Täysistunnon lähetekeskustelussa oli tiistaina 17. syyskuuta käsittelyssä kansalaisaloite, jossa esitetään mikromuovien kieltämistä kosmetiikassa. Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yhteensä 58 367 henkilöä.
Aloitteessa ehdotetaan mikromuovia sisältävien kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja valmistamisen kieltämistä Suomessa. Aloitteen mukaan mikromuovit ovat kosmetiikassa täysin korvattavissa haitattomilla vaihtoehdoilla, joita on jo runsaasti markkinoilla. Mikromuovien kulkeutumisen vesistöihin on viime vuosina havaittu olevan vakava globaali ympäristöongelma. Mereen huuhtoutuneet mikromuovihiukkaset aiheuttavat merkittävää haittaa merieliöille ja koko merelliselle ekosysteemille.
Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) avasi keskustelun toteamalla asian olevan tärkeä: ”Asiaan on puututtava viipymättä. Lainsäädännön, toimintatapojen, ohjeistuksien ja asenteiden muutoksella voidaan estää muovin joutumista luontoon ja pilkkoutumista mikromuoviksi”.
Edustaja Pauli Kiuru (kok.) kiitti aloitteen tekijöitä ja sanoi kyseessä olevan kasvava ongelma: ”Viimeisen 50 vuoden aikana muovin käyttö on globaalisti kaksikymmentäkertaistunut, ja tulevan 20 vuoden aikana arvellaan, että muovin käyttö edelleen kaksinkertaistuu”. Hän muistutti, ettei muovin käyttöä pidä kuitenkaan demonisoida: ”Muovilla on myös hyvät puolet, ja esimerkiksi elintarviketeollisuudessa sen korvaaminen osin voi olla vaikeata tai jopa mahdotonta. Muovi lisää elintarvikkeiden säilyvyyttä, pienentää osaltaan ruokahävikkiä, ja on sitä kautta tarpeellinen. Mutta se, miten me sitä käytämme, miten me kierrätämme ja toimimme sen käytön jälkeen, on olennaista”.
Edustaja Tiina Elo (vihr.) totesi monen maan jo kieltäneen mikromuovin käytön kosmetiikassa: ”Useat maat ovat jo kieltäneet mikromuovin kosmetiikassa, ja EU aikoo kieltää kosmetiikan ja pesuaineiden mikromuovit asteittain vuoteen 2026 mennessä.”
Täysistunnossa kansanedustajat käyttivät yhteensä 41 puheenvuoroa ja lähetekeskustelun jälkeen asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan.
Ympäristövaliokunta järjestää julkisen kuulemisen mikromuovien kieltämisestä kosmetiikassa tiistaina 24. syyskuuta. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa: https://verkkolahetys.eduskunta.fi.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta matkusti perehdytys- ja tutustumismatkalle Tukholmaan 11.–13. syyskuuta. Valiokunta perehtyi matkalla muun muassa työlainsäädäntöön sekä työttömyysturvaan ja työvoimapolitiikkaan. Tukholmassa valiokunta sai katsaukset Ruotsin sisäpolitiikasta sekä Ruotsin ajankohtaisesta työmarkkinapolitiikasta ja tapasi parlamentin työmarkkinavaliokunnan. Lisäksi valiokunta tutustui TalangAkademin -konseptiin, jokaon ruotsalaisten työmarkkinaosapuolten yhteistoimintaprojekti. Projektin päämääränä on työllistää maahanmuuttajia ja muita vaikeammin työllistettäviä.
Valiokunnasta matkalle osallistuivat puheenjohtaja Anna Kontula (vas.), varapuheenjohtaja Katja Taimela (sd.) sekä jäsenet Kim Berg (sd.), Belaynesh Forsgrén (vihr.), Terhi Koulumies (kok.), Niina Malm (sd.), Hanna-Leena Mattila (kesk.), Jukka Mäkynen (ps.), Anders Norrback (r.), Ilmari Nurminen (sd.), Arto Satonen (kok.) sekä Ruut Sjöblom (kok.) Lisäksi matkalle osallistuivat valiokuntaneuvokset Marjaana Kinnunen ja Maiju Tuominen sekä valiokunta-avustaja Sari Urjansson.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kansalaisjärjestösuhteiden erityisedustaja Pia Kauma (kok.) on huolissaan kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien rajoittamisesta Euroopassa. Kauma osallistui Puolan Varsovassa meneillään olevaan Etyjin inhimillisen ulottuvuuden toimeenpanokokoukseen, jonka yhteydessä hän tapasi sekä kansalaisjärjestöjen että Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston ODIHR:n edustajia.
”Keskusteluissa nousi selvästi esiin se, että kansalaisjärjestöt on ajettu ahtaalle ja toimintatila kaventunut. Taustalla on rajoittava lainsäädäntö ja vallanpitäjien halu vaientaa kriittisiä ääniä. Ikävä on huomata, että nyt ei puhuta enää pelkästään Etyjin alueen maista, vaan negatiivista kehitystä tapahtunut myös EU-alueella”, Kauma toteaa.
Kauma tapasi Varsovassa muun muassa ODIHR:n pääjohtajan Ingibjörg Sólrún Gísladóttirin sekä Human Right Watchin, Open Dialogue Foundationin ja Civic Solidarity Platformin edustajia.
”Moni tapaamani henkilö ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että Etyjiin on perustettu tällainen tehtävä”, Kauma kertoo.
”Syntyi vaikutelma, että on tarvetta antaa kansalaisjärjestöille mahdollisuus tulla kuulluksi aiempaa paremmin sekä saada sanansaattaja myös Etyjin parlamentaarikkojen keskuuteen ja keskusteluihin. Näin epäkohtiin päästään myös puuttumaan paremmin”, hän arvelee.
Inhimillisen ulottuvuuden toimeenpanokokous HDIM (Human Dimension Implementation Meeting) on Euroopan suurin ihmisoikeuskonferenssi. Kokous järjestetään kerran vuodessa. Sinne osallistuvat sekä Etyj-maiden hallitukset että maissa toimivat kansalaisjärjestöt.
Ensimmäinen ilmastolain mukainen vuosikertomus on annettu eduskunnalle. Maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta järjestivät aiheeseen liittyvän julkisen kuulemisen 17.9.2019.
Tilaisuuden ohjelma
Tilaisuuden avaus, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen
Avaussanat, valtiosihteeri Terhi Lehtonen, YM
Ilmastovuosikertomuksen esittely, Magnus Cederlöf, YM
Työvoima- ja elinkeinoministeriön kommentit, Juhani Tirkkonen, TEM
Liikenteen päästöjen kehitys ja keskeiset haasteet, Saara Jääskeläinen, LVM
Eduskunnan talousvaliokunta tutustuu kaksipäiväisellä matkallaan Ranskan talouden tilaan ja kehitykseen vierailemallataloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöOECD:ssä ja keskuspankissa. Valiokunta tapaa myös Ranskan elinkeinoelämän liiton (MEDEF) sekä maassa toimivien suomalaisten yritysten edustajia.
Matkalle osallistuvat talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen (kok.), varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti (kesk.) sekä valiokunnan jäsenet Atte Harjanne (vihr.), Mari Holopainen (vihr.), Eeva Kalli (kesk.), Pia Kauma (kok.), Sakari Puisto (ps.), Minna Reijonen (ps.), Janne Sankelo (kok.), Hussein al-Taee (sd.), Veikko Vallin (ps.), Tuula Väätäinen (sd.) ja Johannes Yrttiaho (vas.). Matkalle osallistuvat lisäksi valiokunnan virkamiehet.
Suuren valiokunnan kuultavana oli tänään Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, jonka vastuualueina komission päättyvällä kaudella ovat olleet työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky.
Katainen nosti puheenvuorossaan esille viisi EU:n tulevaisuudelle keskeistä poliittista teemaa, joiden hän toivoo nousevan myös seuraavan komission asialistalle: kiertotalous, keinoäly, puolustus ja turvallisuus, Afrikka ja oikeusvaltioperiaate.
Suuren valiokunnan keskustelussa varapuheenjohtaja Kataisen kanssa aiheista käsiteltiin mm. oikeusvaltioperiaatteen rapautumisen vaikutusta omaisuuden suojan toteutumiseen, Euroopan ja Afrikan kumppanuussuhteen kehittämistä, keinoälyn eettisiä pelisääntöjä sekä kauppapolitiikan ehdollisuutta ilmastopoliittisille sitoumuksille.
Katainen sanoi ilmastopolitiikan olevan erottamaton osa EU:n nykyistä kauppapolitiikkaa. Viitatessaan Amazonin metsäpaloihin Katainen huomautti Mercosur-kauppasopimuksen olevan ensimmäinen, johon sisältyy ilmastotoimia koskevia sitovia velvoitteita.
Nykyisen Euroopan komission toimikauden on tarkoitus päättyä lokakuun lopussa.
Ministerit Tuppurainen ja Marin antoivat selvitykset EU:n neuvoston tulevista kokouksista
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) avasi valiokunnalle EU:n monivuotisen rahoituskehyksen valmistelutilannetta sekä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen tähtääviä toimenpiteitä tulevassa neuvostossa.
Tuppurainen kertoi, että kahdenväliset neuvottelut rahoituskehysten valmistelusta kaikkien jäsenmaiden kanssa on saatu päätökseen tällä viikolla. Hän kertoi uskovansa, että kaikilla mailla on nyt yhteinen tilannekuva neuvottelujen jatkoaskeleista. Suomen tavoitteena on, että ns. neuvottelulaatikko yksityiskohtaisten neuvottelujen pohjaksi saadaan viimeisteltyä puheenjohtajakauden aikana.
Ministeri Tuppurainen arvioi valiokunnalle myös Suomen puheenjohtajakauden etenemistä ja tavoitteita suhteessa seuraavan komission alustaviin linjauksiin. Tuppuraisen mukaan yhteistä maaperää näyttäisi Suomen ja komission välillä olevan runsaasti. Jaettuja tavoitteita ovat mm. oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, ilmastonmuutokseen vastaaminen, talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin yhdistäminen sekä EU:n kansainvälisen aseman vahvistaminen.
Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) esitteli valiokunnalle liikenneneuvoston aiheet, joista keskeinen on liikennesektorin merkitys EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategialle. Keskustelu Suomen tausta-asiakirjan pohjalta painottuu erityisesti toimiin, joilla ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa. Suuri valiokunta keskusteli ministerin kanssa mm. lentoliikenteen päästövähennysten tavoitteista ja keinoista.
Joukko Barentsin alueen kansanedustajia ja muita vaikuttajia kokoontuu ensi viikon alussa Ruotsin Haaparannalla keskustelemaan liikenneyhteyksien kehittämisestä sekä tulevaisuuden elämisen mahdollisuuksista Barentsin alueella.
16.–18.9. järjestettävään Barentsin parlamentaariseen konferenssiin osallistuu kansanedustajia, alueparlamenttien jäseniä ja alkuperäiskansojen edustajia Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Tilaisuutta isännöi Ruotsin puhemies Andreas Norlén. Eduskunnasta osallistuvat Arktisen parlamentaarikkokonferenssin valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Kärnä (kesk.) ja Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan jäsen Kaisa Juuso (ps.). Kärnä johtaa konferenssissa alueen liikenneyhteyksien ja talouden kehittämistä koskevaa seminaaria.
Barentsin parlamentaarinen konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Järjestäjänä toimii Barentsin euroarktisen neuvoston (Barents Euro–Arctic Council, BEAC) puheenjohtajamaa. Haaparannan konferenssissa ruotsalaiset esittelevät muun muassa suunnitelmaansa eri liikennemuotojen paremmasta yhteistyöstä ja yhdistämisestä Barentsin alueella. Kokouksessa on tarkoitus keskustella myös muun muassa siitä, miten uudenlainen teknologia mahdollistaa älykkään liikenteen ja logistiikan kehittämisen. Liikennekysymysten lisäksi esillä on kestävä turismi.
Barentsin euroarktisen neuvoston tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen Barentsin alueella eli Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa. BEAC:n jäseniä ovat lisäksi Tanska, Islanti ja EU.
Me kaikki olemme tässä tilaisuudessa sen työn ansiosta, mitä edeltävät sukupolvet ovat maamme hyväksi tehneet. Joku on jättänyt maahan näkyvän jäljen, toinen himmeämmän, jokainen on kuitenkin tehnyt oman tärkeän osansa.
K.J. Ståhlberg epäilemättä kuului näihin ensimmäisiin. Monien muiden töidensä ohella hän johti sata vuotta sitten itsenäisen Suomen ensimmäisen oman perustuslain, hallitusmuodon, kirjoittamista. Kun työ oli valmis ja hallitusmuoto vahvistettu 17.7. 1919, Ståhlberg tunsi syvää iloa. Hän kirjoitti kirjeen lapsilleen:
”Niin voitte arvata, että pappuliini on hyvillään, kun päivällisiltä tullessaan sai sähkösanoman, että hallitusmuoto on vahvistettu. Se sentään on pääasia, että se nyt on auttamattomasti pelastettuna kaikenlaisilta vehkeilyiltä ja laskelmilta.”
Tänä päivänä me kaikki voimme tuntea samanlaista iloa kuin Ståhlberg aikoinaan. Suomalaisen yhteiskunnan menestystarinan tärkeimmät sanat lausuttiin hallitusmuodossa, joka oli voimassa aina vuoden 2000 perustuslakiin saakka. Me suomalaiset olemme tulleet tunnetuiksi siitä, että naiset saivat jo varhain maassamme äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden. Samanlaisia edelläkävijöitä olimme myös parlamentarismin muotoilijoina. Hallitusmuoto oli eräs maailman ensimmäisistä kirjoitetuista valtiosäännöistä, jossa vahvistettiin parlamentarismin periaate eli ministerien vastuunalaisuus eduskunnalle.
Hallitusmuoto määritteli, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Itse ajattelen, että perimiltään hallitusmuodon merkitys yhteiskunnassamme on ollut samanlainen kuin kieliopin merkitys äidinkielessämme. Jokainen meistä voi käyttää sanoja omalla tavallaan, mutta tulemme ymmärretyiksi vain, jos noudatamme tiettyjä yhteisiä sääntöjä.
Hallitusmuoto on ollut yhteiskuntamme kielioppi, jota jokaisen on täytynyt noudattaa niin hallinnossa kuin politiikassakin. Jokaisella puolueella on ollut oma sanomansa ja omat tavoitteensa, mutta toteutetuiksi ovat tulleet ainoastaan ne, joka ovat noudattaneet hallitusmuodon sääntöjä. Näin on myös nykyisen perustuslain aikana.
”Vehkeilyiltä ja laskelmilta” ei kuitenkaan ole vältytty. Aina välillä sääntöjä on yritetty rikkoa, mutta siitä ei koskaan ole syntynyt mitään hyvää. Kun minä ajattelen hallitusmuotomme merkitystä, mieleeni tulee kohtaus Väinö Linnan kirjasta Täällä Pohjantähden alla. Lapuan liikkeen miehet hajottivat laillisesti kokoon kutsutun kunnanvaltuuston kokouksen ja Janne Kivivuori joutui pakenemaan ikkunasta pelätessään henkensä puolesta. Loppupäivän hän vietti piileskellen perunakuopassa.
Tämä kuva valtuutetusta piileskelemässä perunakuopassa ei jätä minua rauhaan edes tänä päivänä. Kun seuraa sosiaalista mediaa, mieleen tulee, tapahtuuko jotakin tällaista nykyisinkin. Niin kansanedustajiin kuin valtuutettuihinkin kohdistuu yhä enemmän uhmaa, joskus myös uhkaakin.
Jokin aika sitten helsinkiläinen kuntavaltuutettu sai hirttoköyden itselleen postitse. Viime viikolla ministeri sai tappouhkauksen lainsäädännön viivästymisen johdosta. Tällaisen uhkan edessä ei saa taipua, sillä lopulta oikeus voittaa. Kivivuoren perunakuopassa vietetty päivä on vain Väinö Linnan mielikuvituksen tuotos. Nykypäivän todellisuutta siitä ei saa koskaan tulla.
Tämä voi tuntua idealismilta, mutta siihen on syytä uskoa. Muutama vuosi sitten kaksi kuuluisaa amerikkalaista taloustieteilijää, James Robinson ja Daron Acemoglu, julkaisivat paljon huomiota herättäneen tutkimuksen kansakuntien menestyksestä. Heidän mukaansa parhaiten taloudellisesti menestyvät ne yhteiskunnat, joiden valtiosääntö antaa ihmisille suurimman vapauden osallistua poliittiseen päätöksentekoon.
Demokraattinen valtiosääntö on siis taloudellisestikin järkevä, mutta se on myös eettisesti oikein. Juuri perustuslaissa ja hallitusmuodon pykälissä on tuotu selvimmin esille suomalaisten ihmisten arvot ja tavoitteet. Osoittaessamme nyt kunnioitusta satavuotiaalle hallitusmuodolle, osoitamme sitä myös jokaisen suomalaisen oikeudelle toimia itsensä ja yhteiskuntamme parhaaksi.
Hyvät kuulijat,
J.V. Snellmanista lähtien suomalaisessa oikeusajattelussa on korostettu, kuinka lainsäädäntö syntyy sivistyksestä. Toisaalta sivistynyttä lainsäädäntöä ei voi syntyä ilman sivistynyttä ihmistä.
Voimme sanoa, että suurinta sivistystä on se, että ne ihmiset, joille on annettu eniten, ymmärtävät sen, että heiltä myös vaaditaan eniten. Samalla sivistys on ennen kaikkea kykyä ymmärtää omia tekojaan ja niiden seurauksia sekä ympäristöön että muihin ihmisiin. Koulutus ja kasvatus ovat tämän sivistyksen kivijalkoja. Ilman niitä harvalla on kykyä vaikuttaa meitä ympäröivään todellisuuteen.
Mutta mitä perustuslakimme sanoo sivistyksestä?
Otan esille vain yhden asian. Nykyisen perustuslaimme ensimmäiseen pykälään on kirjoitettu sanat, jotka usein tuntuvat unohtuvan:
”Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.”
Suomi ei siis ole saari, sulku tai umpio Itämeren yllä vaan tarmokas tekijä maailmassa. Sivistystä on, jos annamme apua heille, jotka sitä tarvitsevat, rakennamme ihmisille taloja, kun tulvat ovat tuhonneet kodit ja koulutamme maailman lapsia kantamaan vastuuta omasta yhteiskunnastaan eli kasvattamaan heidän kykyään vaikuttaa ympäröivään todellisuuteen.
Hyvät kuulijat,
Tämä on perustuslakimme henki. Kysymys kuuluu, olemmeko riittävän sivistyneitä ymmärtämään sen.
Täysistunnon lähetekeskustelussa torstaina 12. syyskuuta oli käsittelyssä historian ensimmäinen ilmastolain mukainen vuosikertomus (K 17/2019 vp).
Ilmastolain mukaan valtioneuvosto toimittaa kerran vuodessa ilmastovuosikertomuksen eduskuntaan. Ympäristöministeriön laatimassa Ilmastovuosikertomuksessa seurataan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toteutumista. Tämä tarkoittaa erityisesti taakanjakosektorin päästökehityksen (päästökaupan ulkopuoliset sektorit) seurantaa suhteessa KAISU:ssa asetettuihin päästövähennystavoitteisiin. Vuosikertomuksessa tarkastellaan myös sektorikohtaista päästökehitystä. Joka toinen vuosi Ilmastovuosikertomukseen sisältyy myös kartoitus keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisesti käyttöön otetuista politiikkatoimista ja lisäksi joka neljäs vuosi arvio sopeutumissuunnitelman toimeenpanotilanteesta. Ensimmäiseen ilmastovuosikertomukseen sisältyvät kaikki yllä mainitut osa-alueet.
Ilmastovuosikertomuksessa tarkastellaan sekä jaksolle 2013–2020 että jaksolle 2021–2030 asetetun päästövähennysvelvoitteen saavuttamista. Velvoitteet perustuvat EU-tasolla sovittuihin jäsenmaakohtaisiin tavoitteisiin. Tällä hetkellä vaikuttaa todennäköiseltä, että saavutetaan jaksolle 2013–2020 asetettu vähennysvelvoite. Ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumista on tarpeen vahvistaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallitsemiseksi.
Lähetekeskustelun jälkeen asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto.
Ilmastokertomusta koskeva ympäristövaliokunnan sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan avoin kokous järjestetään tiistaina 17. syyskuuta klo 10-12. Avointa kokousta voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi
Oppositio kysyi torstaina 12. syyskuuta kyselytunnilla hallituksen tavoitteesta tuoda vanhustenhoidon hoitajamitoitusta koskeva esitys eduskuntaan. Hoitajamitoitukseen liittyen oppositio kysyi esityksen aikataulusta, lain voimaantulosta sekä hoitajamitoituksen toteutuksen edellyttämästä rahoituksesta. Ensimmäisen kysymyksen aiheesta esitti Minna Reijonen (ps.), joka kysyi hoitajamitoituksesta sekä vanhusten hoivapalvelujen ja ympärivuorokautisen hoivan toteutumisesta.
Hallituksesta pääministeri Antti Rinne (sd.) sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoivat eduskunnalle, että esitys lakisääteisestä hoitajamitoituksesta annetaan eduskunnalle ennen joulua. Kiuru lisäsi tämän osalta, että esimerkiksi tukipalvelujen ja hoitotyön eriyttämistä koskevia tarkennuksia tulee vielä selvittää. Asiantuntijatyön ja selvitystyön esitykseen liittyen on määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä.
Hoitotakuuseen liittyen suullisella kyselytunnilla esillä olivat myös työvoimansaannin turvaaminen hoitotyössä sekä vanhuspalveluiden kokonaisvaltainen laadun kehittäminen. Hoitajamitoituksen toteutumisen on arvioitu edellyttävän noin 4000 uuden hoitajan palkkaamista hoivatyöhön.
Suullisen kyselytunnin muita aiheita olivat mielenterveyspalvelujen tilanne ja terapiatakuu sekä ruokahävikki.
