NordenBladet — Hallitus muutti ammatillisesta koulutuksesta annettua asetusta siten, että jatkossa opiskelijoilla on nykyistä vahvempi oikeus saada vähintään 12 tuntia opetusta ja ohjausta yhtä osaamispistettä kohti. Tuntimäärä voi kuitenkin tarvittaessa joustaa tästä ylös- tai alaspäin riippuen opiskelijan oppimisvalmiuksista ja yksilöllisistä valinnoista. Arvioinnin lähtökohtana on kuitenkin aina vähintään 12 tunnin opetus- ja ohjausmäärä osaamispistettä kohden. Aiemmin vastaavanlaisesta vähimmäistuntimäärästä ei ollut säädetty, joten uusi asetus vahvistaa opiskelijoiden oikeutta laadukkaaseen opetukseen.Yksittäisen opiskelijan tarvitseman opetuksen ja ohjauksen määrä arvioidaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laadinnan yhteydessä. HOKS:n laatii yhdessä opiskelijan kanssa yleensä opettaja tai opinto-ohjaaja.
NordenBladet — Vuoden 2021 toisessa lisätalousarviossa kansallisille taidelaitoksille on myönnetty koronavaikutusten kattamiseen 4,5 miljoonaa euroa lisäavustusta. Valtionosuutta saaville museoille, teattereille ja orkestereille myönnettiin avustuksina noin 15,5 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on toiminnan jatkumisen turvaaminen mahdollisimman joustavasti poikkeustilanteen päätyttyä.– Koronakriisi on aiheuttanut isoja menetyksiä kulttuurialan toimijoille, kun lipputulot ovat jääneet saamatta ja esityksiä on jouduttu siirtämään ja perumaan. Samaan aikaan tiedämme, että kulttuurilla on iso merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja suomalaisten kuntien ja kaupunkien elinvoimalle ja työpaikoille. Kulttuurin toimijoille myönnetyillä tukipaketeilla on pyritty siihen, että meidän suomalainen taiteen ja kulttuurin kenttä selviää tämän kriisin yli, sanoo ministeri Antti Kurvinen.Kansalliset taidelaitokset hakivat määräaikaan mennessä avustusta yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa. Lisätalousarviossa tarkoitukseen on varattu yhteensä 4,5 miljoonaa euroa.Suomen kansallisoopperalle ja -baletille myönnettiin 2 310 000 euroa, Kansallisgallerialle 1 470 000 euroa ja Suomen Kansallisteatterille 720 000 euroa.Päätöksessä on otettu huomioon ajalla 1.1.-31.5.2021 syntyneitä tulonmenetyksiä ja säästöjä.Tulonmenetyksissä on huomioitu esitystoiminnan välittömät tulonmenetykset suurimpana eränä lipputulot. Nettosäästöissä on huomioitu koronapandemiasta ja esityskiellosta aiheutuvat säästöt ja toisaalta isäkustannukset. Säästöihin sisältyy myös lomautukset.Teattereiden ja orkestereiden edellytyksiä jatkaa taiteellista ja luovaa työtä sekä museoiden edellytyksiä hoitaa tehtäviään tuetaanValtionosuutta saavat museot, orkesterit ja teatterit eri puolilla Suomea hakivat määräaikaan mennessä avustusta yhteensä noin 23 miljoonaa euroa, josta museot noin 5,3 miljoonaa euroa, orkesterit noin 3 miljoonaa euroa ja teatterit 14,6 miljoonaa euroa. Lisätalousarviossa tarkoitukseen on varattu yhteensä 15,5 miljoonaa euroa.Museoille myönnetään noin 3,6 euroa, orkestereille noin 1,9 euroa ja teattereille noin 9,9 euroa.Päätöksessä on otettu huomioon ajalla 1.1.-31.5.2021 syntyneitä tulonmenetyksiä ja säästöjä mukaan lukien kyseiseen ajankohtaan sijoittuneet lomautukset sekä arvio tulonmenetyksistä ajalla 1.6. – 31.12.2021. Lisäksi on otettu huomioon kevään 2021 aikana toteutettu toiminta sekä tietoja avustettavan toiminnan volyymista, rahoitusrakenteesta ja omien tulojen osuudesta toimintamenojen kattamisessa. Alkuvuoden 2021 osalta on huomioitu toiminnan jatkuvuutta turvaavia toimia (mukaan lukien lomautusten välttäminen) ja suunnitelmia koko vuoden 2021 toimintaedellytysten turvaamiseksi.Valtionosuutta saaville teattereille, orkestereille ja museoille tarkoitetun haun lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriössä on avoinna 23.6.2021 klo 16.15 saakka valtionavustushaku taiteen ja kulttuurin alan ammatillisille yhteisöille, josta voivat hakea avustusta muun muassa alan vapaat ryhmät.Lisätietoa vos-avustuksistaKulttuuriasiainneuvos Tiina Eerikäinen, p. 02953 30081 (Suomen kansallisooppera ja -baletti sekä Kansallisgalleria)Kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila, p. 02953 30285 (Suomen Kansallisteatteri ja vos-avustukset)Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen, p. 0295 330 281 (museot, paikalla 28.6. >)
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja niin sanottuun jätesäädöspakettiin sisältyvistä asetusluonnoksista. Lausunnoille lähtevillä asetuksilla tarkennetaan jätelakia ja niiden tavoitteena on lisätä jätteiden erilliskeräystä ja kierrätystä. Lausuntoja voi antaa 27.8.2021 saakka.Lausunnoille lähetettävät asetukset ovat käytännön kannalta keskeisiä, koska ne määrittävät yksityiskohtaisesti kotitalouksien, yritysten ja muiden toimijoiden jätehuollolle asetettavan vaatimustason. Lausuntoja pyydetään yhteensä kymmenestä eri asetusluonnoksesta. Jäteasetus (179/2012) sekä asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä (518/2014) ehdotetaan uusittaviksi kokonaan. Useita muita asetuksia muutetaan. Jäteasetusta koskeva luonnos sisältää yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet ja niiden seurantaa koskevat laskentaperiaatteet sekä eräitä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Asumisessa syntyvälle jätteelle ja julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa sekä elinkeinotoiminnassa syntyvälle yhdyskuntajätteelle ehdotetaan uusia kiinteistökohtaisia erilliskeräysvaatimuksia. Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräystä koskevia vaatimuksia ehdotetaan täsmennettäviksi. Jätteitä koskevia kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksia sekä siirtoasiakirjan sisältövaatimuksia ehdotetaan täsmennettäviksi.Pakkausasetuksessa tärkeimmät muutokset kohdistuisivat käytettyjen pakkausten uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskeviin tavoitteisiin, niiden laskentaperusteisiin ja raportointiin sekä pakkausten tuottajan velvollisuuteen järjestää käytettyjen pakkausten erilliskeräys, uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu jätehuolto. Lisäksi asetuksessa annettaisiin säännöksiä tuottajien maksuosuuksien määräytymisperusteista sekä tuottajan omavalvontaa koskevan suunnitelman vaatimuksista.Ehdotetuissa tuottajavastuuta koskevissa asetuksissa täsmennettäisiin jätelain säännöksiä tuottajan omavalvonnasta, tiedottamisesta ja neuvonnasta, valtuutetun edustajan nimeämisestä sekä hyväksymistä tuottajarekisteriin koskevan hakemuksen sisältövaatimuksista. Tuottajalle ja tuottajayhteisölle asetettua seurantatietojen toimittamisen määräaikaa pidennettäisiin ja yhdenmukaistettaisiin eri tuottajavastuualoilla.Ehdotettavat asetukset liittyvät EU:n ns. jätesäädöspakettiin, jolla muutettiin jätedirektiiviä, pakkausjätedirektiiviä, kaatopaikkadirektiiviä, romuajoneuvodirektiiviä, paristo- ja akkudirektiiviä sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiiviä. Jätesäädöspaketin kansalliseen täytäntöönpanoon liittyvä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 40/2021 vp) annettiin 25.3.2021.
NordenBladet — Puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat allekirjoittamaan sopimuksen Maavoimien CV9030-rynnäkköpanssarivaunukalustolle tehtävän elinjaksopäivityksen toteuttamiseksi BAE Systems Hägglunds Ab (Ruotsi) kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa päivitetään prototyyppi- ja esisarja, ja vuonna 2022 lunastettavalla lisähankintavarauksella loput vaunut.
Hankinnalla turvataan Maavoimien vuosina 2002-2007 hankkimien rynnäkköpanssarivaunujen käytettävyys ja elinjakso vuoteen 2035. Asennustyössä toimittaja velvoitetaan toteuttamaan sarjatuotantovaiheen kokoonpanotyö suomalaisella alihankkijalla. Näin vahvistetaan kotimaan huoltovarmuuskykyä. Päivitystyön kotimainen työllistävä vaikutus on noin 23 henkilötyövuotta.
Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo optioineen on noin 33 miljoonaa euroa. Se rahoitetaan tähän tarkoitukseen suunnitelluilla ja budjetoiduilla Puolustusvoimien materiaalihankintavaroilla.
NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, jolla laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä päivittäisiin yhteensopivaksi muun lainsäädännön kanssa ja täsmennettäisiin rekisterin tietosisältöä. Muutoksilla parannettaisiin energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.Esityksellä laki saatettaisiin vastaamaan terminologisesti energiatodistuksesta annettua lakia sekä ympäristöministeriön asetusta rakennusten energiatodistuksesta. Ajan tasalle saatettaisiin myös sääntely henkilötietojen suojasta.Rekisteriin energiatodistusten laatijoista voisi jatkossa tallentaa myös laskutuksessa tarvittavat tiedot. Lakimuutoksessa on tarkennettu säädöstä, joka koskee laatijan antamaa suostumusta siihen, että laatija merkitään laatijarekisteriin ja hänen tietoja julkaistaan julkisessa tietopalvelussa.Energiatodistusrekisteriin voisi tallentaa uusina tietoina tiedot energiatodistuksen laatimisvaiheesta, havainnointikäynnin päivämäärästä, uuden rakennuksen E-luvun vaatimustasosta sekä tiedon onko todistus laadittu julkiselle rakennukselle.Julkisesta tietopalvelusta annettua pykälää täydennettäisiin siten, että energiatodistusten laatijoiden tiedoista ilmenisivät myös miten kyseisiä tietoja voisi rekisteristä hakea. Uutena tietona julkisesta tietopalvelusta voisi jatkossa tarjota energiatodistuksen laatijan toiminnan sähköpostiosoitteen. Sen sijaan laatijan nimi ei olisi jatkossa julkisesti näkyvissä energiatodistusten tiedoissa.Muilta osin energiatodistusrekisteri ja energiatodistukset säilyisivät ennallaan. Lakiin nyt esitetyillä teknisillä muutoksilla ei ole taloudellisia vaikutuksia.Tietojärjestelmää ylläpitää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), ja se koostuu kolmesta osasta: rekisteri energiatodistuksen laatijoista, energiatodistusrekisteri ja ARA:n valvontarekisteri. Energiatodistukset ovat väline rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.
NordenBladet — Sisäministeriö on 23.6. lähettänyt lausuntokierrokselle luonnokset lakimuutoksista, jotka tukisivat varautumista mahdolliseen laajamittaiseen maahantuloon. Tarve muutoksille on tunnistettu kehittämistyössä, jota viranomaiset ovat tehneet vuodesta 2015 alkaen.Vastaanottolaissa laajamittaiseen maahantuloon varautumisen koordinaatiota selkeytettäisiin. Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmästä. Maahanmuuttovirastolla on laajamittaisen maahantulon tilanteessa tältä osin operatiivinen johtovastuu, joten viraston koordinoivasta roolista ja tehtävistä olisi tarpeellista säätää myös lain tasolla.Tällä hetkellä uusia turvapaikkahakemuksia jätetään vähänLaajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset lisämajoituspaikkoineen ovat täyttymässä, maahantulijoita saapuu jatkuvasti ja maahantulijoiden määrä on suurempi kuin maasta poistuvien. Tilanne voi syntyä vaiheittain tai hyvin nopeasti esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola, p. 0295 488 215, [email protected]
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi keskiviikkona 23. kesäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Suomen päästöt vähenivät poikkeusvuonna, mutta hiilineutraalius vuonna 2035 edellyttää lisää ja nopeampia toimia myös pandemian jälkeen.”Suunta on oikea, mutta uusia ilmastotoimia tarvitaan. Parhaillaan valmistellaan tärkeimpiä ilmastosuunnitelmiamme: vuoteen 2035 ulottuvaa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa, ilmasto- ja energiastrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa. Tässä työssä on löydettävä toimet, joilla hiilineutraali Suomi 2035 saavutetaan. Samalla on huolehdittava siitä, että ilmastotoimet tehdään reilusti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Hiilineutraalius tarkoittaa, että päästöt ja nielut ovat tasapainossa eli ihmisten aiheuttamat päästöt ovat laskennallisesti yhtä suuret kuin kasvihuonekaasujen poistumat. Hiilinegatiivisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa kasvihuonekaasujen poistumat ovat päästöjä suuremmat.Suomen päästöt vähenivät 2020 päästökaupan piirissä reippaasti, sen ulkopuolella vain vähänTilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan Suomen kokonaispäästöt vähenivät viime vuonna 9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Päästökauppasektorin päästöt vähenivät miltei 16 prosenttia. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 3 prosenttia, mutta ylittivät hieman EU:n Suomelle asettaman vuoden 2020 päästökiintiön.Suomalaiset kuluttavat entistä enemmänKotitalouksien kulutuksesta aiheutuvat päästöt vähenivät Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan vuosina 2010–2015, mutta ovat pysyneet tämän jälkeen jokseenkin samalla tasolla. Kulutusperäisiin päästöihin sisältyvät tavaroiden ja palvelujen tuottamisesta kotimaassa syntyvien päästöjen lisäksi tuontituotteiden tuotantoketjujen päästöt ulkomailla. Kulutusperäisten päästöjen laskennassa vähennetään vientituotteiden tuotantoketjujen päästöt. Liikenteen päästöt laskussaKotimaan liikenteen päästöt laskivat vuonna 2020 edellisvuodesta 6 prosenttia. Erityisesti koronapandemia vaikutti liikenteen päästöjen laskuun, kun ajetut kilometrit vähenivät. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on, että liikenteen päästöt puolittuvat vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Liikenteen päästöt vähenevät liian hitaasti tavoitteisiin nähden: nykytoimilla päästään arviolta 7,9 miljoonan tonnin päästöihin, mutta päästöjen tulisi laskea 6,3 miljoonaan tonniin. Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta tavoitteen saavuttamiseksi.Maatalouden päästöt pysyneet entiselläänMaatalouden päästöt olivat vuonna 2020 pikaennakkotietojen mukaan edellisvuoden tasolla. Nykyisillä, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman mukaisilla toimilla päästöjen odotetaan kääntyvän maataloussektorilla hienoiseen laskuun. Öljylämmityksestä luopuminen painaa rakennusten erillislämmityksen päästöt alas Rakennusten erillislämmityksen päästöt ovat olleet viime vuosina laskussa öljylämmityksen vähenemisen ja rakennusten energiatehokkuuden paranemisen ansiosta. Valtaosa erillislämmityksen päästöistä aiheutuu öljylämmityksestä. Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma on ollut lausuntokierroksella keväällä 2021. Asuinkiinteistöjen öljystä luopumista nopeutetaan käyttöön otetuilla avustuksilla.Sopeutumistoimiin pantava vauhtia Ilmaston kiihtyvä lämpeneminen merkitsee tarvetta vauhdittaa toimia muutokseen varautumiseksi. Suomen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman päivitys käynnistyy maa- ja metsätalousministeriön johdolla vuonna 2021. Sopeutumissuunnitelman toimeenpanolla pyritään vähentämään haitallisia seurauksia, joita ilmastonmuutoksesta aiheutuu muun muassa ihmisten turvallisuudelle, terveydelle ja elinoloille, luonnolle ja muulle ympäristölle, elinkeinoille, infrastruktuurille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille.Tietopohjaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja riskeistä sekä keinoja niihin varautumiseksi kehitetään useissa käynnissä olevissa tutkimushankkeissa. Laaja-alaisen yhteistyön vahvistaminen, kumppanuudet sekä ilmastokestävien ratkaisujen kehittäminen parantavat Suomen kykyä varautua ilmastonmuutokseen.Ilmastovuosikertomus perustuu ilmastolakiinIlmastovuosikertomus perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Nyt annettu vuosikertomus on järjestyksessään kolmas. Ilmastovuosikertomuksella seurataan Suomen päästövähennystavoitteiden toteutumista. Vuosikertomukseen on koottu tiedot Suomen päästöjen ja nielujen kehityksestä. Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sitä, miten suunnitellut politiikkatoimet vaikuttavat päästöihin. Vuosikertomuksessa myös arvioidaan tarvetta uusille toimille, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.Ilmastovuosikertomuksen sisältöä on kehitetty eduskunnan antamien mietintöjen ja eri sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Ilmastovuosikertomus tarjoaa kattavat tiedot päästökehityksestä ja ilmastopolitiikan ajankohtaisista asioista. Taakanjakosektorin ohella tarkastellaan myös päästökauppa- ja maankäyttösektoreita.Eduskunta aloittaa ilmastovuosikertomuksen käsittelyn kesätauon jälkeen.
NordenBladet — Lääkelakiin esitetään muutoksia. Tavoitteena on lisätä apteekkien määrää, edistää itsehoitolääkkeiden hintakilpailua sekä parantaa lääkkeiden ja apteekkipalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.Hallituksen esityksessä ehdotetaan apteekkitoimintaa koskevien säännösten muuttamista lääkkeiden saatavuuden tukemiseksi. Lääkelain muutoksilla on tarkoitus joustavoittaa apteekkitoimintaa ja ottaa paremmin huomioon erilaiset palvelumuodot apteekkiasioinnissa.Apteekkien perustamista helpotettaisiin Esitysluonnoksen mukaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mahdollisuuksia päättää uusien apteekkien perustamisesta on tarkoitus laajentaa.Laajennuksia palveluihin Apteekin palvelupisteessä voitaisiin jatkossa harjoittaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää palvelutoimintaa ja vankiterveydenhuollon lääkekeskuksessa koneellista annosjakelua. Lääkelakiin lisättäisiin säädös apteekkien noutolokerikoista. Lisäksi lakiin tehtäisiin muun muassa eräitä sivuapteekkeja ja apteekin verkkopalvelutoimintaa selkeyttäviä säännösmuutoksia. Itsehoitolääkkeiden enimmäishinta mahdollistaisi apteekkien hintakilpailun itsehoitolääkkeilläLakiluonnoksessa esitetään enimmäis- ja vähimmäishinnan asettamista itsehoitolääkkeille. Apteekit voisivat tällöin kilpailla näiden lääkevalmisteiden hinnoilla alentamalla itsehoitolääkkeen vähittäishintaa enintään apteekin katteen verran. Rajattu lääkevarasto akuuttitilanteita varten sosiaalihuollon asumispalveluyksiköihinSosiaalihuollon palveluasumisyksiköllä olisi oikeus ylläpitää rajattua yhteiskäyttöön tarkoitettua lääkevarastoa asukkaiden ennakoimattomia tai äkillisiä lääkitystarpeita varten viranomaisten myöntämän luvan tai kunnan ilmoituksen turvin. Laki voimaan syksyllä 2021Lääkelakia muutettaisiin lisäksi vastaamaan EU:n lääkkeiden hyviä tuotantotapoja, lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittamista koskevia säännöksiä sekä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksiä.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2021. Eräitä asioita koskevia säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin vasta siirtymäajan jälkeen.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ehdottaa näyttelypalkkiojärjestelmää taiteilijoille ja näyttelynjärjestäjille. Järjestelmällä halutaan turvata taiteilijoille ja näyttelynjärjestäjille oikeudet ja velvollisuudet näyttelyä varten tehtävästä työstä ja sen korvaamisesta sekä vahvistaa ja yhdenmukaistaa palkkiokäytäntöjä Suomessa.Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus näyttelypalkkiomalliksi, joka sisältää ehdotukset korvausperusteiksi, tehdä ehdotus mallin piiriin kuuluvista toimijoista ja mallin hallinnoista sekä siitä, miten mallin seuranta ja arviointi tulisi järjestää. Työryhmä luovutti mietintönsä ylijohtaja Riitta Kaivosojalle keskiviikkona 23. kesäkuuta.Työryhmä ehdottaa näyttelypalkkiomallia, joka koostuu perusosasta ja lisäosasta. Näyttelypalkkion perusosa kattaisi taiteilijan työhön liittyvät osuudet, jotka koskevat yleisesti näyttelytoimintaa, kuten näyttelyn suunnittelua ja ripustusta. Lisäosa sen sijaan koskisi varsinaisen näyttelytyön ulkopuolelle jäävää toimintaa, esimerkiksi taiteilijaluentoja sekä yleisöopastuksia. Suositushinnaston ovat valmistelleet Suomen Museoliiton, Suomen Taiteilijaseuran ja Ornamon edustajat työryhmän asiantuntijasihteerien tuella. Malli koskisi taiteilijoita, joiden teokset ovat näyttelyssä ja joiden näyttelyteokset ovat uusia tai taiteilijan kokoelmasta. Palkkio maksettaisiin kansalaisuudesta tai asuinmaasta riippumatta.Työryhmä ehdottaa, että tuki kanavoitaisiin alkuvaiheessa Museoviraston kautta siten, että ammatillisesti hoidetut museot voivat hakea sieltä tukea korvausten maksamiseen valtionavustuksen muodossa. Taiteen edistämiskeskus huomioisi näyttelypalkkion noudattamisen myöntäessään toiminta-avustuksia suurimmille näyttelynjärjestäjille. Ehdotuksen mukaan Suomen Museoliitto, Suomen Taiteilijaseura ja Ornamo arvioisivat määräajoin suositeltua korvaustasoa. Tällä hetkellä näyttelypalkkioiden maksamisen käytännöt vaihtelevat. Ehdotetun järjestelmän lähtökohta on, että näyttelyjärjestäjät neuvottelevat taiteilijoiden kanssa näyttelyyn liittyvistä korvauksista suositusten pohjalta. Suositukset ja järjestelmä ehdotetaan otettavaksi käyttöön vuoden 2022 alusta. Järjestelmän vakiinnuttaminen edellyttäisi pysyvää lisärahoitusta.Työryhmä painottaa, että museon ja taiteilijan välillä vallitsee sopimusvapaus ja tapauskohtaisesti voi olla perusteltua toimia toisin kuin työryhmän esityksessä ehdotetaan. Järjestelmä ei esimerkiksi tunnista kaikkia kansainvälisten näyttelysopimusten sopimusehtoja, vaikka järjestelmä lähtökohtaisesti koskisikin sekä suomalaisia että ulkomaisia taiteilijoita. Työryhmän mukaan näyttelypalkkiomallin käyttöönoton jälkeen olisi tärkeää, että mallin toimivuutta arvioidaan ja seurataan aktiivisesti.Työryhmän raportti Työryhmä
NordenBladet — Business Finland -uudistuksen taustalla olleet pyrkimykset olivat perusteltuja. Uudistus on vahvistanut palvelupolkuja ja mahdollistanut yhden organisaation alla kattavamman palveluvalikoiman, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön 23.6.2021 julkaisemassa Business Finlandin arvioinnissa. Uudistunut Business Finland aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa. Uudistuksen taustalla olleet pyrkimykset yhtenäisiin ja parempiin palveluihin sekä toiminnan laatuun ja tehokkuuteen ovat olleet perusteltuja. Uudistus valmisteltiin nopealla aikataululla ja valmistelun taustalla oli vahva ennakkonäkemys yhtiömuotoisen hallintomallin eduista. Tämä on heijastunut Business Finlandin toiminnan käynnistymiseen. Business Finlandin uusi strategia on hyvin linjassa elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden kanssa. Uudessa organisaatiossa palvelukokonaisuuksia ja -prosesseja on pyritty kehittämään aiempaa systemaattisemmin vastaamaan asiakastarpeisiin. Business Finlandin ensimmäisinä toimintavuosina strategian pääpaino on ollut organisaation kehittämisessä, jolloin kumppanuuksien kehittäminen on jäänyt vähemmälle painoarvolle. Arviointi toteaa, että pitkään jatkuneen organisaatiouudistuksen toimeenpanon jälkeen on tärkeää kiinnittää huomiota strategian toimeenpanoon ja palvelujen jalkauttamiseen yhdessä kumppaneiden kanssa.-Arviointi antaa useita suosituksia nyt kolme ja puoli vuotta toimineen Business Finlandin toiminnan edelleen kehittämiseksi. Näistä keskeisenä pidän yhteistyön ja yhteen toimivuuden vahvistamista muiden yrityspalveluiden tarjoajien kanssa niin valtakunnan tasolla kuin alueellisesti. Yritysten palvelupolun vahvistaminen alueilta käsin tukisi vientiä ja kasvua, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Uudistus mahdollistanut kattavamman palveluvalikoimanBusiness Finland -uudistuksen myötä hallinnon resursointia on kevennetty ja voimavaroja on siirretty virastosta yhtiön puolelle, lähemmäs asiakasrajapintaa ja erityisesti ulkomaanverkostoon. Uudistus on myös vahvistanut palvelupolkuja ja mahdollistanut yhden organisaation alla kattavamman palveluvalikoiman.Business Finland -uudistuksella tavoitellut sisäiset tehokkuushyödyt eivät ole olleet ilmeisiä, ja hallinnollista taakkaa on tullut lisää ainakin suhteessa yhteen yhtenäiseen organisaatioon. Samalla on huomioitava, että uudistuksesta on kulunut vasta hyvin lyhyt aika – toimintamallin tehokkuus, saavutetut synergiaedut ja muutokset vaikuttavuudessa nähdään perusteellisemmin vasta myöhemmin.-Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Business Finlandin tulosohjauksesta. Toteutettu arviointi antaa tukea sille, että Business Finland –uudistus on ollut perusteltu, mutta organisaation toimintamallia ja toimintaa tulee edelleen hienosäätää, sanoo osastopäällikkö Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kuuluva Business Finland aloitti toimintansa 1.1.2018. Business Finlandissa yhdistettiin sen edeltäjäorganisaatioiden Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja Finpron toiminta. Business Finland muodostuu virastomuotoisesta Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja osakeyhtiö Business Finland Oy:stä. Business Finland -uudistuksen tavoitteena oli muun muassa yrityspalvelujärjestelmän yksinkertaistaminen, maakunnallisten kasvupalvelujen tukeminen, ulkomaanverkoston vahvistaminen, palvelujen laadun ja lisäarvon varmistaminen sekä yhtenäisesti johdetun asiakaspalvelukokonaisuuden rakentaminen.Arvioinnin suoritti 4FRONT Oy yhdessä KPMG Finlandin ja Technopolis Groupin kanssa.
