sunnuntai, 20 huhtikuun, 2025

SUOMI

Sukupuoleen liittyvät stereotypiat ja seksismi vakava este sukupuolten tasa-arvon saavuttamiselle

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Suomi järjestää osana Euroopan neuvoston puheenjohtajuuskauttaan konferenssin sukupuoleen liittyvien stereotypioiden ja seksismin poistamisesta 28.-29.3.2019 Helsingissä. Tackling Gender Stereotypes and Sexism -konferenssissa tarkastellaan stereotypioita ja kartoitetaan toimivia keinoja niistä eroon pääsemiseksi työelämässä, mediassa, naisiin kohdistuvassa väkivallassa ja vihapuheessa.

Uusia haasteita syntyy esimerkiksi siitä, että internet on avannut uuden ulottuvuuden seksismille ja seksistiselle vihapuheelle – ulottuvuuden, jota ei ole vielä täysin osattu käsitellä julkisessa politiikassa, mediassa, yksityisellä sektorilla tai lainvalvonnassa. Konferenssi järjestetään yhteistyössä Euroopan neuvoston kanssa ja siihen osallistuu tasa-arvoasiantuntijoita ja hallitusten ja järjestöjen edustajia 37 Euroopan maasta.

Konferenssin avasivat perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja Euroopan neuvoston apulaispääsihteeri Gabriella Battaini-Dragoni. Ministeri Saarikko totesi avauspuheessaan, että stereotypiat ovat vieläkin esteenä todellisen tasa-arvon saavuttamiselle. Ne heikentävät niin naisten kuin miestenkin ihmisoikeuksien toteutumista.

Olennaista sukupuolten tasa-arvon kannalta on toteuttaa uusia ja tehokkaita toimenpiteitä haitallisten sukupuolistereotypioiden ja seksismin poistamiseksi. Euroopan neuvoston ministerikomitea on juuri hyväksynyt suosituksen seksismin ehkäisemisestä ja torjumisesta.  Suositus on jäsenmaille työkalu seksismin ja stereotypioiden poistamiseen.

Sukupuoleen liittyviä kaavamaisia käsityksiä, stereotypioita, esiintyy kaikilla yhteiskunnan eri alueilla, esimerkiksi työelämässä, politiikassa ja mediassa. Stereotypiat ovat seurausta syvästi juurtuneista asenteista, arvoista, normeista ja ennakkoluuloista. Esimerkiksi Tasa-arvobarometri 2017 mukaan vain puolet suomalaisista on sitä mieltä, että sukupuolella ei ole mitään väliä valittaessa edustajia politiikan eri osa-alueille. Stereotypiat voivat johtaa syrjintään esimerkiksi työhönotossa, koulutuksessa tai mediassa. Sukupuoleen liittyvät stereotypiat ja seksismi liittyvät usein yhteen muiden tekijöiden kuten seksuaalisen suuntautumisen tai etnisen taustan kanssa.

Suomi on Euroopan neuvoston puheenjohtajamaa toukokuuhun 2019 asti ja sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet ovat yksi Suomen EN-puheenjohtajuuskauden prioriteetista.

Konferenssia voi seurata verkkolähetyksenä konferenssin verkkosivuilta:

Lähde: stm.fi

Yksityinen pääoma globaalien ongelmien ratkaisijaksi

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Julkinen rahoitus ei riitä globaalien kestävyyshaasteiden edellyttämien toimien ja investointien toteuttamiseen. Maaliskuussa julkaistavassa Suomen kestävän rahoituksen tiekartassa esitetään yhteisesti muodostettu tavoite ja toimet suomalaisten roolin kasvattamiseksi kestävän tulevaisuuden rahoittamisessa. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä laadittu tiekartta on ensimmäinen askel kohti kansainvälisesti vaikuttavaa rahoituksen ekosysteemiä.

Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Suomessa käynnistettiin syksyllä 2018 kansallinen selvitystyö kestävän kehityksen tavoitteita tukevien rahoitusmallien kehittämiseksi ja yhteisen tahtotilan luomiseksi. Kestävän rahoituksen ekosysteemissä yksityistä pääomaa suunnataan tavoitteellisesti globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen ja varmistetaan toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen. Vaikuttavat ja kestävät rahoitusrakenteet vauhdittavat myös suomalaista osaamisen ja ratkaisujen vientiä.

Gaia Consulting Oy:n laatiman selvityksen mukaan Suomeen tulisi perustaa kansallinen kestävän kehityksen tavoitteiden rahoituksen toimijaverkosto, jonka tehtävänä on edistää uudenlaisten rahoitusrakenteiden syntymistä ja toimintaa sekä suunnata rahoitusta ja koordinoida vaikutusten raportointia. Tässä onnistuminen edellyttää julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta tavoitteellista yhteistyötä. Esimerkiksi 50–100 miljoonaan euron julkisella pääomalla voitaisiin tavoitella 150–500 miljoonan euron yksityisiä pääomia kestäviin investointeihin.

– Tiekartan valmistelutyötä tehtiin osallistavasti, ja siihen osallistui useiden eri sidosryhmien, kuten sijoittajien, ministeriöiden, yritysten ja julkisten rahoittajien edustajia. Kestävä kehitys on paitsi riskienhallintaa, se on myös suuri mahdollisuus. Kansainvälisesti vaikuttavan rahoitusekosysteemin luominen mahdollistaa Suomelle kokoaan suuremman roolin kansainvälisten kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio muistuttaa.

Uusiutuvat energiaratkaisut, kestävä maa- ja metsätalous sekä vastuullinen vesihuolto voivat olla kannattavaa liiketoimintaa ja tuottavaa sijoitustoimintaa. Useat kansainväliset selvitykset tukevat näkemystä siitä, että vain kestävän kehityksen mukaiset investoinnit voivat olla sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä oikeasti kannattavia ja kestäviä valintoja myös sijoittajien näkökulmasta.

Yhdistyneet kansakunnat ovat määritelleet 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG), jotka tulee ratkaista vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteissa korostuvat köyhyyden poistaminen sekä taistelu eriarvoistumista ja ilmastonmuutosta vastaan. Ohjaavana periaatteena on, että kukaan ei jää kehityksestä jälkeen – ”no one is left behind”.

Arvioiden mukaan tavoitteiden saavuttaminen vaatii pelkästään kehittyvissä maissa vuosittain yli 4 000 miljardin euron investointeja. Tästä vain alle puolet pystytään kattamaan nykyisillä toimilla. Kun kansainvälisen julkisen kehitysyhteistyön varat ovat noin 130 miljardia euroa, on selvää, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yksityistä pääomaa. Suomen tiekartta yksityisten pääomien mobilisoimiseksi SDG-investointeihin julkaistaan 28. maaliskuuta.

Lähde: mmm.fi

Vaikeiden palovammojen hoitoon varaudutaan myös pohjoismaisella yhteistyöllä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Pohjoismaat tiivistävät yhteistyötään tilanteita varten, joissa voi tulla paljon vaikeita palovammoja saaneita potilaita. Yhteistyössä valmistellun ns. palovammamekanismin avulla voidaan yhtenäistää maiden toimintamalleja ja varautua onnettomuuksiin, joissa vaikeita palovammoja saaneita potilaita on enemmän kuin yksittäinen Pohjoismaa kykenee hoitamaan laadukkaasti.

Palovammamekanismi esitellään Pohjoismaiden ministerineuvoston sosiaali- ja terveysministerikokouksessa Reykjavikissa keskiviikkona 27.maaliskuuta. Kokoukseen osallistuu Suomesta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Suomessa vaikeiden palovammapotilaiden hoitoa voidaan aloittaa kaikissa keskussairaaloissa, ja erityisosaamista on keskitetty Helsingin yliopistolliseen sairaalaan, jossa toimii kansallinen palovammakeskus.

Kukin Pohjoismaa yksin pystyy kansallisesti hoitamaan melko rajallisen määrän vaikeita palovammoja saaneita potilaita. Esimerkiksi Bukarestin vuoden 2015 diskopalon kaltaisten onnettomuuksien tapahtuessa voidaan kuitenkin joutua antamaan vaativaa hoitoa samanaikaisesti useille kymmenille potilaille. Yhteinen palovammamekanismi antaa tähän mahdollisuudet. Yhteistyö pitää sisällään myös tarvittavan psykososiaalisen tuen.

Valmistelutyötä on tehnyt Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen valmiusyhteistyön ryhmä. Palovammamekanismi pohjautuu jo olemassa oleviin yhteispohjoismaisiin valmiussopimuksiin, ja yhteistyö voitaisiin käynnistää jo näiden sopimusten perusteella.

Pohjoismaat selvittelevät myös mahdollisuuksia parantaa yhteistyötä korkean infektioriskin ja paljon resursseja vaativien potilaiden kuljetuksissa ja kehittää hoidon yhteisiä standardeja. Yhteinen kehittämistyö aloitettiin Ebola-epidemian jälkeen. Pohjoismaat ovat hakemassa tänä keväänä kehitysrahaa hankkeeseen EU:n pelastuspalvelumekanismilta.

Ministerikokouksen teemakeskustelun aiheena on lasten ja nuorten osallisuus. Puheenjohtajamaa Islannilla on olemassa hyviä kokemuksia ja malleja, joilla nuorten hyvinvointia on voitu parantaa esimerkiksi tiivistämällä yhteistyötä koulujen, harrastusseurojen, vanhempien ja tutkijoiden välillä. Ministeri Mattila kertoo Suomen lapsi- ja perhepolitiikan muutosohjelmasta ja kansallisen lapsistrategian valmistelusta.

Lasten psyykkinen terveys esillä pohjoismaisessa psykiatrian huippukokouksessa
Ministeri Mattila osallistuu Islannin matkallaan myös torstaina 28.maaliskuuta pidettävään pohjoismaiseen psykiatrian huippukokoukseen. Sen aiheena on lasten psyykkinen terveys. Kokouksessa pohditaan sitä, miten päivähoito, esikoulu ja koulu voivat tukea lasten mielenterveyttä. Mattila osallistuu mm. ministereiden yhteiseen lasten henkistä hyvinvointia koskevaan paneelikeskusteluun.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Maria Waltari, p. 0295 163 337 (Pohjoismaiden ministerineuvosto)
Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, p. 0295 163 714 (palovammamekanismi)
Ministeri Mattilan erityisavustaja Mira Hirvonen, p. 046 920 1736

Lähde: stm.fi

Centrum Balticumin Itämeri-foorumin kiertotaloutta käsittelevässä paneelissa esillä muun muassa demokratian edistäminen

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) osallistui Centrum Balticumin Itämeri-foorumin kiertotaloutta käsittelevään paneeliin. Paneeli järjestettiin Turussa maanantaina 25.3.2019. Sirén nosti paneelissa esille kiertotalouden potentiaalin niin arvonlisän ja talouskasvun luomisen kuin ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen näkökulmasta. 

Itämeri-foorumissa nousivat esille populismin uhka ja tarve eurooppalaisen demokratian edistämiseen. Yhteiskunnan sekä kaupunkien ja maaseudun eriarvoistuminen ja hallitsematon maahanmuutto identifioitiin perimmäisiksi syiksi populismin nousuun.

Itämeren alueen tulevaisuuden haasteita käsittelevän foorumin pääpuhujina ovat valtiovarainministeri Petteri Orpon lisäksi mm. Liettuan entinen pääministeri Andrius Kubilius ja Venäjän entinen talouskehityksestä vastaava apulaisministeri Aleksei Vadev.

Lähde: Eduskunta.fi

Jos jätät äänestämättä, naapurisi käytää sinun ääntäsi!

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansa saa valita eduskuntaan päättäjät tulevissa eduskuntavaaleissa 14.4.2019.

 
On tärkeää, että media ja puolueet muistuttavat äänestämisen tärkeydestä demokratian kivijalkana.
 
Matala äänestysaktiivisuus on lähes kaikissa kansanvaltaisissa maissa kasvava ongelma. Alhainen äänestysaktiivisuus vähentää päätöksenteon legitimiteettiä ja uhkaa pahimmillaan järjestäytynyttä demokraattista yhteiskuntaa.
 
Viime eduskuntavaaleissa äänestyprosentti jäi 70,1 prosenttiin. Yli puolet nuorimmista äänestysikäisistä suomalaisista jättää kaikki vaalit väliin. Tällöin nuoret jäävät helposti politiikan ja heitä itseään koskevan päätöksenteon ulkopuolelle.
 
Nuoret ovat hyvin kiinnostuneita ympäröivästä maailmasta. Tämä on näkynyt koululaisten ilmastolakoissa eduskuntatalon edessä ja kaupungintalojen edessä eri puolilla Suomea. Nuorten järjestämät vaalipaneelit kouluissa ovat olleet aina hyvin järjestettyjä, niissä poliitikot laitetaan kysymyksillä lujille.
 
Eduskuntatalo valmistautuu vastaanottamaan jälleen uudet edustajat. Vaaleissa on mahdollista jokaisen vaikuttaa siihen äänestämällä, ketkä 200 edustajaa ylintä päätöksentekovaltaa käyttävät seuraavat neljä vuotta.
 
Äänestämisellä on todellista merkitystä. Äänestäminen ja myös äänestämättä jättäminen näkyvät aina siinä, millaista politiikkaa vaalien jälkeen tehdään.
 
Sitä valtaa kannattaa käyttää. Tässä asiassa olemme yhdenvertaisia – jokaisella on vain yksi ääni annettavana.

Varapuhemies Tuula Haatainen

Lähde: Eduskunta.fi

Vuoden 2018 Timanttiteko-palkinto Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanolle

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Turvallisuuskomitea on myöntänyt vuoden 2018 Timanttiteko-palkinnon Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanolle. Palkinto jaettiin Suomen Erillisverkot -konsernin järjestämässä turvallisuusalan ammattilaisten vuotuisessa yhteistyötapahtumassa Erve Foorumissa 21.3.2019.

Vuonna 2014 vahvistetun Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman pdf 693kB tavoitteena on edistää ilmaston muuttumiseen liittyvien sää- ja ilmastoriskien hallintaa sekä muuta varautumista ilmastonmuutokseen. Suunnitelman toimeenpanoa koordinoi maa- ja metsätalousministeriön asettama laajapohjainen seurantaryhmä.

”Ilmastonmuutosta on hillittävä ja muutokseen on sopeuduttava kiireellisesti. Ilmastonmuutokseen varautuminen on ajankohtainen, koko yhteiskuntaa koskettava turvallisuusteko. Hanke tuo näkyväksi ilmastonmuutoksen vaikutuksen yhteiskunnan turvallisuuteen ja toimivuuteen, ja sen toimeenpano on esimerkki eri toimijoiden välisestä hienosta yhteistyöstä. Turvallisuus tehdään yhdessä – niin tässäkin työssä”, Suomen Erillisverkot -konsernin toimitusjohtaja Timo Lehtimäki sanoo.

Sopeutumissuunnitelman hyväksymisen jälkeen on syntynyt jo kymmeniä innovatiivisia työkaluja ja hankkeita, jotka ovat vahvistaneet Suomen ilmastokestävyyttä ja tehostaneet muutosten ennakointia ja niihin varautumista. Yksi esimerkki konkreettisesta yhteistyön tuloksesta ovat kuntien käytössä olevat tulvakartat, joita hyödynnetään aktiivisesti muun muassa maankäytön ja pelastustoiminnan suunnittelussa.

Palkintokirjan vastaanotti Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Saara Lilja-Rothsten maa- ja metsätalousministeriöstä. Rinnalleen palkintoa vastaanottamaan hän oli pyytänyt Ilmatieteen laitoksen, Suomen Kuntaliiton, Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEKin, Suomen ympäristökeskus SYKEn ja ympäristöministeriön edustajat.

”Valtioneuvoston periaatepäätöksenä julkaistu sopeutumissuunnitelma ja sen toimeenpanoon liittynyt viranomais-, tutkimus- ja muu yhteistyö ovat lisänneet merkittävästi tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja muutoksiin sopeutumiskeinoista. Yhteistyö seurantaryhmässä on sujunut kiitettävästi. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että ilmastonmuutokseen liittyvät sää- ja ilmastoriskit otettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa huomioon myös Kansallisessa riskiarviossa”, sanoo Lilja-Rothsten.

Turvallisuuskomitea myöntää Timanttiteko-palkinnon ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen esityksestä. Palkinto luovutettiin nyt jo 12. kerran esimerkilliselle toiminnalle, kehitystyölle tai innovaatiolle, jolla edistetään yhteiskunnan turvallisuutta.

Lähde: mmm.fi

Katso puhemies Paula Risikon päätössanat ja kiitokset

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

​Puhemies Paula Risikon päätössanat ja kiitokset eduskuntakaudesta ovat katsottavissa eduskunnan Facebook-tilillä.

”Hyvät katsojat, nyt tämä sali on hiljainen. Vaalikauden viimeinen täysistunto loppui äsken. Oli haikeat tunnelmat, sillä monet kansanedustajat jäävät pois. He siirtyvät toiseen elämänvaiheeseen.
Paljon kokemusta lähtee eduskunnasta.

Eilen kuulimme hyviä puheenvuoroja, kun kokeneet edustajat antoivat jäähyväisneuvoja nuoremmilleen. Tästä on hyvä jatkaa. Perinteitä kannattaa säilyttää, ja toisaalta tuunata niitä uuteen eduskuntaan.

Palaamme täysistuntosaliin vielä 10.4., jolloin on valtiopäivien päättäjäiset. Mutta nyt on aika siirtyä vaalikentille. Kiitos paljon teille, jotka olette evästäneet kansanedustajia, jatkakaa sitä.

Och så hoppas jag att ni ger riksdagskandidaterna många goda råd.

Oikein hyvää jatkoa, tavataan.”

Paula Risikko
eduskunnan puhemies

Lähde: Eduskunta.fi

Eduskunta hyväksyi metsästyslain sekä ampuma-aselain muutokset

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

Eduskunta hyväksyi tiistaina 19. maaliskuuta täysistunnon toisessa käsittelyssä kaksi lakiesitystä.

Toisessa käsittelyssä olleet lausumaehdotukset hävisivät äänestyksissä ja lakiesitykset hyväksyttiin mietinnön mukaisina. 

Eduskunnan täysistunnossa hyväksymät lait: 

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 8 ja 16 §:n ja metsästyslain muuttamisesta

Hallituksen esitys HE 286/2018 vp
Valiokunnan mietintö MmVM 28/2018 vp

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 286/2018 vp sisältyvät 1.-2. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnössä ehdotetun uuden, 3. lakiehdotuksen.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ampuma-aselain, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä asevelvollisuuslain 97 a §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys HE 179/2018 vp
Valiokunnan mietintö HaVM 37/2018 vp

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 179/2018 vp sisältyvät 1.-2. lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä hallituksen esitykseen HE 179/2018 vp sisältyvän 3. lakiehdotuksen hylkäämisestä.

Lisätiedot ja asiakohtien äänestystulokset: Täysistunnon pöytäkirja 19.3.2019

​

Lähde: Eduskunta.fi

Eduskunta hyväksyi maanantaina 18. maaliskuuta useita lakiesityksiä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Maanantaina 18. maaliskuuta toisessa käsittelyssä käsiteltiin useita lakiesityksiä. Täysistunnossa eduskunta hyväksyi seuraavat lait: (Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.)

Lakialoite laiksi kansanedustajain eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 2 momentin kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lakialoite LA 84/2018 vp
Kansalaisaloite KAA 1/2018 vp
Lakialoite LA 18/2016 vp
Valiokunnan mietintö StVM 36/2018 vp

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, lakialoitteeseen LA 84/2018 vp sisältyvät 1.-3. lakiehdotuksen. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen lakialoitteeseen LA 18/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä ja kansalaisaloitteeseen KAA 1/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys HE 69/2018 vp
Valiokunnan mietintö StVM 39/2018 vp

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 69/2018 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnössä ehdotetun uuden, 2. lakiehdotuksen.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta
Lakialoite laiksi lastensuojelulain 75 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys HE 237/2018 vp
Lakialoite LA 86/2018 vp
Valiokunnan mietintö StVM 42/2018 vp

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 237/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen ja lakialoitteeseen LA 86/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kevasta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys HE 278/2018 vp
Valiokunnan mietintö StVM 43/2018 vp

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 278/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys HE 242/2018 vp
Valiokunnan mietintö HaVM 39/2018 vp

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 242/2018 vp sisältyvät 1., 3.-5., 7.-18. ja 20.-26. lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä hallituksen esitykseen HE 242/2018 vp sisältyvien 2., 6. ja 19. lakiehdotuksen hylkäämisestä.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys HE 241/2018 vp
Valiokunnan mietintö HaVM 40/2018 vp

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 241/2018 vp sisältyvät 1.-7., 11., 13. ja 15.-16. lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä hallituksen esitykseen HE 241/2018 vp sisältyvien 8.-10., 12. ja 14. lakiehdotuksen hylkäämisestä.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Tullissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys HE 259/2018 vp
Valiokunnan mietintö HaVM 41/2018 vp

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 259/2018 vp sisältyvät 1., 3. ja 6.-10. lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä hallituksen esitykseen HE 259/2018 vp sisältyvien 2., 4. ja 5. lakiehdotuksen hylkäämisestä.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen matkustajarekisteritietojen käytöstä terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys HE 55/2018 vp
Valiokunnan mietintö HaVM 42/2018 vp

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 55/2018 vp sisältyvät 1.-3. lakiehdotuksen.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys HE 284/2018 vp
Valiokunnan mietintö HaVM 38/2018 vp

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 284/2018 vp sisältyvät 1.-39. lakiehdotuksen.

Lisäksi eduskunta päätti kansalaisaloitteeseen KAA 3/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä seuraavasti:

Terveydenhuoltolain 50 § 3 mom. on muutettava
Kansalaisaloite KAA 3/2017 vp
Valiokunnan mietintö StVM 41/2018 vp
Toinen käsittely: Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä kansalaisaloitteeseen KAA 3/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen.

Eduskunnan tämän vaalikauden viimeinen täysistunto on tiistaina 19. maaliskuuta.

Lähde: Eduskunta.fi

Demokratia on vaalimisen arvoinen

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

Kun ajattelen demokratiaa, kansanvaltaa, mitä minä ajattelen?

Ajattelen synnytyslaitoksia, joissa jokaista synnyttävää äitiä kohdellaan samalla tavalla; ajattelen kouluja, jossa jokainen lapsi oppii lukemaan ja lopulta tietää, että olemme kaikki osa tätä samaa yhteiskuntaa. Ajattelen myös kirjastoja, joihin jokainen voi mennä ja etsiä tietoa.

Toki minä ajattelen myös eduskuntaa, puolueita ja vaaleja.

Demokratiaa eivät kuitenkaan tee instituutiot itsessään vaan ihmiset. Perimiltään demokratia on henkeä: ajattelutapa, asenne ja ilma ihmisten välissä.

Demokratia on uskoa jokaisen ihmisen tasa-arvoiseen asemaan ja vapauteen, luottamusta ihmisten kykyyn tehdä järkeviä päätöksiä, vähemmistön tyytymistä enemmistön tahtoon ja enemmistön kunnioitusta vähemmistöjä kohtaan.

Politiikka on usein täynnä paradokseja. Eräs hienoimmista koskaan lukemistani politiikan aforismeista on amerikkalaisen moraalifilosofin Reinhold Niebuhrin kuvaama demokratian paradoksi:

Ihmisen pahuus tekee demokratian välttämättömäksi, ihmisen hyvyys tekee demokratian mahdolliseksi.

Meistä poliittisista päättäjistä jokainen vuorollaan joutuu ihmettelemään politiikan paradokseja. Eräs paradokseista on se, että Suomessa järjestetään maailman toiseksi luotettavimmat ja vapaimmat vaalit, mutta tästä huolimatta kansalaisten äänestysaktiivisyys on pitkään laskenut.

Vaalijärjestelmäämme emme juuri voi tämän paremmaksi enää kehittää, joten joudumme keksimään jotakin uutta demokratiamme parantamiseksi.

Demokratia on myös sana. Mitä useampi sitä käyttää, sitä enemmän se painaa. Tästä syystä on tärkeätä löytää uusia keinoja, joilla ihmiset entistä enemmän voivat osallistua demokraattiseen keskusteluun.

Puhemies Paula Risikko​

Lähde: Eduskunta.fi

1...599600601...616Sivu 600 / 616