Puhemies Antti Rinteen puhe valtiopäivien avajaisissa 25.4.2019
NordenBladet —
”Kunnioitettu Tasavallan presidentti
Ärade Republikens president
Haluan kiittää teitä lämpimästi valtiopäivien avauspuheesta. Jag ber att få tacka Er för Era vänliga ord.
Suomen kansa on 14. huhtikuuta käydyissä eduskuntavaaleissa valinnut edustajansa käyttämään yhteiskunnallista valtaa puolestaan. Suomalaiset äänestivät muutoksen puolesta.
Den fjortonde april valde Finlands folk sina nya företrädare i riksdagen för att utöva statsmakten i Finland. Finländarna röstade då för förändring.
Haluan onnitella teitä, Suomen kansan valitsemat edustajat, saamastanne arvokkaasta valtakirjasta.
Uusi valittu eduskunta on hyvä yhdistelmä pitkäaikaista parlamentaarista kokemusta sekä uusia kansanedustajia. Sukupuolijakauma on tasaisempi kuin koskaan Suomen historian aikana – 94 naiskansanedustajaa on enemmän kuin koskaan aiemmin. Olen vakuuttunut, että sukupuolten välinen tasa-arvo näkyy, kun tehtäviä ja vastuuta jaetaan.
Samalla haluan kiittää niitä tuhansia ihmisiä, joiden joukosta kansalaiset äänestivät kansanedustajat. Demokratiassa itsensä likoon laittaminen ehdokkaana on arvostettava ja vahva teko. Sitä pitää kunnioittaa.
Käydyn vaalikamppailun aikana oli havaittavissa poikkeuksellisen paljon ehdokkaiden häirintää, väkivallalla uhkailua ja jopa väkivallan tekoja. Tämä on demokratian kannalta vaarallista.
Arvoisat kansanedustajat,
Meidän tehtävämme on vaalia demokratiaa ja sen toteutumisen edellytyksiä. Me emme saa antaa pelon sulkea suita emmekä estää ehdokkaaksi asettumista tai ehdokkaana toimimista. Meillä on vastuu ylläpitää turvallista, toista ihmistä kunnioittavaa ja keskustelun sallivaa ilmapiiriä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kulunut vaalikampanja kertoo siitä, että emme ole parhaimmalla mahdollisella tavalla tässä onnistuneet. Hyvää tässä tilanteessa on, että sen voi korjata ja uskon, että sitä halua tästä joukosta löytyy.
Kansanedustajan tehtävä on yksi Suomen tärkeimmistä. Tässä tehtävässämme meidän on tärkeää muistaa joka hetki ja kaikkialla tehtävän vakavuus ja arvokkuus. Meidän on tärkeää muistaa, että perustuslain mukaan valta Suomessa kuuluu kansalle, jota meidät on valittu edustamaan.
Yhtä tärkeää on muistaa, että jokainen suomalainen – myös se ihminen, joka ei äänestänyt minua tai meidän puoluettamme, on yhtä arvokas kuin oma äänestäjä.
Hyvät kansanedustajat,
Reilun viiden vuoden kokemuksella voin vakaasti todeta, että tässä talossa pärjää parhaiten yhteistyöllä ja siltoja rakentamalla. Ystävällinen sana istuntosalissa, valiokunnassa, käytävällä tai kuppilassa toimii aina paremmin kuin sivallus sosiaalisessa mediassa.
Tässä talossa tehdään politiikkaa, se on selvä. Yhtä selvää on, että näkemyseroja on ja niin pitääkin olla. Mutta samalla jokainen voi tehdä valinnan:
Keskittyykö niihin asioihin, jotka yhdistävät vaiko niihin asioihin, jotka erottavat? Valitseeko vastakkainasettelun vai rakentavan yhteistyön?
Kansalaiset arvioivat meitä aikaansaannosten perusteella. Ja kuten me kaikki tiedämme – niin yksityiselämän kuin politiikankin puolelta – yhteistyö tuottaa parempia tuloksia kuin konfliktin hakeminen.
Politiikan ei tarvitse olla rumaa. Se voi olla kaunista.
Politiikka on parhaimmillaan silloin, kun erilaiset näkemykset kohtaavat, keskustelevat, oppivat toisiltaan ja saavuttavat yhteisymmärryksen. Siihen teille, arvoisat kansanedustajat, tarjoutuu päivittäin mahdollisuus. Rohkaisen jokaista ainakin kokeilemaan. Uskallan väittää, että kokemus on positiivinen. Tällä tavalla on mahdollista toteuttaa politiikan kunnianpalautus.
Arvoisa tasavallan presidentti, arvoisat kansanedustajat,
Seuraavat neljä vuotta me kaikki olemme vastuussa siitä, että huomenna on paremmin kuin tänään. Että tulevaisuus on parempi. Se on meidän kaikkien yhteinen ja kaikkein tärkein tehtävä. Sitä varten Suomen kansa on meidät valinnut.
Meille kaikille rakas Suomi sijoittuu jatkuvasti kärkisijoille, kun vertaillaan maailman maiden onnistumista. Tämä on ehdottomasti ylpeydenaihe. Mutta sen pitää samalla myös kannustaa meitä pyrkimään entistä parempaan.
Suomen ja suomalaisten menestyksen kannalta olennaisinta on osaaminen. Vain osaamisen kautta voimme menestyä. Oikoteitä ei ole.
Osaamisen merkityksen lisäksi haluan muistuttaa, että on erityisen tärkeää, että pidämme kiinni asiasta, joka on taannut Suomen nousun maailman parhaimmaksi maaksi: ihmisten välisestä luottamuksesta ja ihmisten luottamuksesta yhteiskuntaan.
Hyvinvointivaltio on aina perustunut luottamukselle ja sitä meidän on vaalittava. Muistutan jokaista kansanedustajaa siitä, että viime kädessä eduskunta turvaa sen, että ihmisten luottamus lisääntyy ja että jokainen ihminen pidetään mukana. Että ketään ei jätetä ulkopuolelle tai yksin.
Luottamuksen vahvistaminen lähtee perusasioista. Siitä, että poistamme aktiivisesti eriarvoisuutta ja lisäämme tasa-arvoa. Siitä, että vanhemmat voivat luottaa siihen, että yhteiskuntamme pienokaiset saavat maailman parasta varhaiskasvatusta ja maailman parhaan peruskoulun. Siitä, että jokaisen ihmisen osaamiseen panostetaan. Siitä, että kenenkään ei tarvitse pelätä ikääntymistä. Siitä, että jokainen voi luottaa siihen, että hänestä pidetään huolta silloin kun omat voimat eivät siihen riitä. Ja siitä, että torjumme ilmastonmuutosta, joka uhkaa lastemme, lastenlastemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuutta.
Ärade Republikens president! Ärade riksdagsledamöter,
Välfärdsstaten bygger på tanken att ingen ska behöva vara rädd för att misslyckas. Och även den som misslyckas ges möjlighet att lyckas nästa gång. Den briljanta idén med välfärdsstaten är att individens framtid inte bestäms av dennes bakgrund eller förflutna. Varje individ har lika värde.
Hyvinvointivaltio rakentuu ajatukselle siitä, että kenenkään ei tarvitse pelätä epäonnistumista. Ja vaikka ihminen epäonnistuisi, se ei poista mahdollisuutta onnistua uudelleen. Hyvinvointivaltion briljantti idea on se, että tausta tai menneisyys ei määrittele ihmisen tulevaisuutta. Jokainen ihminen on yhtä arvokas.
Arvoisa tasavallan presidentti,
luottamuksesta on kyse myös ulkopolitiikassa. Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Olemme viimeisen neljän vuoden aikana joutuneet todistamaan paljon sellaista, jota emme toivoneet enää koskaan näkevämme. Rajoja on rikottu, sääntöjä on väännetty ja henkiä on menetetty. Nämä teot olemme tuominneet yhdessä tuumin.
Tie tähän pisteeseen on voimalla raivattu. Voimalla ei kuitenkaan tästä tilanteesta päästä ulos. Kuten Martin Luther King sanoi: Pimeys ei voi poistaa pimeyttä; vain valo voi sen tehdä.
Vain diplomatialla ja yhdessä asioista sopimalla voimme päästä eteenpäin. Keskustelemalla ja kuuntelemalla. Yrittämällä ymmärtää. Tekemällä selvän eron ymmärtämisen ja hyväksymisen välille. Hakemalla yhteisiä polkuja.
Uskoimme pitkään demokratian ja kehityksen jatkavan leviämistään, koska näin halusimme uskoa. Luotimme kansainvälisen järjestyksen säilyvän ja sääntöjen pitävän, koska näihin meidän pitikin luottaa. Nyt näemme, että moni toivoi toisin.
Toisaalta muutakaan emme olisi voineet. Ilman luottamusta ja ilman uskoa kokemamme vakauden ja sääntöpohjaisen järjestyksen ajanjakso ei olisi koskaan toteutunut. Tänä aikana olemme nähneet maailman köyhyyden puolittuvan, hiljaisten hädän helpottavan. Me olemme tästä vakaudesta ja luottamuksesta hyötyneet suuresti myös itse.
Mietin usein, olisiko tämä vakauden ajanjakso ollut alkuunkaan mahdollista ilman uskoa, ilman luottamusta. Uskon, ettei olisi. Mietin myös, voidaanko vakauden aikaan, sääntöjen aikaan vielä palata kansainvälisessä politiikassa. Uskon niin. Luotan niin. Tämän valitsen. Tätä toivon Suomelle. Tämän eteen haluan itse tehdä työtä.
Herra tasavallan presidentti,
Te olette tehnyt tätä työtä pitkään. Te olette rakentanut keskustelua sekä yhteistyötä ja -ymmärrystä.
Jatkamme yhdessä tätä työtä. Ja työtä meillä riittää. Otamme vastuun EU:n puheenjohtajuudesta heinäkuussa. Meitä odottavat isot kysymykset koskien Ison-Britannian eroprosessia, muuttoliikettä ja ilmastopolitiikkaa.
Eduskunnan rooli on tässä keskeinen. Otamme vastuumme vakavasti ja tulemme tekemään osamme yhteisen Euroopan, vakaan ja vapaan Euroopan rakentamisessa.
Meille Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat edelleen se kaikkein läheisin viiteryhmä. Pidämme hyviä suhteita yllä kaikkien naapuriemme kanssa. Jatkamme yhteistyötä Venäjän kanssa kaikissa mahdollisissa kysymyksissä, joissa yhteisesti on eteenpäin päästävissä.
Me valitsemme edelleen itse ne pöydät, joissa meidän tulee istua ja joissa haluamme istua ja vaikuttaa – nyt ja tulevaisuudessa. Valintamme ovat yksin meidän.
Herra tasavallan presidentti, arvoisat edustajat,
Pienenä maana meidän pitää puolustaa yhteisiä sääntöjä sekä tukea järjestystä ja vakautta. Teemme sen näyttämällä mallia, olemalla itse sanojemme mittaisia. Todistamalla, kuinka pitkälle voimme päästä sopimalla ja yhdessä tekemällä. Olemalla viisaasti aloitteellisia.
Joskus unohdamme sen, miten pitkälle olemme jo yhdessä sopimalla ja yhteiskuntaamme rakentamalla päässeet. Vuoden alussa saimme kuulla, kuinka Suomi tuottaa kokoonsa suhteutettuna eniten hyvää ihmiskunnalle ja kuormittaa maailmaa kaikista valtioista vähiten.
Paljon on siis tehty oikein. Meidän velvollisuutemme on jatkaa tätä hyvää työtä.
Arvoisat uudet kansanedustajat,
Teidän tärkeä työnne on nyt alkanut ja te olette saaneet sille työlle kansalaisilta valtakirjan. Käyttäkää sitä viisaasti ja arvokkaasti. Haluan vielä kerran korostaa yhteistyön merkitystä. Siitä meidät suomalaiset tunnetaan.
Ja muistakaa, että me itse omalla toiminnallamme määrittelemme sen, millaisena politiikka ja tämän talon toiminta näyttäytyy ulospäin. Runoilija Pentti Saarikoski on kirjoittanut kauniisti, sitaatti:
”En pelkää ketään.
Rakastan maailman ihmisiä,
haluan kaikille hyvää,
– se on minun politiikkani.
Että me rakastaisimme toinen toistamme.
Ei väitellen vaan keskustellen sovussa.
Menisimme ikään kuin mustikkaan yhdessä.
Lämmittäisimme saunan.
Istuisimme laiturilla huohottamassa.
Olisimme ihmisiksi.”
Hyvät kansanedustajat,
koska olemme eduskunnassa ja olemme poliitikkoja, väittelyä ei pidä edes välttää. Mutta sovussa keskusteluun kannattaa aina pyrkiä. Ja koska suomalaisia olemme, myös saunan lämmittämiseen.
Kaikkein tärkein muistutus tässä on kuitenkin ihmisiksi oleminen.
Olla ihmisiksi.
Siihen kiteytyy toisen ihmisen kunnioittaminen. Siihen kiteytyy luottamus. Siinä on jotain perin suomalaista. Siitä lähtee kaikki, joten olkaamme ihmisiksi.
Toivotan teille jokaiselle menestystä tärkeässä tehtävässänne! Jag önskar er framgång i ert viktiga uppdrag!
Ärade Republikens President,
Samtidigt som jag på riksdagens vägnar vill tacka Er för de ord Ni yttrade, ber jag att få framföra riksdagens hälsning och försäkran om dess högaktning.
Arvoisa Tasavallan Presidentti,
Samalla kun eduskunnan puolesta kiitän Teitä lausumistanne sanoista, pyydän saada esittää Teille eduskunnan tervehdyksen ja kunnioituksen vakuutuksen.”
Lähde: Eduskunta.fi
