NordenBladet — Käsin valmistettuun lasiin liittyvää tietoa, tekniikkaa ja taitoa valmistellaan esitettäväksi Unescon ylläpitämään Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Ranskan koordinoimassa monikansallisessa hakemuksessa ovat Suomen lisäksi mukana Saksa, Espanja ja Tšekki.Hakemusta on valmisteltu vuodesta 2017 alkaen ja se on tarkoitus toimittaa Unescoon maaliskuussa 2022. Päätös mahdollisesta hyväksymisestä luetteloon saadaan joulukuussa 2023.Suomesta monikansallista hakemusta tukee 8 eri lasialaan liittyvää tahoa sekä 12 lasihyttiä. Yhteisöjen osalta vastuutaho on Suomen lasimuseo. Suomen lasimuseo on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä valtakunnallinen vastuumuseo erikoisalanaan lasinvalmistus, lasiteollisuus ja lasitaiteen historia.Unescon yleissopimus suojelee kulttuuriperintöäSuomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä.
NordenBladet — Palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen tavoitteena on luoda julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalveluverkko vuoteen 2030 mennessä. Valtionhallinnon yhteisellä käyntiasioinnin palveluverkolla mahdollistetaan nykyistä asiakaslähtöisempi, kustannustehokkaampi ja suunnitelmallisempi toiminta asiakkaan hyväksi.”Uudistuksella viemme julkiset palvelut lähemmäs ihmisiä. Asiakaspalvelupisteiden palveluvalikoima laajenee, jolloin eri palveluja saa samasta paikasta myös etäyhteyksien avulla. Tavoite on, että saamme yhdessä kuntien kanssa isoa muutosta aikaan jo lähivuosina”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Palvelu- ja toimitilaverkkouudistus tukee kansalaisten sähköisten palvelujen käyttöä varmistamalla digituen antamisen yhteisissä asiakaspalvelupisteissä. Kattavat ja helppokäyttöiset sähköiset asiointipalvelut ovat julkisen hallinnon ensisijainen palvelukanava.Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistus etenee alueelliseen suunnitteluunToimeenpanosuunnitelmassa kuvataan uudistuksen tavoitetila sekä kriteerit, jotka ohjaavat julkisen hallinnon yhteisen palveluverkon rakentamista. Hankkeen tavoitteena on koota julkisen hallinnon asiakaspalvelu yhteisiin tiloihin. Uudistus toimeenpanee osaltaan syksyllä 2021 hyväksyttävää valtion toimitilastrategiaa.Uudistuksen toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu tähän asti valtion palveluntuottajien, Kansaneläkelaitoksen, Senaatti-kiinteistöjen ja Valtorin sekä Suomen Kuntaliiton kesken. Alkusyksyn aikana yhteistyö tiivistyy alueellisen valmistelun osalta maakunnan liittojen ja kuntien suuntaan.Toimeenpanon suunnittelun on tarkoitus käynnistyä rahoituksen varmistuttua ensin Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan sekä Päijät-Hämeen maakunnissa syksyllä 2021 ja toimeenpanon vuonna 2022. Uudistuksen etenemisestä laaditaan vuoden 2023 loppuun mennessä väliraportti ja linjataan uudistuksen käynnistämisestä seuraavissa maakunnissa.Valtion palveluntuottajista uudistuksessa ovat mukana aluehallintovirastot (AVI), Digi- ja väestötietovirasto (DVV), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY), Maahanmuuttovirasto (Migri), Maanmittauslaitos (MML), oikeusapu ja edunvalvontapalvelut, poliisin lupahallinto, Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimistot (RISE), työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot), Ulosottolaitos sekä Verohallinto. Lisäksi uudistukseen osallistuu erityisesti yhteisen asiakaspalvelun osalta Kansaneläkelaitos. Asiakaspalvelu- ja toimitilojen osalta tavoitellaan laajaa yhteistyötä kuntien kanssa.Hankkeen ohjausryhmä hyväksyi toimeenpanosuunnitelman 7.6.2021. Kuntaministeri Sirpa Paateron johtama julkisen hallinnon uudistamisen poliittinen johtoryhmä on myös puoltanut uudistuksen jatkoa tekemiensä linjausten pohjalta. Linjaukset löytyvät toimeenpanosuunnitelmasta. Hanke on osa valtiovarainministeriön Yhteistyötä palveluissa ja toimitiloissa -hankekokonaisuutta, johon kuuluvat valtion alueellinen läsnäolo, monipaikkainen työ ja valtion toimitilastrategia.
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut 17.6. eduskunnalle hallituksen esityksen uudeksi laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille. Esityksen keskeiset ehdotukset liittyvät viranomaisten varautumiseen ja hyvin poikkeuksellisia tilanteita sekä aseellista virka-apua koskevaan sääntelyyn. Tarkoituksena on saattaa ajan tasalle poliisille annettavaa virka-apua koskeva lainsäädäntö.Uusi laki sisältäisi nykyistä täsmällisemmät säännökset virka-avun antamisen edellytyksistä ja virka-apua koskevasta päätöksenteosta poikkeuksellisissa tilanteissa. Laissa säädetään myös virka-apupäätöksen toimeenpanosta sekä poliisin ja Puolustusvoimien toimintojen yhteensovittamisesta virka-aputilanteessa. Myös rajavartiolain säännöksiin Rajavartiolaitoksen poliisille antamasta vaativasta virka-avusta tehtäisiin vastaavat muutokset. Tarkoituksena parantaa poliisin varautumista ja kykyä estää useiden ihmisten henkeä ja terveyttä uhkaavia rikoksiaUuden lain yhtenä tavoitteena on parantaa poliisin kykyä varautua ja estää sekä puuttua välittömästi esimerkiksi terrori-iskuun. – Lakimuutoksen tarkoituksena on kehittää viranomaisten virka-apuun liittyvää prosessia, jotta poliisilla olisi paremmat mahdollisuudet estää esimerkiksi suureen ihmisjoukkoon kohdistuvia vakavia rikoksia ennalta, kertoo erityisasiantuntija Heidi Aliranta sisäministeriöstä.Uusi laki sisältää nykyistä täsmällisemmät säännökset virka-avun antamisen edellytyksistä ja virka-apua koskevasta päätöksenteosta. Tavoitteena on, että päätös vaativasta virka-avusta voitaisiin tehdä varteenotettavaan tietoon pohjautuen tilanteeseen nähden riittävän nopeasti ja ajoissa.Laissa ei esitetä muutoksia viranomaisten väliseen arkipäiväiseen, niin sanottuun tavanomaiseen virka-apuun, vaan ehdotetuissa muutoksissa on kyse erittäin poikkeuksellisista tilanteista, joissa poliisin henkilöstö tai kalusto eivät riitä. Uudessa laissa ei myöskään anneta Puolustusvoimille tai Rajavartiolaitokselle uusia toimivaltuuksia. Lain tarkoittamissa virka-aputilanteissa on kyse poliisille kuuluvien tehtävien hoitamisesta poliisin johdolla ja ohjauksessa.– Vaativa virka-apu on tarkoitettu viimeiseksi keinoksi hyvin poikkeuksellisiin ja harvinaisiin tilanteisiin, jotka pyritään estämään ennalta ensisijaisesti muilla keinoin. Toiveena tietysti on, että poliisi ei joutuisi koskaan käyttämään vaativaa virka-apua. On kuitenkin otettava huomioon, että toimintaympäristö on muuttunut vuosien saatossa ja myös Suomessa on pystyttävä varautumaan maailmalla nähtyihin vakavien tapausten kaltaisiin tilanteisiin, Aliranta painottaa.Lainsäädännön uudistaminen aloitettiin keväällä 2018, kun sisäministeriö käynnisti lainsäädäntöhankkeen ja perusti sen valmistelua varten työryhmän.
NordenBladet — Valtio sekä Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut ovat hyväksyneet maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset. Sopimukset tuovat seuduille lisää panostuksia kestävään yhdyskuntarakenteeseen ja vähähiiliseen liikkumiseen. Ne vahvistavat yhteistyötä kaupunkiseudun kuntien kesken sekä seutujen ja valtion välillä.Ympäristöministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö tiedottavat.Yhä useampi suomalainen asuu MAL-sopimusten piiriin kuuluvilla seuduilla, missä kuntien ja valtion yhteistyöllä rakennetaan enemmän kohtuuhintaisia asuntoja, keskitetään asutusta ympäristön kannalta järkeviin paikkoihin sekä satsataan liikenteen sujuvuuteen. Laajenemisen myötä MAL-sopimusten piirissä on 55 prosenttia Suomen asukkaista.Sopimuksissa on määritelty valtion ja kaupunkiseutujen yhteiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle.”MAL-sopimukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa kestävän yhdyskuntarakenteen luomisessa ja hiilineutraaliuuden tavoittelussa. Sopimukset kaupunkiseutujen kanssa ovat yksi valtion keskeinen keino luoda sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä asuinympäristöjä sekä tukea kohtuuhintaista asumista ja vähäpäästöistä liikkumista. MAL-sopimukset ovat syntyneet yhteistyöllä, ja kiitän lämpimästi kaikkia työhön osallistuneita”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kommentoi.MAL-sopimusten mukaisella rahoituksella valtio ja kaupunkiseudut tukevat muun muassa puurakentamista sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämistä.”Eheää ja ilmastoystävällistä yhdyskuntaa ei synny ilman valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyötä. Kiitokset kaikille mukana oleville kunnille. Olen vakuuttunut, että Kuopion, Lahden ja Jyväskylän seuduilla joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat jatkossa entistä varteenotettavampia kulkutapoja, kun satsaamme niihin yhdessä”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.Mitä seuraavaksi?Seitsemän kaupunkiseudun eli Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun MAL-sopimuksien kausi ulottuu vuoteen 2031. MAL-sopimusten toimenpiteet koskevat erityisesti vuosia 2021–2023. Sopimukset päivitetään vuonna 2023. Sopimusten toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti.Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seutujen MAL-sopimusneuvottelut saatiin päätökseen 29.4. Kuntien poliittiset elimet ovat käsitelleet sopimukset, ja tänään valtioneuvosto teki niistä päätöksen.Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 23. kesäkuuta Suomen Akatemian hallituksen ja tieteelliset toimikunnat sekä strategisen tutkimuksen neuvoston toimikaudeksi 1.1.2022–31.12.2024.Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtajana jatkaa professori Johanna Myllyharju Oulun yliopistosta. Hallituksen jäseniksi nimitettiin:
NordenBladet — ELY-keskukset ovat 19.10.2020 lähtien voineet myöntää yrityksen kehittämisavustusta Suomen Covid-19-puitetukiohjelman mukaisena väliaikaisena valtiontukena. Lisäksi avustusta on voitu myöntää pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Hallitus jatkaa väliaikaiseksi tarkoitettuja muutoksia 31.12.2021 asti.Yrityksen kehittämisavustuksen väliaikaisten muutosten jatkolla mahdollistetaan yritysten kehittämishankkeiden tuki paitsi koronakriisissä, myös siirryttäessä vähitellen kohti tavanomaisia olosuhteita.Tarkempia tietoja yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisestä väliaikaisena valtiontukena ja vaikeuksissa olleille pienille yrityksille löytyy työ- ja elinkeinoministeriön aiemmasta tiedotteesta.Komissio vahvisti maaliskuussa Suomen Covid-19-puitetukiohjelman jatkumisen ja väliaikaisen valtiontuen enimmäismäärän noston Valtioneuvoston päätös asetusmuutosten jatkamisesta perustuu Euroopan komission 28.1.2021 tekemään päätökseen pidentää tilapäisten valtiontukisääntöjen voimassaoloa vuoden 2021 loppuun asti. Samalla komissio päätti nostaa niin sanotun 800 000 euron väliaikaisen valtiontuen yrityskohtaista enimmäismäärää 1,8 miljoonaan euroon. Komission 10.3.2021 antamalla päätöksellä vahvistettiin Suomen Covid-19-puitetukiohjelman jatkuminen 31.12.2021 asti sekä puitetukiohjelman mukaisen valtiontuen yrityskohtaiseksi enimmäismääräksi 1,8 miljoonaa euroa. Maaliskuussa voimaan astunut korotus koskee ELY-keskusten myöntämää yrityksen kehittämisavustusta silloin, kun avustusta myönnetään puitetukiohjelman mukaisena valtiontukena.Puitetukiohjelmassa on kyse tilapäisestä koronaepidemiasta johtuvasta valtiontukisääntöjen kevennyksestä. Puitetukiohjelman mukaisesti myönnettävä tuki voidaan yhdistää de minimis -asetuksen mukaiseen tukeen, eli käytännössä molempia tukia voidaan myöntää samalle yritykselle. Tuen enimmäismäärää laskettaessa on otettava huomioon kaikki Suomen viranomaisten puitetukiohjelman nojalla kyseiselle yritykselle myöntämät tuet.Yrityksen kehittämisavustusta haetaan ELY-keskukseltaELY-keskukset myöntävät yrityksen kehittämisavustusta pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin. Kyseessä voi olla aloittava, kasvuhakuinen tai uudistumaan pyrkivä yritys. Erityisenä painopisteenä on kansainvälistyminen.Tarkemmat tiedot yrityksen kehittämisavustuksen hakemisesta ja myöntämisestä ELY-keskuksista
NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Kevennykset toteutetaan sote-ministeriryhmän eilisen esityksen mukaisesti. Asetus tulee voimaan 24.6. klo 00.Perustasolta poistetaan asiakasmäärien sekä anniskelu- ja aukioloaikojen rajoitukset. Käytännössä perustasolla olevilla alueilla on jatkossa voimassa vain yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet sekä vaatimus asiakkaiden istumapaikan olemassaolosta sisätiloissa.Kiihtymisvaiheen alueella ravintoloiden aukioloaikaa ja anniskeluaikaa laajennetaan. Päijät-Häme ja Kanta-Häme palaavat perustason rajoituksiin, eli kiihtymisvaiheeseen jää vain Uusimaa.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Lapin maakunnissa 24.6. lukienEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin. Voimassa ovat yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet:Ravintoloiden on ilmoitettava asiakkaikseen saapuville näkyvästi, ettei henkilö, jolla on koronavirustartuntaan sopivia oireita, saa tulla ravitsemisliikkeeseen. Ravintoloiden tulee huolehtia siitä, että asiakkaiden oleskelu järjestetään riittävän väljästi ja asiakaspaikat sijoittuvat riittävän etäälle toisistaan.Ravintoloiden on huolehdittava tilojen ja pintojen puhdistamisesta, sekä siitä että asiakkaat saavat mahdollisuuden käsien puhdistamiseen.Ravintoloiden on laadittava kirjallinen suunnitelma siitä, miten se toteuttaa sen toimintaan ja sisä- ja ulkotilojen käyttöön säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Istumapaikkavaatimus ei koske ulkona tapahtuvaa ravintolatoimintaa.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueella Uudenmaan maakunnassa 24.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-00 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Ulkoterasseilla asiakkaalla ei tarvitse enää olla omaa istumapaikkaa, mutta etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa myös kiihtymisvaiheen alueilla.Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet — Hallitus myönsi 4,2 miljoonaa euroa kansallista yritystukivaltuutta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle käytettäväksi Kemi-Tornion äkillisen rakennemuutostilanteen hoitoon. Rahoitus suunnataan erityisesti pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin, joilla luodaan alueelle uusia työpaikkoja.Rahoituksella tuetaan Kemi-Tornion seutua, jotta Stora Enson Veitsiluodon paperitehtaan sulkemisen aluetaloudelliset vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieneksi. Alueella on ollut huhtikuisesta tehtaan sulkemisilmoituksesta lähtien käynnissä äkillisen rakennemuutosalueen toimet työntekijöiden ja elinkeinojen tueksi. Kemi-Tornion seudun äkilliseen rakennemuutokseen suunnattu kokonaisrahoitus selviää 29. kesäkuuta, kun hallituksen on tarkoitus päättää alueelle myönnettävästä aluekehittämisrahasta. Jo huhtikuussa työ-ja elinkeinoministeriö myönsi Lapin ELY-keskukselle Kemi-Tornion työllisyystilanteen hoitoon 2,3 miljoonaa euroa.– Kemi-Tornion alue on ollut viime vuosina sekä negatiivisten ja positiivisten uutisten kohteena. Hallituksen myöntämän lisärahoituksen tavoitteena on synnyttää uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja alueelle. Tukea suunnataan muun muassa yritysten uudistumisen, innovaatioiden ja osaamisen tueksi sekä digitalisaatioon ja teknologian hyödyntämiseen liittyvien valmiuksien parantamiseksi, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Maaliskuussa hallitus osoitti Kemi-Tornion seudulle yhteensä 1,1 miljoonaa euroa Outokumpu Oyj:n toiminnan supistamiseen liittyen.
NordenBladet — Valtioneuvosto valtuutti 23.6.2021 elinkeinoministeri Mika Lintilän allekirjoittamaan sopimuksen EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaisista tilastollisista siirroista Suomen tasavallan hallituksen ja Belgian kuningaskunnan hallituksen välillä.Valtiot sitoutuvat sopimukseen allekirjoituksella. Sopimuksen voimaantulo edellyttää lisäksi, että molempien valtioiden hallitukset ovat sen virallisesti hyväksyneet. Sopimuksen allekirjoittavat Suomen puolesta ministeri Mika Lintilä ja Belgian puolesta energiaministeri Tinne Van der Straten.– Suomen pitkäjänteinen panostus uusiutuvan energian lisäämiseen on ollut menestyksellistä. Olemme ylittäneet tavoitteemme. Tilastolliset siirrot ovat tässä kohtaa keino täyttää EU-tason velvoitteet kustannustehokkaasti. Neuvottelumme Belgian kanssa etenivät sujuvasti, ja lopputulos hyödyttää molempia osapuolia, toteaa ministeri Lintilä.EU:n uusiutuvan energian direktiivissä Suomen kansallinen sitova kokonaistavoite on 38 prosentin uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä. Suomi ylitti tämän tavoitteen, kun uusiutuvien osuus oli vuonna 2020 noin 42 % energian loppukulutuksesta. Direktiivissä eri jäsenvaltioiden tavoitteisiin pääsemistä ja samalla EU:n yhteisen tavoitteen saavuttamista on haluttu helpottaa säätämällä niille mahdollisuudesta tilastollisina siirtoina hyödyntää toisessa jäsenmaassa saavutettuja uusiutuvan energian ylityksiä omassa tavoitteessaan.Suomi myy uusiutuvan energian ylijäämänsä Belgialle noin 18,6 miljoonalla eurollaSopimuksella Suomi siirtää Belgialle uusiutuvan energian tavoitteensa toteutunutta ylijäämää. Siirrettävä kiinteä määrä on 1376,5 GWh. Siirron kauppahinta on 18 582 750 euroa, kun tilastollisten siirtojen hinnaksi sovittiin koko myytävän määrän osalta 13,5 euroa/MWh. Belgia suorittaa tämän maksun Suomelle 30.9.2021.Lisäksi sovittaisiin mahdollisesta enintään 250 GW siirrosta, jonka hyödyntämisestä Belgian tulee ilmoittaa erikseen sopimuksessa määritetyssä aikataulussa. Optiosta on tarpeen sopia, koska lopulliset uusiutuvan energian määrät ja osuudet kokonaisloppukulutuksesta varmistuvat vasta myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Sopimuksessa määritetty optio voi toteutua kokonaan tai osittain taikka jäädä kokonaan toteutumatta. Koko option kauppahinta olisi 3 375 000 euroa. Option toteutuessa (osittain tai kokonaan) Belgia maksaa sen mukaisen maksun Suomelle vuoden 2021 loppuun mennessä.Sopimuksen myötä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuloarviossa ”muut tulot” kasvaisivat aiemmin arvioidusta vähintään 18 582 750 eurolla vuonna 2021. Suomen ja Belgian tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle tilastollisista siirroista 31.12.2021 mennessä mukaan lukien siirrettyä energian määrää ja hintaa koskevat tiedot. Komissiolle on annettu ennakkoilmoitus neuvottelujen etenemisestä 31.3.2021. Tilastollisten siirtojen valmistelun ja sopimusneuvottelut on hoitanut Suomen puolesta TEM. Valtioneuvoston ohjesäännön nojalla energiapolitiikka kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan ja uusiutuvan energian direktiivin kansallinen toimeenpano on ministeriön vastuulla. TEM antoi syyskuussa 2020 eduskunnalle selvityksen e-kirjeellä (E 104/2020 vp) sopimustunnustelujen ja – neuvottelujen aloittamisesta.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt diplomi-insinööri Jarkko Levasman valtiovarainministeriön ICT-johtajaksi. Levasma toimii tällä hetkellä ylijohtajana Verohallinnon tuotehallintayksikössä.”Olen erittäin innoissani uusista vastuullisista tehtävistä ja haasteista. Onneksi apuna on erinomaisen asiantunteva ministeriön henkilöstö, virastot ja kunnat. Olisikin vaikeaa saada aikaan mitään yhteiskunnallisesti merkittävää ilman hyvää yhteistyötä yli organisaatiorajojen”, Levasma kertoo.Levasma on työskennellyt useissa eri tehtävissä Verohallinnossa, kuten ylijohtajana tuotehallintayksikössä, kehitys- ja tietohallintojohtajana sekä tietohallintojohtajana. Levasma on työskennellyt aiemmin myös Tieto Oyj:llä.Valtioneuvosto päätti nimityksestä keskiviikkona 23. kesäkuuta. Levasma nimitettiin virkaan 1.8.2021–31.7.2026 määräajaksi.
