NordenBladet — Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta. Eduskunta äänesti tänään luottamuksesta keskiviikon välikysymyskeskustelussa jätetyn epäluottamusehdotuksen pohjalta.
Hallitus sai luottamuksen kansanedustaja Sanna Marinin (sd.) epäluottamusehdotusta vastaan äänin 99 – 88. Poissa äänestyksestä oli 12 kansanedustajaa.
Välikysymyksen (VK 3/2018) aihe oli vanhusten hoidon tila.
Lue lisää: Eduskunnan tiedote välikysymyskeskustelusta
Äänestystulos
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi tänään maa- ja metsätalousministeriön päätöstä Metsähallitusliikelaitoksen liiketoiminnan kuluvan vuoden toimintatavoitteista ja tulos- ja tuloutustavoitteesta. Metsähallituksen tulostavoite vuodelle 2019 on 148,9 miljoonaa euroa ja alustava tuloutustavoite valtiolle 138,9 miljoonaa euroa. Lopullisesta tuloutuksesta päätetään keväällä 2020 Metsähallituksen vuoden 2019 tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä.
Metsähallitukselle asetettu tulostavoite vastaa 5,6 prosentin tuottoa liiketoimintaan sijoitetulle pääomalle ja on 38,8 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2019 talousarviossa asetettu alustava 110,1 miljoonan euron tavoite. Tulostavoitteen nostaminen ei kuitenkaan tarkoita hakkuumäärien lisäämistä – hakkuut perustuvat edelleen yhdessä eri toimijoiden kanssa laadittuihin luonnonvarasuunnitelmiin.
Perusteet tulostavoitteen nostamiselle
Perusteina tulostavoitteen nostamiselle ovat Metsähallitus Metsätalous Oy:n vuoden 2018 hyvä tulos ja sen perusteella liikelaitoksen liiketoiminnalle maksettavat aiempaa suuremmat osingot (+20 milj. euroa) sekä valtioneuvoston tuore päätös, jolla valtion maista Metsähallituksen liiketoiminnalle maksettavaa vuotuista käyttöoikeuskorvausta nostettiin vuodesta 2019 alkaen 15 miljoonalla. Metsähallitus Kiinteistökehityksen osuus tulostavoitteen noususta on noin kaksi miljoonaa euroa.
Vuotta 2019 koskevat tulos- ja tuloutustavoitteet ovat em. syistä poikkeuksellisen korkeita. Tulevina vuosina tavoitteet tulevat olemaan jälleen olennaisesti matalampia muun muassa siksi, että aiempaa korkeampi käyttöoikeuskorvaus pienentää jatkossa Metsähallitus Metsätalous Oy:n tulosta ja kykyä osinkojen maksuun.
Metsähallitus ei voi käyttää liiketoiminnan tulosta julkisten hallintotehtävien, kuten kansallispuistojen ja retkeilyalueiden, toiminnan rahoittamiseen. Niiden kulut katetaan budjettivaroista.
–Metsähallituksen liiketoiminnan tehdessä hyvää tulosta, myös valtion tulee huolehtia omista velvollisuuksistaan ja osoittaa talousarviossa riittävä rahoitus luontomatkailua ja luonnon virkistyskäyttöä palvelevan reitistön kunnossapitoon, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Yhteiskunnalliset velvoitteet rajoittavat valtion metsien käyttöä
Metsähallituslain Metsähallitukselle asettamat yhteiskunnalliset velvoitteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden, luonnon virkistyskäytön ja työllisyyden edistämiseen, minkä lisäksi toiminnassa on Pohjois-Suomessa huomioitava myös saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaaminen sekä poronhoitolain asettamat velvoitteet. Yhteiskunnallisiin velvoitteisiin perustuvat metsien käyttörajoitteet koskivat viime vuonna yhteensä 566 000 hehtaaria eli 15,8 prosenttia valtion monikäyttömetsien pinta-alasta.
Puuston määrään suhteutettuna käyttörajoitteet koskivat viime vuonna lähes viidesosaa (19,5 %) monikäyttömetsien puustosta ja pienensivät hakkuumahdollisuuksia yli kahdella miljoonalla kuutiometrillä. Käyttörajoitteiden tulosta pienentävä vaikutus verrattuna siihen, että Metsähallitus olisi toiminut kaikissa kohteissa metsälain mukaisesti, oli yhteensä noin 63 miljoonaa euroa.
Yhteiskunnallisiin velvoitteisiin liittyvä rajoitetun käytön piirissä oleva metsäala kasvoi viime vuonna noin 50 000 hehtaarilla. Siitä noin 13 000 hehtaaria liittyi uusiin monimuotoisuuskohteisiin.
Luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi perustetut kohteet kytkeytyvät hyvin lakisääteisiin suojelualueisiin ja lisäävät valtion maiden ekologisen verkoston metsämaan kokonaispinta-alaa. Lapissa lisäys on 30 %, Kainuussa noin 51 %, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 30 % ja Etelä-Suomessa 22 %. Yli puolet luontokohteista sijaitsee tuoreilla tai sitä rehevimmillä kankailla, jotka ovat heikoimmin edustettuja kasvillisuusluokkia suojelualueilla. Luonnon monimuotoisuutta huomioon ottavia kohteita on talousmetsäalueilla yhteensä noin 100 000 ja niissä on yhteensä noin 30 000 uhanalaisten lajien esiintymää.
Työ yhteiskunnallisten tavoitteiden hyväksi jatkuu
Metsähallitukselle kuluvalle vuodelle annetut palvelu- ja muut toimintatavoitteet koskevat muun muassa seuraavia asioita:
Lähde: mmm.fi
NordenBladet — Eduskunnan kyselytunnin pääaihe torstaina 7. helmikuuta oli julkisen talouden tulevaisuudennäkymä. Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) kantaa valtiovarainministeriön virkamiesjohdon raporttiin, jonka mukaan Suomen julkisen talouden puskurit seuraavan taantuman varalle ovat ohuet, eikä kestävyysongelmaa ole vielä ratkaistu.
Heinäluoma viittasi kysymyksessään vanhustenhoidosta käytyyn keskusteluun ja eduskunnan toiveeseen taata vanhustenhoitoon riittävä henkilöstö.
Ministeri Orpon mukaan ”äärimmäisen tärkeästä raportista” käy ilmi asiantuntijoiden huoli siitä, että huonommat ajat ovat alkamassa. Siksi on mietittävä tarkasti, mihin resurssit suunnataan, Orpo totesi.
”Vanhustenpalveluihin meidän joka tapauksessa täytyy pistää lisää, mutta miten […] rahoitetaan esimerkiksi tärkeät vanhuspalvelut ja niiden tarvitsemat lisäresurssit”, Orpo kysyi ja lisäsi, ettei Suomi hänen mielestään voi velkaantua.
Keskustelu opposition ja valtiovarainministerin välillä jatkui arvovalinnoista, verotuksesta ja työllisyydestä sekä Suomen talouden rakenteellisista ongelmista, joista kysyneelle Touko Aallolle (vihr.) vastasi Orpon ohella myös työministeri Jari Lindström (sin.)
Kyselytunnin muut aiheet olivat pientä työeläkettä saavien toimeentulo, saamelaisten oikeuksien toteutuminen, voitontavoittelu varhaiskasvatuksessa, nuorten mielenterveysongelmat, sosiaaliturvan uudistaminen, maatalouden kannattavuus sekä maatalouden EU-rahoitus.
Ahvenanmaan itsehallintolain muuttaminen perustuslakivaliokuntaan
Täysistunnon lähetekeskustelussa oli kyselytunnin jälkeen hallituksen esitys laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta.
Esityksellä on tarkoitus uudistaa säännökset Ahvenanmaan maakunnan taloudenhoidosta pääosin. Ehdotus rakentuu Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen yhteydessä sovittuun ratkaisuun Ahvenanmaan maakunnan taloudesta ehdotettavasta sääntelystä.
Esitys lähetettiin perustuslakivaliokuntaan mietintöä varten. Ehdotus on, että lakiehdotuksen käsittelyssä sovelletaan perustuslain 73 §:n 1 momentin mukaista ns. normaalia perustuslainsäätämisjärjestystä, jossa muutokset käsitellään eduskunnassa ja jätetään lepäämään seuraavien vaalien yli, jolloin uusi eduskunta hyväksyy ne.
Lisätietoa: Eduskunnan kirjaston tietopaketti Ahvenanmaan itsehallintolain uudistamisesta
Täysistunnon muita aiheita olivat tänään mm. hallituksen esitys sakon muuttorangaistuksen määräämistä koskevan sääntelyn muuttamiseksi sekä hallituksen esitys laeiksi ylioppilastutkinnosta ja lukiolain muuttamiseksi. Kumpikin esitys oli tänään ensimmäisessä käsittelyssä valiokuntien mietintöjen pohjalta. Esitysten sisältöjen hyväksymisestä äänestetään täysistunnossa perjantaina 8.2.
Täysistunnon kaikki keskustelut voi lukea istunnon pöytäkirjasta.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet — Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on torstaina 7. helmikuuta hyväksynyt mietinnön (LiVM 39/2018 vp – HE 157/2018 vp) koskien liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta. Mietintö koskee liikenteen palveluista annetun lakihankkeen kolmatta vaihetta, joka täydentää liikenteen palveluista annetun lain tällä vaalikaudella vuodesta 2015 alkaen käsiteltyä kokonaisuutta. Liikennepalvelulain ensimmäinen ja toinen vaihe ovat jo voimassa.
Liikenteen palveluja koskevan mittavan kokonaisuudistuksen tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä palveluja sekä edistää uusia liikenteen digitaalisia palveluja ja liiketoimintamalleja. Tämä vastaa entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin, lisää joustavuutta ja mahdollistaa uutta liiketoimintaa sektorilla. Valiokunta kiinnittää huomiota uusien uudistuksen myötä muuttuneiden palvelujen laatuun ja turvallisuuteen. Kilpailun ja sääntelyn tulee toimia tavoitteiden mukaisesti, jotta kuluttajilla voi olla tieto palvelujen laadusta ja todellisia valinnan mahdollisuuksia.
Liikennepalvelujen ensimmäinen vaihe loi uusia toimintamalleja eri toimijoiden liikennemuotojen yhteensovittamiseksi ja tieliikennelainsäädännön lupasääntelyn uudistamiseksi. Toinen vaihe laajensi lainsäädäntöä koskemaan eri liikennemuotoja. Lakiuudistuksen kolmas koskee lähinnä ammattipätevyyttä ja sen vaatimaa koulutusta. Tieliikenteen raskaan kaluston kuljettajien ammattipätevyyden hankkimisessa otetaan käyttöön pelkkien kokeiden suorittamiseen perustuva vaihtoehto nykyisten koulutusmallien rinnalle. Tämän lisäksi liikennepalveluja koskevaa lakia on selkiytetty ja pykälänumerointi on tehty juoksevaksi.
Valiokunta kantaa mietinnössä huolta palvelujen laadusta ja katsoo, että ammattipätevyyskoulutusta pitää edelleen kehittää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Taksiliikenteen osalta valiokunta on lisännyt lakiin taksiluvan haltijalle velvollisuuden vastata ja huolehtia siitä, että taksinkuljettajalla on pääasiallisen toiminta-alueen paikallistuntemus. Asiantuntijakuulemisessa on taksiliikenteen osalta myös käynyt ilmi, että kansalaispalaute ei aina tavoita oikeata viranomaista. Viranomaisia taksiliikenteen osalta ovat Liikenne- ja viestintävirasto sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Valiokunta on mietinnössään katsonut, että tulee luoda helpotettu mahdollisuus antaa kansalaispalautetta.
Valiokunta on kirjannut mietintöön kaksi lausumaa, jotka koskevat ammattipätevyyskoulutuksen jatkovalmistelua ja lainsäädännön selkeyttämistä.
Liikennepalvelulain kolmas vaihe on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 1.3.2019. Tieliikenteen ammattipätevyyksiä koskevat säännökset tulevat voimaan 1.1.2020. Ajokorttilain voimaantulosäännökset tulevat voimaan mahdollisimman pian.
Katso myös:
LiVM 3/2017 vp – HE 161/2016 vp (I-vaihe)
LiVM 3/2018 vp – HE 145/2017 vp (II-vaihe)
LiVM 39/2018 vp – HE 157/2018 vp (III-vaihe)
LAKI LIIKENTEEN PALVELUISTA: I – III VAIHEEN FAKTALAATIKKO
• sääntelyä yhtenäistetään ja byrokratiaa puretaan
• eri liikennemuotoja pyritään käsittelemään yhdenmukaisesti
• kuljetukset ja liikenne käsitetään palveluina, joita voidaan yhdistää matkaketjuiksi
• lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuutta lisätään
• liikenteen sähköisiä palveluja edistetään
• liikenneasioiden rekisterissä keskitetysti tiedot toiminnanharjoittajaluvista, liikennevälineistä sekä liikenteen henkilöluvista
• tieliikenteen sosiaalilainsäädäntö
• tieliikenteen raskaan kaluston ammattipätevyys kahdella eri mallilla
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet — Hallitus vastasi keskiviikkona 6. helmikuuta koko opposition välikysymykseen vanhusten hoidon tilasta. Välikysymyskeskustelu jatkuu vielä ja sitä voi seurata suorana verkkolähetyksenä.
Välikysymykseen vastasi perhe- ja perusturvaministeri Annika Saarikko (kesk.). Saarikon mukaan vanhuspalveluiden laatusuosituksen päivityksen yhteydessä hallitus sopi säilyttävänsä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstön mitoituksen vuoden 2013 suosituksen tasolla. ”Henkilöstömitoituksessa on päästy suosituksen pohjalta jo varsin pitkälle. Nyt hallitus käynnistää valmistelun, joka pohjustaa hallitusneuvottelujen yhteydessä tehtäviä linjauksia ja vanhuspalvelulain uudistamista” Saarikko sanoi.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja kansanedustaja Sanna Marin (sd.) totesi puheenvuorossaan, että lainsäätäjän pitää käyttää lainsäädäntövaltaa, kun suositukset osoittautuvat riittämättömiksi ja niitä on törkeällä tavalla rikottu. ”Pelkkä puhe ja lupaukset tilanteen parantumisesta ei enää riitä. Lailla on varmistettava, että ikäihmisten hoito toteutuu ihmisarvoisella tavalla”, Marin sanoi.
Välikysymyksessä ovat mukana sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, Liike Nyt -eduskuntaryhmä ja tähtiliikkeen eduskuntaryhmä.
Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina 8. helmikuuta.
Hallituksen vastaus
Välikysymys VK 3/2018
Verkkolähetys
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet — Tulevaisuusvaliokunta pitää avoimen kokouksen aiheesta ”Teknologia, etiikka ja kestävä kehitys” 6. helmikuuta klo 9-11 Eduskuntatalon auditoriossa. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä.
Tilaisuudessa kuullaan neljä puheenvuoroa teknologiaan, etiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvistä tulevaisuushaasteista sekä julkistetaan professori Toni Ahlqvistin tulevaisuusvaliokunnalle kirjoittama raportti Tulevaisuuden sosioteknisiä vastakkainasetteluja: Radikaalit teknologiat ja dialektinen tulevaisuudentutkimus (TuVJ 4/2018).
Teknologian ennakointi ja uuden teknologian vaikutusten arviointi ovat tulevaisuusvaliokunnalle eduskunnassa osoitettuja tehtäviä. Tähän tehtävään liittyen valiokunnan radikaalit teknologiat -raporteissa on vuosina 2013 – 2018 tarkasteltu ja arvioitu tuhansien teknologisten sovellutusten tulevaisuuden näkymiä.
Nämä raportit muodostavat lähtökohdan professori Toni Ahlqvistin tekemälle selvitystyölle, jossa tarkasteltiin Radikaalit teknologiat-raporteissa esille nousseisiin kärkiteknologioihin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja yhteiskunnallisia jännitteitä ja vastakkainasetteluja. Ei riitä, että tiedämme, minkälaisia laitteita meillä tulevaisuudessa on ja minkälaista osaamista näiden laitteiden valmistaminen ja käyttäminen edellyttävät. Vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää uuden teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset ja näihin vaikutuksiin liittyvät eettiset arvokysymykset.
Raportin julkistaminen liittyy myös tulevaisuusvaliokunnassa parhaillaan tekeillä olevaan tulevaisuusmietinnön toiseen osaan. Valiokunta sai 25 v -juhlakokouksessaan 16.11.2018 pääministeri Sipilältä haasteen määritellä Suomelle viisi yli hallituskauden ulottuvaa visionääristä tavoitetta. Tähän liittyen kaikkia tilaisuuden alustajia, professori Ahlqvistia, tutkija Heikki Saxénia, professori Markku Ollikaista ja apulaisprofessori Minna Ruckensteinia on pyydetty omalta osaltaan tunnistamaan julkisuudessa riittämättömälle käsittelylle jääneitä tulevaisuushaasteita erityisesti teknologian, etiikan ja kestävän kehityksen näkökulmista.
Tilaisuuden ohjelma
09.00-09.10 Tervetulosanat, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Stefan Wallin
09.10-09.30 Tulevaisuuden sosioteknisiä vastakkainasetteluja: Radikaalit teknologiat ja dialektinen tulevaisuudentutkimus -raportin julkistaminen, Toni Ahlqvist, tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
09.30-09.50 Heikki Saxén, FT, tutkija, Bioetiikan instituutin puheenjohtaja, Tampereen yliopisto
09.50-10.10 Markku Ollikainen, professori, ympäristö- ja luonnonvaraekonomia, Helsingin yliopisto
10.10-10.30 Minna Ruckenstein, apulaisprofessori, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
10.30-10.50 Keskustelu
10.50-10.55 Päätössanat, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Stefan Wallin
10.55 Tilaisuus päättyy
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet — Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut lausunnon (StVL 10/2018 vp) kansalaisaloitteesta Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen.
Valiokunta pitää kansalaisaloitteessa ja valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa esille tuotuja ongelmia vammaisten henkilöjen palvelujen hankinnoissa vakavina. Erityisen ongelmallisena valiokunta pitää sitä, että vammaisten henkilöiden osallisuudesta heitä koskevassa päätöksenteossa ei ole riittävästi huolehdittu eikä palvelujen jatkuvuutta ole turvattu. Palvelujen käyttäjillä ei myöskään ole riittäviä oikeussuojakeinoja hakea muutosta järjestämistavan valintaan.
Valiokunta toteaa, että kunnalla on useita eri tapoja järjestää vammaispalvelut ja hankintalain mukainen hankintamenettely on vain yksi palvelujen toteuttamistapa. Järjestämistavan valinnassa ja palvelujen toteutuksessa tulee aina ottaa huomioon vammaisen henkilön oikeuksia ja palvelujen laatua turvaava lainsäädäntö.
Valiokunta painottaa, että vammaispalvelujen asiakkaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet tulee turvata nykyistä paremmin palvelujen järjestämistavan valinnasta ja palvelujen toteuttamisesta päätettäessä. Jos voimassa olevan lainsäädännön edellytyksiä vammaisen henkilön osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja palvelujen laadun sekä jatkuvuuden turvaamisesta ei pystytä täyttämään julkisin hankinnoin järjestettävillä palveluilla, palvelut tulee järjestää muulla tavoin.
Valiokunta esittää, että valtioneuvosto nimittäisi asiantuntijatyöryhmän, joka arvioisi viipymättä säädösmuutostarpeet vammaisten henkilöiden osallisuuden ja oikeussuojakeinojen vahvistamiseksi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen, mukaan lukien Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulla olevien palvelujen, hankintamenettelyn kehittämiseksi.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet — Saamelaisten kansallispäivä on luonteva ajankohta tutustua paremmin Euroopan unionin ainoaan alkuperäiskansaan ja sen kulttuuriin. Oktavuohta.com-sivustolta löytyy runsaasti materiaalia opetukseen. Kansallispäivänä voi seurata Saamelaisalueen koulutuskeskuksen live-oppituntia. Saamelaisuuteen voi perehtyä myös maksuttoman menetelmäkorttipakan tai kouluvierailujen avulla.
Saamelaisuuteen voi tutustua esimerkiksi elokuvan, musiikin tai erilaisten saamelaisuutta koskettavien teemojen, kuten saamen kielten, saamen puvun, saamelaisten elinkeinojen tai kansallistunnusten kautta. Paljon materiaalia ja valmiita tehtäviä opetuskäyttöön löytyy Saamelaiskäräjien tuottamalta ja Opetushallituksen rahoittamalta www.oktavuohta.com-sivustolta. ´Oktavuohta´ on pohjoissaamea ja tarkoittaa yhteyttä.
Kansallispäivänä tarjolla saamelaisuuden live-oppitunti
Saamelaisalueen koulutuskeskus Inarista striimaa 6.2. klo 12.00–12.45 saamelaiskulttuurin oppitunnin. Lähetys on kaikille, mutta erityisesti 5.-9. luokkalaisille suunnattu tietopaketti saamelaiskulttuurista ja saamelaisuudesta. Liveosioiden lisäksi esitetään lyhytvideoita ja -elokuvia ja kuullaan elävää musiikkia. Lähetystä voi seurata osoitteessa sogku.fi/live/.
Saamelaisnuoret kiertävät yläkouluja
Kevään aikana saamelaiskulttuuriin voi perehtyä tilaamalla kouluvierailijan kertomaan aiheesta. Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hankkeen 12 kouluvierailijaa toteuttavat maksuttomia saamelaisaiheisia kouluvierailuja helmikuun alusta toukokuun loppuun. Kouluvierailun voi tilata yläkouluihin pk-seudulle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle sekä Sodankylään ja sen lähialueille. Kysyntä on ollut suurta, joten kevään vierailut ovat jo melkein loppuun varatut.
Muilla paikkakunnilla sijaitsevat oppilaitokset ja muut luokka-asteet kuin yläkoulut voivat tilata maksuttoman menetelmäkorttipakan. Pakka sisältää pienen infon saamelaisuudesta sekä 18 toiminnallista tehtävää, joiden avulla voi aiheeseen syventyä. Kouluvierailun tai menetelmäkorttipakan voi tilata osoitteesta www.nuortenakatemia.fi. Menetelmäkorttipakan voi myös ladata ja tulostaa.
Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa
Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain 6. helmikuuta. Se on toistaiseksi melko nuori juhlapäivä, sillä suomalaiseen almanakkaan päivä merkittiin vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992 ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tänä vuonna vietetään myös YK:n kansainvälistä alkuperäkansojen kielten vuotta 2019.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus tukevat ja rahoittavat eri tavoin saamelaista kulttuuri- ja järjestötoimintaa, varhaiskasvatusta, nuorisotyötä sekä saamen kielten ja saamenkielistä opetusta.
Uusi varhaiskasvatuslaki turvaa edelleen oikeuden saamenkieliseen varhaiskasvatukseen. Ministeriö on tukenut saamenkielisten varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen lisäämistä. Tätä toimintaa täydentävät saamen kielipesät, jotka ovat merkittävä osa saamen kielten elvyttämistä. Ministeriön rahoittama etäyhteyksiä kielen opetuksessa hyödyntävä pilottihanke 2018–2020 edistää huomattavasti saamen kielten opetuksen saatavuutta kotiseutualueen ulkopuolella. Ministeriö on lisäksi tukenut saamelaiskäräjiä saamenkielisen lastenmateriaalin kehittämisessä. Hankkeessa on tarkoitus tuottaa alle kouluikäisille lapsille soveltuvaa digi- ja peliaineistoa kolmella saamen kielellä.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ja Opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen videotervehdykset julkaistaan oktavuohta.com-sivustolla saamelaisten kansallispäivänä 6.2.
Lisätietoja
Lähde: minedu.fi
NordenBladet —Suomen maaseutujen ykköstapahtumasta kisaavat seitsemän paikkaa ja yhteistyöverkostoa eri puolilta Suomea. Kahdeksanhenkinen Maaseutuparlamentti 2020 -paikkakisan raati etsii seuraavaksi paikkakuntien joukosta kiinnostavimmat maaseudun kehittämisen helmet ja maaseutupolittiset toimintamallit. Maaseutuparlamentin tapahtumapaikka ratkeaa lopullisesti maaliskuussa avoimen nettiäänestyksen kautta.
Maaseutuparlamentti 2020 kokoaa maaseudun mahdollisuuksista kiinnostuneet yhteen miettimään maaseudulla syntyviä ja siellä toimivia kestäviä ratkaisuja 1.-3.10.2020. Maaseutuparlamentti 2020 –paikkakisan kautta haetaan tapahtumapaikkaa, jossa maaseutuinnostus ja maaseutupoliittinen tahto näkyvät ja myös tuntuvat. Tapahtumapaikalta edellytetään lisäksi toimivia ja tarpeeksi suuria tiloja.
Tapahtuma kokosi vuonna 2017 noin 800 osallistujaa ja yhteensä yli 2000 kävijää. Edellisen tapahtuman toteutukseen osallistui yli 40 maaseudulla toimivaa organisaatiota.
Kisaan ovat ilmoittautuneet mukaan Janakkalan kunta (Kanta-Häme), Kannuksen kaupunki (Keski-Pohjanmaa), Kurikan kaupunki (Etelä-Pohjanmaa), KaakonKantri ja Leader Länsi-Saimaa ry yhdessä Kaakkois-Suomen nuorten kanssa (Etelä-Karjala), Kainuun Nuotta ry ja Sotkamon kunta ym. (Kainuu), Nurmeksen kaupunki (Pohjois-Karjala) ja Ähtärin kaupunki ja Ähtäri Zoo (Etelä-Pohjanmaa). Jokaisen ehdotuksen takana on laajempi yhteistyöverkosto, johon kuuluu useampi organisaatio. Yhteystiedot löytyvät alta.
Kisa etenee nyt raadin työskentelyyn. Maaseutuparlamentin paikkakisan raadissa istuvat Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Christell Åström maa- ja metsätalousministeriöstä, verkostopalveluiden johtaja Teemu Hauhia Ruokavirastosta, toiminnanjohtaja Merja Kaija Suomen Kylät ry:stä (Pohjois-Savon Kylät ry), elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola MTK ry:stä, päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudesta, toiminnanjohtaja Paula Yliselä Maaseudun Sivistysliitosta, asiantuntija Hanna Mattila Sitrasta sekä viestintäpäällikkö Mia Wikström SLC:stä.
Raati valitsee avoimeen nettiäänestykseen sopivimmat ehdotukset. Lopulliseen tapahtumapaikan valintaan voi vaikuttaa netin kautta jokainen kiinnostunut. Nettiäänestyksestä tiedotetaan maaliskuussa Maaseutuparlamentti.fi –sivuilla sekä Maaseutuparlamentin some-kanavissa.
Maaseutuparlamentin pääjärjestäjätahot ovat Maaseutupolitiikan neuvosto, maaseutuverkostopalvelut, Suomen Kylät ry ja MTK ry. Maaseutuparlamentti järjestetään laajassa yhteistyössä muiden maaseudulla toimivien organisaatioiden kanssa valtionhallinnosta paikallistasolle.
Lisätietoa Maaseutuparlamentti -tapahtumasta:
Yhteystiedot paikkakisaan mukaan lähteneistä:
Janakkalan kunta:
Leena Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, 050 4694804
Annika Rosenberg, myyntipäällikkö, Kiipulan yrityspalvelut, 040 771 5775
Kurikan kaupunki:
Reijo Hämäläinen, maaseutupäällikkö, p. 0400877678
Kaakkois-Suomi:
Henri Niiranen, sisällöntuottaja, KaakonKantri, p. 050 4777 330,
Terhi Ojanen, toiminnanjohtaja, Leader Länsi, p. 045 668 9007
Kainuu:
Veli-Matti Karppinen, toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry, p. 040 585 3645
Kannuksen kaupunki:
Terttu Korte, kaupunginjohtaja, p. 044 4745 236
Nurmeksen kaupunki:
Paula Karjalainen, johdon sihteeri, p. 040 104 5003
Minna Heikkinen, toimitusjohtaja Pikes Oy, p. 050 599 4326
Ähtärin kaupunki ja Ähtäri Zoo:
Jani Takamaa, elinvoimapäällikkö, Ähtärin Kaupunki, p. 040 6412 202
Lähde: mmm.fi
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vaatii, että suomenhevosen asemaa hevostaloudessa on vahvistettava. Ministeri Leppä esittää, että suomenhevosten ikäluokkalähtöjen ja Kuninkuusravien palkintotasoa sekä suomenhevosratsujen kasvatustukea olisi korotettava. Ehdotus tullaan käsittelemään yhdessä hevosalan kanssa, osana hevostalouden vuosittaista tuotonjakoprosessia. Muutokset tulisivat näin voimaan aikaisintaan vuoden 2020 alusta lukien.
Nuorten suomenhevosten kilpailujen palkintotasoa ehdotetaan parannettavaksi yleisesti. Suomenhevosten ikäluokkalähtöihin osallistuminen tulisi saada entistä kannattavammaksi lähtöjen voittajien lisäksi kaikille osallistuville valjakoille. Nuorille suomenhevostammoille tulisi järjestää nykyistä enemmän omia lähtöjä ja nostaa myös niiden palkintoja. Kuninkuusravien osakilpailulähtöjen palkintoja ehdotetaan korotettavaksi ja tähän vuosittaiseen tapahtumaan osallistuminen pitäisi saada nykyistä houkuttelevammaksi.
Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuoden 2017 marraskuussa hevosalan selvityshenkilöksi erikoiseläinlääkäri Antero Tupamäen, jonka tehtävänä oli laatia toimenpide-ehdotukset hevostalouden edistämiseksi sekä hevosalan yleisten toimintaedellytysten, alan yritysten kilpailukyvyn ja hevosten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Selvitysmiehen työn tueksi yli 100 alan asiantuntijaa esitti näkemyksiään hevosalan tulevaisuuden tarpeista. Tupamäen koostama aineisto on viimeistelty ministeriössä virkatyönä.
Hevostalousselvityksessä tuodaan esille kymmenen pääasiallista kehittämiskohdetta. Kehittämistarpeita esitetään laaja-alaisesti, mm:
Selvityksessä esitetään, että suomenhevosrodun asemaan kasvatuksessa kiinnitetään erityistä huomiota.
– Selvitystyön ja hevosalan kanssa käytyjen keskustelujen nojalla on käynyt selväksi, että suomenhevosella on koko kansan tuki takanaan. Siksi ehdotankin näitä edellä mainittuja toimenpiteitä Hippoksen ja koko hevosalan arvioitavaksi, toteaa ministeri Leppä.
– Olen saanut raviradoilta paljon palautetta tukijärjestelmän passivoivista ongelmista. Siksi onkin hyvä, että hevostalouden toimintatuen oma varainhankinta lasketaan tästä vuodesta eteenpäin Euroopan komission valtiontukipäätöksen ensimmäisen ja toisen vuoden keskiarvosta, jota sitten käytetään loppukausi. Näin raviradoilla on aito mahdollisuus lisätä omaa varainhankintaa. En ole täysin tyytyväinen järjestelmän kannustavuuteen, mutta tämä on merkittävä askel parempaan suuntaan. Tukijärjestelmästä on rakennettava sellainen, että se kannustaa raviratoja kehittämään omaa varainhankintaa ja toimintaa mahdollisimman paljon. Lisäksi tämä on ensimmäinen vuosi, kun nuorisotyö huomioitiin omana ryhmänään raviratojen toimintatuen kustannuksissa. Mahdollisuudet kasvattaa nuorisotyön avustusosuutta jatkossa näyttävät hyviltä, painottaa Leppä.
Ministeri Leppä pitää selvitystyötä hyvänä pohjana parhaillaan Suomen Hippos ry:ssä valmisteltavalle hevosalan tulevaisuustyölle.
– Ministeriön, Hippoksen ja koko hevosalan on yhdessä toimittava siten, että kasvatusmäärät ja sitä kautta koko hevosala saadaan Suomessa nousuun. Vain täten voimme varmistaa, että myös ensi vuosikymmenellä suomalaisia viihdyttävät ja sykähdyttävät tulevaisuuden Ranch Kellyt, Akaasiat ja Costellot. Tämä tapahtuu tulevaisuuden raviradoilla, joista on kehittynyt yhä laajempaa suomalaisjoukkoa viihdyttäviä tapahtumakeskuksia, Leppä visioi.
Hevostalousselvitys 2018 – kehittämisehdotukset
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 565 0424
neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö p. 02951 62077
neuvotteleva virkamies Tauno Junttila p. 02951 62290
Lähde: mmm.fi
