NordenBladet —

​Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen toivoo pohjoismaisten parlamenttien ja niiden valiokuntien tekevän entistäkin tiiviimpää yhteistyötä vanhojen rajaesteiden poistamiseksi ja uusien välttämiseksi. Vanhanen puhui aiheesta Pohjoismaiden neuvoston yhteydessä pidetyssä pohjoismaisessa puhemieskonferenssissa tiistaina.

”Yhtä tärkeää kuin rajaesteiden poistaminen on ehkäistä uusien rajaesteiden syntymistä. Pohjoismaiden on syytä terästää koordinaatiota ja tiedonvaihtoa uusien kansallisten sääntöjen käyttöönotossa, erityisesti maiden toimeenpannessa EU-direktiivejä. Meidän pitäisi vaatia ministeriöiltä ja hallituksilta, että EU-direktiivejä implementoidaan samalla tavalla kaikissa pohjoismaissa ja siten ei ainakaan näistä syistä synny lainsäädännöllisiä eroavaisuuksia ja sitä kautta pohjoismaisia rajaesteitä”, Vanhanen painotti.

”Myös kansallisilla toimilla voidaan ehkäistä uusien rajaesteiden syntymistä. Esimerkiksi lakiehdotuksen valmisteluun yhteydessä olisi tärkeä selvittää ehdotuksen seurauksia pohjoismaiden sisällä muuttaville”, hän jatkoi.

Rajaesteellä tarkoitetaan lakeja ja julkisia sääntöjä tai käytäntöjä, jotka haittaavat henkilöiden liikkuvuutta tai yritysten rajat ylittävää toimintaa Pohjoismaissa. Usein rajaeste johtuu sinällään oikean ja voimassa olevan säännön tai lain soveltamisesta, jonka rajaestevaikutuksista viranomaiset eivät ole tietoisia. Yksilötasolla merkittävimmät rajaesteet liittyvät verotukseen, sosiaalietuuksiin, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja työelämän rajoituksiin.

Vanhanen muistutti, että Pohjoismaiden pitkä perinne kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta tukee myös talouskasvua ja työllisyyttä. 

”Hallitusten hankkeessa, jossa mahdollistetaan kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käyttö kaikissa Pohjoismaissa, on toteutuessaan suuri merkitys sekä kansalaisille että elinkeinoelämälle. Siitä voi tulla pohjoismaisen yhteistyön uusi virstanpylväs, mahdollisesti yhtä tärkeä kuin passiunioni aikoinaan”, hän arveli.

Pohjoismaisten puhemiesten tapaamisen yhteydessä Vanhanen tapasi kahdenvälisesti myös Islannin puhemiehen Steingrímur J. Sigfússonin ja Norjan puhemiehen Tone Wilhelmsen Trøenin, minkä lisäksi puhemiehet osallistuivat yhdessä kuningas Kaarle XVI Kustaan tarjoamalle lounaalle.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Kestävä Pohjola -valiokunta kokoontuu Tukholmassa tiistaina 28. lokakuuta käsittelemään merten happamoitumiseen liittyvää jäsenehdotusta. Valiokunta katsoo jäsenehdotuksen olevan ajankohtainen. Pohjoismaissa on jo käynnissä muun muassa hanke, jossa tarkastellaan pohjoisten aluevesien happamoitumista ja sen vaikutuksia merten ekosysteemeihin. Hankkeessa seurataan myös happamoitumisen sosioekonomisia vaikutuksia. Merten happamoitumiseen liittyy myös YK:n Kestävän kehityksen alatavoitteisiin, jonka päämääränä on minimoida ja torjua merten happamoitumisen vaikutuksia esimerkiksi tehostamalla tieteellistä yhteistyötä kaikilla tasoilla. Jäsenehdotus on ollut lausunnolla myös Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa–valiokunnassa. Tämän lisäksi Kasvu ja kehitys –valiokunnassa käsittelyssä on jäsenehdotus, joka koskee Pohjoismaiden johtoasemaa kestävän vesiviljelyn ja meritalouden alalla. Tavoitteena on selvittää mahdollisia synergioita näiden kahden eri valiokunnan ehdotuksen välillä.

Kestävä Pohjola -valiokunnassa käsitellään tiistaina lisäksi uusiokäyttöstrategiaa ja jäsenehdotusta pohjoismaisesta yhteistyöstä hiilinielujen hyödyntämiseksi ilmastotyön tehostamisessa. Valiokunnalla on myös perinteinen tapaaminen pohjoismaiden ympäristöministerien kanssa. Tämän tapaamisen aiheiksi on valittu luonnon monimuotoisuus, ilmasto ja Pohjoismaiden ministerineuvoston julkilausuma Zero Carbon emission sekä kuluttajien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Eduskunnasta Kestävä Pohjola –valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja Mikko Kärnä (kesk.).

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistolla on useita kokouksia Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikolla. Puheenjohtajisto tapaa Tukholman istuntoviikolla Pohjoismaiden yhteistyöministerit tiistaina 29. lokakuuta. Aiheena on rajaesteet ja lainsäädäntöyhteistyö Pohjolassa.

Puheenjohtajiston tapaamisessa Pohjoismaisten ulkoministerien kanssa aiheena on turvallisuustilanne Pohjoismaiden lähialueilla ja Itämeren alueella. Kokous pidetään keskiviikkona Tukholmassa 30. lokakuuta. Tapaamisessa pohditaan myös Pohjoismaiden roolia muun muassa Brexitin, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasodan ja Ukrainan kriisin suhteen. Kokouksessa pohditaan Pohjoismaiden roolia myös ihmisoikeuksien kannalta niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin.

Keskiviikkona 30. lokakuuta puheenjohtajistolla on kokous myös Venäjän liittoneuvoston, valtionduuman ja Luoteis-Venäjän parlamentaarisen yleiskokouksen (PANWR) kanssa. Kokouksessa keskustellaan aiemmasta yhteistyöstä ja sen seurannasta. Niin ikään keskiviikkona 30. lokakuuta puheenjohtajisto tapaa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaan pääministerin, Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttirin. Tavoitteena on käsitellä Pohjoismaiden ministerineuvoston uutta visiota.

Pohjoismaiden neuvoston poliittinen johto eli puheenjohtajisto vastaa yleisistä poliittisista kysymyksistä, työsuunnitelmasta ja budjetista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarisesta yhteistyöstä. Suomesta puheenjohtajiston kokoukseen osallistuivat kansanedustajat Erkki Tuomioja (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.) ja Wille Rydman (kok.).

Kuva: norden.org

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa –valiokunta kokoontuu Tukholmassa tiistaina 29. lokakuuta Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä. Valiokunta tapaa Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikolla tasa-arvoasioiden ministerineuvostoa. Tähän tapaamiseen osallistuu ministerineuvoston puolesta Suomen Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist. Tapaamisen aiheena on muun muassa #Me too –kampanja ja tasa-arvo työmarkkinoilla. Tasa-arvo ja kulttuuriin liittyvät asiat ovat keskiössä myös Pohjoismaiden neuvoston istunnon oheistapahtumassa torstaina 31.10. Kyseessä on paneelikeskustelu Me Too –liikkeestä ja sen aiheena on Me Too Pohjoismaiden kulttuurisektorilla. Tilaisuudessa keskustellaan Me Too -liikkeen yhteisistä piirteistä ja eroavaisuuksista Pohjoismaiden välillä. Keskustelussa on esillä myös jo tehdyt poliittiset ja kulttuurisektorin toimet.

Valiokunta käsittelee kokouksessaan myös jäsenehdotusta itsemurhien ehkäisemisestä Pohjoismaissa. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää itsemurhien määrää kaikissa Pohjoismaissa neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on myös ehkäistä kokonaan alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten itsemurhat Pohjoismaissa. Ehdotus on ollut lausuntokierroksella Pohjoismaisissa viranomaistahoissa ja organisaatioissa. Useimmat lausunnon antaneet tahot toivovat lisää tiedon- ja kokemustenvaihtoa Pohjoismaiden välillä.

Valiokunnan kokouksessa on esillä myös jäsenehdotus lasten ja nuorten ulottuvilla olevan pornon saatavuuden rajoittamisesta. Jäsenehdotuksessa ehdotetaan muun muassa selvitettävän mahdollisuuksia iänvahvistuspalvelun käyttöönottoon pankkitunnusten avulla. Toimenpiteellä varmistettaisiin pornosivuilla vierailevien täyttäneen 18 vuotta. 

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunnan kokouksessa esillä muun muassa Pohjoismainen kulttuurirahaston strategia

Valiokunnan kokouksessa 29. lokakuuta Pohjoismaisen kulttuurirahaston edustajat kertovat valiokunnalle rahaston strategian toteutustyöstä ja rahaston tulevaisuudesta. European Museum Academyn ja Jamtlin säätiön edustajat kertovat kulttuuriperintöpedagogiikan pohjoismaisen keskuksen resursseista ja osaamisaloista.

Valiokunta keskustelee pohjoismaisten kulttuuriministerien kulttuuripoliittisesta selonteosta, joka esitellään myös PN:n täysistunnossa tällä viikolla Tukholmassa. Kulttuuriministereiden laatima pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön strategia 2013–2020 on päättymässä ja selonteon tarkoituksena on toimia katsauksena menneeseen nykyisen strategian toimivuuden arvioimiseksi. Selonteko toimii lähtökohtana vuonna 2021 käynnistyvän uuden yhteistyöohjelman laadinnassa.

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta pitää istunnon yhteydessä myös perinteisen yhteiskokouksen pohjoismaisten kulttuuriministerien kanssa 30. lokakuuta. Tapaamisen aiheena on pohjoismaisten yleisradiokanavien TV-palveluiden maarajoitusten eli geoblokkauksen poistaminen. Valiokunta keskustelee kulttuuriministerien kanssa lisäksi kulttuuriyhteistyöstä pohjoismaisten naapurikielten ymmärtämisen edistäjänä.

Eduskunnasta Hyvinvointi Pohjolassa –valiokunnan kokouksiin osallistuvat kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (valiokunnan varapuheenjohtaja, vihr.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.) ja Ilmari Nurminen (sd.)

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunnan kokouksiin osallistuvat kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas.), Vilhelm Junnila (ps.), Mikko Kinnunen (kesk.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (valiokunnan varapuheenjohtaja, ps.) ja Heidi Viljanen (sd.).

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen osallistuu Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä järjestettävään pohjoismaisten puhemiesten kokoukseen Tukholmassa 28.–29. lokakuuta. Puhemiehet keskustelevat muun muassa rajaesteiden vähentämisestä, kansanedustuslaitosten työn uudistamisesta, pohjoismaiden suhteista Isoon-Britanniaan Brexitin jälkeen ja muista ajankohtaisista aiheista. Puhemiehet osallistuvat myös kuningas Kaarle XVI Kustaan tarjoamalle lounaalle.

Puhemieskokouksen ohella Vanhasella on Tukholmassa kahdenväliset tapaamiset Islannin puhemiehen Steingrímur J. Sigfússonin ja Norjan puhemiehen Tone Wilhelmsen Trøenin kanssa, minkä lisäksi hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston 71. istuntoon.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Tiistaina 5.11.2019 klo 9.15–10.45 Eduskunnan kirjaston kaikille avoimessa koulutustilaisuudessa on mahdollisuus perehtyä lakien valmistelusta saatavilla oleviin tiedonlähteisiin.

Tiistaina 5.11.2019 klo 9.15–10.45 Eduskunnan kirjaston kaikille avoimessa koulutustilaisuudessa on mahdollisuus perehtyä lakien valmistelusta saatavilla oleviin tiedonlähteisiin.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan I varapuhemies Tuula Haatainen peräänkuuluttaa toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja häirinnän estämiseksi puheessaan Euroopan neuvoston puhemieskonferenssissa Strasbourgissa. Haatainen viittaa naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen ja Pekingin julistukseen. 25 vuotta julistuksen jälkeen samat ongelmat jatkuvat. Naisten oikeudet – ihmisoikeudet ovat uhattuina myös Euroopassa kasvavan konservatismin ja nationalismin myötä.

– Vaikka edistystäkin on tapahtunut, naiset kohtaavat yhä enenevässä määrin seksuaalista häirintää ja vihapuhetta niin vaikuttajina, toimittajina kuin päättäjinäkin. Greta Thunbergiin kohdistunut pilkka ja vähättely on siitä esimerkki, varapuhemies toteaa.

Viime aikainen #MeToo-kampanja paljasti naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän työpaikoilla, kouluissa ja sosiaalisessa mediassa. Kampanja alleviivasi vahvempia toimia häirinnän kitkemiseksi. Naisiin kohdistuva vihapuhe yhdessä vähättelevän asenteen kanssa rajoittaa naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia. 

– Suomi on tasa-arvon edelläkävijä, mutta silti naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma. Ruumiillisen väkivallan lisäksi ongelma on häirintä sosiaalisessa mediassa. Naiset halutaan hiljentää, Haatainen sanoo.

Varapuhemies Haatainen toteaa Suomen hallituksen tavoitteen luoda toimintaohjelma naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi. Hallitus on myös sitoutunut selvittämään sukupuolivaikutukset kaikissa suurissa hankkeissa.

– Suomi tukee Euroopan neuvoston aloitetta vastustaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa parlamenteissa. Viestin tulee olla selkeä. Seksuaalista häirintää ja vihapuhetta on mahdoton hyväksyä. Lainsäädäntö on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Tarvitsemme muutoksen asenteisiin yhteiskunnan kaikilla tasoilla, varapuhemies Haatainen painottaa.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2019 kolmannen lisätalousarvion. Lisätalousarvio hyväksyttiin valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 5/2019) mukaisena.

Lisätalousarviossa korotetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 237 milj. eurolla. Korotuksella aikaistetaan vuodelle 2020 oleva kilpailukykysopimuksen toteuttamiseen liittyvä kompensaatio vuodelle 2019. Kyseessä on kertakorvaus, joka maksetaan kunnille tasasuuruisesti 43,22 euroa asukasta kohden.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö

Lähde: Eduskunta.fi