Valtiopäivien 2019 avajaisetpidettiin tänään torstaina 25.4. Avajaisjuhlallisuudet alkoivat kello 12 ekumeenisella valtiopäiväjumalanpalveluksella Helsingin Tuomiokirkossa, jossa saarnasi Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö julisti valtiopäivät avatuiksi Eduskuntatalossa juhlaistunnossa. Eduskunnan puhemies Antti Rinne vastasi presidentin puheeseen eduskunnan puolesta.
Valtiopäivien avajaisten yhteydessä järjestetään Musiikkitalossa klo 19.00 Musiikkitalon juhlaorkesterin konsertti.
Eduskuntaryhmät ovat tänään torstaina sopineet suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin (sd.) johdolla, että valiokuntien puheenjohtajuudet ja varapuheenjohtajuudet (ml. valtiovarainvaliokunnan jaostot) jakaantuvat eduskuntaryhmien kesken seuraavasti:
Suuri valiokunta pj: VIHR vpjt: 1. PS 2. VAS
Perustuslakivaliokunta pj SDP vpj: KOK
Ulkoasiainvaliokunta pj PS vpj SDP
Valtiovarainvaliokunta pj SDP vpj KESK
Tarkastusvaliokunta pj VIHR vpj SDP
Hallintovaliokunta pj PS vpj KOK
Lakivaliokunta pj PS vpj RKP
Liikenne- ja viestintävaliokunta pj SDP vpj KESK
Maa- ja metsätalousvaliokunta pj KESK vpj PS
Puolustusvaliokunta pj KOK, vpj PS
Sivistysvaliokunta pj KOK vpj SDP
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pj KESK vpj KOK
Talousvaliokunta pj KOK vpj KESK
Tulevaisuusvaliokunta pj RKP vpj VIHR
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pj VAS vpj SDP
Ympäristövaliokunta pj KESK vpj VIHR
Tiedusteluvaliokunnan valinnat valinta siirrettiin sovittavaksi hallituksen muodostamisen jälkeen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa 25. huhtikuuta 2019:
”Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,
Tänään työnsä aloittava eduskunta on jälleen kovasti eri näköinen kuin kaksi viikkoa sitten väistynyt edeltäjänsä. Puolueiden voimasuhteet ovat muuttuneet. Naisia on eduskunnassa nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Edustajien keski-ikä on laskenut. Paikkansa uusineiden ja paluun tehneiden edustajien rinnalla näen lähes yhtä suuren joukon uusia kasvoja.
Tämä uusiutuminen osoittaa, että demokratiamme elää. Erityisen merkittävää on, että kansa käytti ääntään vilkkaammin kuin vuosikymmeniin.
Arvoisat Suomen kansan edustajat,
Onnittelen teistä jokaista lämpimästi valituksi tulostanne.
Sata vuotta sitten saksalainen valtiotieteilijä Max Weber sanoi, että politiikka on hidasta paksujen lankkujen poraamista. Hänen mukaansa politiikka on ammatti ja kutsumus, johon tarvitaan samaan aikaan sekä intohimoa että ’silmämäärää’, suhteellisuudentajua.
Alkaneen vaalikauden, seuraavan neljän vuoden ajan, politiikka on teille kaikille ammatti. Kutsumustanne ja intohimoanne siihen en epäile. Kansalta saamanne valtakirja tuo mukanaan suuren vastuun. Sen kantamisessa tuo Weberin peräänkuuluttama suhteellisuudentaju on tärkeä pitää mielessä.
Vaalien alla haetaan eroa kilpailijoihin. Vaalien jälkeen on haettava kansakunnan yhteistä etua. Ette ole täällä railoja leventämässä, vaan niitä kaventamassa, yhteisiä asioitamme hoitamassa. Poraamista odottavia paksuja lankkuja on edessänne kosolti. Siitä työstä selviätte vain yhdessä.
Kiihkeän jännittävä vaalikevään tunnelma jatkuu hallitusneuvotteluilla. Vilkaisu taaksepäin voisi nyt antaa jotain muistissa pidettävää. Tällä vuosikymmenellä hallitus on jo vaihtunut viidesti, siis keskimäärin useammin kuin joka toinen vuosi. Vanhan normaalin mukaan jäntevää hallituspolitiikkaa tehtiin täysin nelivuotiskausin.
Korostan sitoutumisen merkitystä. ’Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.’ Yksilön tasolla vanha sanonta osuu niin nimitettäviin valtioneuvoston jäseniin kuin teihin kansanedustajiin. Kansan vaaleissa osoittama luottamus on luottamusta tehtävän täyteen täyttämiseen.
Puolueen tasolla sitoudutaan hallitusyhteistyöhön. Valtioneuvoston työtapaa kuvataan virallisesti sanalla kollegiaalinen; se on, että yhdessä päätetään, yhdessä vastataan.
On särähtänyt, kun kuulee hallitusohjelmasta tai valtioneuvoston päätöksistä kerrottavan, muulloinkin kuin sote-yhteydessä, että ’tämä oli meidän vaatimuksemme’ ja tuo taas oli ’heidän ehdottamaansa’. Yhtä lailla särähtää, kun kuulee sanottavan valtioneuvoston päätöksestä, että tämä on vain sen ja sen ministerin politiikkaa.
Jokaisella hallituspuolueella on omat tavoitteensa, mutta kun ne on yhteen sovitettu, on vain yksi valtioneuvoston työtapa: kollegiaalinen. Yhdessä päätetty on yhdessä vastattava.
Toimikauteni aikana olen tavannut kutsua kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat yhteiseen keskusteluun. Puheena ovat olleet erityisesti turvallisuuteen liittyvät, usein herkkäluonteiset aiheet. Keskustelumme ovat aina olleet rakentavia ja uskoakseni muutkin kuin minä ovat niistä saaneet ajattelun aihetta.
Maailmassa on vihaa ja pahaa. Terrorismin aiheuttamaa kärsimystä koettiin viimeksi pääsiäisen aikaan verilöylynä Sri Lankassa. Aseet puhuvat kaiken aikaa eri puolilla maailmaa. Laskelmoiva valtapolitiikka on tehnyt paluun.
Hyvän on oltava luja. Haluan tämän toistaa myös uudelle eduskunnalle. Turvallisuudestamme meidän on syytä yhdessä keskustella. Olen käytettävissä, jos vanhaa tapaa haluatte jatkaa.
Käymme kohti seuraavia vaaleja, kuukauden päästä valitaan Euroopan parlamentin uudet jäsenet. Eiköhän nosteta äänestysvilkkautta niissäkin, se olisi hyvä alku puheenjohtajuuskaudellemme!
Ja paljon muutakin hyvää tarvittaisiin sen parantamiseen, millaisena unionin näemme. Jos eurooppalaiselta kadunihmiseltä kysyttäisiin mielipidettä unionin menosta, niin vastaus taitaisi olla, että riitaista on siellä meininki.
Suomen puheenjohtajuuskauden aluksi olisi houkuttelevaa esittää EU:n jäsenmaille ihmissuhdeongelmien lähtökysymys: onko meillä jotain yhteistä?
Olen optimisti: uskon, että yhteistä on. Ainakin yhteisen löytämiseen on paljon syytä. Geopolitiikan mannerlaatat ovat liikkeessä, ja Eurooppaan kohdistuu eri tahoilta ulkopuolisia paineita ja houkutuksia. Vain yhdessä, hyvin toimivan EU:n puitteissa, niitä voidaan torjua. Muutoin on vaarassa Euroopan sirpaloituminen eri intressipiireihin.
Yhteistä on myös turvallisuus. Se on yksi Suomen puheenjohtajuuden painopisteistä. Aiheista ei ole pulaa: terrorismin torjunta, asevalvonta, kyber-hybridi-keinoäly -kokonaisuus, ilmastonmuutos, muuttoliike – kaikki asioita, joiden hallinta vaatii tiivistä yhteistoimintaa.
Eurooppa on maailman kehittynein talousalue. Talouden vapaa toimeliaisuus luo mahdollisuuksia ja on edistämässä myös suomalaisten hyvinvointia.
Ja tärkein viimeksi: yhteiset arvomme, joista eurooppalainen henki rakentuu. On sanottu, että tuo henki on kotoisin kolmiosta Jerusalem, Ateena ja Rooma. Niiltä perityt uskonto ja eettisyys, kulttuuri ja järjestys ovat jalostuneet demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien Euroopaksi. Pidetään siitä kiinni.
Alkava tehtävänne tulee vaatimaan teiltä paljon. Enkä tarkoita pelkästään rankkaa työrupeamaa, vaan koettelemusta, jonka yksilöinä, ihmisinä kohtaatte.
Vaalien alla tunnettiin laajalti huolta kuumentuneesta ilmapiiristä, joka ilmeni sosiaalisessa mediassa sanoina ja kentillä jopa väkivaltaisuutena. Tunnelmat ovat siitä tasaantumassa, mutta huonosta kierteestä jää helposti jotain jäljelle.
Tulette varmasti kohtaamaan ikävää, jopa ilkeää ja pahantahtoista. Ulkopuolisen on helppo sanoa, ettei sellaisen saa antaa vaikuttaa, mutta sisällään kohde sen tuntee.
Vaikka asiat täällä riitelevät, tulee ihmistä kunnioittaa. Eikä kunnioitus tunne puoluerajoja. Sellainen keskustelu olisi malliksi myös suurelle yleisölle.
Käydyt vaalit ovat aina demokratian voitto. Te olette nyt suomalaisen kansanvallan kaapin päällä. Jatkakaa demokratian voittokulkua, rohkeasti ja itseenne luottaen kuten teihinkin on luotettu.
Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat,
Onnittelen puhemiehistöä saamanne tuen johdosta. Toivotan teille kaikille menestystä ja viisautta vaativassa työssänne Suomen hyväksi. Julistan vuoden 2019 valtiopäivät avatuiksi.”
Haluan kiittää teitä lämpimästi valtiopäivien avauspuheesta. Jag ber att få tacka Er för Era vänliga ord.
Suomen kansa on 14. huhtikuuta käydyissä eduskuntavaaleissa valinnut edustajansa käyttämään yhteiskunnallista valtaa puolestaan. Suomalaiset äänestivät muutoksen puolesta.
Den fjortonde april valde Finlands folk sina nya företrädare i riksdagen för att utöva statsmakten i Finland. Finländarna röstade då för förändring.
Haluan onnitella teitä, Suomen kansan valitsemat edustajat, saamastanne arvokkaasta valtakirjasta.
Uusi valittu eduskunta on hyvä yhdistelmä pitkäaikaista parlamentaarista kokemusta sekä uusia kansanedustajia. Sukupuolijakauma on tasaisempi kuin koskaan Suomen historian aikana – 94 naiskansanedustajaa on enemmän kuin koskaan aiemmin. Olen vakuuttunut, että sukupuolten välinen tasa-arvo näkyy, kun tehtäviä ja vastuuta jaetaan.
Samalla haluan kiittää niitä tuhansia ihmisiä, joiden joukosta kansalaiset äänestivät kansanedustajat. Demokratiassa itsensä likoon laittaminen ehdokkaana on arvostettava ja vahva teko. Sitä pitää kunnioittaa.
Käydyn vaalikamppailun aikana oli havaittavissa poikkeuksellisen paljon ehdokkaiden häirintää, väkivallalla uhkailua ja jopa väkivallan tekoja. Tämä on demokratian kannalta vaarallista.
Arvoisat kansanedustajat,
Meidän tehtävämme on vaalia demokratiaa ja sen toteutumisen edellytyksiä. Me emme saa antaa pelon sulkea suita emmekä estää ehdokkaaksi asettumista tai ehdokkaana toimimista. Meillä on vastuu ylläpitää turvallista, toista ihmistä kunnioittavaa ja keskustelun sallivaa ilmapiiriä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kulunut vaalikampanja kertoo siitä, että emme ole parhaimmalla mahdollisella tavalla tässä onnistuneet. Hyvää tässä tilanteessa on, että sen voi korjata ja uskon, että sitä halua tästä joukosta löytyy.
Kansanedustajan tehtävä on yksi Suomen tärkeimmistä. Tässä tehtävässämme meidän on tärkeää muistaa joka hetki ja kaikkialla tehtävän vakavuus ja arvokkuus. Meidän on tärkeää muistaa, että perustuslain mukaan valta Suomessa kuuluu kansalle, jota meidät on valittu edustamaan.
Yhtä tärkeää on muistaa, että jokainen suomalainen – myös se ihminen, joka ei äänestänyt minua tai meidän puoluettamme, on yhtä arvokas kuin oma äänestäjä.
Hyvät kansanedustajat,
Reilun viiden vuoden kokemuksella voin vakaasti todeta, että tässä talossa pärjää parhaiten yhteistyöllä ja siltoja rakentamalla. Ystävällinen sana istuntosalissa, valiokunnassa, käytävällä tai kuppilassa toimii aina paremmin kuin sivallus sosiaalisessa mediassa.
Tässä talossa tehdään politiikkaa, se on selvä. Yhtä selvää on, että näkemyseroja on ja niin pitääkin olla. Mutta samalla jokainen voi tehdä valinnan:
Keskittyykö niihin asioihin, jotka yhdistävät vaiko niihin asioihin, jotka erottavat? Valitseeko vastakkainasettelun vai rakentavan yhteistyön?
Kansalaiset arvioivat meitä aikaansaannosten perusteella. Ja kuten me kaikki tiedämme – niin yksityiselämän kuin politiikankin puolelta – yhteistyö tuottaa parempia tuloksia kuin konfliktin hakeminen.
Politiikan ei tarvitse olla rumaa. Se voi olla kaunista.
Politiikka on parhaimmillaan silloin, kun erilaiset näkemykset kohtaavat, keskustelevat, oppivat toisiltaan ja saavuttavat yhteisymmärryksen. Siihen teille, arvoisat kansanedustajat, tarjoutuu päivittäin mahdollisuus. Rohkaisen jokaista ainakin kokeilemaan. Uskallan väittää, että kokemus on positiivinen. Tällä tavalla on mahdollista toteuttaa politiikan kunnianpalautus.
Arvoisa tasavallan presidentti, arvoisat kansanedustajat,
Seuraavat neljä vuotta me kaikki olemme vastuussa siitä, että huomenna on paremmin kuin tänään. Että tulevaisuus on parempi. Se on meidän kaikkien yhteinen ja kaikkein tärkein tehtävä. Sitä varten Suomen kansa on meidät valinnut.
Meille kaikille rakas Suomi sijoittuu jatkuvasti kärkisijoille, kun vertaillaan maailman maiden onnistumista. Tämä on ehdottomasti ylpeydenaihe. Mutta sen pitää samalla myös kannustaa meitä pyrkimään entistä parempaan.
Suomen ja suomalaisten menestyksen kannalta olennaisinta on osaaminen. Vain osaamisen kautta voimme menestyä. Oikoteitä ei ole.
Osaamisen merkityksen lisäksi haluan muistuttaa, että on erityisen tärkeää, että pidämme kiinni asiasta, joka on taannut Suomen nousun maailman parhaimmaksi maaksi: ihmisten välisestä luottamuksesta ja ihmisten luottamuksesta yhteiskuntaan.
Hyvinvointivaltio on aina perustunut luottamukselle ja sitä meidän on vaalittava. Muistutan jokaista kansanedustajaa siitä, että viime kädessä eduskunta turvaa sen, että ihmisten luottamus lisääntyy ja että jokainen ihminen pidetään mukana. Että ketään ei jätetä ulkopuolelle tai yksin.
Luottamuksen vahvistaminen lähtee perusasioista. Siitä, että poistamme aktiivisesti eriarvoisuutta ja lisäämme tasa-arvoa. Siitä, että vanhemmat voivat luottaa siihen, että yhteiskuntamme pienokaiset saavat maailman parasta varhaiskasvatusta ja maailman parhaan peruskoulun. Siitä, että jokaisen ihmisen osaamiseen panostetaan. Siitä, että kenenkään ei tarvitse pelätä ikääntymistä. Siitä, että jokainen voi luottaa siihen, että hänestä pidetään huolta silloin kun omat voimat eivät siihen riitä. Ja siitä, että torjumme ilmastonmuutosta, joka uhkaa lastemme, lastenlastemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuutta.
Välfärdsstaten bygger på tanken att ingen ska behöva vara rädd för att misslyckas. Och även den som misslyckas ges möjlighet att lyckas nästa gång. Den briljanta idén med välfärdsstaten är att individens framtid inte bestäms av dennes bakgrund eller förflutna. Varje individ har lika värde.
Hyvinvointivaltio rakentuu ajatukselle siitä, että kenenkään ei tarvitse pelätä epäonnistumista. Ja vaikka ihminen epäonnistuisi, se ei poista mahdollisuutta onnistua uudelleen. Hyvinvointivaltion briljantti idea on se, että tausta tai menneisyys ei määrittele ihmisen tulevaisuutta. Jokainen ihminen on yhtä arvokas.
Arvoisa tasavallan presidentti,
luottamuksesta on kyse myös ulkopolitiikassa. Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Olemme viimeisen neljän vuoden aikana joutuneet todistamaan paljon sellaista, jota emme toivoneet enää koskaan näkevämme. Rajoja on rikottu, sääntöjä on väännetty ja henkiä on menetetty. Nämä teot olemme tuominneet yhdessä tuumin.
Tie tähän pisteeseen on voimalla raivattu. Voimalla ei kuitenkaan tästä tilanteesta päästä ulos. Kuten Martin Luther King sanoi: Pimeys ei voi poistaa pimeyttä; vain valo voi sen tehdä.
Vain diplomatialla ja yhdessä asioista sopimalla voimme päästä eteenpäin. Keskustelemalla ja kuuntelemalla. Yrittämällä ymmärtää. Tekemällä selvän eron ymmärtämisen ja hyväksymisen välille. Hakemalla yhteisiä polkuja.
Uskoimme pitkään demokratian ja kehityksen jatkavan leviämistään, koska näin halusimme uskoa. Luotimme kansainvälisen järjestyksen säilyvän ja sääntöjen pitävän, koska näihin meidän pitikin luottaa. Nyt näemme, että moni toivoi toisin.
Toisaalta muutakaan emme olisi voineet. Ilman luottamusta ja ilman uskoa kokemamme vakauden ja sääntöpohjaisen järjestyksen ajanjakso ei olisi koskaan toteutunut. Tänä aikana olemme nähneet maailman köyhyyden puolittuvan, hiljaisten hädän helpottavan. Me olemme tästä vakaudesta ja luottamuksesta hyötyneet suuresti myös itse.
Mietin usein, olisiko tämä vakauden ajanjakso ollut alkuunkaan mahdollista ilman uskoa, ilman luottamusta. Uskon, ettei olisi. Mietin myös, voidaanko vakauden aikaan, sääntöjen aikaan vielä palata kansainvälisessä politiikassa. Uskon niin. Luotan niin. Tämän valitsen. Tätä toivon Suomelle. Tämän eteen haluan itse tehdä työtä.
Herra tasavallan presidentti,
Te olette tehnyt tätä työtä pitkään. Te olette rakentanut keskustelua sekä yhteistyötä ja -ymmärrystä.
Jatkamme yhdessä tätä työtä. Ja työtä meillä riittää. Otamme vastuun EU:n puheenjohtajuudesta heinäkuussa. Meitä odottavat isot kysymykset koskien Ison-Britannian eroprosessia, muuttoliikettä ja ilmastopolitiikkaa.
Eduskunnan rooli on tässä keskeinen. Otamme vastuumme vakavasti ja tulemme tekemään osamme yhteisen Euroopan, vakaan ja vapaan Euroopan rakentamisessa.
Meille Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat edelleen se kaikkein läheisin viiteryhmä. Pidämme hyviä suhteita yllä kaikkien naapuriemme kanssa. Jatkamme yhteistyötä Venäjän kanssa kaikissa mahdollisissa kysymyksissä, joissa yhteisesti on eteenpäin päästävissä.
Me valitsemme edelleen itse ne pöydät, joissa meidän tulee istua ja joissa haluamme istua ja vaikuttaa – nyt ja tulevaisuudessa. Valintamme ovat yksin meidän.
Herra tasavallan presidentti, arvoisat edustajat,
Pienenä maana meidän pitää puolustaa yhteisiä sääntöjä sekä tukea järjestystä ja vakautta. Teemme sen näyttämällä mallia, olemalla itse sanojemme mittaisia. Todistamalla, kuinka pitkälle voimme päästä sopimalla ja yhdessä tekemällä. Olemalla viisaasti aloitteellisia.
Joskus unohdamme sen, miten pitkälle olemme jo yhdessä sopimalla ja yhteiskuntaamme rakentamalla päässeet. Vuoden alussa saimme kuulla, kuinka Suomi tuottaa kokoonsa suhteutettuna eniten hyvää ihmiskunnalle ja kuormittaa maailmaa kaikista valtioista vähiten.
Paljon on siis tehty oikein. Meidän velvollisuutemme on jatkaa tätä hyvää työtä.
Arvoisat uudet kansanedustajat,
Teidän tärkeä työnne on nyt alkanut ja te olette saaneet sille työlle kansalaisilta valtakirjan. Käyttäkää sitä viisaasti ja arvokkaasti. Haluan vielä kerran korostaa yhteistyön merkitystä. Siitä meidät suomalaiset tunnetaan.
Ja muistakaa, että me itse omalla toiminnallamme määrittelemme sen, millaisena politiikka ja tämän talon toiminta näyttäytyy ulospäin. Runoilija Pentti Saarikoski on kirjoittanut kauniisti, sitaatti:
”En pelkää ketään.
Rakastan maailman ihmisiä,
haluan kaikille hyvää,
– se on minun politiikkani.
Että me rakastaisimme toinen toistamme.
Ei väitellen vaan keskustellen sovussa.
Menisimme ikään kuin mustikkaan yhdessä.
Lämmittäisimme saunan.
Istuisimme laiturilla huohottamassa.
Olisimme ihmisiksi.”
Hyvät kansanedustajat,
koska olemme eduskunnassa ja olemme poliitikkoja, väittelyä ei pidä edes välttää. Mutta sovussa keskusteluun kannattaa aina pyrkiä. Ja koska suomalaisia olemme, myös saunan lämmittämiseen.
Kaikkein tärkein muistutus tässä on kuitenkin ihmisiksi oleminen.
Olla ihmisiksi.
Siihen kiteytyy toisen ihmisen kunnioittaminen. Siihen kiteytyy luottamus. Siinä on jotain perin suomalaista. Siitä lähtee kaikki, joten olkaamme ihmisiksi.
Toivotan teille jokaiselle menestystä tärkeässä tehtävässänne! Jag önskar er framgång i ert viktiga uppdrag!
Ärade Republikens President,
Samtidigt som jag på riksdagens vägnar vill tacka Er för de ord Ni yttrade, ber jag att få framföra riksdagens hälsning och försäkran om dess högaktning.
Arvoisa Tasavallan Presidentti,
Samalla kun eduskunnan puolesta kiitän Teitä lausumistanne sanoista, pyydän saada esittää Teille eduskunnan tervehdyksen ja kunnioituksen vakuutuksen.”
NordenBladet — Tervetuloa seuraamaan luentoa, joka on kolmas Vaikuttamisen vuosi 2019 -luentosarjasta!
Tervetuloa seuraamaan luentoa, joka on kolmas Vaikuttamisen vuosi 2019 -luentosarjasta!
Professori Henri Vogt Turun yliopistosta puhuu luennossaan siitä, miten Euroopan unionin päätöksentekorakenne sopii pitkäjänteiseen politiikantekoon. Hän kysyy:
Miten jännite unionin asiantuntijavallan ja kansalaisten demokratian välillä vaikuttaa pitkäjänteiseen politiikantekoon?
Miten eurovaalikampanjoissa on otettu huomioon kestävän politiikan teemoja?
Onko EU:lta lupa odottaa tulevien eurovaalien jälkeen pitkäjänteisempää politiikkaa?
Vaikuttamisen vuosi 2019 on kaikille avoin luentosarja vaalikaudet ylittävästä politiikasta. Kuusi ajatuksia herättävää luentoa tarjoaa ratkaisuja kestävämpään päätöksentekoon ja kansalaisosallistumiseen. Tule kuuntelemaan tutkittua tietoa vaikuttamisesta!
Luennot pidetään Eduskunnan kirjastossa (Aurorankatu 6, Helsinki) joka kuukauden ensimmäinen perjantai keväällä ja syksyllä 2019. Seuraava luento on 6.9.
Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton (ei ilmoittautumista).
Sarjan järjestää Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) yhteistyössä Eduskunnan kirjaston kanssa. Tutkimushankkeessa ovat mukana Turun ja Tampereen yliopistot, Åbo Akademi ja Luonnonvarakeskus.
Lisätietoja: Professori Henri Vogt, Turun yliopisto, henri.vogt@utu.fi, puh. 029 450 3126 Eduskunnan kirjaston johtaja, Antti Virrankoski, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, puh. 09 432 3401
Vasta valittujen kansanedustajien työ käynnistyi keskiviikkona 24.4. puhemiesten vaaleilla ja valtiopäivät 2019 avataan torstaina 25. huhtikuuta.
Avajaisjuhlallisuudet alkavat kello 12 ekumeenisella valtiopäiväjumalanpalveluksella Helsingin Tuomiokirkossa, jossa saarnaa Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö julistaa valtiopäivät avatuiksi Eduskuntatalossa n. klo 13.45 alkavassa juhlaistunnossa. Eduskunnan puhemies vastaa presidentin puheeseen eduskunnan puolesta.
Valtiopäivien avajaisten yhteydessä järjestetään Musiikkitalossa klo 19.00 Musiikkitalon juhlaorkesterin konsertti.
Kiitän lämpimästi koko valitun puhemiehistön ja omasta puolestani, herra ikäpuhemies ja arvoisat kollegat, luottamuksesta, jonka olette osoittaneet.
Lisäksi haluan onnitella teitä jokaista yhdessä ja erikseen. Uudelleen valittuja, ensimmäistä kertaa valittuja ja paluumuuttajia. Onnittelut valtakirjasta, jonka olette Suomen kansalta saaneet.
På min egna och de nyvalda vicetalmännens vägnar vill jag tacka varmt er, herr ålderstalman och värderade kollegor, för det förtroende som ni visat i talmansvalet.
Jagvill också gratulera er alla till den fullmakt som Finlands folk har gett er.
Eduskuntavaalien tulos on historiallinen monessa mielessä. Ei kaikkein vähiten siksi, että sukupuolijakauma on tasaisempi kuin koskaan aiemmin Suomen historiassa. Eduskunnassa on 106 miestä ja 94 naista – 11 enemmän kuin viime vaalikaudella.
Nyt valittu eduskunta käyttää valtakirjaansa historiallisella hetkellä.
Kansainvälinen tilanne vaatii vakautta turvaavia, demokratiaa ja oikeusvaltiota puolustavia sekä vastuullisia tahoja. Olen vakuuttunut, että uusi eduskunta on juuri sellainen.
Arvoisat kansanedustajat!
Kun nyt aloitamme yhteisen työn, haluan muistuttaa jokaista siitä, että tämän talon ja meidän jokaisen oma toiminta vaikuttaa pitkälti siihen, millainen kuva ihmisille politiikasta ja päätöksenteosta syntyy.
Meidät on valittu löytämään ratkaisuja ongelmiin. Meidät on valittu tekemään huolellista työtä, sillä kyse on suomalaisten arjen kannalta elintärkeistä asioista. Meidät on valittu tekemään tulevaisuusuudistuksia, jotta huominen olisi valoisampi ja parempi kuin eilinen.
Tällä vaalikaudella on kiinnitettävä parempaa huomiota lainvalmistelun laatuun sekä päätösten vaikutusarvioihin. On kuunneltava tutkittua tietoa. On kunnioitettava perustuslakia.
Sanalla sanoen: On parempi tutkia kuin hutkia. Tällä tavoin voimme vahvistaa ihmisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Tämä on meidän kaikkien yhteinen tehtävämme – puoluekirjaan katsomatta.
Toivon, että nyt alkavalla vaalikaudella muistamme toinen toisemme ja kaikkien ihmisten kunnioittamisen.
Asioista ei tässä salissa tarvitse olla samaa mieltä, mutta käytöksen on oltava kohteliasta ja kansanedustajan työn vakavuuden ja arvokkuuden mukaista.
Muistutan, että istuntosalin ovella ei ole naulakkoa, johon kansanedustajan työhaalarin voi ripustaa. Me olemme Suomen kansan valitsemia edustajia kaikkialla – 24 tuntia päivässä, seitsemän päivää viikossa. Tässä salissa ja salin ulkopuolella. Online ja offline.
Heti vaalikauden alussa eduskunta on vastuullisessa tilanteessa, kun Suomesta tulee Euroopan unioninpuheenjohtajamaa. Kantakaamme sekin meille annettu vastuu hyvin ja kunnialla.
Jagönskar er, ärade riksdagsledamöter och hela riksdagens personal, allt gott i ert viktiga arbete.
Toivotan teille, arvoisat kansanedustajat ja koko eduskunnan henkilöstö, kaikkea hyvää tärkeässä työssänne.
Eduskunnan täysistunnossa valittiin keskiviikkona 24.4. puhemieheksi Antti Rinne (sd.), I varapuhemieheksi Juho Eerola (ps.) ja II varapuhemieheksi Paula Risikko (kok.). Puhemiesvaalissa Antti Rinne sai 187 ääntä, I varapuhemiehen vaalissa Juho Eerola 172 ja II varapuhemiehen vaalissa Paula Risikko 178.
Puhemies, oikeustieteen kandidaatti Antti Rinne, 56, on ollut kansanedustajana vuodesta 2015. Rinne on toiminut valtiovarainministerinä vuosina 2014-2015. Hän on ollut Suomen sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja vuodesta 2014 lähtien. Rinne on Uudenmaan vaalipiiristä.
I varapuhemies, lähihoitaja, yrittäjä, Juho Eerola, 44, on toiminut kansanedustajana vuodesta 2011 alkaen. Eerola toimi eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajana 2016-2019 sekä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana 2015-2019. Hän on perussuomalaisen puolueen kolmas varapuheenjohtaja. Hän on Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.
Toinen varapuhemies, terveystieteiden tohtori, Paula Risikko, 58, on toiminut kansanedustajana vuodesta 2003. Risikko on toiminut puhemiehenä 2018-2019, sekä peruspalveluministerinä 2007–2010 sekä 2010-2011, ministerinä ympäristöministeriössä 2007–2008, sosiaali- ja terveysministerinä 2011–2014, liikenne- ja kuntaministerinä 2014–2015 ja sisäministerinä 2016–2018. Risikko on valittu eduskuntaan Vaasan vaalipiiristä.
Puhetta puhemiehistön vaalissa johti ikäpuhemies, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.).
Kansanedustajille luovutettiin tänään valtakirjat, jotka oikeuskansleri Tuomas Pöysti tarkasti valtiovarainvaliokunnan huoneessa Eduskuntatalossa. Tarkastuksessa mukana myös apulaisoikeuskanslerin sijainen, kansliapäällikkö Kimmo Hakonen.
Uuden eduskunnan toiminta käynnistyy tällä viikolla. Huomenna keskiviikkona käydään täysistunnossa puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi valittiin Ville Tavio Turusta, joka on toisen kauden kansanedustaja. Ryhmän 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Jani Mäkelä Lappeenrannasta ja 2. varapuheenjohtajaksi Arja Juvonen Espoosta.
Puheenjohtajisto ja neljä muuta jäsentä muodostavat eduskuntaryhmän työvaliokunnan. Muiksi työvaliokunnan jäseniksi valittiin Riikka Purra Kirkkonummelta, Kaisa Juuso Torniosta, Mika Niikko Vantaalta ja Jussi Wihonen Joensuusta.
Keskustan eduskuntaryhmä valitsi eduskuntaryhmän entiset puheenjohtajat jatkoon. Ryhmän puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Antti Kaikkonen Tuusulasta, 1. varapj. on Hanna Kosonen Savonlinnasta ja eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja on Markus Lohi Rovaniemeltä.
