NordenBladet —Eduskunnan puhemies Paula Risikko vastaa kansalaisten kysymyksiin suorassa Facebook-lähetyksessä keskiviikkona 30.1. klo 11.45–12.15.
Kysymyksiä puhemiehelle voi lähettää ennakkoon lomakkeella tai suoran lähetyksen kommenttikentässä. Kysymyksen voi esittää myös nimimerkillä.
– Tämän eduskunnan työ on loppusuoralla. Vaikka olemme saaneet paljon aikaan, työ suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu. Olemme myös uudistaneet eduskunnan työskentelytapoja, kertoo puhemies Paula Risikko.
NordenBladet —Eduskunta on julkaissut verkkopalvelussaan Suomen valtiopolitiikan historiaa käsittelevän teoksen, joka on vapaasti kaikkien luettavissa ja kuunneltavissa. Verkkoteos palvelee historian ja yhteiskuntaopin opettajia ja oppilaita ja tarjoaa mielenkiintoista luettavaa kaikille, joita Suomen kehitys valtiona kiinnostaa. Verkkoteos julkaistaan myöhemmin myös ruotsin kielellä.
Verkkojulkaisu perustuu oikeustieteen ja valtiotieteiden tohtorin ja korkeimman hallinto-oikeuden entisen presidentin Pekka Hallbergin ja Helsingin yliopiston entisen yleisen valtio-opin professorin Tuomo Martikaisen kirjoittamaan Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari -teokseen. Se ilmestyi painettuna teoksena Suomen 100-vuotisjuhlavuoden lopussa.
Kirja on nyt verkkoteoksena eduskunnan verkkosivuilla. Verkkoteos on suunnattu erityisesti koululaisten ja opiskelijoiden tarpeisiin, mutta sopii hyvin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kirjan kuva-aineistoa on verkkoteoksessa laajennettu ja osa teksteistä löytyy myös kuunneltavina podcasteina. Tekstiosuuksia on muokattu verkkoversiossa oppimista tukeviksi.
Verkkoteos etenee aikakausittaisena Suomen valtiollisen kehityksen läpileikkauksena. Itsenäisyyden aikaa taustoitetaan historiallisella katsauksella käräjäkiviltä ja ruotsinvallan ajalta autonomianajan Venäjän yhteyteen. Itsenäisyyden alkuajan jaksoissa kuvataan tasavallan rakentamisen vaikeaa alkua sisällissodasta parlamentaarisen toimintamallin kehittymiseen.
Kun sota-ajan vaikeat vaiheet jälleen kriisiyttävät valtiollisen kehityksen, sitä seuraavat jaksot korostavat kansakuntaa eheyttävän jälleenrakentamisen politiikkaa ja hyvinvointivaltion synnyn vaiheita. Sotienjälkeisen kauden haasteena korostuu ulkopoliittinen tasapainoilu idän ja lännen välillä, joka 1990-luvulla taittuu Euroopan unioniin liittymiseen. Viime vuosikymmenten osalta keskiössä ovat valtasuhteiden muutokset, arvopolitiikka ja kansainvälistyminen.
Kirjoittajat haluavat avata näköaloja suomalaisen yhteiskunnan toimintamalliin, jossa käytännönläheisyydellä, kansanvallalla ja valtion johtavien toimielinten kyvyllä ohjata kehityksen suuntaa on ollut ratkaisevaa merkitystä. Teos johdattaa pohtimaan, mitkä ovat suomalaisen yhteiskuntakehityksen edellytykset tulevaisuudessa. Historian eri vaiheissa on tarvittu kykyä havaita toimintaympäristön muutoksia ja vastata uusiin ongelmiin, jossa haasteet ovat laajentuneet globaalien kysymysten tasolle.
Verkkoteos esitellään opetus- ja kasvatusalan Educa-messuilla 25.-26. tammikuuta Helsingissä. Eduskunta osallistuu tapahtumaan omalla osastollaan, jossa verkkoteokseen voi tutustua. Lisäksi mm. eduskunnan puhemies Paula Risikko esiintyy messulavalla 25.1.2019 klo 14.30.
NordenBladet — Suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) vastasi tänään Suomen EU-puheenjohtajakautta koskeviin kysymyksiin suorassa lähetyksessä eduskunnan Twitter-tilillä.
Ennakkoon lähetetyt kysymykset koskivat mm. Suomen vaikutusmahdollisuuksia ja kansallisia tavoitteita puheenjohtajana, puheenjohtajakauden kustannuksia ja kokousten keskittämistä Helsinkiin.
Suomi voi Satosen mukaan hyötyä siitä, että se johtaa EU:n päätöksentekoa suurissa asiakokonaisuuksissa, jotka puheenjohtajakaudellemme osuvat.
Samaan aikaan on muistettava, että puheenjohtajan vastuulla on kokonaisuuden hallinta, Satonen sanoi.
Suomi ei siis voi ajaa vain omaa etuaan, kun päätetään esimerkiksi EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä, vaan on etsittävä ratkaisua, joka palvelee kaikkia, puheenjohtaja jatkoi.
Ajankohtaisista aiheista lähetyksessä käsiteltiin myös Brexitiä, ilmastopolitiikkaa, naisten oikeuksia ja EU:n laajentumista.
Tiukasti politiikkaan liittyvien aiheiden ohella Satonen sai vastattavakseen kysymyksen siitä, tarjotaanko kokousvieraille Suomessa mämmiä tai mustaamakkaraa.
Suomi on EU:n puheenjohtajamaa 1.7. – 31.12.2019. Eduskunta isännöi Suomen EU-puheenjohtajakaudella seitsemää parlamentaarista EU-kokousta.
NordenBladet —Eduskunnan lakivaliokunta kiinnittää huomiota tarpeeseen tehostaa kuluttajien velkaongelmien ennalta estämistä ja vähentämistä. Lakivaliokunta on torstai 24. tammikuuta hyväksynyt yksimielisen lausunnon hallituksen esityksestä, jonka tarkoituksena on kohtuullistaa kuluttajaluottojen hinnoittelua ja vähentää kalleimpien kuluttajaluottojen aiheuttamia velkaongelmia (LaVL 33/2018 vp – HE 230/2018 vp).
Lakivaliokunta kannattaa esitykseen sisältyviä muutosehdotuksia, mutta tekee lausunnossaan talousvaliokunnalle kolme lausumaesitystä, joissa hallituksen edellytetään jatkossa muun muassa arvioivan ulosoton suojaosuusjärjestelmän, maksuhäiriötietojen säilytysaikojen ja sosiaalisen luototuksen kattavuuden kehittämistarpeet.
Lisäksi lakivaliokunta on lähettänyt oikeusministeriölle kirjeen, jonka mukaan luottotietorekisteriin merkittävien maksuhäiriötietojen säilytysaikoja tulee arvioida kiireellisesti ottaen tasapainoisesti huomioon velallisten ja velkojien edut samoin kuin yhteiskunnassa ja luottomarkkinoilla luottotietolain voimaantulon jälkeen tapahtuneet muutokset. Kirjeen taustalla on luottotietolain muuttamista koskeva lakialoite (LA 28/2018 vp).
OHMYGOSSIP —Eduskunnan suullista kyselytuntia torstaina 24. tammikuuta hallitsi jälleen kerran sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tällä kertaa hallitus sai vastata uudistuksen säästötavoitteiden toteutumista koskeviin kysymyksiin.
Oppositio nosti esiin Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen raportin, jonka mukaan sote-uudistuksen kolmen miljardin euron säästön toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Hallitukselta kysyttiin, miten se suhtautuu arviointineuvoston vakavaan kritiikkiin. Vastauksena valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi, että säästöjä on vaikea arvioida. Orpo sanoi myös pitävänsä suomalaisten terveyspalveluiden osalta vielä suurempana riskinä sitä, että uudistusta ei saada eteenpäin. Puheenvuoroissa peräänkuulutettiin myös sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita. Opposition mielestä uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat pitkään jatkuneen käsittelyn aikana jo moneen kertaan unohtuneet.
Muita kyselytunnin aiheita olivat muun muassa ulkomaisen työvoiman käyttäminen, kaivoslain uudistaminen sekä indeksijäädytykset.
Koko kyselytunnin keskustelu on luettavissa täysistunnon pöytäkirjasta.
NordenBladet — Hallitus on hyväksynyt asetusmuutoksen, jolla säädetään mesikasvikesantojen kasvilajeista. Tämä parantaa pölyttäjien elinmahdollisuuksia. Lisäksi aktiiviviljelijän määritelmää kevennettiin.
Viherryttämistuen ekologiseksi alaksi hyväksytään uutena kesantotyyppinä mesikasvikesannot vuodesta 2019 alkaen. Ekologisen alan mesikasvikesannolle hyväksytään seuraavat kasvilajit: apilat, mesikät ja aitohunajakukka sekä näiden seokset. Ekologisen alan tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen. Mesikasvien viljely tukee osaltaan tavoitetta lisäämällä pölyttäjien ja muiden hyönteisten elinmahdollisuuksia.
Ekologisen alan velvoite on voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnissa maatiloilla, joilla on yli 15 hehtaaria peltoalaa. Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla velvoitetta ei ole, eikä myöskään nurmivaltaisilla tiloilla. Mesikasvikesannon painokerroin on 1,5. Tämä tarkoittaa, että 1 hehtaari mesikasvikesantoa laskettaisiin ekologisen alan viiden prosentin velvoitteeseen 1,5 hehtaarina. Muulla ekologisen alan kesannolla painokerroin on 1.
Lakiin EU:n suorista tuista 1.1.2019 voimaan tulleen muutoksen perusteella useita viljelijätukijärjestelmiä koskevaa aktiiviviljelijäkäsitteen niin sanottua kieltolistaa ei enää sovelleta. Muutoksen myötä EU:n suoria tukia tai ohjelmaperusteisia viljelijäkorvauksia hakevalta viljelijältä ei enää tarkasteta kieltolistalla olevien toimintojen hallinnointia. Kieltolistan toimintoja ovat esimerkiksi kiinteistöyhtiön tai vesiyhtiön hallinnointi tai pysyvien urheilukenttien tai vapaa-ajan alueiden hallinnointi. Lakimuutoksen mukaisesti nyt hyväksytyssä valtioneuvoston asetuksen muutoksessa poistettiin aktiiviviljelijää koskeva kohta.
NordenBladet – Valeuutisten torjunnasta raportin Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokouksen tehnyt kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) korostaa julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden vastuuta taistelussa vääristeltyjä tietoja ja propagandaa vastaan.
”Yleisradioyhtiöt voisivat ottaa päätehtäväkseen jämäkän johtovastuun valeuutisten torjumiseksi. Kunnianhimoista faktantarkistusta ja laatujournalismia tehdään toki muuallakin, mutta yleisradioyhtiöt ovat monessa maassa hyvin resurssoituja ja riippumattomia”, Honkonen sanoo.
Hän esitteli raporttinsa ”Public service media in the context of disinformation and propaganda” yleiskokouksessa keskiviikkona. Raportissa käytettyjen ja tutkijoiden suosimien termien kuten disinformaation, propagandan ja tiedon epäjärjestyksen (information disorder) sijaan Honkonen puhuu mieluummin valeuutisista, koska sana on kaikkien tuntema.
”Kannustan yleisradioyhtiöitä kehittelemään myös tapoja valistaa ja kouluttaa yleisöä valeuutisten tunnistamiseen ja lähdekritiikkiin. Kenties myös tekoälystä tulee jatkossa olemaan apua faktantarkistuksessa”, Honkonen toivoo.
Raporttiaan varten Honkonen tutustui muun muassa Britannian yleisradioyhtiön BBC:n faktantarkistusmenetelmiin ja vaikuttui siitä, miten paljon resursseja yhtiö käyttää luotettavuutensa turvaamiseksi ja myös yleisön medialukutaidon parantamiseksi.
”Tutustuin Suomessa myös Ylen valeuutisten vastaiseen työhön ja Ylen journalismin akatemiaan, joissa tehdään vaikuttavaa työtä”, hän kertoo.
Honkonen toivoo, että kaikki Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ymmärtävät, kuinka tärkeää demokratian kannalta on, että ihmiset voivat luottaa julkisen palvelun yleisradioyhtiöihin ja että valtiot turvaavat yhtiöiden rahoituksen.
”Julkisen vallan pitäisi tukea myös valeuutisiin ja propagandaan liittyvää tutkimusta, jotta ymmärtäisimme paremmin niiden vaikutusmekanismit. Valeuutisilla halutaan vaikuttaa vaalituloksiin, horjuttaa kansalaisten luottamusta, kärjistää yhteiskunnallista keskustelua ja lietsoa epäjärjestystä, mikä kaikki syövyttää demokraattisia yhteiskuntiamme sisältäpäin.”
”Vapaa ja totuuteen pyrkivä media ei ole vihollinen vaan olennainen osa toimivaa demokratiaa. Siksi olemme vakavan asian äärellä”, hän päätti.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 21.–25.1.2019. Istuntoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea yleiskokouksen verkkosivuilla.
NordenBladet – Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) puolusti voimakkaasti yleismaailmallisia ihmisoikeuksia puhuessaan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa tiistai-iltana.
”Ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Ihmisoikeuksista ei voi tehdä poikkeuksia uskonnollisten tai kulttuuristen syiden varjolla. On hyvin ongelmallista, että joissakin Euroopan neuvoston jäsenmaissa on vähemmistöjä, jotka pitävät islamilaista sharia-lakia ensisijaisena oikeuskäytäntönä. Islamilaisessa perheoikeudessa miehillä on määräysvalta naisiin nähden ja rikosoikeudelliset rangaistukset ovat julmia, epäinhimillisiä ja häpäiseviä”, Anttila moitti.
Ongelmallista on myös se, että Euroopan neuvoston jäsenmaista Albania, Azerbaidžan ja Turkki ovat allekirjoittaneet vuonna 1990 niin sanotun Kairon julistuksen, joka käsittelee ihmisoikeuksia islaminuskossa. Kairon julistus ei myöskään tunnusta uskonnonvapautta.
”Kairon asiakirja on luonteeltaan poliittinen eikä se ole oikeudellisesti sitova. Sen allekirjoittaneiden Euroopan neuvoston jäsenmaiden tulisi kuitenkin todeta tämä myös virallisesti ja kertoa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen normit ovat muita normeja korkeammalla tasolla”, Anttila vaati.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 21.–25.1.2019. Istuntoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea yleiskokouksen verkkosivuilta.
________________________
Sirkka-Liisa Anttila (o.s. Ojala, s. 20. joulukuuta 1943 Marttila) on suomalainen hallintonotaari ja poliitikko. Hän on ollut keskustan kansanedustaja vuosina 1983–1996 ja uudelleen vuodesta 1999. Anttila toimi vuosina 2007–2011 maa- ja metsätalousministerinä Matti Vanhasen II hallituksessa ja Mari Kiviniemen hallituksessa.
Vuodet 1996–1999 Anttila oli Euroopan parlamentin jäsen. Hän on ollut myös eduskunnan ensimmäinen varapuhemies 1995–1996, 1999–2003 ja 2006–2007. Forssan kaupunginvaltuustossa Anttila on ollut vuodesta 1977. Vuosina 1994–2000 hän oli keskustan varapuheenjohtaja.
NordenBladet – Suuri valiokunta keskusteli tämän päivän kokouksessaan Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisistä kysymyksistä sekä Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) EU-eron ajankohtaisesta vaiheesta.
Valiokunnan keskustelua alusti EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen valtioneuvoston kansliasta.
Suomen EU-puheenjohtajakaudella 1.7.–31.12.2019 on käsittelyssä useita laaja-alaisia kokonaisuuksia, kuten EU:n rahoituskehys vuosille 2021–27, UK:n eroprosessi, muuttoliike, ilmastopolitiikka, oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen liittyvät kysymykset ja Euroopan talous- ja rahaliito EMU:n kehittäminen.
Suomelle aiemmilta puheenjohtajilta periytyvien asioiden lisäksi Suomen on puheenjohtajana mahdollista vaikuttaa EU:n viisivuotisen ohjelman kirjauksiin ja tavoitteiden jalkauttamiseen ensimmäisenä puheenjohtajana, Halonen muistutti.
Suuri valiokunta keskusteli puheenjohtajuuteen liittyen mm. Suomen keinoista edistää omia rahoituskehystavoitteitaan puheenjohtajana, euroalueen budjetin käytöstä, EU:n sosiaalisen ulottuvuuden hankkeista, oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n yhtenäisyyden suhteesta sekä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisestä. Lisäksi keskustelussa arvioitiin Brexit-prosessin mahdollisia kehityskulkuja ja heijastumia Suomen puheenjohtajakauteen.
Valtioneuvoston tilannekatsaukseen Suomen puheenjohtajakauden keskeisistä asiakysymyksistä (E 107/2018) voi tutustua eduskunnan verkkosivuilla.
Eduskuntaryhmät ovat aiemmin keskustelleet EU-puheenjohtajakauden kansallisista painopisteistä työryhmässä, jonka raportti valmistui lokakuussa. Lopullisesti Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä päättää kevään vaalien jälkeen muodostettava hallitus.
Eduskunta järjestää Suomen puheenjohtajakauden aikana seitsemän parlamentaarista EU-kokousta, joista suurin on jäsenmaiden parlamenttien EU-valiokunnat yhteen kokoava COSAC joulukuun alussa.
EU-puheenjohtajakautta käsitellään huomenna myös eduskunnan Twitter-tilillä klo 10–10.30, kun suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen vastaa puheenjohtajakautta koskeviin kysymyksiin suorassa lähetyksessä. Kysymyksiä voi esittää jo ennakkoon aihetunnisteella #eduskuntaEU tai kysymyslomakkeella.
NordenBladet – Eduskunta käsitteli keskiviikkona 23. tammikuuta kotouttamaisen toimivuutta. Käsittelyn pohjana oli tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 6/2018. Mietinnön esitteli tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd.).
Tarkastusvaliokunta toteaa mietinnössään, ettei kotouttamispolitiikka nykyisellään toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Kotouttamistoimenpiteiden tavoitteena tulee olla riittävien yhteiskunta-, työelämä- ja kielitaitovalmiuksien saavuttaminen, jotka ovat edellytyksiä työllistymiselle.
Heinäluoma painotti esittelypuheenvuorossaan kielitaidon tärkeyttä kotouttamisessa. ”Tutkimuksen mukaan vain joka kolmas kieliopintoihin osallistuva on saavuttanut vaaditun tavoitekielitason. Jos kielitaito ei ole riittävä, niin suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään tulo käy kovin ohdakkeiseksi”, Heinäluoma sanoi.
Kielitaidon merkitys nostettiin esiin myös useassa puheenvuorossa, samoin maahanmuuttajanaisten asema ja matala työllistymisaste. Naisia pitäisi saada tiiviimmin yhteiskuntaan mukaan, puheenvuoroissa todettiin.
Keskustelun päätteeksi eduskunta hyväksyi tarkastusvaliokunnan mietintöön sisältyvän kannanoton, jonka mukaan eduskunta muun muassa edellyttää, että hallitus laatii kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeesta ja toteutettavista uudistuksista. Toimenpideohjelma tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.
Koko keskustelu on luettavissa täysistunnon pöytäkirjasta.
