NordenBladet — Yhdysvaltojen ja Kiinan kamppailu taloudellisesta ja teknologisesta johtajuudesta kiihtyy ja vaikuttaa haitallisesti myös suomalaisyrityksiin. Asiaan on varauduttava Suomessa ja EU:ssa paremmin, suosittavat ulkoministeriö ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK tuoreessa raportissaan.Suurvaltakilpailun vaikutuksia suomalaisyrityksiin on selvitetty nyt ensi kertaa ulkoministeriön ja EK:n yhteishankkeessa, jota työstettiin 60 asiantuntijan ja 30 yrityksen voimin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää lausuntoja luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttömaksuista vuosille 2022–23.Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen eli Kanta-palvelujen käyttö on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajille ja apteekeille maksullista. Maksuista säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä eli asiakastietolaissa. Maksujen määrästä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.Käyttömaksuja on peritty jo usean vuoden ajan vuosittain annettujen asetusten perusteella. Lausuntopyynnön kohteena oleva uusi asetus on suunniteltu kaksivuotiseksi vuosille 2022–23. Pidemmän aikavälin asetuksella on tavoitteena parantaa maksujen ennakoitavuutta. Lisäksi uudessa asetuksessa maksajien joukkoa esitetään laajennettavaksi kaikkiin Kanta-palveluihin liittyneisiin terveydenhuollon palvelunantajiin ja apteekkeihin.Annetut lausunnot otetaan huomioon asetuksen viimeistelyssä. Annetut lausunnot ovat julkisia. Lausunnot pyydetään toimittamaan 15.8.2021 mennessä.Lausuntopyynnöt (lausuntopalvelu.fi)Kirjallisen lausunnon voi myös lähettää sähköisesti osoitteeseen [email protected] Saatteessa pyydetään mainitsemaan asianumero VN/2027/2021.Postitse lausunnon voi toimittaa osoitteeseen: sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut Luomu 2.0 –luomuohjelman. Ohjelma haluaa vastata luomutuotteiden kysynnän kasvuun saattamalla lisää luomutuotteita markkinoille ja vähittäiskaupan ja ammattikeittiöiden tarpeisiin. Ohjelman tavoite on sama kuin Euroopan unionin (EU) Vihreän kehityksen ohjelmalla, eli neljännes pelloistamme tulisi olla luomusertifioitua vuoteen 2030 mennessä.Luomuruuan kysyntä kasvaa vähittäiskaupassa ja ammattikeittiöissä sekä meillä että maailmalla. Suomessa on hyvät mahdollisuudet vastata tähän kysyntään. Luomu 2.0 -ohjelman päätavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat:

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen esitys esteettömyysdirektiivin toimeenpanosta Suomessa.EU:n esteettömyysdirektiivi vaatii, että viranomaiset ja yksityinen sektori tekevät tietyt tuotteet ja palvelut esteettömiksi. Direktiivi on laitettava kansallisesti toimeen jokaisessa EU-maassa 28.6.2022 mennessä. Soveltaminen alkaa 28.6.2025.Valtioneuvoston linjauksen mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö vastaa direktiivin toimeenpanon koordinaatiosta ja muut ministeriöt osallistuvat valmisteluun oman toimialansa mukaisesti.Direktiivi tekee tuotteista ja palveluista esteettömiä ja lisää osallisuuttaEsteettömyysdirektiivin tavoitteena on tehdä tuotteista ja palveluista esteettömämpiä ja näin yhteiskunnasta osallistavampi ja helpottaa vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää. Samalla lisätään esteettömien tuotteiden ja palveluiden saatavuutta ja liikkuvuutta yhdenmukaistamalla niitä koskevia vaatimuksia jäsenvaltioissa.Erityisesti direktiivi koskee sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikkaan ja ovat erityisen tärkeitä, jotta vammaiset henkilöt voivat osallistua yhteiskuntaan täysipainotteisesti. Näitä ovat esimerkiksi tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät, älypuhelimet, verkkokauppa ja kuluttajapankkipalvelut. Tavoitteena saada esitys lausunnolle syksyllä 2021Työryhmän valmisteluaikataulu on tiivis, sillä hallituksen esitysluonnos on tarkoitus lähettää lausunnolle syksyllä 2021. Tavoitteena on kuulla sidosryhmiä eri tavoin valmistelun aikana. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle keväällä 2022.Direktiiviin liittyvää aineistoa ja valmistelumateriaalia kootaan verkkosivuilleLisätietoa esteettömyysdirektiivistä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on myöntänyt yhteensä 5,77 miljoonaa euroa valtionavustusta 17:lle eri digitalisaatiohankkeelle kuntien toimintatapojen tai palveluprosessien uudistamiseksi. Hankkeet on toteutettava vuoden 2023 lokakuun loppuun mennessä.Hakemuksia saapui hakuaikana yhteensä 46. Tukea sai hakea kuntien toiminnan ja palveluiden digitalisaation kehittämiseen rakennetun ympäristön toimialalla sekä digitaalisen turvallisuuden edistämiseen kuntien toiminnan ja johtamisen jatkuvuuden varmistamiseksi. Avustusta myönnettiin vain hankkeisiin, jotka useammat kunnat tai kuntayhtymät toteuttavat yhdessä. Neljän hankkeen osalta ratkaisu avustuksen myöntämisestä tehdään myöhemmin.Avustusten tavoitteena on tukea kuntien digitalisaatiota, joka edistää toimintatapojen uudistamista ja asiakaslähtöisyyttä sekä samalla mahdollistaa kustannussäästöjä. Monistettavuus sekä tiedon ja kokemusten jakaminen ovat keskeisiä lähtökohtia. Tulosten on oltava hyödynnettävissä myös muissa kunnissa. Tavoitteena on lisäksi kansallisten palvelujen hyödyntämisen sekä yhteisten tietomääritysten edistäminen.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metsä ja ilmasto ovat tänä kesänä tapetilla EU:ssa. Luvassa on tiukkoihin päästövähennyksiin pyrkivä Fit for 55 -lakipaketti, uusi EU:n metsästrategia sekä uusiutuvan energian RED II -direktiivin päivitys. Kaikista näistä keskusteltiin vilkkaasti metsäneuvoston kokouksessa 18.6.Fit for 55 -paketti on yksi etappi matkalla kohti hiilineutraalia Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä. Paketti kirittää päästövähennystavoitteita. EU:n nykyinen päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä on 40 prosenttia. EU:n ilmastolaissa sovittiin, että uusi kunnianhimoisempi tavoite on vähentää nettopäästöjä 55 prosenttia. Paketissa on toistakymmentä ilmastoa koskevaa lainsäädäntöesitystä. Metsäsektorin huomio kiinnittyy erityisesti maankäytön hiilinieluja koskeviin sääntöihin ja niiden kehittämiseen (LULUCF) sekä uusutuvan energian RED II -direktiivin päivitykseen, jossa avataan ennakkotietojen mukaan uudelleen kestävyyskriteerit. Taksonomia-asetus asettaa puolestaan kuusi ympäristötavoitetta, jotka sisältävät kriteerit myös metsien käsittelylle. Tällä hetkellä käynnissä on kansallinen kannanmuodostus aiheesta.EU:n uusi metsästrategia julkistetaan heinäkuussa Metsäneuvosto keskusteli vilkkaasti EU:n uudesta metsästrategiasta, joka julkistetaan heinäkuussa. Strategia on Suomelle ja sen metsäalalle erittäin tärkeä. Strategiassa ennakoidaan olevan aiempaa kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet, jotka ottavat entistä vahvemmin huomioon ilmaston hiilinielujen kasvattamisen sekä luonnon monimuotoisuuden suojelun. Samalla metsätaloutta viedään yhä enemmän ilmasto- ja ympäristöpolitiikan vaikutuksen alaisuuteen. Suomi muodostaa kantansa EU:n metsästrategiasta elokuussa. Metsäneuvostossa korostettiin, että tulevien strategia- ja lainsäädäntöpakettien kokonaisuus on analysoitava huolellisesti, ja että EU:n metsästrategiassa on tärkeää huomioida metsien merkitys ja rooli eri maissa. Suomen tulevassa kannassa huomioidaan kaikki kestävyyden osa-alueet eli ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma. – On selvää, että kukin jäsenvaltio päättää itse metsäpolitiikastaan ja Suomella tulee jatkossakin olla oma itsenäinen metsäpolitiikkansa. EU:n metsästrategia ei saa muuttaa perussopimuksiin perustuvia toimivaltasuhteita komission ja jäsenvaltioiden välillä. Metsäpolitiikan tulee olla myös jatkossa kansallisen päätöksenteon piirissä, tästä tulemme pitämään kiinni, totesi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Myös kansallisen metsästrategian uudistaminen on alkanut. Tavoitteena on, että metsäneuvoston esitys uudeksi metsästrategiaksi valmistuu vuoden 2022 lopussa.Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Metsäneuvos Marja Kokkonen, p. 0295 162 444, marja.kokkonen(at)mmm.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Avioeroa, vanhempainvastuuta ja kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa uutta EU-asetusta aletaan soveltaa ensi vuoden elokuussa. Asetuksessa säädetään siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuin on tällä alalla toimivaltainen ja miten päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-valtiossa.Tällä niin sanotulla uudella Bryssel II a -asetuksella korvataan näissä asioissa nykyisin sovellettava asetus. Uusilla säännöksillä pyritään parantamaan lapsen etua ja yksinkertaistamaan menettelyitä. Asetuksen mukaan muun muassa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat päätökset ovat suoraan täytäntöönpanokelpoisia toisissa EU-valtioissa. Lisäksi päätösten täytäntöönpanomenettelyä on osittain yhtenäistetty. Oikeusministeriön työryhmä on laatinut ehdotuksen asetuksen edellyttämistä täydentävistä säännöksistä kansalliseen lainsäädäntöön. Mietinnöstä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 15.9.2021 asti.Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden elokuusta alkaen, jolloin EU-asetusta tulee alkaa soveltaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on valmistellut valtion toimitilastrategian uudistamista. Strategia ohjaa valtion työympäristöjen ja toimitilojen käytön kehittämistä ja tarkoituksenmukaista yhtenäistämistä. Työryhmän ehdotus toimitilastrategian linjauksiksi on lausunnoilla lausuntopalvelu.fi-palvelussa 23.6.–30.8.2021.Lausuntoja on pyydetty ensisijaisesti valtion virastoilta ja laitoksilta. Valtioneuvosto hyväksyy valtion toimitilastrategian valtioneuvoston periaatepäätöksenä syksyn 2021 aikana.Etätyö ja digitalisoituminen ovat muuttaneet kansalaisten palvelutarvetta ja valtiolla tehtävän työn tapoja. Jatkossakin keskeistä on, että tilat tukevat tuloksellista toimintaa. Tilaratkaisuissa varmistetaan tilojen terveellisyys ja tietosuoja, tieto- ja tilaturvallisuus sekä sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys.Työryhmän keskeiset ehdotuksetTyöryhmä esittää toimitilastrategiaan kahdeksaa linjausta:Julkisen hallinnon toimitilojen yhteiskäyttöä pyritään lisäämään. Tavoitteena on, että valtion henkilöstöstä vähintään 25 prosenttia työskentelee virastojen ja laitosten yhteiskäyttötiloissa.Valtio, kunnat ja Kela tarjoavat käyntiasiakaspalveluja yhteisissä asiakaspalvelupisteissä. Niissä on tiloja kasvokkain tapahtuvalle asioinnille, sähköiselle asioinnille ja etäpalveluasioinnille.Tilojen kehittämisellä edistetään työnteon ja asioinnin sujuvuutta sekä yhteistyötä. Toimistotilat ovat monitilaympäristöjä. Tiloja, työvälineitä ja työtapoja kehitetään tukemaan verkkotyöskentelyä ja ns. hybridityötä.Toimistotilojen keskimääräinen tilatehokkuustavoite on 10 htm2/henkilötyövuosi, mitä sovelletaan uusissa käynnistyvissä tilahankkeissa. Tilatehokkuustavoitteissa otetaan huomioon hallinnonalakohtaisia erityspiirteitä sekä etä- ja läsnätyön suhde.Käyttösidonnaisia tiloja suunniteltaessa toimintaa ja tiloja kehitetään samanaikaisesti. Toimitilahankkeet edistävät toiminnan vaikuttavuutta. Tilojen mitoittamisessa käytetään tietoon perustuvia ratkaisuja. Keskeisiä seurattavia mittareita ovat tilojen käyttöaste ja kustannustehokkuus.Toimitilojen tulee tukea ja mahdollistaa tietoturvallinen työskentely. Yhteisissä työympäristöissä noudatetaan yhteistä toimitilaturvallisuuskonseptia, joka mahdollistaa salassa pidettävän tiedon asianmukaisen käsittelyn ja säilyttämisen.Valtion käytössä olevat toimitilat ovat kestäviä, terveellisiä ja turvallisia, ja ne on tuotettu ja niitä ylläpidetään yhteiskuntavastuullisella tavalla. Tiloihin sovelletaan sisäolosuhteiden nollatoleranssia.Valtion käytössä olevat toimitilat ovat päästöttömiä ja niiden rakentaminen ja korjaaminen on vähäpäästöistä. Tilatehokkuudella ja toimitilojen energiankulutuksen vähentämisellä tavoitellaan myös kustannussäästöjä.Toimitilastrategian toimeenpano tähtää vuoteen 2030Virastot ja laitokset päivittävät toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmansa yhdessä Senaatti-konsernin liikelaitosten kanssa vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että toimitilastrategian tavoitteet toteutuvat vuoteen 2029 mennessä rahoituksen reunaehdot huomioiden.Ministeriöt vastaavat hallinnonaloillaan toimeenpanon seurannasta ja toimeenpanon kokonaisuutta seurataan asetettavassa neuvottelukunnassa. Toimitilastrategiaa toimeenpannaan myös osana valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistushanketta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta 23. kesäkuuta. Hyvinvointialueet perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset 1. tammikuuta 2023.-Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan entistä yhdenmukaisempia pelastustoimen palveluita koko maassa ja tiivistä yhteistyötä ensihoitopalveluiden tuottamisessa. Kyse on ihmisten elintärkeistä lähipalveluista ja uudistus on siksi tarpeellinen ja tärkeä, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo.Pelastustoimen tehtävät hyvinvointialueiden vastuullePelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimen tehtävät ovat tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien vastuulla.Vahvempi valtakunnallinen ohjaus mahdollistaa yhdenvertaisemmat ja yhdenmukaisemmat pelastustoimen palvelutUudistuksen myötä valtion strateginen ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus takaa entistä yhdenmukaisemmat palvelut eri puolilla Suomea. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista, on hyväksytty eduskunnassa 23.6.2021. Ehdotuksen mukaiset hyvinvointialueet perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset vuoden 2023 alusta. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 8. joulukuuta 2020.Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät 22 järjestäjän vastuulle Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirtyvät kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellamaalla hyvinvointialueita on neljä. Helsingin kaupungille jää edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS-yhtymä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuu laissa ja HUS-järjestämissopimuksessa erikseen määriteltävällä tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä.  Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien toiminta siirtyy hyvinvointialueille. Samoin opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavat hyvinvointialueet ja kunnat yhdessä. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen jää kunnille mutta tietyin ehdoin kunnat ja hyvinvointialue voivat sopia ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoidon jatkamisesta osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, lähipalvelujen ja kielellisten oikeuksien turvaamisesta sekä ohjauksesta ja valvonnasta säädetään sote- järjestämislaissa.Pelastustoimen järjestäminen Pelastustoimi on hyvinvointialueilla erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala. Pelastustoimen järjestävät hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki, jotka vastaavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Sisäministeriö ohjaa ja valvoo jatkossakin pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta. Vahvemman valtakunnallisen ohjauksen tavoitteena on tuottaa entistä yhdenmukaisempia ja siten yhdenvertaisempia pelastustoimen palveluita koko maassa. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä. Pelastustoimen osalta järjestämisvastuusta ja valvonnasta säädetään pelastustoimen järjestämislaissa. Pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle. Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 kiireellistä ensihoitotehtävää. Sisäministeriö antaa oman erillisen pelastustoimen järjestämistä koskevan tiedotteen.ToimeenpanoVarsinainen toimeenpano aloitetaan lakien voimaantulon jälkeen. Toimeenpanon keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että muodostuvien hyvinvointialueiden kaikki keskeiset toiminnot ja palvelut toimivat asiakkaiden ja henkilöstön kannalta häiriöttä uudistuksen tullessa voimaan.1.1.2023Väliaikainen toimielinHyvinvointialueen kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja alueen pelastustoimet sopivat väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja siitä, mikä viranomainen asettaa valmistelutoimielimen. Toimielimen johtama valmistelutoiminta rahoitetaan valtion rahoituksella ja sen tehtävistä säädetään lailla.Väliaikainen valmistelutoimielin johtaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä aluevaltuuston toimikauden alkuun asti. Väliaikainen toimielin valmistelee asioita valtuuston ratkaistavaksi ja se voi tehdä sopimuksia sekä palkata henkilöstöä määräaikaisesti, korkeintaan 31.12.2023 saakka.Väliaikainen toimielin nimetään sopimuksen mukaisesti mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Väliaikaisen toimielimen jäsenten tulee olla virkasuhteessa osapuoliin. Jos väliaikaista toimielintä ei ole asetettu määräaikaan mennessä, valtioneuvosto asettaa sen.AluevaltuustoHyvinvointialueen ylin päättävä toimielin on suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto. Ensimmäiset vaalit järjestetään vuoden 23. tammikuuta 2022. Hyvinvointialueen toimintaa johdetaan aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian mukaisesti ja aluevaltuusto päättää myös hyvinvointialueen organisaatiorakenteesta.Valtion ohjausValtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet sosiaali-ja terveydenhuollolle ja pelastustoimelle. Hyvinvointialueiden tulee ottaa tavoitteet huomioon omassa toiminnassaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen valmistelussa.  Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa nelivuotiskaudeksi. Sen tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon toteutumisen seuranta ja arviointi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen ohjauksen tukeminen. Myös sisäministeriön yhteyteen perustetaan nelivuotiskaudeksi pelastustoimen neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa. Pelastustoimen toteutumisen seurannan ja arvioinnin lisäksi sen tehtävänä on tukea pelastustoimen valtakunnallista ohjausta. Valtionvarainministeriön yhteyteen perustetaan nelivuotiskaudeksi hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaSosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö käyvät vuosittain kunkin hyvinvointialueen kanssa neuvottelut, joissa seurataan, arvioidaan ja ohjataan strategisella tasolla hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä. Hyvinvointialue laatii vuosittain investointisuunnitelman, jonka hyväksymisestä päättävät sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö. Hyväksytty investointisuunnitelma on edellytyksenä hyvinvointialueen uusille investoinneille ja omaisuuden luovutuksille. Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitusHyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta säädetään lailla hyvinvointialueen rahoituksesta. Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteista ja se jaetaan alueille asukkaiden laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasmäärän mukaisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaa lisäksi riskikerroin. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallinen rahoitus perustuu palvelutarvetta kuvaaviin terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimiin. Näiden kertoimien laskennassa hyödynnetään tietoja muun muassa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisista tekijöistä sekä palvelujen käytöstä ja palvelujen käytön aiheuttamista kustannuksista. Kullekin hyvinvointialueelle muodostuu vuosittain hyvinvointialuekohtaiset terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet, jotka kuvaavat hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeita muihin hyvinvointialueisiin verrattuna.  Kun rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, velvoitetaan kunnat alentamaan kunnallisveroa. Kunnallisveron vähennys on 12,39 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa, kun lait tulevat voimaan. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan ja valtion osuutta vastaavasti kasvatetaan. Verotusta koskevat muutokset toteutetaan verovelvollisten kannalta mahdollisimman neutraalisti. Verorakenteen muutokset eivät aiheuta verotuksen kiristymistä, kun lait tulevat voimaan. HenkilöstösiirrotKuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Lisäksi kuntien opetustoimesta hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. Kuntien yhteisten tukipalvelujen työntekijä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai pelastustoimen palveluihin. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteen mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.   Uudistuksen edellyttämät järjestelyt valmistellaan vuosina 2021 ja 2022 yhteistoiminnassa hyvinvointialueiden, kuntien ja kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa annettua lakia laajennettaisiin koskemaan myös hyvinvointialuetta. Myös muun kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajennetaan koskemaan hyvinvointialueen henkilöstöä, eikä henkilöstön asema tältä osin muutu. 
Hyvinvointialueiden työntekijöiksi vuonna 2023 siirtyy liikkeenluovutuksilla noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Omaisuus- ja velkaerien siirrot Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyvät hyvinvointialueille varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen. Kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus, sopimukset ja siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka siirtyivät hyvinvointialueille ilman korvausta.  Hyvinvointialue vuokraa kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat kolmen vuoden siirtymäajaksi, jota hyvinvointialue voi pidentää lisävuodella. Sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueille siirtyville veloille myönnetään valtiontakaus, jolla turvataan velkojien asema ja säilytetään lainat nollariskiluokassa. Siirrot toteutetaan kuntien ja kuntayhtymien laatimien selvitysten pohjalta. Omaisuusjärjestelyistä voi aiheutua kunnille kustannuksia, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa. Tämän vuoksi lakiin sisältyy perustuslakivaliokunnan edellyttämä kompensaatiosääntely. Kunnalla on oikeus saada hakemuksen perusteella korvausta kunnan omaisuuteen kohdistuvien järjestelyjen perusteella kunnalle aiheutuvista välittömistä kustannuksista niiden ylittäessä laissa säädetyt korvausrajat. Vaikka korvausraja ei ylity, kunnalla on oikeus saada korvausta, jos sen mahdollisuus päättää omasta taloudestaan ilmeisesti vaarantuu.  Aikataulu – osa laeista voimaan kesällä 2021 Hallituksen esityksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman pian voimaanpanolain tultua voimaan. HUS-yhtymä perustettaisiin perussopimuksen hyväksymisellä. Ensimmäiset aluevaalit toimitettaisiin alkuvuodesta 2022. Aluevaalit eivät koskisi Helsingin kaupungin asukkaita.  Ensi vaiheessa hyvinvointialueiden väliaikaishallinto ja aluevaalien jälkeen valittujen aluevaltuustojen toiminnan käynnistymisen jälkeen hyvinvointialueet valmistelevat toiminnan organisoinnin sekä henkilöstö- ja omaisuussiirrot yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä muiden erikseen säädettävien palvelujen ja tehtävien järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien.  Esitykseen liittyvien lakien voimaantulo on tarkoitus porrastaa siten, että osa tulisi voimaan heinäkuun alusta 20211 ja osa 1.3.2022, kun uudet aluevaltuustot aloittavat toimintansa. Viimeiset lait tulisivat voimaan 1.1.2023. Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Lisäksi hyvinvointialueista annettavaa lakia sovelletaan osittain jo heti hyvinvointialueiden toimintaan.  Lakien voimaantulo edellyttää, että Tasavallan presidentti vahvistaa lait. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi