Mainos:



Ilmastovuosikertomus 2021: Suomen päästöt vähenivät poikkeusvuonna

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi keskiviikkona 23. kesäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Suomen päästöt vähenivät poikkeusvuonna, mutta hiilineutraalius vuonna 2035 edellyttää lisää ja nopeampia toimia myös pandemian jälkeen.”Suunta on oikea, mutta uusia ilmastotoimia tarvitaan. Parhaillaan valmistellaan tärkeimpiä ilmastosuunnitelmiamme: vuoteen 2035 ulottuvaa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa, ilmasto- ja energiastrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa. Tässä työssä on löydettävä toimet, joilla hiilineutraali Suomi 2035 saavutetaan. Samalla on huolehdittava siitä, että ilmastotoimet tehdään reilusti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Hiilineutraalius tarkoittaa, että päästöt ja nielut ovat tasapainossa eli ihmisten aiheuttamat päästöt ovat laskennallisesti yhtä suuret kuin kasvihuonekaasujen poistumat. Hiilinegatiivisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa kasvihuonekaasujen poistumat ovat päästöjä suuremmat.Suomen päästöt vähenivät 2020 päästökaupan piirissä reippaasti, sen ulkopuolella vain vähänTilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan Suomen kokonaispäästöt vähenivät viime vuonna 9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Päästökauppasektorin päästöt vähenivät miltei 16 prosenttia. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 3 prosenttia, mutta ylittivät hieman EU:n Suomelle asettaman vuoden 2020 päästökiintiön.Suomalaiset kuluttavat entistä enemmänKotitalouksien kulutuksesta aiheutuvat päästöt vähenivät Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan vuosina 2010–2015, mutta ovat pysyneet tämän jälkeen jokseenkin samalla tasolla. Kulutusperäisiin päästöihin sisältyvät tavaroiden ja palvelujen tuottamisesta kotimaassa syntyvien päästöjen lisäksi tuontituotteiden tuotantoketjujen päästöt ulkomailla. Kulutusperäisten päästöjen laskennassa vähennetään vientituotteiden tuotantoketjujen päästöt. Liikenteen päästöt laskussaKotimaan liikenteen päästöt laskivat vuonna 2020 edellisvuodesta 6 prosenttia. Erityisesti koronapandemia vaikutti liikenteen päästöjen laskuun, kun ajetut kilometrit vähenivät. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on, että liikenteen päästöt puolittuvat vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Liikenteen päästöt vähenevät liian hitaasti tavoitteisiin nähden: nykytoimilla päästään arviolta 7,9 miljoonan tonnin päästöihin, mutta päästöjen tulisi laskea 6,3 miljoonaan tonniin. Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta tavoitteen saavuttamiseksi.Maatalouden päästöt pysyneet entiselläänMaatalouden päästöt olivat vuonna 2020 pikaennakkotietojen mukaan edellisvuoden tasolla. Nykyisillä, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman mukaisilla toimilla päästöjen odotetaan kääntyvän maataloussektorilla hienoiseen laskuun. Öljylämmityksestä luopuminen painaa rakennusten erillislämmityksen päästöt alas Rakennusten erillislämmityksen päästöt ovat olleet viime vuosina laskussa öljylämmityksen vähenemisen ja rakennusten energiatehokkuuden paranemisen ansiosta. Valtaosa erillislämmityksen päästöistä aiheutuu öljylämmityksestä. Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma on ollut lausuntokierroksella keväällä 2021. Asuinkiinteistöjen öljystä luopumista nopeutetaan käyttöön otetuilla avustuksilla.Sopeutumistoimiin pantava vauhtia Ilmaston kiihtyvä lämpeneminen merkitsee tarvetta vauhdittaa toimia muutokseen varautumiseksi. Suomen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman päivitys käynnistyy maa- ja metsätalousministeriön johdolla vuonna 2021. Sopeutumissuunnitelman toimeenpanolla pyritään vähentämään haitallisia seurauksia, joita ilmastonmuutoksesta aiheutuu muun muassa ihmisten turvallisuudelle, terveydelle ja elinoloille, luonnolle ja muulle ympäristölle, elinkeinoille, infrastruktuurille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille.Tietopohjaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja riskeistä sekä keinoja niihin varautumiseksi kehitetään useissa käynnissä olevissa tutkimushankkeissa. Laaja-alaisen yhteistyön vahvistaminen, kumppanuudet sekä ilmastokestävien ratkaisujen kehittäminen parantavat Suomen kykyä varautua ilmastonmuutokseen.Ilmastovuosikertomus perustuu ilmastolakiinIlmastovuosikertomus perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Nyt annettu vuosikertomus on järjestyksessään kolmas. Ilmastovuosikertomuksella seurataan Suomen päästövähennystavoitteiden toteutumista. Vuosikertomukseen on koottu tiedot Suomen päästöjen ja nielujen kehityksestä. Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sitä, miten suunnitellut politiikkatoimet vaikuttavat päästöihin. Vuosikertomuksessa myös arvioidaan tarvetta uusille toimille, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.Ilmastovuosikertomuksen sisältöä on kehitetty eduskunnan antamien mietintöjen ja eri sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Ilmastovuosikertomus tarjoaa kattavat tiedot päästökehityksestä ja ilmastopolitiikan ajankohtaisista asioista. Taakanjakosektorin ohella tarkastellaan myös päästökauppa- ja maankäyttösektoreita.Eduskunta aloittaa ilmastovuosikertomuksen käsittelyn kesätauon jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi


Tags assigned to this article:
SuomitiedotteetuutisetValtioneuvosto

Mainos:




High quality & nature friendly luxury cosmetics from Scandinavia - ElishevaShoshana.com

error:
Copyright © NordenBladet 2008-2021 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory