Neuvostoa sovittelukomiteassa edustavan valtiosihteeri Kimmo Tiilikaisen mukaan neuvostolla ja EP:llä on talousarviossa useita yhteisiä painopisteitä, kuten ilmastonmuutoksen hillintä, tutkimus ja kehitys, nuorisotyöttömyyden torjunta, sisäinen turvallisuus ja muuttoliike.
Kannat eroavat toisistaan määrärahojen ja maksusitoumusten suuruuden osalta. Jäsenmaita edustava neuvosto on kannassaan korostanut budjettikuria ja säästeliäisyyttä ehdottaen EP:ia pienempää talousarvion kokonaissummaa. Budjetin koko on noin 166–168 miljardia euroa ja ero neuvoston ja EP:n kannoissa n. 6 mrd. euroa määrärahoissa ja n. 4 mrd. euroa maksusitoumuksissa.
Suuri valiokunta keskusteli mm. Suomen kansallisten tavoitteiden edistämisestä puheenjohtajan roolissa, budjettineuvottelujen suhteesta käynnissä oleviin vuosien 2021–27 rahoituskehysneuvotteluihin sekä maatalousrahoituksen tasosta.
Suuri valiokunta päätti, ettei eduskunnalla ole huomauttamista valtioneuvoston toimintalinjaan asiassa. Valtioneuvoston kannan komission alkuperäiseen budjettiesitykseen eduskunta on hyväksynyt viime kesänä.
Suuren valiokunnan seuraava kokous on perjantaina 15. marraskuuta.
Ecofin-neuvosto päättää vastuualueensa EU-lainsäädännöstä useimmiten yhteistyössä EU:n parlamentin kanssa. Sen tehtäviin kuuluu myös jäsenmaiden talouspolitiikan koordinointi. Ecofin-neuvostoon kuuluvat jäsenmaiden valtiovarainministerit.
Eduskunnan varapuhemies Tuula Haataisen mukaan Berliinin muurin murtumisen kokeneilla eurooppalaisilla on historiallinen velvollisuus muistuttaa ajasta, jolloin vapaus oli nykyistä paljon rajoitetumpaa, jotta menneisyys ei toistuisi. Haatainen puhui eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestetyssä Berliinin muurin murtumisen 30-vuotisjuhlatilaisuudessa perjantaina. Seminaari oli varapuhemies Haataisen ja eduskunnan Saksa-ystävyysryhmän järjestämä.
”Berliinin muurin murtuminen on ollut monelle meistä sukupolvikokemus. Murtumisen sijaan voitaisiin kuitenkin puhua sen murtamisesta, sillä muuri ei murtunut itsestään. Sen mursivat ihmiset ja heidän aatteensa vapaudesta ja ihmisten oikeuksista”, Haatainen totesi.
Jos joku hetken luuli, että muurin murtumisesta alkanut kehitys olisi johtanut demokratian ja ihmisoikeuksien vääjäämättömään voittokulkuun kaikkialla maailmassa, oli hän väärässä.
”Vapautta ja ihmisoikeuksia haastetaan nyt monelta suunnalta, niin sisältä kuin ulkoa. Itä-Ukrainassa ja Syyriassa pakotetaan väellä ja vallalla toisia tottelemaan ja alistumaan. Vapaus rapistuu, kutistuu ja kuihtuu, ellei sitä puolusta ja sen puolesta puhu ja toimi.”
Demokratiaa kyseenalaistetaan myös vetoamalla siihen, miten autoritääriset tai keskusvaltaisesti johdetut valtiot ovat menestyneet taloudellisesti ja ihmisten elintaso on noussut.
”Itse koen, että tämä tie ei ole silti kestävä. Harvainvallan perusteita ei ole testattu, eikä sen lujuuslaskelmia julkaistu. Jos demokratia on pahimmillaankin enemmistön vallan väärinkäyttöä, saavat vapaat ihmiset sen halutessaan vaihtaa. Autoritäärisissä valtioissa tätä vapautta ei ole.”
Haatainen interreilasi jaettuun Berliiniin vuonna 1985 ja koki häivähdyksen pelosta, jossa itäsaksalaiset elivät, kun Haataisen ja hänen puolisonsa jokaista liikettä kaduilla, kahviloissa ja museoissa seurasi äänetön varjo.
”Se, mikä meille näyttäytyi vain hetkellisenä ahdistuksena, oli monelle todellisuutta vuosikymmeniä. Tämän pelon ja vääryyden voivat ymmärtää täysin vain ne, jotka joutuivat niiden kanssa elämään. Meidän sukupolvellamme, joka muistaa Berliinin muurin, on muistamisen lisäksi velvollisuus muistuttaa niitä, jotka ovat syntyneet vapaudessa eivätkä muusta tiedä – ei asein tai voimakeinoin vaan pysymällä vapaina ja oikeudenmukaisena”, Haatainen vetosi.
Haataisen lisäksi Pikkuparlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa puhuivat Brandenburgin osavaltion sisä- ja kuntaministeri Karl-Heinz Schröter, Saksan Suomen suurlähettiläs Detlef Lingemann, emeritusprofessori Seppo Hentilä ja eduskunnan Saksa-ystävyysryhmän puheenjohtaja Elina Lepomäki (kok.).
NordenBladet —Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti julkisen kuulemisen perjantaina 8. marraskuuta. Verkkotallenne tilaisuudesta on katsottavissa alla olevan linkin kautta myöhemmin tänään.
Kuuleminen liittyy 4.–10. marraskuuta vietettävään Politiikkaviikkoon, joka on valtakunnallinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko nuorille. Tänä vuonna viikon teemana on politiikan uudistaminen. Nuoret pääsevät itse suunnittelemaan uusia tapoja siihen, miten nuoret saisivat äänensä kuuluviin yhteiskunnassa.
Valiokunnan kuultavana oli asiantuntija Virva Viljanen, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry.
Kansalaisaloite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi luovutettiin eduskunnalle torstaina 7. marraskuulta. Kansalaisaloitteen ottivat vastaan eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen.
Kansalaisaloitteen luovuttivat Hannele Luukkainen (HESY ry), Hannu Halila (Lääkäriliitto), Jari Pekola ja opaskoira Leia (Opaskoirayhdistys) ja Tero Kivelä (HUS).
Maaliskuussa 2012 alussa tuli voimaan perustuslain muutos, joka mahdollistaa kansalaisaloitteen jättämisen eduskunnalle. Vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Allekirjoitukset aloitteeseen on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona 6. marraskuuta ensimmäisessä käsittelyssä lakimuutoksen, jolla korotetaan pieniä verorahoitteisia eläkkeitä.
Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan noin 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa vuoden 2020 alusta. Korotuksen jälkeen yksinasuvan täysimääräinen kansaneläke on 662,86 euroa kuussa ja avo- tai avioliitossa asuvan 591,79 euroa kuussa vuonna 2020. Takuueläkkeen täysi määrä on 834,52 euroa.
Samalla muutetaan eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuun rajaa ja kerrointa siten, että eläkkeiden korotus ei juurikaan vaikuta eläkkeensaajan asumistuen määrään ja siten vähennä eläkkeensaajan käytettävissä olevien tulojen nousua.
Lakiehdotuksen sisältö hyväksyttiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 4/2019) mukaisena. Lakien voimaantulo vaatii vielä täysistunnon toisen käsittelyn.
NordenBladet — Poliisihallituksen asehallinto järjestää asealan elinkeinonharjoittajien vastuuhenkilöille koulutustilaisuuksia 15.7.2019 voimaantulleen ampuma-aselain ja siihen liittyvien muiden säädösten sisällöstä. Aiheina ovat erityisesti ase-elinkeinon sääntelyä koskevat muutokset sekä elinkeinolupien uudistaminen. Lisätiedot paikkakunnista ja ohjeet ilmoittautumiseen sivulla https://www.poliisi.fi/luvat/ase_elinkeinoluvat .
Eduskunnan suuri valiokunta antoi tänään lausunnon (SuVL 2/2019) valtioneuvoston selvityksistä, jotka koskevatEuroopan komission tiedonantoja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittamisesta sekä oikeusvaltiokysymyksistä Suomen EU-puheenjohtajakaudella.
Suuri valiokunta päätti yhtyä asioissa valtioneuvoston kantaan korostaen perusteluissaan oikeusvaltioperiaatteen merkityksen ja lujittamisen tiettyjä näkökohtia.
Valiokunta äänesti muutosesityksestä. Lausuntoon jätettiin 1 eriävä mielipide.
Valtioneuvoston selvitykset (E 16/2019, E 17/2019) sekä myöhemmin tänään julkaistavat valiokunnan lausunnon ja eriävän mielipiteen voi lukea eduskunnan verkkopalvelussa mm. suuren valiokunnan sivulla.
Oikeusvaltioperiaate on keskeinen yhteinen arvo EU:ssa
Suuri valiokunta toteaa, että kaikki EU:n toiminta perustuu jokaisen jäsenvaltion vapaaehtoisesti ja demokraattisesti hyväksymiin perussopimuksiin. Valiokunta korostaa, että oikeusvaltioperiaate on keskeinen osa niitä yhteisiä arvoja, joiden kunnioittamiseen, ylläpitämiseen ja edistämiseen kaikkien jäsenvaltioiden tulee olla pysyvästi sitoutuneita.
Suuri valiokunta yhtyy EU:n uuden strategisen ohjelman näkemykseen siitä, että demokratia- ja yhteiskuntamalliemme pohjana olevat yhteiset arvot ovat vapauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin perusta Euroopassa. Oikeusvaltioperiaate toimii takeena sille, että näitä arvoja suojellaan hyvin, suuri valiokunta toteaa.
Oikeusvaltioperiaate liittyy kiinteästi myös demokratiaan ja perusoikeuksiin. Toimivaa demokraattista oikeusvaltiota ei voi olla ilman perus- ja ihmisoikeuksia ja toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen edellyttää kansanvaltaa ja oikeusvaltiota, valiokunta toteaa ja viittaa myös Suomen valtiosäännön keskeisiin periaatteisiin.
Oikeusvaltioperiaatteella on suuren valiokunnan mukaan myös kansalaisten luottamusta unioniin, jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, talouskasvua, kauppaa ja investointeja vahvistava merkitys.
EU:n toiminnan oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi oltava koordinoitua
Komission esittämien toimien ensisijaisena tavoitteena on oikeusvaltiota suojelevan ratkaisun löytäminen yhteistyön ja keskinäisen tuen avulla. Ehdotukset koskevat tiedon lisäämistä ja yhteisen oikeusvaltiokulttuurin luomista, ennaltaehkäisevää toimintaa sekä reagointia unionitasolla kansallisten mekanismien pettäessä. Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen on myös yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisistä teemoista.
Suuri valiokunta toteaa, että ensisijainen vastuu oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistamisesta on jäsenvaltioilla.
Unionitason toimissa pääpainon tulee olla ongelmien ennaltaehkäisyssä sekä keskusteluyhteyden ja keskinäisen yhteisymmärryksen luomisessa.
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, että EU-tasolla on tehostettava reagointia, toimintaa ja valmiutta toteuttaa tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varottavia seuraamuksia tilanteissa, joissa kansalliset mekanismit pettävät ja oikeusvaltioon kohdistuvat uhkat ajankohtaistuvat.
Suuri valiokunta katsoo, että komission esitykset oikeusvaltioperiaatetta koskevasta vuosittaisesta tarkastelukierroksesta ja vuosikertomuksesta ovat hyviä askeleita oikeaan suuntaan. Valiokunta tukee myös valtioneuvoston tavoitetta siitä, että oikeusvaltiovuoropuhelu uudistetaan vielä Suomen EU-puheenjohtajakaudella tavalla, joka tekee vuoropuhelusta yleisen, oikeusvaltion tilaa EU:ssa koskevan vuosittaisen keskustelun.
Olennaista on, että EU:n välineet ja toiminta oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi eri foorumeilla japolitiikkasektoreilla tukevat toisinaan ja muodostavat koordinoidun kokonaisuuden, suuri valiokunta toteaa.
Suuren valiokunnan mukaan on tärkeää, että kaikkia jäsenvaltioita kohdellaan tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti. Mekanismien on jatkossakin perustuttava puolueettomaan ja näyttöön perustuvaan lähestymistapaan, valiokunta toteaa.
Suuri valiokunta myös uudistaa arvionsa siitä, että EU:n rahoituskehykseen liittyvä lainsäädäntöehdotus talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, on periaatteellisesti tärkeä avaus, joka vahvistaa EU:n käytössä olevaa oikeusvaltiovälineistöä (ks. SuVL 12/2018).
Eduskunnan perustuslakivaliokunta vierailee Saksan Karlsruhessa ja Ranskan Strasbourgissa 5.–7. marraskuuta. Matkallaan valiokunta tutustuu muun muassa Saksan valtiosääntötuomioistuimeen sekä Strasbourgissa sijaitsevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Matkalle osallistuvat valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.), varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.), jäsenet Hilkka Kemppi (kesk.), Jukka Mäkynen (ps.), Wille Rydman (kok.) sekä varajäsenet Sanna Antikainen (ps.), Johannes Koskinen (sd.) ja Sari Tanus (kd.).
Eduskunnan lakivaliokunta järjestää julkisen kuulemisen perjantaina 8. marraskuuta. Kuulemisen aiheena oli hallitusohjelman toimeenpano oikeusministeriön toimialalla.
Valiokunnan kuultavana on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä klo 9.50-10.45.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjestää julkisen kuulemisen perjantaina 8. marraskuuta. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä klo 10.00 – 11.00.
Kuuleminen liittyy 4.–10. marraskuuta vietettävään Politiikkaviikkoon, joka on valtakunnallinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko nuorille. Tänä vuonna viikon teemana on politiikan uudistaminen. Nuoret pääsevät itse suunnittelemaan uusia tapoja siihen, miten nuoret saisivat äänensä kuuluviin yhteiskunnassa.
Valiokunnan kuultavana on asiantuntija Virva Viljanen, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
