NordenBladet —Uudessa Tekoäly ja IoT vesiriskien ja vesivarojen hallinnassa, niin kutsutussa ÄlyVesi-hankkeessa, sovelletaan tekoälyä ja esineiden internet palveluita (IoT) vesisektorille. Samalla edistetään myös uuttaa liiketoimintaa. Tekoälyn ja internetpalveluiden IoT:n hyödyntäminen vesiriskien ennustamisessa ja ympäristön seurannassa tukee myös uusien innovaatioiden syntymistä, toimijoiden uudistumista sekä tehokkuutta.
ÄlyVesi-hanke hyödyntää autonomisia ilma-aluksia, konenäköä sekä IoT-teknologiaa pinta- ja pohjavesiasemilla ja syväoppimista tulvariskien hallinnassa. Hankkeessa kartotetaan konenäön avulla kiinnostavia kohteita vesi- ja maaympäristössä seurannan ja biomassan määrän arvioimiseksi sekä arvioidaan jäänlähtöä ja jäätymistä. Hankkeen perustana ovat julkisen sektorin tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistarpeet. Hankkeessa käytetään mukana olevien yritysten jo kehittämiä tuotteita ja palveluita, jotta uudet innovaatiot ja toimintamallit saadaan vauhdilla käyttöön. ÄlyVesi-hanke on osa hallituksen sinisen biotalouden kärkihanketta.
Erikoistutkija Jari Silander, (IoT ja asiantuntijat)
Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 638, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Toimitusjohtaja Teemu Heikkilä, (konenäkö)
Emblica Oy, p. +358 400963509, teemu@emblica.fi
Toimitusjohtaja Jonas Stjernberg, (ilma-aluskuvaukset)
BVdrone Oy, p. +358 440 662 566, jonas@bvdrone.com
NordenBladet —Tulevaisuusvaliokunta pitää avoimen kokouksen aiheesta ”Teknologia, etiikka ja kestävä kehitys” 6. helmikuuta klo 9-11 Eduskuntatalon auditoriossa. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä.
Tilaisuudessa kuullaan neljä puheenvuoroa teknologiaan, etiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvistä tulevaisuushaasteista sekä julkistetaan professori Toni Ahlqvistin tulevaisuusvaliokunnalle kirjoittama raportti Tulevaisuuden sosioteknisiä vastakkainasetteluja: Radikaalit teknologiat ja dialektinen tulevaisuudentutkimus (TuVJ 4/2018).
Teknologian ennakointi ja uuden teknologian vaikutusten arviointi ovat tulevaisuusvaliokunnalle eduskunnassa osoitettuja tehtäviä. Tähän tehtävään liittyen valiokunnan radikaalit teknologiat -raporteissa on vuosina 2013 – 2018 tarkasteltu ja arvioitu tuhansien teknologisten sovellutusten tulevaisuuden näkymiä.
Nämä raportit muodostavat lähtökohdan professori Toni Ahlqvistin tekemälle selvitystyölle, jossa tarkasteltiin Radikaalit teknologiat-raporteissa esille nousseisiin kärkiteknologioihin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja yhteiskunnallisia jännitteitä ja vastakkainasetteluja. Ei riitä, että tiedämme, minkälaisia laitteita meillä tulevaisuudessa on ja minkälaista osaamista näiden laitteiden valmistaminen ja käyttäminen edellyttävät. Vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää uuden teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset ja näihin vaikutuksiin liittyvät eettiset arvokysymykset.
Raportin julkistaminen liittyy myös tulevaisuusvaliokunnassa parhaillaan tekeillä olevaan tulevaisuusmietinnön toiseen osaan. Valiokunta sai 25 v -juhlakokouksessaan 16.11.2018 pääministeri Sipilältä haasteen määritellä Suomelle viisi yli hallituskauden ulottuvaa visionääristä tavoitetta. Tähän liittyen kaikkia tilaisuuden alustajia, professori Ahlqvistia, tutkija Heikki Saxénia, professori Markku Ollikaista ja apulaisprofessori Minna Ruckensteinia on pyydetty omalta osaltaan tunnistamaan julkisuudessa riittämättömälle käsittelylle jääneitä tulevaisuushaasteita erityisesti teknologian, etiikan ja kestävän kehityksen näkökulmista.
Tilaisuuden ohjelma
09.00-09.10 Tervetulosanat, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Stefan Wallin
09.10-09.30 Tulevaisuuden sosioteknisiä vastakkainasetteluja: Radikaalit teknologiat ja dialektinen tulevaisuudentutkimus -raportin julkistaminen, Toni Ahlqvist, tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
09.30-09.50 Heikki Saxén, FT, tutkija, Bioetiikan instituutin puheenjohtaja, Tampereen yliopisto
09.50-10.10 Markku Ollikainen, professori, ympäristö- ja luonnonvaraekonomia, Helsingin yliopisto
10.10-10.30 Minna Ruckenstein, apulaisprofessori, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
10.30-10.50 Keskustelu
10.50-10.55 Päätössanat, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Stefan Wallin
10.55 Tilaisuus päättyy
NordenBladet —Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vierailee Moskovassa 5.–6. helmikuuta. Kyseessä on vastavierailu Venäjän liittoneuvoston ulkoasiainvaliokunnan kesäkuiselle vierailulle Suomeen.
Valiokunta tapaa puheenjohtajansa Matti Vanhasen (kesk.) johdolla muun muassa parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston varapuhemiehen Iljas Umahanovin, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Konstantin Kosatševin ja muita ulkoasiainvaliokunnan jäseniä sekä parlamentin alahuoneen duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Leonid Slutskijn.
Ohjelmassa on tapaaminen myös apulaisulkoministeri Vladimir Titovin ja valtion energiayhtiö Rosatomin edustajien kanssa.
Matkalle osallistuvat Vanhasen lisäksi Pertti Salolainen (valiokunnan varapuheenjohtaja, kok.), Erkki Tuomioja (sd.), Tom Packalén (ps.) ja Simon Elo (sin.).
NordenBladet —Suullisella kyselytunnilla torstaina 31. tammikuuta oli vain yksi aihealue: vanhustenhoito ja hoitopalvelujen laatu. Aihealue liittyy vanhusten palveluhoidossa ja hoitolaitoksissa esiin tulleisiin laiminlyönteihin ja puutteisiin. Kyselytunnin ensimmäisen kysymyksen esitti Merja Mäkisalo-Ropponen (sd). Hänen kysymyksensä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk) oli:
Onko vanhustenhoito Suomessa mielestänne kunnossa?
Ministeri Saarikko vastasi, että ”asiat suomalaisten ikäihmisten hoivassa eivät ole niin hyvällä tolalla kuin asioiden pitäisi olla. On hienoa, että voimme keskustella tästä tänään perusteellisesti ja valottaa laajan kysymyksen eri lähestymiskulmia”.
Eduskunta käsittelikin aihetta laajasti ja puhemies huomautti useita kertoja sekä kysyjiä että vastaajia minuutin mittaisesta aikarajasta. Kysymysaiheista useimmin esille nousi hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin. Myös Mäkisalo-Ropponen toi lakimuutoksen esiin jatkokysymyksessään ministeri Saarikolle: ”Tuotteko asiasta vielä tällä vaalikaudella esityksen, jotta tämä asia saadaan kuntoon?”
Saarikon mukaan tämän vaalikauden puitteissa Ropposen esittämiä muutoksia ei ole aikataulullisesti mahdollista tehdä. Saarikko painotti, että ”suomalainen hoitohenkilöstö — lähihoitajat, sairaanhoitajat ja muut ammattilaiset — on hyvän hoivan sydän ja ydin. On syytä kiinnittää huomiota hoitohenkilöstön jaksamiskysymyksiin, mutta myönteistäkin on. Viittaamanne laatusuositus, joka ohjeistaa henkilöstön määrää, on johtanut hyvään kehitykseen. Siellä kirjattu 0,5 hoitajaa hoidettavaa kohdin ylittyy valtaosassa meidän ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan yksiköitä.”
Saarikko painotti myös kotihoidon kehittämisen merkitystä: ”Viimeisen viikon ajan on keskusteltu — ja syystä, oikeutetusti — tehostetusta palveluasumisesta eli sellaisista hoitopaikoista, joissa ympärivuorokautisesti hoitajat ovat vanhusten tukena. Valtaosa palveluista on kuitenkin kotihoitoa. Olemme kehittäneet muun muassa ympärivuorokautista kotihoitoa ja palveluohjausta palveluiden piiriin.”
Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) otti kantaa hoitajamitoitukseen kirjaamisesta lakiin. ”Mitä tulee tähän hoitajamitoitukseen. Kun kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta — ja nyt on kyse siitä, että on tehty laiminlyöntejä — niin auttaisiko yksi desimaali siihen, että näitä laiminlyöntejä ei tehtäisi? Ei auta. Me kaikki haluamme, että hoitajia on riittävästi, ja kun me olemme tästä yksimielisiä, että me haluamme riittävän määrän hoitoa, niin ehdotan tässä, että tehdään tämä työ parlamentaarisesti ja valmistellaan seuraavalle hallitusneuvotteluryhmälle pohjaksi vahva eduskunnan tahto, koska tälle eduskunnalle ei enää ehditä tuomaan uutta lainsäädäntöä. Tehdään tämä yhdessä, koska meillä on yhteinen tavoite, riittävästi hoitajia, joka lähtee kunkin hoidettavan yksilökohtaisista, henkilökohtaisesta tarpeista, ei desimaalista.”
Antti Lindtman (sd) nosti esiin, että ”yhteiskunnan sivistyksen mitta on se, miten huolehdimme heistä, jotka tämän maan meille ovat rakentaneet. Ja nyt tilanne on se, että vanhuksia hoidetaan Suomessa tavalla, joka ei täytä ihmisarvoisen hyvän hoidon kriteerejä. Tämä on ollut tiedossa jo pitkään, ja sen vuoksi tarvitaan vähimmäismitoitus, ainakin minimitaso, sille, kuinka paljon henkilöstöä on hoitamassa, jotta näiltä laiminlyönneiltä pystytään välttymään.”
Vanhusten hoitoon liittyviä jatkokysymyksiä olivat myös hoitajamitoitus vanhustenhoidossa (Ritva Elomaa, ps), epäkohtien esille ottaminen vanhustenhoidossa (Pekka Haavisto, vihr), vanhustenhoidon laadun valvonta (Anna-Maja Henriksson, r) sekä epäkohtien korjaaminen vanhustenhoidossa (Sari Tanus, kd).
Oppositiopuolueiden kaikki eduskuntaryhmät (sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, liike Nyt –eduskuntaryhmä ja tähtiliikkeen eduskuntaryhmä) jättävät välikysymyksen vanhusten hoidon tilasta perjantaina 1. helmikuuta ja välikysymys luetaan samana päivänä klo 13 alkavassa täysistunnossa.
NordenBladet —Oppositiopuolueiden eduskuntaryhmät (sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, liike Nyt –eduskuntaryhmä ja tähtiliikkeen eduskuntaryhmä) jättivät välikysymyksen vanhusten hoidon tilasta perjantaina 1. helmikuuta.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on Sanna Marin (sd) ja välikysymyksen on allekirjoittanut yhteensä 90 kansanedustajaa.
NordenBladet — Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimuksen mukaan mielikuva ammatillisesta koulutuksesta oli pääsääntöisesti myönteinen kaikissa tutkimuksen kohderyhmissä. Ammatillinen koulutus antaa perustaidot ja -tiedot eri ammatteihin ja työelämään sekä muodolliset jatko-opintomahdollisuudet. Sitä pidetään käytännönläheisenä, hyödyllisenä, monipuolisena ja joustavana.
Myönteisin mielikuva ammatillisesta koulutuksesta on toista vuotta ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla nuorilla. Suurin osa heistä on haluamassaan opiskelupaikassa. Sekä nuorista että aikuisista 95 prosenttia on tyytyväisiä opiskelupaikkaansa. Yli 80 prosenttia valitsisi saman paikan uudelleen. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat kokevat opiskelun rennommaksi ja vapaammaksi kuin peruskoulussa tai mitä uskovat lukio-opiskelun olevan. Käytännönläheisen, paljon työelämässä oppimista sisältävän opiskelun katsotaan valmistavan hyvin ammattiin. Aikuisopiskelijat pitävät opiskelua kiinnostavampana kuin muut.
Työnantajat arvostavat ammatillista koulutusta, mutta toteavat valmistuvissa olevan suuriakin yksilöllisiä eroja osaamisessa, itseohjautuvuudessa ja työelämän perustaitojen hallinnassa samoin kuin oppimis- ja sitä kautta jatko-opiskeluvalmiuksissa.
Lukiota arvostetaan selvästi ammatillista koulutusta enemmän kaikissa kohderyhmissä. Ammatillisen koulutuksen kiinnostavuus on hieman laskenut 9.-luokkalaisilla. Lukion kiinnostavuus taas on koko ajan hieman kasvanut, kun katsotaan tuloksia aikasarjana vuodesta 2006 lähtien.
Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten opiskelupaikan valintaan vaikuttavat kiinnostava ala, halu työllistyä ja päästä nopeasti työelämään ja hyväpalkkaiseen työhön. Aikuisilla opiskelupaikan valintaan vaikuttavat kiinnostava ala, halu kehittyä omassa työssä sekä tarve kouluttautua, jotta pysyy työelämässä.
Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen vastaajaryhmillä on samansuuntaisia toiveita. Vastaajat toivoivat riittävästi lähiopetusta sekä ohjausta ja tukea niin koulussa kuin työelämässä oppimisessa. Lisäksi toivottiin oppilaitosten ja yritysten väliseen yhteistyöhön systemaattisuutta ja konkreettisuutta sekä opiskelijoiden sitouttamista opiskeluyhteisöön. Lisäksi vastaajat toivoivat ammatillisen koulutuksen arvostuksen nousua.
Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että ammatillista koulutusta tarvitaan ja sen tulevaisuus nähdään valoisana. Koulutuksen toivotaan kehittyvän ja mukautuvan yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin käytännönläheisesti ja joustavasti.
Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta loka-joulukuussa 2018.
Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse yhteensä 1050 peruskoulun 9.-luokkalaista, lukiolaista ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa sekä ysiluokkalaisten vanhempia. Lisäksi haastateltiin 100 yritysten henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä ja 100 oppilaanohjaajaa. Lukiolaisia lukuun ottamatta samoille kohderyhmille tehtiin yhteensä 52 henkilökohtaista haastattelua. Tutkimus on jatkoa vuosina 2007, 2010, 2013 ja 2016 toteutetuille tutkimuksille.
NordenBladet — Liikkuva koulu -ohjelma laajeni vuosina 2015–2018 valtakunnalliseksi. Onnistuneen kärkihankkeen taustalla ovat olleet koulujen itsenäisyys toimenpiteiden valinnassa, rakenteisiin vaikuttaminen, verkostotyö sekä seurannan ja tutkimuksen kytkeminen ohjelman toteutukseen.
Liikkuva koulu -ohjelman toteutuksessa keskeistä on ollut koulujen itsenäinen toiminta ja vahvat paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset verkostot koulujen toiminnan tukena. Ohjelma on antanut kouluille tavoitesuunnan, mutta jokainen koulu on itsenäinen ja toteuttaa Liikkuva koulu -toimintaa omalla tavallaan.
Pysyviä muutoksia on tavoiteltu vaikuttamalla koulumaailman rakenteisiin: Liikkuva koulu -ajatusmaailma on mukana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja Liikkuva koulu -sisältöjä on otettu mukaan opettajankoulutukseen. Sisällöt näkyvät laajasti kuntien opetussuunnitelmissa. Liikkuva koulu -toiminnan organisointi on tuottanut uusia yhteistyörakenteita kouluihin, kuntiin ja valtakunnallisesti.
Laajentumistavoite saavutettiin
Kärkihankkeen tavoitteeksi asetettiin ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria. Vuoden 2018 lopussa ohjelmassa oli mukana 93 % Suomen kunnista ja 90 % kouluista. Peruskoululaisista 92 % käy koulua Liikkuvassa koulussa.
Kärkihankkeen toiseksi tavoitteeksi kirjattiin ”liikutaan tunti päivässä”. Liikkuva koulu -ohjelmassa päivittäisen liikkumisen määrää pyritään lisäämään muuttamalla koulujen toimintakulttuuria siten, että liikkuminen koulupäivän aikana olisi mahdollista, hyväksyttyä ja yleistä.
– Liikkuva koulu -ohjelmassa on haluttu vaikuttaa laajasti koko koulupäivään: oppitunteihin, välitunteihin, koulumatkoihin ja kerhotoimintaan. Toimintakulttuuri muuttuu hitaasti, minkä seurauksena muutokset fyysisen aktiivisuuden määrässä ja toimintakyvyssä vievät aikaa, ohjelmajohtaja Antti Blom toteaa.
Koulujen omien arvioiden mukaan toimintakulttuurissa on tapahtunut positiivisia muutoksia. Esimerkiksi toiminnallisten menetelmien hyödyntäminen oppitunneilla ja pitkien istumisjaksojen katkaiseminen oppitunneilla ovat yleistyneet. Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös liikkumisen määrässä: kyselytutkimusten mukaan yhä useampi kouluikäinen liikkuu tunnin päivässä. Vähän liikkuvien oppilaiden osuus on pienentynyt.
Liikkuva koulu -ohjelma jatkaa kuntien ja koulujen tukena kärkihankevaiheen jälkeen. Oppilaiden hyvinvoinnin edistämistyötä tuetaan yhdessä valtakunnallisen verkoston kanssa esimerkiksi koulutuksen, koordinaation, tutkimuksen ja viestinnän keinoin. Toiminta laajenee Ilo kasvaa liikkuen- ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien kautta yhä vahvemmin myös varhaiskasvatukseen ja peruskoulun jälkeisiin opintoihin.
Valtion liikuntaneuvosto tekee Liikkuva koulu -ohjelman toteutuksesta kärkihankkeena erillisen arvioinnin, joka julkaistaan keväällä 2019.
Loppuraportti: Valtakunnallinen verkosto koulujen toiminnan tukena. Liikkuva koulu -ohjelman kehittyminen ja kärkihankkeen toteutus. Kärkihankkeen loppuraportti Liikkuva koulu –ohjelman sivuilla
NordenBladet — Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä lisätä Suomen tutkimus- ja kehittämisintensiivisyyttä. Torstaina 31.1.2019 julkistettu vision toimeenpanon tiekartta käynnistää tavoitteita kohti vievän kehittämistyön.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa kiittää työryhmiä arvokkaasta työstä.
– Osaavat ja luovat ihmiset ovat Suomen tärkein voimavara ja kilpailutekijä. Inhimillinen pääoma, vahva yleissivistys, tiede ja korkea osaaminen ovat olleet myös ne tekijät, joiden avulla Suomi vaurastuu nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa osaamisen ja korkean koulutuksen merkitys kasvaa entisestään. Tarvitsemme enemmän osaamista, emme vähemmän. Siksi meidän on lisättävä korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää ja otettava määrätietoisia askelia kohti TKI-toiminnan 4 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta.
– Nyt julkistettu korkeakouluvision tiekartta ja esitetyt kehittämisohjelmat antavat hyvät eväät tulevaisuuden työlle, opetusministeri sanoo.
Millaisilla valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla suomalainen korkeakoulutus ja tutkimus viedään 2030- luvulle?
Osaavimman työvoiman kotimaaksi
– Korkeakoulutettujen osuutta kasvatetaan nostamalla tutkintotavoitteita vuodesta 2021 alkaen aloilla, joissa on sekä koulutus- että työelämäkysyntää. Väyliä korkeakoulutukseen monipuolistetaan. Läpäisyä parannetaan muun muassa rahoitusmallikannustein.
– Kehitetään jatkuvaan oppimiseen toimintamalli ja konseptoitu tarjonta. Valmistelu aloitetaan vuoden 2019 aikana korkeakoulujen, sidosryhmien ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Jatkuvan oppimisen reformi perustuu yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kysyntään vastaavaan kehittämistyöhön ja konseptointiin.
– Ulkomaalaisten osaajien, korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden lisäämiseksi Suomessa käynnistetään toimenpidekokonaisuus, jossa Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille integroitumista tuetaan lisäämällä harjoittelumahdollisuuksia ja tukipalveluja.
Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö
– Käynnistetään digitaalisen palveluympäristön kehittämisohjelma, jossa luodaan tutkinto-opiskelua ja jatkuvaa oppimista palveleva, korkeakoulujen omista ja yhteisistä ratkaisuista koostuva digitaalisten palvelujen kokonaisuus. Digitaalinen palveluympäristö mahdollistaa opetustarjonnan ja oppimateriaalien hyödyntämisen laajasti osana tutkinto-opiskelua ja elämän eri tilanteissa.
– Koulutus digitalisoituu, modulaarisuus lisääntyy ja opetus uudistuu. Korkeakoulutuksen modulaarisuutta, digitaalista kurssitarjontaa ja ohjauspalveluja lisätään ja pedagogiikkaa uudistetaan. Uudistukset palvelevat tutkintokoulutusta ja jatkuvaa oppimista. Digitaalisia opintoja ja täysin digitaalisesti suoritettavien tutkintojen määrää lisätään koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi ja kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin kasvattamiseksi.
Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä
– Käynnistetään opetus- ja kulttuuriministeriön rahallisesti tukema korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kehittämisohjelma. Ohjelman tarpeellisuutta korostavat monipuolistuneet oppimisympäristöt, koulutuksen kysyntälähtöisyys ja ennakointi sekä erilaiset oppijat ja oppimisen tavat ja ympäristöt. Ohjelmalla tuetaan korkeakoulujen kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista opetuksen kehittämiseksi.
Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi
– Korkeakoulujen muutosjohtamisen ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi käynnistetään kansainvälisessä yhteistyössä korkeakoulujohtamisen ohjelma. Ohjelma suunnitellaan yhdessä korkeakouluyhteisöjen kanssa ja toteutetaan parasta kansainvälistä osaamista hyödyntäen. Koulutuksia toteutetaan 2020-2025 välisenä aikana.
– Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisen ja johtamisen tietopohjaa vahvistetaan. Toteutetaan muun muassa henkilöstön ajankäytön tutkimus.
Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi
– Tuetaan kansainvälisesti houkuttelevien osaamiskeskittymien ja innovaatiosysteemien rakentumista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työ- ja elinkeinoelämän yhteistyötä lisätään hallinnonalojen yhteisillä toimenpiteillä. Vahvistetaan korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä ja liittymistä maailman kiinnostavimpiin verkostoihin. Tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta päivitetään 2019-2021 erityisnäkökulmana eri toimijoiden yhteiskäyttöiset ja -rahoitteiset infrastruktuurit.
– Vahvistetaan TKI-politiikkojen koherenssia, erityisesti OKM:n, TEM:n, VM:n, STM:n yhteistyötä ja toimenpiteitä TKI-politiikassa. Uudistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintatavat ja rakenne. Käynnistetään toimenpiteitä yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä tukevan ja uudistavan TKI-toiminnan vauhdit¬tamiseksi hyödyntäen korkeakoulujen osaamista.
– Vahvistetaan avointa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa muun muassa yhteisten toimintatapojen ja lainsäädännön keinoin.
Laajapohjaiseen työryhmävalmisteluun pohjautuvien kehittämisohjelmien toimeenpano alkaa vuoden 2019 aikana. Tiekartan toimeenpanon käynnistymistä ohjaa vision toimeenpanon johtoryhmä.
NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa keväällä 2019 yhteensä noin 49 miljoonalla eurolla. Tästä 34 miljoonaa euroa jaetaan strategiarahoituksena ja 15 miljoonaa valtionavustuksina. Strategiarahoituksen haku avautuu 30. tammikuuta ja muut avustukset tulevat jakoon helmikuussa.
– Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen, ja yhteinen tehtävämme on varmistaa toteutuksen onnistuminen. Uuden rahoitusmallin mukaisella strategiarahoituksella ja reformin tukiohjelmalla voimme tukea tätä työtä koulutuksenjärjestäjätasolla. Toimiva ammatillinen koulutus on erityisen tärkeää nyt, kun talouden kasvun myötä työelämä tarvitsee osaajia kaikkialla Suomessa, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Vuonna 2019 strategiarahoitusta myönnetään seuraaviin kehittämiskokonaisuuksiin:
* Ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintakyvyn vahvistaminen
* Ammatillisen koulutuksen ydinprosesseihin liittyvän osaamisen varmistaminen: HOKS-prosessin ja koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessin osaamisen kehittäminen
* Tietyn toimialan ammatillisen koulutuksen valtakunnallinen kehittäminen: lentokoneasennus
* Ammattitaitokilpailujen järjestäminen
Strategiarahoituksella tuetaan erityisesti hankkeita, joilla parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja saavutettavuutta sekä uudistetaan koulutustarjonnan rakennetta vastaamaan mahdollisimman hyvin koulutustarpeeseen.
Tukea voidaan myöntää myös kehittämistoimista aiheutuviin tilojen ja laitteiden käytön uudistuksiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sellaisten tilaratkaisujen toteuttamissuunnitelmat, jotka parantavat saavutettavuutta ja järjestäjän kykyä vastata kysyntään, edesauttavat yksilöllisiä opintopolkuja tai koulutuksen joustavaa järjestämistä eri asiakasryhmille. Lisäksi strategiarahoituksella tuetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhdistymishankkeita.
Strategiarahoituksella tuetaan koulutuksen järjestäjän henkilöstön osaamisen kehittämistä siten, että osaaminen vastaa uuden lainsäädännön edellytyksiä henkilökohtaistamisprosessissa (HOKS) ja koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessissa sekä tukee yhteisesti kehitettyjen toimintamallien tehokasta käyttöönottoa. Tavoitteena on varmistaa HOKS-prosessin ja koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessin yhdenmukaisuutta ja toimivuutta. Yhteisiä toimintamalleja on kehitetty valtakunnallisissa Parasta-kehittämishankkeissa.
Lisäksi helmikuussa tulee hakuun valtionavustuksia osana ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukiohjelmaa. Kevään aikana jaetaan kaikkiaan noin 15 miljoonaa euroa. Avustukset jaetaan pääosin Opetushallituksen kautta.
Avustuksilla tuetaan ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimia sekä kehitetään vankilaopetusta, uusia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja, pedagogista johtamista, koulutuksen järjestämisessä tarvittavan tiedon käyttöön liittyvää osaamista sekä oppimisanalytiikkaa.
Syksyllä haettavaksi tulee avustuksia mm. kesällä valmistuvan ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttamisen tueksi.
Lisätietoja: ylijohtaja Mika Tammilehto, p. 0295 330 308
erityisavustaja Daniel Sazonov, p. 045 1296812
NordenBladet — Eduskunta on hyväksynyt uuden kuntien kulttuuritoimintalain. Laki vahvistaa kulttuurin roolia kunnan toiminnassa sekä perustelee kulttuurin merkitystä ja asemaa kunnan peruspalveluna. Lain toimeenpanosta järjestetään maaliskuun aikana infotilaisuuksia eri puolilla Suomea kuntien kulttuurivastaaville, paikallisille ja alueellisille kulttuuri- ja taidetoimijoille sekä päättäjille.
Tilaisuuksien tavoitteena on jakaa tietoa ja keskustella lain sisällöstä ja sen toimeenpanosta. Tilaisuuksissa on mahdollisuus verkostoitua, solmia uusia kumppanuuksia sekä keskustella kulttuurin keskeisistä painopisteistä omalla alueella.
Laki sisältää kehittämistehtävän, jolla luodaan edellytyksiä kuntien kulttuuritoiminnalle, mm. laadulle, vaikuttavuudelle ja henkilöstön osaamiselle. Tilaisuuksissa keskustellaan kehittämistehtävästä ja miten sillä voidaan jatkossa vahvistaa kuntien kulttuuritoimintaa.
Uusi laki tulee voimaan 1.3.2019 ja korvaa yli 25 vuotta vanhan nykylain. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta asettaa tavoitteet ja määrittää tehtävät kuntien kulttuuritoiminnalle. Uusi laki ei lisää kuntien tehtäviä, ja se on kustannusvaikutuksiltaan neutraali. Kunnat voivat edelleen järjestää ja organisoida kulttuuritoimintansa haluamallaan tavalla joko itsenäisesti tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa.
Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet
Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää neljä infotilaisuuttaa uudesta kuntien kulttuuritoimintalaista. Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen ja Suomen Kuntaliiton kanssa.
ke 6.3.2019 Helsinki
Jukola, Meritullinkatu 1, Helsinki
ke 13.3.2019 Kuopio
Kuopion musiikkikeskus, jousisto
Kuopionlahdenkatu 23, 70100 Kuopio
ke 20.3. Oulu
Lapland Hotels, Ylläs- ja Äkäslompolo kokoustila
Kirkkokatu 3, 90100 Oulu
ke 27.3. Tampere
Vapriikki, auditorio
Tampellan alue, Alaverstaanraitti 5, 33101 Tampere
