja Suomen Laki -palvelujen lainsäädäntöosioihin.
Koulutuksen tavoitteena on oppia löytämään kotimaiset säädökset verkkopalveluista. Koulutus on tarkoitettu kaikille työssään tai muuten säädöksiä tarvitseville.
Voit halutessasi ottaa mukaan kannettavan tietokoneen tai mobiililaitteen esiteltäviin sivustoihin tutustumista varten. Koulutus on maksuton ja avoin kaikille. Koulutusaineistot julkaistaan verkossa koulutuksen jälkeen.
Eduskunnan kirjaston osoite on Aurorankatu 6, Helsinki. Aukioloajat: ma–pe 9–18.
NordenBladet — Ministerit Annika Saarikko, Sampo Terho ja Kimmo Tiilikainen tapasivat tänään (30.01.2019) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin edustajia liittyen Paimion parantolan tulevaisuuteen. Tapaamisessa sovittiin Paimion parantolan tulevaa omistamista ja käyttöä koskevan selvitystyön käynnistämisestä.
Sekä ministerit että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin edustajat olivat tapaamisessa yksimielisiä siitä, että tavoitteena on löytää kohteen arvon kestävällä tavalla turvaava ratkaisu. Tätä koskevalle selvitystyölle tulee varata riittävästi aikaa. Ministerit totesivat tapaamisessa, että ratkaisun löytäminen on myös valtion kannalta tärkeää. Tämän vuoksi on perusteltua, että valtio on mukana tukemassa vastuullisen ja kestävän toimintamallin rakentamista.
Selvitystyön rahoittavat yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö. Selvitystyötä koskevan toimeksiannon valmistelu käynnistetään heti. Selvitystyö toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Museoviraston kanssa. Selvitystyön aikana tullaan kuulemaan keskeisiä sidosryhmiä ja asiantuntijatahoja.
Selvitystyön tavoitteena on tuottaa pitkäjänteinen ja kestävä toimintamalli sekä liiketoiminnallisesti uskottava ja elinkelpoinen ratkaisu, joka turvaisi Paimion parantolan säilymisen ainutlaatuisena, modernia arkkitehtuuria edustavana kokonaisuutena. Selvitystyössä tulee myös tunnistaa Paimion parantolan merkitys ja sidosryhmät sekä kansainvälisesti, valtakunnallisesti että paikallisella ja alueellisella tasolla.
Paimion parantola on Alvar ja Aino Aallon läpimurtoteos ja kansainvälisesti tunnetuin rakennus. Paimion parantola on suojeltu rakennussuojelulailla. Tämä ei kuitenkaan turvaa rakennuksen uniikkia irtaimistoa, jonka säilyminen osana interiööriä on oleellinen osa rakennuksen arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista arvoa.
Paimion parantola on ollut vuodesta 2004 lähtien Unescon maailmanperintökohteiden aieluettelossa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopetti Paimion parantolassa toimintansa vuonna 2015. Sairaanhoitopiiri käynnisti kohteen myynnin kesäkuussa 2018.
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille valtioneuvoston asetusluonnoksen, jolla säädettäisiin haitallisiin vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyydystämisestä. Säännöksiä sovellettaisiin muun muassa supikoiraan ja minkkiin. Määräaika lausunnoille on 6.3.2019.
Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä (HE 286/2018 vp), jonka mukaan haitallisiksi vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu poistettaisiin metsästyslain riistaeläimistä ja niille säädettyjen pyyntirajoitusten piiristä. Nyt lausunnoille lähetetty asetusluonnos sisältää lakiesityksessä tarkoitetut tarkemmat säännökset vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyyntivälineistä ja -menetelmistä.
Esitetyillä säännöksillä pyritään varmistamaan se, että vieraslajieläimiä voidaan torjua tehokkaasti aiheuttamatta kuitenkaan eläimille tarpeetonta kärsimystä.
Pyyntivälineet ja -menetelmät pääosin ennallaan
Supikoiran ja muiden uusien vieraslajieläinten pyyntivälineet säilyisivät esityksen mukaan pääosin ennallaan, vaikka lajit eivät enää olisikaan riistaeläimiä. Esimerkiksi myrkyn tai sähköisten laitteiden käyttö eläinten pyyntiin olisi edelleen kiellettyä. Supikoiran ja pesukarhun pyydystämiseen ei saisi jatkossakaan käyttää rautoja, mutta minkin ja piisamin pyydystämisessä heti tappavat raudat olisivat edelleen sallittuja.
Myös rämemajavan pyydystämisessä saisi jatkossa käyttää vedenalaisia heti tappavia rautoja.
Haitallisten vieraslajieläinten pyydystämiseen saisi asetusluonnoksen mukaan käyttää myös joitain uusia välineitä. Näitä olisivat esimerkiksi yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, keinotekoiset valonlähteet sekä ääntä synnyttävät koneelliset laitteet.
Ehdotetuilla säännöksillä varmistettaisiin myös se, että haitallisten vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden tappamiseen käytetään eläinten koko huomioon ottaen riittävän tehokkaita ampuma-aseita.
Supikoiran tai muun haitallisen vieraslajieläimen saisi esityksen mukaan lopettaa ampumalla sen pyydystysloukkuun ilman, että ampumiseen tarvittaisiin metsästyslain mukainen lupa 150 metriä lähempänä olevien rakennusten omistajilta tai haltijoilta. Ampumalla lopetettavia eläimiä jouduttaisiin muuten kuljettamaan pitkiäkin matkoja, mikä aiheuttaisi eläimille tarpeetonta kärsimystä.
NordenBladet — Eduskunnan sivistysvaliokunta järjesti keskiviikkona 30. tammikuuta valtion liikuntaneuvoston kanssa julkisen kuulemisen liikuntapoliittisesta selonteosta (VNS 6/2018).
Liikuntapoliittisessa selonteossa linjataan liikuntapolitiikkaa 2020-luvulle ja siinä esitetään toimenpide-ehdotuksia liikuntapaikkarakentamisen, liikunnan kansalaistoiminnan ja huippu-urheilun edistämiseksi. Selonteossa liikuntaa käsitellään poikkihallinnollisena ilmiönä ja sen tavoitteena on lisätä merkittävästi ihmisten fyysistä aktiivisuutta kaikissa ikäluokissa.
Julkisen kuulemisen ensimmäisen asiantuntijapuheenvuoron piti koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila UKK-instituutista. Jussila totesi, että liikkumattomuus on kierre, jonka katkaisuun tarvitaan tahtoa, laajaa yhteistyötä ja resursseja. Jussila muistutti, että esimerkiksi kevyen liikkumisen huomioiminen auttaa puuttumaan liikkumattomuuteen matalammalla kynnyksellä. Valiokunta kuuli asiantuntijana myös toiminnanjohtaja Eki Karlssonia Suomen Latu ry:stä, jonka mukaan selonteossa liikuntapaikkarakentamisen kokonaisuus kattaa vain yhden ulottuvuuden väestön liikkumisen aktiivisuuteen vaikuttavasta elinympäristöstä. Karlsson lisäisi, että suurin osa suomalaisten liikkumisessa tapahtuu omatoimisena liikkumisena ulkona polkupyöräväylillä, metsissä, ja muun muassa ulkoilureiteillä. Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki Suomen Olympiakomiteasta painotti budjetin avaamisesta liikunnalle ja liikunnan edistämistä poikkihallinnollisesti. Lisäksi kuultavana oli valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minttu Korsberg ja pääsihteeri Tero Kuorikoski Suomen Paraolympiakomitea ry:stä.
NordenBladet — Suuri valiokunta käsitteli tänään (30.01.19) Euroopan komission ehdotuksia, joilla varaudutaan Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) EU-eron toteutumiseen ilman sopimusta. Ehdotukset koskevat lentoliikennettä, tieliikennettä, kaksikäyttötuotteiden vientiä, kalastusoikeuksia sekä maahantuloa ja viisumivapautta.
Lentoliikennettä koskevilla asetuksilla varmistettaisiin mm. vastavuoroinen oikeus lentää toisen osapuolen ilmatilan yli, operoida suoria kansainvälisiä matkustaja- ja rahtilentoja UK:n ja EU:n välillä sekä säädettäisiin tietyistä lentoturvallisuutta koskevista luvista ja hyväksynnöistä.
Asetuksia sovellettaisiin vain sopimuksettoman eron tilanteessa.
Valtioneuvosto katsoo, että perusyhteyksien turvaaminen on välttämätöntä, jos UK:n jäsenyys EU:ssa lakkaa ilman sovittua siirtymäaikaa ja voi hyväksyä sen, että väliaikaisista järjestelyistä päätetään EU-tasolla. Samalla valtioneuvosto kiinnittää huomiota toimivallan jakoon EU:n ja jäsenvaltioiden välillä ja siihen, että jäsenvaltioiden liikennetarpeet voidaan jatkossakin huomioida joustavasti.
Suuri valiokunta päätti, että eduskunta yhtyy valtioneuvoston kantaan asian käsittelyn tässä vaiheessa.
Eduskunnan käsittelyn pohjana olleet valtioneuvoston eduskunnalle toimittamat asiakirjat kaikista ehdotuksista voi lukea eduskunnan verkkopalvelussa mm. suuren valiokunnan sivulla.
NordenBladet — Eduskunnan puhemies Paula Risikko kiittää eduskunnan oikeusasiamiestä toiminnasta, jolla kohennetaan vanhusten oikeuksien valvontaa. Eduskunta myönsi vuoden alusta 250 000 euroa lisää ikäihmisten oikeuksien valvontaan. Näillä määrärahoilla on jo palkattu kaksi vanhusten oikeuksien asiantuntijaa.
”Eduskunnan oikeusasiamiehellä on toimivalta puuttua epäkohtiin, ja lisärahat mahdollistavat vielä tehokkaamman toiminnan. Ja sille on nyt kyllä tilausta.”
Eduskunnan oikeusasiamiehen saamat lisävoimavarat käytetään vanhusten hyvän hoidon, hoivan ja arvokkaan kohtelun tehostettuun valvontaan, erityisesti ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa. Tarkastuksia tehdään myös erilaisiin erityisen vaikeahoitoisten vanhusten hoitoyksiköihin. Myös ennakoivat valvonnat lisääntyvät tämän rahan turvin.
Puhemies Risikko ehdotti viime vuonna, että vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen osoitetaan eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Risikko totesi tuolloin, että vanhusten oikeuksien valvomisen ja edistämisen antaminen oikeusasiamiehelle erityistehtäväksi edellyttää lain muutosta ja resurssien lisäämistä. Risikon mukaan Eduskunnan oikeusasiamiehellä on sekä mahdollisuus nostaa esiin vanhustenhoidon epäkohtia että toimivaltaa puuttua niihin.
Lisäksi oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimiva ihmisoikeuskeskus täydentää ja tukee oikeusasiamiehen toimintaa edistämällä perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä, laatimalla selvityksiä, aloitteita ja lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteutumiseksi.
NordenBladet — Selvityksen mukaan Suomessa ei ole työ- eikä sosiaalioikeudellisia esteitä taiteilija-allianssimallin käyttöönotolle. Selvityshenkilö esittää kolmivuotista kokeilua, jossa taiteilijoista mukana olisivat näyttelijät, tanssijat ja muusikot. Kokeilu valmisteluvaiheineen edellyttäisi arviolta hieman alle 5,7 miljoonan euron valtionrahoitusta. Selvitys luovutettiin ministeri Sampo Terholle 29. tammikuuta.
Taiteilija-allianssin perusajatuksena on pienentää kuilua vakinaisesti työllistettyjen ja freelancer-kentän välille. Tämä tapahtuu luomalla ammattimaisesti toimiville ja allianssin jäsenyyskriteerit täyttäville freelancereille ammatillinen, taloudellinen ja sosiaalinen turvaverkko Allianssiyhtiön täksi ajaksi tarjoaman työsuhteen muodossa. Tavoitteena on lisätä freelancer -kentän toimijoiden mahdollisuuksia jatkuvaan ammattimaiseen työskentelyyn.
Selvityksessä esitetään aluksi kolmivuotista kokeilua. Taiteilijoista mukana olisivat näyttelijät, tanssijat ja muusikot. Nämä ovat samoja ryhmiä, jotka ovat edustettuina myös Ruotsissa ja Norjassa. Suomen osalta kuitenkin esitetään vain yhtä allianssia, johon kokeiluvaiheessa jokaisesta ammattiryhmästä valittaisiin 20 taitelijaa työsuhteeseen Allianssiyhtiöön.
Allianssiyhtiön perustavat kyseisiä ammattiryhmiä edustavat ammattijärjestöt yhdessä heitä työllistävien työnantajien kanssa. Kokeilun avulla voidaan tarkentaa, täydentää ja tarvittaessa myös muuttaa Allianssiyhtiön toiminnan yksityiskohtia.
Selvitykseen sisältyy ehdotus kokeilun valmisteluvaiheen sekä kolmivuotisen kokeilun budjeteiksi. Kolmivuotisen kokeilun budjetti puolen vuoden valmisteluvaiheen kanssa olisi hieman alle 5,7 miljoonaa euroa. Järjestelmästä aiheutuvien työttömyysturvamenojen vähentymisten on laskettu olevan kolmessa vuodessa noin 0,75 miljoonaa euroa ja verotulojen kasvun työttömyyden muuttuessa palkalliseksi työksi noin 0,5 miljoonaa. Kokeilun todelliset kokonaiskustannukset ovat tällöin noin 4,5 miljoonaa euroa. Kokeilun suorittaminen edellyttää lisärahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuribudjettiin.
Pohjoismaissa taiteilija-allianssimalli on käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Pohjoismaisen turvatason todellinen saavuttaminen edellyttää myöhemmin Suomessa Allianssiin valittavien työntekijöiden määrän huomattavaa lisäämistä.
Allianssin tarkoituksena ei ole häiritä työmarkkinoita eikä heikentää allianssissa työskentelevien mahdollisuutta saada markkinoita vastaavaa palkkaa työstään Allianssin ulkopuolella. Allianssin ulkopuolisista töistä tehdään työehtosopimusten ja kunkin alan käytäntöjen ja palkkatasojen mukaiset sopimukset.
Selvittäjän näkemyksen mukaan, kun Allianssin suunnittelu on tapahtunut kokeiluun esitettävien järjestöjen ja työnantajien kanssa yhteistyössä, valmisteluvaihe voisi tapahtua jo syksyllä 2019. Tällöin allianssikokeilu tapahtuisi vuosina 2020–2022. Selvityshenkilönä toimi emeritusprofessori Seppo Koskinen.
NordenBladet — Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt 65 000 euroa uskontojen vuoropuhelun edistämiseen. Yleisavustusta sai Uskontojen yhteistyöt Suomessa – USKOT-foorumi ry. Avustuksella edistetään hyviä suhteita eri uskonnollisten ryhmien välillä tukemalla uskontojen välistä vuoropuhelua.
Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä kolme, joista Uskontojen yhteistyöt Suomessa – USKOT-foorumi ry:n hakemuksen katsottiin parhaiten edistävän uskontodialogia eri ryhmien välillä.
Uskonnollisten ryhmien välisen vuoropuhelun edistämiseen on varattu 80 000 euron määräraha vuoden 2019 talousarviossa. Tämä tarkoittaa, että jäljelle jääneen 15 000 euron määrärahan osalta järjestetään uusi avustushaku.
Avustushaku koskee vain yleisavustuksia. Haku alkaa 30.1.2019 ja päättyy 6.3.2019.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö kuulee kevään aikana laajasti kansalaisia EU:n maatalouspolitiikan (CAP) uudistamisesta, joka on parhaillaan meneillään. Uuden kauden on määrä alkaa vuoden 2021 alussa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vetämä CAP-kiertue alkaa maanantaina 4. helmikuuta Pieksämäeltä. Kiertueen ensisijainen kohderyhmä ovat maatalousyrittäjät, mutta myös muut sidosryhmät ovat tervetulleita. Kiertue jatkuu samana päivänä Iisalmessa. 11. helmikuuta kiertuetilaisuudet pidetään Kankaanpäässä ja Kaustisella, 18. helmikuuta Kouvolassa ja Nurmijärvellä ja 19. helmikuuta Salossa. Tilaisuuksien alkamisajat ja paikat löytyvät osoitteesta www.mmm.fi/cap27/ajankohtaista.
Tilaisuuksissa ministeri Leppä esittelee CAP-uudistuksen valmistelua EU:ssa ja Suomessa. Tämän jälkeen yleisö voi vastata älypuhelimilla kyselyyn, jonka tulokset ovat välittömästi kaikkien nähtävissä. Tulokset otetaan talteen ja niitä hyödynnetään myöhemmin. Tilaisuuksien jälkipuoliskolla yleisö voi kysyä ja esittää mielipiteensä uudistuksesta. Kysymyksiä ministerille voi tehdä myös etukäteen osoitteessa www.mmm.fi/cap27/ajankohtaista.
Kaikille asiasta kiinnostuneille tarkoitettu Ota kantaa –kysely avautuu 12. helmikuuta jatkuen 31. maaliskuuta saakka. Siinä CAP-uudistuksesta kysytään tarkemmin kuin kiertueella.
CAP-kiertue ja Ota kantaa –kysely täydentävät maa- ja metsätalousministeriön organisoimaa laajaa CAP-kuulemista, johon kuuluu myös sidosryhmien osallistava kuuleminen työpajojen muodossa. Ministeriö järjestää työpajat 27 teemasta. Niiden antia käsitellään CAP-uudistusta varten asetetuissa neljässä työryhmässä, joissa on myös tärkeimpien etujärjestöjen edustus. Työpajoista ja työryhmistä lisätietoa voi katsoa osoitteesta www.mmm.fi/cap27.
