NordenBladet — Eduskunnan kirjaston sisäänkäyntiä remontoidaan kesällä. Remontin ajan 3.6.−1.9. 2019 kirjaston henkilökunta palvelee väliaikaisesta palvelupisteestä käsin maanantaista perjantaihin klo 12−15.
Eduskunnan kirjaston sisäänkäyntiä remontoidaan kesällä. Remontin ajan 3.6.−1.9. 2019 kirjaston henkilökunta palvelee väliaikaisesta palvelupisteestä käsin maanantaista perjantaihin klo 12−15.
Palvelupiste sijaitsee osoitteessa Eduskuntakatu 4, puh. 09 432 3423 ja sähköposti: kirjasto@eduskunta.fi.
Palvelupiste – antaa lainaan ennalta tilattuja aineistoja ja – ottaa vastaan lainojen palautuksia.
Valiokunnat ovat 2.5.2019 valinneet puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa seuraavasti:
Suuri valiokunta: puheenjohtajaksi Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), I varapuheenjohtajaksi Jani Mäkelä (ps.) ja II varapuheenjohtajaksi Risto Kalliorinne (vas.)
Perustuslakivaliokunta: puheenjohtajaksi Maria Guzenina (sd.), varapuheenjohtajaksi Timo Heinonen (kok.)
Ulkoasiainvaliokunta: puheenjohtajaksi Laura Huhtasaari (ps.), varapuheenjohtajaksi Erkki Tuomioja (sd.)
Valtiovarainvaliokunta: puheenjohtajaksi Timo Harakka (sd.), varapuheenjohtajaksi Hannakaisa Heikkinen (kesk.)
Tarkastusvaliokunta: puheenjohtajaksi Maria Ohisalo (vihr.), varapuheenjohtajaksi Pia Viitanen (sd.)
Hallintovaliokunta: puheenjohtajaksi Lulu Ranne (ps.), varapuheenjohtajaksi Mari-Leena Talvitie (kok.)
Lakivaliokunta: puheenjohtajaksi Ville Tavio (ps.), varapuheenjohtajaksi Sandra Bergqvist (r.)
Liikenne- ja viestintävaliokunta: puheenjohtajaksi Katja Taimela (sd.), varapuheenjohtajaksi Markus Lohi (kesk.)
Maa- ja metsätalousvaliokunta: puheenjohtajaksi Anne Kalmari (kesk.), varapuheenjohtajaksi Teuvo Hakkarainen (ps.)
Puolustusvaliokunta: puheenjohtajaksi Kalle Jokinen (kok.), varapuheenjohtajaksi Jari Ronkainen (ps.)
Sivistysvaliokunta: puheenjohtajaksi Mia Laiho (kok.), varapuheenjohtajaksi Jukka Gustafsson (sd.)
Sosiaali- ja terveysvaliokunta: puheenjohtajaksi Hanna Kosonen (kesk.), varapuheenjohtajaksi Pia Kauma (kok.)
Talousvaliokunta: puheenjohtajaksi Jukka Kopra (kok.), varapuheenjohtajaksi Hannu Hoskonen (kesk.)
Tulevaisuusvaliokunta: puheenjohtajaksi Anna-Maja Henriksson (r.), varapuheenjohtajaksi Bella Forsgrén (vihr.)
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta: puheenjohtajaksi Paavo Arhinmäki (vas.), varapuheenjohtajaksi Tarja Filatov (sd.)
Ympäristövaliokunta: puheenjohtajaksi Arto Pirttilahti (kesk.), varapuheenjohtajaksi Inka Hopsu (vihr.)
Valiokunnat ovat 2.5.2019 valinneet puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa seuraavasti:
Suuri valiokunta: puheenjohtajaksi Outi Alanko-Kahiluoto /vihr, I varapuheenjohtajaksi Jani Mäkelä /ps ja II varapuheenjohtajaksi Risto Kalliorinne /vas
Perustuslakivaliokunta: puheenjohtajaksi Maria Guzenina /sd, varapuheenjohtajaksi Timo Heinonen /kok
Ulkoasiainvaliokunta: puheenjohtajaksi Laura Huhtasaari /ps, varapuheenjohtajaksi Erkki Tuomioja /sd
Valtiovarainvaliokunta: puheenjohtajaksi Timo Harakka /sd, varapuheenjohtajaksi Hannakaisa Heikkinen /kesk
Tarkastusvaliokunta: puheenjohtajaksi Maria Ohisalo /vihr, varapuheenjohtajaksi Pia Viitanen /sd
Hallintovaliokunta: puheenjohtajaksi Lulu Ranne /ps, varapuheenjohtajaksi Mari-Leena Talvitie /kok
Lakivaliokunta: puheenjohtajaksi Ville Tavio /ps, varapuheenjohtajaksi Sandra Bergqvist /r
Liikenne- ja viestintävaliokunta: puheenjohtajaksi Katja Taimela /sd, varapuheenjohtajaksi Markus Lohi /kesk
Maa- ja metsätalousvaliokunta: puheenjohtajaksi Anne Kalmari /kesk, varapuheenjohtajaksi Teuvo Hakkarainen /ps
Puolustusvaliokunta: puheenjohtajaksi Kalle Jokinen /kok, varapuheenjohtajaksi Jari Ronkainen /ps
Sivistysvaliokunta: puheenjohtajaksi Mia Laiho /kok, varapuheenjohtajaksi Jukka Gustafsson /sd
Sosiaali- ja terveysvaliokunta: puheenjohtajaksi Hanna Kosonen /kesk, varapuheenjohtajaksi Pia Kauma /kok
Talousvaliokunta: puheenjohtajaksi Jukka Kopra /kok, varapuheenjohtajaksi Hannu Hoskonen /kesk
Tulevaisuusvaliokunta: puheenjohtajaksi Anna-Maja Henriksson /r, varapuheenjohtajaksi Bella Forsgrén /vihr
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta: puheenjohtajaksi Paavo Arhinmäki /vas, varapuheenjohtajaksi Tarja Filatov /sd
Ympäristövaliokunta: puheenjohtajaksi Arto Pirttilahti /kesk, varapuheenjohtajaksi Inka Hopsu /vihr
Eduskunnan täysistunto valitsi torstaina jäsenet eduskunnan 16 valiokuntaan sekä eduskunnan kansliatoimikuntaan. Valiokuntien jäsenet tulevat vielä vaihtumaan ja valiokunnat saavat lopullisen muotonsa sen jälkeen, kun hallitus on muodostettu. Nyt valittujen valiokuntien jäsenyystiedot tulevat näkyviin kunkin valiokunnan omalle sivulle eduskunta.fi –palvelussa huomenna perjantaina.
Valiokuntien ja kansliatoimikunnat vaalit olivat yksimielisiä. Valiokuntavaalien jälkeen jokaisen valiokunnan vanhin jäsen kutsui valiokuntansa järjestäytymiskokoukseen. Niissä valiokunnat valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenet valitaan myöhemmin.
Valiokuntiin valittiin jäseniksi ja varajäseniksi seuraavat edustajat:
NordenBladet —Pohjois-Karjalaan ollaan perustamassa luonnonsuojelualueita valtion omistamille maille. Suojeltaviksi suunnitellut alueet on varattu luonnonsuojelutarkoitukseen jo aikaisemmin.
Alueita on jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa. Kaksi suojelualueista sijaitsee osin Kainuun maakunnassa Kuhmon kaupungin ja Sotkamon kunnan alueella sekä yksi osin Etelä-Karjalan maakunnassa Parikkalan kunnassa. Kaikkiaan alueita suojellaan noin 37 370 hehtaaria.
Paikallistahojen kanssa keskustelu on keskeinen osa suojelualueiden perustamiseen liittyvää säädösvalmistelua. Tapaamiset alkavat toukokuussa 2019 ja jatkuvat useita viikkoja. Näkemyksiä luonnonsuojelualueita koskevista suunnitelmista kysytään muun muassa maakuntaliitolta, kunnilta sekä metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöiltä. Keskustelujen jälkeen ympäristöministeriö valmistelee asetusluonnokset, jotka lähetetään myöhemmin lausuntokierrokselle.
Pohjois-Karjalassa suojeltaviksi suunniteltuihin alueisiin lukeutuu muun muassa lehtoja, vanhoja metsiä, soita ja lintukosteikkoja.
Luonnonsuojeluun osoitettujen alueiden käyttöä määrittää luonnonsuojelulaki. Luonnonsuojelualueilla on yleisenä tavoitteena säilyttää alueet luonnontilassa ja vapaina ihmisen aiheuttamilta häiriöiltä. Jokamiehen oikeuksia ei kuitenkaan ole yleensä tarpeen rajoittaa eli alueilla on jatkossakin sallittua marjastaa, sienestää ja liikkua.
Myös metsästys on usein mahdollista luonnonsuojelualueilla. Metsähallitus voi esimerkiksi sallia alueilla hirvenajoa ja vieras- tai haittalajien metsästystä. Valtioneuvoston asetukseen voidaan sisällyttää muitakin metsästystä sallivia säännöksiä, vaikka pääsääntöisesti eläinten tappaminen on luonnonsuojelualueilla lain mukaan kiellettyä. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että alueiden muuta käyttöä tai luonnonarvoja ei haitata tai vaaranneta.
Nyt käynnissä olevien keskustelujen tarkoituksena on koota tietoja ja selvittää eri tahojen näkemyksiä paikallisista erityispiirteistä ja erityisesti metsästystä koskevien poikkeusten tarpeista ja mahdollisuuksista.
Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Johanna Korpi, p. 02952 50278, etunimi.sukunimi@ym.fi
Erikoissuunnittelija Tommi Kinnunen, Metsähallitus, p. 0206 395 709, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Pohjois-Karjalaan ollaan perustamassa luonnonsuojelualueita valtion omistamille maille. Suojeltaviksi suunnitellut alueet on varattu luonnonsuojelutarkoitukseen jo aikaisemmin. Kaikkiaan alueita suojellaan noin 37 370 hehtaaria.
Harry Harkimo (Liike Nyt), Heli Järvinen (vihr.) ja Risto Kalliorinne (vas.) esittivät valtakirjansa puhemies Antti Rinteelle torstaina 2. toukokuuta. Kalliorinne tulee Oulun vaalipiiristä varamiehenä edustajantoimensa 23.4. keskeyttäneen Merja Kyllösen (vas.) tilalle. Harkimo ja Järvinen ovat vaaleissa 14.4. valittuja kansanedustajia.
”Olemme saaneet vastaukset puolueilta annettuun aikarajaan mennessä. Pidän positiivisena ja hyvänä jatkon kannalta, että kaikki ovat selvästi vastanneet vakavalla mielellä”, Rinne sanoi.
”Vastauksissa on paljon yhteistyön edellytyksiä, mutta lisäkeskusteluja tarvitaan useiden puolueiden kanssa erityisesti Eurooppa-, ilmasto- ja talouspolitiikkaan liittyen.”
Eduskuntaryhmien vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin jätettiin tänään 30.4.2019 puoleen päivään mennessä. Vastaukset löytyvät eduskunnan verkkopalvelusta:www.eduskunta.fi
Verkkotaltiointi tiedotustilaisuudesta on katsottavissa verkkolähetyksenä.
NordenBladet — Jos hallituksen esitysten, valiokuntamietintöjen, äänestysten tai kansanedustajien aloitteiden ja puheiden etsimisessä on ongelmia, tule Eduskunnan kirjastoon koulutukseen, jossa eduskunnan hakupalvelun käyttöä opastetaan monin esimerkein!
Jos hallituksen esitysten, valiokuntamietintöjen, äänestysten tai kansanedustajien aloitteiden ja puheiden etsimisessä on ongelmia, tule Eduskunnan kirjastoon koulutukseen, jossa eduskunnan hakupalvelun käyttöä opastetaan monin esimerkein!
Koulutuksessa käsitellään haun perusteet ja haun tarkentaminen. Saat myös vinkkejä uusimpien asioiden sekä tilastojen ja raporttien löytämiseen eduskunnan verkkosivuilta. Esittelemme myös, miten voit seurata kansanedustajien työtä eduskunnan sivuilta.
Koulutus on yleisölle avoin ja se sopii kaikille eduskunta-aineistoja työssään, opiskelussa tai muissa toimissaan tarvitseville. Mukaan voi halutessaan ottaa oman kannettavan tietokoneen tai mobiililaitteen, jotta pääsee saman tien kokeilemaan hakuja.
Tilaisuus on kirjaston Aurora-salissa tiistaina 7.5. klo 9.15–10.45. Osoitteemme on Aurorankatu 6.
NordenBladet —Baselin sopimuksen osapuolikokouksessa Genevessä 29.4.-10.5. päätetään toimista muovijätteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Kokouksessa käsitellään muun muassa Norjan aloitetta sekalaisen muovijätteen viennin kieltämisestä EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle. Lisäksi esillä on maasta toiseen tapahtuvan muovijätteen valvonnan tiukentaminen, jolloin sekalaisen muovijätteen siirto edellyttäisi lupaa.
”Neuvotteluista odotetaan pitkiä ja vaikeita. Haasteena on muovijätteen käsittelykapasiteetin puutteet EU- ja OECD-maissa sekä viranomaisten mahdollisuudet valvoa uusien sääntöjen noudattamista”, kokoukseen osallistuva neuvotteleva virkamies Else Peuranen ympäristöministeriöstä kertoo.
Osapuolikokouksessa keskustellaan myös kumppanuusohjelmasta, jonka avulla maat voisivat parantaa yhteistyötään muovijäteongelman ratkomiseksi. Myös nykyisiä muovijätteen käsittelyohjeita ehdotetaan päivitettäväksi nykyvaatimusten mukaisiksi.
Baselin yleissopimus on merkittävin jätteitä koskeva kansainvälinen sopimus. Lisäksi Genevessä järjestetään samaan aikaan pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen osapuolikokous sekä kiellettyjen ja voimakkaasti rajoitettujen kemikaalien vientiä ja tuontia koskevan Rotterdamin yleissopimuksen osapuolikokous. Kolmen eri sopimuksen yhteisen ns. superkokouksen aihe on kestävän kemikaalien ja jätteiden hallinnan merkitys puhtaalle ympäristölle ja ihmisen terveydelle.
Suomi tukee kehitysmaiden tasapuolista osallistumista YK:n kemikaali- ja jätesopimusten kokouksiin sekä sopmusten toimeenpanoa kumppanimaissa.
Suomella sivutapahtumat arktisesta ympäristöstä ja kiertotaloudesta
Suomi järjestää osapuolikokousten yhteydessä arktiseen ympäristöön ja kiertotalouteen liittyvät sivutapahtumat. Arktisen tapahtuman aiheena on Arktisen ympäristön seuranta- ja arviointiohjelman (AMAP) raportin uudet tulokset alueen eliöstöstä ja ympäristöstä havaituista kemikaaleista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista alueen kemikalisoitumiseen. Suomi järjestää tilaisuuden 2.5. yhdessä AMAP-työryhmän kanssa.
Erityisesti elektroniikka- ja muovijätteisiin keskittyvä kiertotalouden sivutapahtuma järjestetään 6.5. yhteistyössä Ghanan kanssa. Suomi esittelee tapahtumassa kansallisen muovitiekartan toimia ja Ghana sähköelektroniikkaromua koskevaa sääntelyään. Ghana on suuri elektroniikkajätteen käsittelijä. Kansainvälinen yhteistyö on erityisen tärkeää, jotta muovi- ja elektroniikkajätteen asianmukaiselle käsittelylle saataisiin yhteiset säännöt eivätkä ongelmat siirtyisi teollisuusmaista alemman sääntely- ja valvontakapasiteetin maihin.
Baselin sopimuksen osapuolikokouksessa Genevessä 29.4-10.5 päätetään toimista muovijätteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Kokouksessa käsitellään muun muassa Norjan aloitetta sekalaisen muovijätteen viennin kieltämisestä EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle. Lisäksi esillä on maasta toiseen tapahtuvan muovijätteen valvonnan tiukentaminen, jolloin sekalaisen muovijätteen siirto edellyttäisi lupaa.
Eduskuntaryhmät valitsivat tänään perjantaina 26.4. puhemies Antti Rinteen (sd.) hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjäksi. Hallitustunnustelija Rinne antoi eduskuntaryhmille kysymykset, joihin niiden on vastattava 30.4.2019 klo 12 mennessä. Puolueiden laatimat vastaukset julkistetaan määräajan päätyttyä.
SDP haluaa rakentaa tulevaisuuden Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä. Kysymme seuraavat kysymykset selvittääksemme edellytykset yhteisen hallituksen muodostamiseksi. Pyydämme teitä esittämään puolueenne ohjelma-asiakirjojen perusteella kantanne seuraaviin asiakokonaisuuksiin (kohdat 1-8) ja lisäksi vastaamaan asiakokonaisuuksia täsmentäviin yksityiskohtaisempiin kysymyksiin. Lisäksi pyydämme teitä esittämään näkemyksenne sosiaaliturvan uudistamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen (kohdat 9-10).
Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?
Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?
Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?
Suomi on kokoaan suurempi maailmalla
Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?
Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?
Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?
Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?
Turvallinen oikeusvaltio Suomi
Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?
Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?
Elinvoimainen Suomi
Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?
Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?
Miten uudistaisitte perhevapaita?
Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?
Kestävän talouden Suomi
Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?
Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.
Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?
Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.
Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?
Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?
Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?
Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.
Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?
