Tasavallan presidentin puhe valtiopäivien avajaisissa
NordenBladet —
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa 25. huhtikuuta 2019:
“Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,
Tänään työnsä aloittava eduskunta on jälleen kovasti eri näköinen kuin kaksi viikkoa sitten väistynyt edeltäjänsä. Puolueiden voimasuhteet ovat muuttuneet. Naisia on eduskunnassa nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Edustajien keski-ikä on laskenut. Paikkansa uusineiden ja paluun tehneiden edustajien rinnalla näen lähes yhtä suuren joukon uusia kasvoja.
Tämä uusiutuminen osoittaa, että demokratiamme elää. Erityisen merkittävää on, että kansa käytti ääntään vilkkaammin kuin vuosikymmeniin.
Arvoisat Suomen kansan edustajat,
Onnittelen teistä jokaista lämpimästi valituksi tulostanne.
Sata vuotta sitten saksalainen valtiotieteilijä Max Weber sanoi, että politiikka on hidasta paksujen lankkujen poraamista. Hänen mukaansa politiikka on ammatti ja kutsumus, johon tarvitaan samaan aikaan sekä intohimoa että ‘silmämäärää’, suhteellisuudentajua.
Alkaneen vaalikauden, seuraavan neljän vuoden ajan, politiikka on teille kaikille ammatti. Kutsumustanne ja intohimoanne siihen en epäile. Kansalta saamanne valtakirja tuo mukanaan suuren vastuun. Sen kantamisessa tuo Weberin peräänkuuluttama suhteellisuudentaju on tärkeä pitää mielessä.
Vaalien alla haetaan eroa kilpailijoihin. Vaalien jälkeen on haettava kansakunnan yhteistä etua. Ette ole täällä railoja leventämässä, vaan niitä kaventamassa, yhteisiä asioitamme hoitamassa. Poraamista odottavia paksuja lankkuja on edessänne kosolti. Siitä työstä selviätte vain yhdessä.
Kiihkeän jännittävä vaalikevään tunnelma jatkuu hallitusneuvotteluilla. Vilkaisu taaksepäin voisi nyt antaa jotain muistissa pidettävää. Tällä vuosikymmenellä hallitus on jo vaihtunut viidesti, siis keskimäärin useammin kuin joka toinen vuosi. Vanhan normaalin mukaan jäntevää hallituspolitiikkaa tehtiin täysin nelivuotiskausin.
Korostan sitoutumisen merkitystä. ‘Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.’ Yksilön tasolla vanha sanonta osuu niin nimitettäviin valtioneuvoston jäseniin kuin teihin kansanedustajiin. Kansan vaaleissa osoittama luottamus on luottamusta tehtävän täyteen täyttämiseen.
Puolueen tasolla sitoudutaan hallitusyhteistyöhön. Valtioneuvoston työtapaa kuvataan virallisesti sanalla kollegiaalinen; se on, että yhdessä päätetään, yhdessä vastataan.
On särähtänyt, kun kuulee hallitusohjelmasta tai valtioneuvoston päätöksistä kerrottavan, muulloinkin kuin sote-yhteydessä, että ‘tämä oli meidän vaatimuksemme’ ja tuo taas oli ‘heidän ehdottamaansa’. Yhtä lailla särähtää, kun kuulee sanottavan valtioneuvoston päätöksestä, että tämä on vain sen ja sen ministerin politiikkaa.
Jokaisella hallituspuolueella on omat tavoitteensa, mutta kun ne on yhteen sovitettu, on vain yksi valtioneuvoston työtapa: kollegiaalinen. Yhdessä päätetty on yhdessä vastattava.
Toimikauteni aikana olen tavannut kutsua kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat yhteiseen keskusteluun. Puheena ovat olleet erityisesti turvallisuuteen liittyvät, usein herkkäluonteiset aiheet. Keskustelumme ovat aina olleet rakentavia ja uskoakseni muutkin kuin minä ovat niistä saaneet ajattelun aihetta.
Maailmassa on vihaa ja pahaa. Terrorismin aiheuttamaa kärsimystä koettiin viimeksi pääsiäisen aikaan verilöylynä Sri Lankassa. Aseet puhuvat kaiken aikaa eri puolilla maailmaa. Laskelmoiva valtapolitiikka on tehnyt paluun.
Hyvän on oltava luja. Haluan tämän toistaa myös uudelle eduskunnalle. Turvallisuudestamme meidän on syytä yhdessä keskustella. Olen käytettävissä, jos vanhaa tapaa haluatte jatkaa.
Käymme kohti seuraavia vaaleja, kuukauden päästä valitaan Euroopan parlamentin uudet jäsenet. Eiköhän nosteta äänestysvilkkautta niissäkin, se olisi hyvä alku puheenjohtajuuskaudellemme!
Ja paljon muutakin hyvää tarvittaisiin sen parantamiseen, millaisena unionin näemme. Jos eurooppalaiselta kadunihmiseltä kysyttäisiin mielipidettä unionin menosta, niin vastaus taitaisi olla, että riitaista on siellä meininki.
Suomen puheenjohtajuuskauden aluksi olisi houkuttelevaa esittää EU:n jäsenmaille ihmissuhdeongelmien lähtökysymys: onko meillä jotain yhteistä?
Olen optimisti: uskon, että yhteistä on. Ainakin yhteisen löytämiseen on paljon syytä. Geopolitiikan mannerlaatat ovat liikkeessä, ja Eurooppaan kohdistuu eri tahoilta ulkopuolisia paineita ja houkutuksia. Vain yhdessä, hyvin toimivan EU:n puitteissa, niitä voidaan torjua. Muutoin on vaarassa Euroopan sirpaloituminen eri intressipiireihin.
Yhteistä on myös turvallisuus. Se on yksi Suomen puheenjohtajuuden painopisteistä. Aiheista ei ole pulaa: terrorismin torjunta, asevalvonta, kyber-hybridi-keinoäly -kokonaisuus, ilmastonmuutos, muuttoliike – kaikki asioita, joiden hallinta vaatii tiivistä yhteistoimintaa.
Eurooppa on maailman kehittynein talousalue. Talouden vapaa toimeliaisuus luo mahdollisuuksia ja on edistämässä myös suomalaisten hyvinvointia.
Ja tärkein viimeksi: yhteiset arvomme, joista eurooppalainen henki rakentuu. On sanottu, että tuo henki on kotoisin kolmiosta Jerusalem, Ateena ja Rooma. Niiltä perityt uskonto ja eettisyys, kulttuuri ja järjestys ovat jalostuneet demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien Euroopaksi. Pidetään siitä kiinni.
Alkava tehtävänne tulee vaatimaan teiltä paljon. Enkä tarkoita pelkästään rankkaa työrupeamaa, vaan koettelemusta, jonka yksilöinä, ihmisinä kohtaatte.
Vaalien alla tunnettiin laajalti huolta kuumentuneesta ilmapiiristä, joka ilmeni sosiaalisessa mediassa sanoina ja kentillä jopa väkivaltaisuutena. Tunnelmat ovat siitä tasaantumassa, mutta huonosta kierteestä jää helposti jotain jäljelle.
Tulette varmasti kohtaamaan ikävää, jopa ilkeää ja pahantahtoista. Ulkopuolisen on helppo sanoa, ettei sellaisen saa antaa vaikuttaa, mutta sisällään kohde sen tuntee.
Vaikka asiat täällä riitelevät, tulee ihmistä kunnioittaa. Eikä kunnioitus tunne puoluerajoja. Sellainen keskustelu olisi malliksi myös suurelle yleisölle.
Käydyt vaalit ovat aina demokratian voitto. Te olette nyt suomalaisen kansanvallan kaapin päällä. Jatkakaa demokratian voittokulkua, rohkeasti ja itseenne luottaen kuten teihinkin on luotettu.
Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat,
Onnittelen puhemiehistöä saamanne tuen johdosta. Toivotan teille kaikille menestystä ja viisautta vaativassa työssänne Suomen hyväksi. Julistan vuoden 2019 valtiopäivät avatuiksi.”
Lähde: Eduskunta.fi
