NordenBladet — Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä (StVM 32/2018) kansalaisaloitteesta jossa ehdotetaan, että työttömyysturvalain aktiivimallia koskeva muutos kumotaan. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteen.
Eduskunta edellytti aktiivimallia koskevat muutokset hyväksyessään, että uudistuksen vaikutuksia tulee seurata tarkasti. Valiokunta pitää hyvänä, että joihinkin havaittuihin epäkohtiin on jo puututtu ja aktiivimallia on kehitetty sen voimaantulon jälkeen niin, että aktiivisuutta voi osoittaa monipuolisemmin. Aktiivimallin kehittämistä valmistellaan myös parhaillaan sosiaali-ja terveysministeriön johtamassa kolmikantaisessa työryhmässä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että aktiivimallin vaikutuksia työttömien asemaan ja työllistymiseen jatkuvasti seurataan ja arvioidaan mallin toimivuutta alkuperäisten tavoitteiden eli työttömyyden lyhentämisen ja työllistymisen edistämisen saavuttamiseksi.
NordenBladet — Maistuisiko ranskalaiskeittiön klassikko bouillabaisse, vai kenties mausteinen, aasialaistyyppinen kalakeitto? Kansallinen kalakeittopäivä houkuttelee suomalaisia herkullisen ja monipuolisen ruokalajin äärelle. Tänä vuonna kalakeittopäivässä lähdetään makujen matkaan ympäri maailman teemalla Kalakeittoa kaikista keittiöistä.
Jokaisella kulttuurilla on oma versionsa kalakeitosta. Kalakeitto taipuukin moneksi ja se on terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Kala on esimerkiksi tärkeä D-vitamiinin, pehmeän rasvan ja proteiinin lähde. Pro Kala ry:n lanseeraaman kalakeittopäivän tavoitteena on innostaa koko Suomi kalasopan äärelle ja lisätä erilaisten kalakeittojen sekä niiden valmistustapojen tunnettavuutta.
Kansallista kalakeittopäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2018. Suomalaisen ruokavuoden odotettuun teemapäivään osallistuu suuri joukko yrityksiä, järjestöjä ja organisaatioita. Myös maa- ja metsätalousministeriö on virittänyt verkkonsa vesille ja osallistuu teemapäivään.
– Kansallisen kalakeittopäivän lanseeraus on osa kalatalouden markkinointiohjelmaa, jonka tavoitteena on nostaa kestävien kalatuotteiden kulutusta, tukea kalatalouden toimijoiden yhteistyötä sekä vauhdittaa kalatuotteiden vientiä. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Kalaa halutaan syödä yhä enemmän ja tämä päivä tuo esille sitä arvostusta, asiantuntija Heta Ratasvuori maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Kalaruuan vuosittaista teemapäivää vietetään helmikuun toinen tiistai.
Kansallisen kalakeittopäivän kunniaksi Suomen Gastronomien Seura valitsee myös vuosittain Suomen parhaan kalakeittoravintolan. Maukkaimpia kalakeittoja sai vinkata osoitteessa www.prokala.fi/kalakeittopaiva. Pro Kala ry:n mukaan ehdotuksia tuli huikea määrä – yli 300 eri ravintolaa sai ääniä. Raadin suosikkiannokseksi nousi tänä vuonna kuopiolainen Isä Camillo -ravintolan bouillabaisse-keitto.
Osallistu jakamalla kalaherkkusi somessa
Sukella kalakeittojen ihmeelliseen maailmaan ja osallistu omalla tavallasi – herkuttele toisten valmistamaa keittoa tai kokkaa itse ja nauti! Osallistu kalakeittopäivään myös sosiaalisessa mediassa jakamalla kuvia kalakeitoista ja herkullisista soppahetkistä hashtagilla #kalakeittopäivä.
NordenBladet —Sivistysvaliokunnan mietintö kansalaisaloitteesta Maksuton toisen asteen koulutus kaikille (KAA 5/2018) on valmistunut. Kansalaisaloite vaatii, että eduskunta laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi.
Sivistysvaliokunta katsoo, että toisen asteen maksuttomuuden tuominen painokkaasti yleiseen keskusteluun on erittäin tarpeellista. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä kansalaisaloitteessa esille tuotua sivistyksellisten oikeuksien turvaamisen näkökulmaa ja painottaa, että Suomessa jokaisella on oltava perhetaustastaan ja varallisuudestaan riippumatta mahdollisuus kouluttautua varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka.
Valiokunta korostaa, että nuoren ei pidä joutua valitsemaan toisen asteen koulutuspaikkaansa taloudellisin perustein. Samoin on tärkeää, ettei opiskelija joudu keskeyttämään opintojaan rahan puutteen vuoksi.
Valiokunta painottaa, että kansalaisaloitteessa tuodaan esille tärkeä huoli, mutta toteaa, että eduskunta ei ole oikea taho aloitteessa vaaditun selvityksen ja lainvalmistelun tekemiseen.
Tämän vuoksi sivistysvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteen ja hyväksyy kaksi lausumaa, joissa mm. edellytetään valtioneuvostolta jatkotoimia kustannusten alentamiseksi tällä vaalikaudella aloitetun työn pohjalta.
”1. Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö huolehtii siitä, että toisen asteen koulutuksen järjestäjille aikaansaadaan ohjeistus, jossa koulutuksen järjestäjille tähdennetään tarvetta tiedottaa arvioitujen oppimateriaalikustannusten määrästä sekä keinoista, joilla nämä kustannukset voidaan kattaa tai mahdollisesti välttää.
2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi toisen asteen opiskelijoille opinnoista aiheutuvien kustannusten kehitystä ottaen huomioon opintotukilain (65/1994) mukainen oppimateriaalilisä ja opiskelijoiden oppimateriaalikustannusten alentamiseksi käynnistetyt hankkeet sekä tekee seuranta- ja arviointitiedon perusteella selvityksen ja tarvittaessa ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Selvitykseen tulee sisällyttää perusteellinen lapsivaikutusten arviointi.”
Kansalaisaloitteen käsittely jatkuu täysistunnossa sivistysvaliokunnan mietinnön pohjalta.
Lue lisää: Mietintö SiVM 17/2018 eduskunnan verkkopalvelussa.
NordenBladet — Eduskunnan lähetekeskustelussa oli tiistaina esitys eduskunnalle laiksi Suomessa oleskelunsa rekisteröineiden Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta oleskella Suomessa vuoden 2020 loppuun.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Suomessa oleskelunsa rekisteröineiden Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta oleskella Suomessa vuoden 2020 loppuun.
Hallituksen EU-ministerivaliokunta puolsi 25 päivänä tammikuuta 2019 sisäministeriön ehdotusta valmistella erillislaki Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskeluoikeuden jatkamiseksi Suomessa määräajaksi. Laki säädettäisiin siltä varalta, että Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt kuningaskunta eroaisi Euroopan unionista ilman unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä neuvoteltua erosopimusta, jolloin Suomessa oleskelevien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä unionin oikeuteen perustunut oikeusperusta oleskella Suomessa ei enää olisi voimassa.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, mutta sen soveltaminen alkaisi siitä päivästä, kun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut Euroopan unionin jäsenyydestä ilman erosopimusta.
NordenBladet —Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut mietintönsä (TyVM 13/2018) hallituksen esityksestä vuosilomalain muuttamiseksi (HE 219/2018).
Hallituksen esityksellä tehtäisiin lakiin muutokset, joilla turvattaisiin EU:n työaikadirektiiviä koskevassa EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetyt vähimmäisvaatimukset oikeudesta neljän viikon palkalliseen vuosilomaan mm. sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen muuttamattomana.
Valiokunta katsoo, että lakimuutos parantaa pitkään työkyvyttömyyden vuoksi työstä poissa olleiden työntekijöiden asemaa. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin sekä lisävapaapäiviltä maksettavaan korvaukseen.
Työntekijällä olisi jatkossa oikeus lisävapaapäiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa sairaudesta, tapaturmasta tai lääkärin määräämästä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi 24 vuosilomapäivää, joka vastaa vuosilomalaissa neljän viikon vuosilomaa.
Lisävapaapäivät eivät ole vuosilomaa eivätkä työssäolon veroisiksi katsottavaa aikaa, eikä niiden ajalta kerry lakiehdotuksen mukaan uutta vuosilomaa.
Vuosilomalakiin ehdotetaan tässä vaiheessa tehtäväksi vain EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella välttämättömiksi arvioidut muutokset. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa näkemyksenään, että myös vuosilomalain kokonaisuudistuksen valmistelua lain säännösten päivittämiseksi tulee jatkaa mahdollisimman nopeasti.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöön sisältyy vastalause. Valiokunnan mietinnön ja vastalauseen voi lukea valiokunnan verkkosivulta myöhemmin tänään.
NordenBladet — Studia Generalia -luentosarja sisältää kuusi ajatusta herättävää luentoa vaalikaudet ylittävästä politiikasta ja kansalaisvaikuttamisesta.
Maaliskuussa käynnistyvät kevään luennot keskittyvät vaaleihin ja siihen, miten edustuksellisen demokratian järjestelmä voi vastata pitkäjänteisyyden vaatimukseen politiikassa. Velkaantumisen ja ilmastonmuutoksen lisäksi esimerkiksi muuttuva väestörakenne ja työn murros ovat hitaita ilmiöitä, joihin varautuminen vaatii kauaskatseisuutta sekä päättäjiltä että äänestäjiltä.
Syksyllä luentosarja jatkuu uusia kansalaisvaikuttamisen muotoja käsittelevillä luennoilla.
Luentosarjan järjestää Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -tutkimushanke. Monitieteisen luentosarjan sisällöstä vastaavat hankkeen tutkijat Turun ja Tampereen yliopistoista, Luonnonvarakeskuksesta ja Åbo Akademista.
Kevään luentojen aiheet:
– Vaalikaudet ylittävän päätöksenteon vaikeus – Järki ja tunteet politiikassa
– Vaalit häämöttävät – mihin asti katsomme? Kansalaisten ja päättäjien aikakäsitykset
– Onko EU:sta pitkäjänteisen, kestävän politiikan tekijäksi?
Luennot joka kuukauden ensimmäinen perjantai klo 14. Maaliskuusta ja syyskuusta alkaen. Eduskunnan kirjasto, Aurorankatu 6, Helsinki.
NordenBladet —Osallistu koulutukseen tiistaina 12.2. klo 9.15–10.45. Sen jälkeen löydät kätevästi tarvitsemasi oikeustieteelliset kirjat ja artikkelit. Koulutuksessa kerrotaan aluksi kirjaston koti- ja ulkomaisen oikeuskirjallisuuden kokoelmista. Sen jälkeen perehdytään esimerkein aineiston löytämiseen kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta. Saat tietää, kuinka saat aineiston parhaiten käyttöösi, elektroniset aineistot mukaan lukien.
Lopussa luodaan vielä silmäys kirjaston tarjoamiin palveluihin.
Koulutuksen kohderyhmä on oikeustieteen tutkijat, opiskelijat ja työssään oikeudellista tietoa tarvitsevat.
Voit halutessasi ottaa mukaan kannettavan tietokoneen tai mobiililaitteen esiteltäviin sivustoihin tutustumista varten. Koulutus on maksuton ja avoin kaikille. Koulutusaineistot julkaistaan verkossa koulutuksen jälkeen.
Lisätietoa: tietoasiantuntija Mirja Pakarinen, puh. 09 432 3434 tai etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Eduskunnan kirjaston osoite on Aurorankatu 6, Helsinki. Avoinna ma-pe 9-18.
NordenBladet — Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön tekemällä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021.
Työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö sekä Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Suomen Pakkausyhdistys ry julkistivat 8.2.2019 sitoumuksen, jonka keskeisen sisällön muodostavat mukaan liittyvien yritysten käytännön materiaalitehokkuustoimet.
NordenBladet — Maatalouden kannattavuusselvitys on valmistunut. Selvityshenkilö Reijo Karhinen luovutti työn torstaina 7. helmikuuta valtioneuvostolle. Selvityshenkilö Reijo Karhinen esittää hallitukselle kymmeniä erilaisia keinoja, joiden avulla Suomen maatalous voitaisiin saada tulokselliseen nousuun. Osa toimenpide-ehdotuksista edellyttää periaatteellisia ja strategisia linjavalintoja, osa niistä on hyvinkin konkreettisia.
– Suomalaisen ruuan tulevaisuuden turvaaminen on kaikkien suomalaisten yhteinen tehtävä. Otamme selvitykseen liittyvät toimenpide-ehdotukset lähempään tarkasteluun ja aloitamme niiden jatkovalmistelun viipymättä. Tulen kutsumaan Karhisen ehdottaman ruokaketjun luottamusta vahvistavan keskustelufoorumin, Yhteisen ruokapöydän viipymättä koolle, pääministeri Juha Sipilä sanoo.
– Karhinen esittää, että suomalainen ruoka on saatava paremmin näkyviin ruokakaupoissa. Olen tästä ehdottomasti samaa mieltä ja toivonkin, että kaupparyhmät näyttävät tässä aktiivisesti esimerkkiä, pääministeri toteaa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo, että ruuantuotannon kannattavuuden eteen on tehty töitä koko Sipilän hallituskauden ajan.
– Kannattavuutta ei ole kuitenkaan ole saatu nousemaan tyydyttävälle tasolle, vaikka monia pitkään ajettuja parannuksia on saatu aikaan maatalouspolitiikan saralla. Selvitys antaa varmasti uusia työkalua seuraavalle hallitukselle jatkaa työtä kannattavuuden parantamiseksi.
Kesäkuussa 2018 pääministeri Juha Sipilä ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kutsuivat vuorineuvos Reijo Karhisen selvityshenkilöksi pohtimaan keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Tehtäväksi annettiin laatia lista toimenpiteistä, joilla voitaisiin parantaa maatalouden yrittäjätuloa vuositasolla 500 miljoonalla eurolla.
Selvityksen tavoitteena on antaa uusia työkalua seuraavalle hallitukselle kannattavuuden parantamiseksi.
Selvityshenkilö Reijo Karhinen ei perustanut erillistä sidosryhmistä koostuvaa työryhmää. Hän järjesti kuulumisia ja järjesti tapaamisia eri puolella Suomea. Valtakunnallisen verkkoaivoriihen kautta kerättiin heinä–joulukuun aikana yli 6 000 vastausta.
– Karhisen osallistava tapa toteuttaa selvitystä on saanut laajan joukon suomalaisia osallistumaan maatalouden tulevaisuutta viitoittavaan pohdintaan. Nyt on päättäjien velvollisuus ryhtyä aktiiviseen toimeenpanoon. Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää Karhisen esityksen mukaisesti selvitystyön maatalouden tutkimuksen ja neuvonnan yhdistävän Maatalouden Palvelukeskuksen perustamisesta, ministeri Jari Leppä kertoi.
NordenBladet — Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) oli tänään eduskunnan suuren valiokunnan kuultavana EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) ja euroryhmän ensi viikolla järjestettävistä kokouksista.
Ministerit pyrkivät Ecofinissä (12.2.) neuvoston yleisnäkemykseen Euroopan finanssivalvontajärjestelmää koskevasta tarkistuspaketista. Jos yleisnäkemykseen päästään, voidaan kolmikantaneuvottelut neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin kesken tarkistuspaketin kokonaisuudesta aloittaa.
Ministeri Orpo kertoi Suomen tukevan puheenjohtajamaan kompromissia ja toivovan, että kolmikantaneuvottelut saadaan toimitettua nykyisen Euroopan parlamentin toimikaudella.
Suuren valiokunnan keskustelussa huomio keskittyi mm. kansallisten ja EU-tason toimien vaikuttavuuteen sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisiin toimiin.
Keskusteluasiana Ecofin-neuvostossa on komission tiedonanto, joka ehdottaa asteittaista siirtymistä yksimielisyysmenettelystä määräenemmistömenettelyyn ja tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen verotuksen alalla. Komission tavoitteena on mm. tehostaa veropetosten, veronvälttämisen ja veronkierron torjuntaa.
Ministeri Orpon mukaan Suomi jakaa tärkeät tavoitteet, mutta suhtautuu komission esittämiin keinoihin varauksellisesti. Veropolitiikka on kansallinen asia, Orpo muistutti Suomen kannasta.
Suuri valiokunta keskusteli ministerin kanssa määräenemmistöön perustuvan päätöksenteon tulevaisuudesta EU:ssa, sen vaikutuksista pienille maille ja jäsenmaiden keskinäisestä verokilpailusta.
Eduskunta ottaa komission ehdotuksiin kantaa myöhemmin keväällä valtioneuvoston kirjelmän pohjalta.
Päivää ennen Ecofiniä pidettävän euroryhmän kokouksen aiheina ovat mm. Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen valinta ja talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämiseen liittyvä jatkotyö euroalueen talousarviovälineen osalta.
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) päättää vastuualueensa EU-lainsäädännöstä useimmiten yhteistyössä EU:n parlamentin kanssa. Sen tehtäviin kuuluu myös jäsenmaiden talouspolitiikan koordinointi. Ecofin-neuvostoon kuuluvat jäsenmaiden valtiovarainministerit.
Euroryhmä on epävirallinen elin, joka koordinoi euromaiden talouspolitiikkaa ja edistää talouskasvua. Ryhmään kuuluvat euromaiden valtiovarainministerit. Euroryhmä tekee poliittisia linjauksia mutta ei päätä esimerkiksi lainsäädännöstä.
