NordenBladet —

​Eduskunta on hyväksynyt rikoslain muuttamisen, jolla lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia kiristetään. Lakiehdotus hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön (LaVM 24/2018) mukaisena.

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotetaan neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Lisäksi rikoslakiin lisätään törkeää lapsenraiskausta koskeva uusi rangaistussäännös. 

Samalla eduskunta hyväksyi kolme lausumaa:

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ripeästi uudistaa rikoslain 20 luvun säännökset koskien lapsiin kohdistuvia hyväksikäyttö- ja raiskausrikoksia ja antaa asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle. Uudistuksessa tulee edelleen kiristää lapsiin kohdistuvien hyväksikäyttö- ja raiskausrikosten rangaistuksia, erityisesti vähimmäisrangaistuksia, sekä arvioida sääntelytekniikkaa ja rikosnimikkeitä. Tarkastella tulee erityisesti sukupuoliyhteyden käsittävien tekojen sääntelytekniikkaa ja lapsen iän merkitystä samoin kuin sitä, tulisiko tällaiset teot siirtää raiskausrikosten piiriin. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollisimman pian käynnistää rikoslain 20 luvun kokonaisuudistuksen, jossa tarkastellaan lukuun sisältyviä eri seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä, jotta ne muodostavat selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Lisäksi erityisesti tulee arvioida raiskausrikoksen tunnusmerkistöä muutoin kuin lapsiin kohdistuvien tekojen osalta. Keskeistä on arvioida muun muassa uhrin avutonta tilaa koskevaa sääntelyä sekä suostumuksen aseman vahvistamista raiskausrikosten ja muiden seksuaalirikosten määrittelyssä. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus rikoslain 20 luvun kokonaisuudistuksen yhteydessä tai erikseen arvioi myös rikoslain muihin lukuihin sisältyvien seksuaalirikoksia koskevien rangaistussäännösten kehittämistarpeet. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

NordenBladet —

​Eduskunta on hyväksynyt siviilitiedustelua koskevan lainsäädännön sekä lain sotilastiedustelusta. Siviilitiedustelua koskeva lakiehdotus hyväksyttiin hallintovaliokunnan mietinnön (HaVM 36/2018) mukaisena ja sotilastiedustelua koskeva lakiehdotus hyväksyttiin puolustusvaliokunnan mietinnön (PuVM 9/2018) mukaisena.

Samalla eduskunta hyväksyi siviilitiedustelulainsäädännön osalta kolme lausumaa. Eduskunta edellyttää hallituksen: 
 1) seuraavan tarkkaan siviilitiedustelulainsäädännön tehokkuutta ja tuloksellisuutta, toimivuutta, oikeusturvan toteutumista ja muuta soveltamista ja
2) antavan hallintovaliokunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetun kirjallisen selvityksen 1 kohdassa tarkoitetusta seurannasta ja sen tuloksista ja
3) antavan eduskunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä kokonaisvaltaisen seikkaperäisen selonteon tiedustelulainsäädännön toimivuudesta, tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta, kehittämistarpeista, valvonnasta ja oikeusturvan toteutumisesta sekä muista asiakokokonaisuuteen liittyvistä relevanteista seikoista.

Sotilastiedustelulain osalta eduskunta hyväksyi lausuman: Eduskunta edellyttää, että puolustusministeriö antaa puolustusvaliokunnalle selvityksen uuden sotilastiedustelua koskevan sääntelyn toimivuudesta vuoden 2020 loppuun mennessä.

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 36/2018
Puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 9/2018
Eduskunnan kirjaston tietopaketti Tiedustelulait

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti julkistaa ministeriöltä saamansa sosiaali- ja terveysuudistusta koskevan täydentävän vastineen jo kuulemisen aikana. Yleensä vastineet tulevat julkisiksi vasta, kun valiokunnan mietintö valmistuu.

Ministeriön täydentävä vastine valiokunnan verkkosivulla

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan lakivaliokunta kannattaa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistuksen korottamista neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta sekä törkeää lapsenraiskausta koskevan uuden rangaistussäännöksen lisäämistä rikoslakiin. Valiokunta antoi torstaina 7. maaliskuuta asiaa koskevan mietinnön (LaVM 24/2018 vp).

Lakivaliokunta on käsitellyt myös kansalaisaloitetta (KAA 3/2015 vp), jossa vaaditaan lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön vähimmäisrangaistuksen korottamista nykyisestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta. Lakivaliokunta pitää kansalaisaloitteen taustalla olevaa tavoitetta parantaa lasten suojelua seksuaaliselta hyväksikäytöltä kannatettavana.

Valiokunta ehdottaa mietinnössään useita lausumia seksuaalirikosta koskevien säännösten uudistamisesta. Lausumaehdotuksissa edellytetään muun muassa, että hallitus ripeästi uudistaa rikoslain 20 luvun säännökset koskien lapsiin kohdistuvia hyväksikäyttö- ja raiskausrikoksia ja antaa asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle. Uudistuksessa tulee valiokunnan lausumaehdotuksen mukaan edelleen kiristää lapsiin kohdistuvien hyväksikäyttö-ja raiskausrikosten rangaistuksia, erityisesti vähimmäisrangaistuksia. Lisäksi lausumaehdotuksissa edellytetään, että muutoinkin rikoslain 20 luku uudistetaan kokonaan ja että myös rikoslain muihin lukuihin sisältyviä seksuaalirikoksia koskevien rangaistussäännösten kehittämistarpeita arvioidaan.

Valiokunnan mietintö LaVM 24/2018

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Maaliskuussa kannattaa piipahtaa Oodin Maijansaliin kuulemaan neljä eduskunta-aiheista tietoiskua. Tavallisesti Eduskunnan kirjastossa pidettävistä kaikille avoimista koulutuksista on muokattu napakat tunnin versiot. Demokratiaa pieninä annoksina.

Maaliskuussa kannattaa piipahtaa Oodin Maijansaliin kuulemaan neljä eduskunta-aiheista tietoiskua.  Tavallisesti Eduskunnan kirjastossa pidettävistä kaikille avoimista koulutuksista on muokattu napakat tunnin versiot. Demokratiaa pieninä annoksina.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskuntatyön ja samalla Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kevään vaalien jälkeen jättävä kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) toivoi viimeisessä Etyj-puheessaan maailman johtajilta ja poliitikoilta malttia ja kärsivällisyyttä neuvotella. Rossi puhui yleiskokouksen talvi-istunnossa Wienissä 22.2. perjantaina.

”Diplomatian keinot ja neuvottelut ovat oikeita keinoja ongelmien ratkaisemiseksi, ei väkivalta ja aseellinen toiminta. Onko sitten meillä ja maailmalla kykyä rauhoittua – toivottavasti. Muuten toisen maailmansodan jälkeinen surullinen kehitys vaan jatkuu ja jatkuu. Miliza Korjuksen koskettava laulu ”Warum” on yhä ajankohtainen”, Rossi totesi saksaksi pitämässään puheessa.

Hän muistutti toisen maailmansodan järkyttävistä tilastoista: 73 miljoonaa henkilöä menetti henkensä, haavoittuneet kärsivät edelleen ja taloudelliset menetykset olivat mittaamattomia. Euroopan vuosikymmeniä kestänyt jako kahteen poliittiseen blokkiin näkyy vieläkin maanosan kehityksessä.

”Olemmeko sitten eläneet rauhassa ja turvassa vuoden 1945 jälkeen? Emme. Eri sotia on käyty ympäri maailmaa kahdensadan verran, on koettu kansanmurhia ja kansannousuja, alueita on valloitettu. Miljoonat ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet kokemaan kaikki nämä kärsimykset. Erityisesti naisten ja lasten asema on ollut aina konflikteissa erityisen vaikea. Viimeisen vuosikymmenen aikana yli kaksi miljoonaa lasta on saanut surmansa sodan aikana. Miten me hyväksymme kaiken tämän?” hän kysyi.

Rossi pohti myös, onko Etyj onnistunut perustehtävissään, joita ovat rauhan edistäminen ja turvaaminen sekä demokratian vahvistaminen.

”Vaikka paljon hyvää on saatu aikaan, valitettavasti maailma ei ole rauhoittunut”, hän totesi.

Innokkaaksi urheilumieheksi tiedetty Rossi päätti hieman synkkäsävyisen puheensa kuitenkin valoisampiin tunnelmiin.

”Itse toivon maailman kansojen ymmärtävän enemmän toisiaan ja kisailevan keskenään vaikkapa urheilun jalolla saralla. Niin olympialaisissa kuin maailmanmestaruuskisoissa kuten nyt täällä Itävallan Seefeldissä hiihdon MM-kisoissa. Rauhaa ja yhteistyötä koko maailmalle toivoen!”

Kuvassa Suomen valtuuskuntaa kokoussalissa torstain istunnossa. Kuva: Etyjin parlamentaarinen yleiskokous / Photo: OSCE PA

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan puhemies Paula Risikko pitää hyvänä, että oikeusasiamiehen kanslia saa lisärahaa vanhuspalvelujen valvontaan. Eduskunnan kansliatoimikunta on tehnyt valtiovarainministeriölle ehdotuksen 350 000 euron lisärahasta, joka sisältyy valtioneuvoston 22. helmikuuta hyväksymään vuoden 2019 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen.

Lisärahat käytetään vanhusten oikeuksien, erityisesti hyvän hoidon, hoivan ja arvokkaan kohtelun valvontaan. Valvonta suuntautuu erityisesti ympärivuorokautista hoivaa tarjoaviin asumispalveluyksiköihin ja laitoksiin. Tarkastuksia tehdään myös erityisen paljon hoitoa tarvitsevien vanhusten yksiköihin.

Oikeusasiamies voi nostaa esiin epäkohtia ja hänellä on toimivalta puuttua valvontatoiminnassa havaittuihin ongelmiin. Ylimpänä laillisuusvalvojana oikeusasiamiehen toimivallan piiriin kuuluvat myös kaikki valvontaviranomaset eli Valvira, aluehallintoviranomaiset ja kunnat. Siksi oikeusasiamies on tehokas ja tuloksekas tapa ohjata ja parantaa ikäihmisten palveluja, Risikko sanoo.

Risikko ehdotti jo viime vuonna, että vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen osoitetaan eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Hyvä tuki työlle on Ihmisoikeuskeskus, joka toimii oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — ​Perustuslakivaliokunta esittää useita muutoksia maakunta- ja soteuudistusta koskeviin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksiin. Perustuslakivaliokunnan yleisenä arviona on, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksissa on arvioitu huolellisesti perustuslakivaliokunnan esittämiä perustuslaillisia korjausvaatimuksia. Lakiehdotukset ovat muuttuneet perustuslain vaatimusten kannalta selkeämpään ja ongelmattomampaan suuntaan.

Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan mietintöluonnokset eivät sisällä valtiosäännön kannalta rakenteellisia ongelmia. Valiokunnan vaatimista muutoksista valtaosaa voidaan luonnehtia valtiosääntöoikeudelliseksi hienosäädöksi. Esimerkiksi asiakassuunnitelman sääntelyä on täsmennettävä.

Perustuslakivaliokunta kuitenkin edellyttää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee maakuntavaalien ajankohtaa, liikelaitoksen palveluvelvoitetta, maakuntien rahoitusta, kunnille maksettavia korvauksia, tietosuojaa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa koskeviin säännöksiin eräitä olennaisia muutoksia. Lisäksi laajaa lainsäädäntökokonaisuutta on muutettava, mikäli ns. maku2-esitystä ei ehditä käsitellä.

Maakuntavaalit voidaan pitää aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua maakunta- ja sote-lainsäädännön vahvistamisesta.

Maakunnan liikelaitoksen on ylläpidettävä sellaista palvelutuotannon tasoa ja valmiutta, että se kykenee kaikissa tilanteissa asianmukaisesti turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden riittävän saatavuuden ja tarvittaessa välittömästi puuttumaan korvaavan palvelutuotannon keinoin mahdollisiin palveluiden saatavuutta vaarantaviin tilanteisiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta oli ehdottanut lakiin lisättäväksi säännöksen, jonka mukaan tämä seikka olisi jäänyt epäselväksi.

Laissa on myös turvattava ehdotettua paremmin maakuntien rahoitus siten, että mahdollisuus rahoituksen korottamiseen turvaa asianmukaisesti riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on täsmennettävä kunnille omaisuusjärjestelyistä maksettavia korvauksia koskevan sääntelyn soveltamisalaa ja korvauksen myöntämiskynnystä siten, ettei kompensaatiomenettely jää asiallisesti merkityksettömäksi kunnallisen itsehallinnon kannalta.

Tietosuojasääntely on perusteltava paremmin ja varmistuttava, että kapitaatiokorvausten maksamismenettely ei johda siihen, että palveluntuottajat tosiasiassa hoitavat ihmisiä eri tavalla riippuen heistä maksettavasta kapitaatiokorvauksesta.

Valvonnan kattavuus on varmistettava, eikä maakunnan liikelaitoksen toimintaa saa kieltää tai tehdä riippuvaiseksi viranomaisen rekisteriin merkitsemisestä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on perustuslakivaliokunnan mielestä arvioitava vielä notifiointia ja sen merkitystä uudelleen. Mikäli se ei pysty varmistamaan järjestelmän laillisuutta EU-oikeuden näkökulmasta, on valinnanvapauslain soveltamisen aloittamista lykättävä.

Mikäli maku2-esitystä ei ehditä käsitellä, on maakuntien rahoitus ja kuntien veroprosentti määriteltävä uudestaan, koska niiden perustana olevat tehtävänsiirrot sisältyvät maku2-esitykseen. Lisäksi on varmistuttava, että valvonta pysyy asianmukaisena ja kattavana.

Valiokunnan lausunto on yksimielinen.

Valiokunnan lausunto on julkaistu eduskunnan verkkosivulla tunnuksella PeVL 65/2018 vp osoitteessa
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_65+2018.aspx

Lähde: Eduskunta.fi