NordenBladet — ​Eduskunta on hyväksynyt työaikalain. Laissa säädetään muun muassa uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista, lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sekä muutoksista liukuvaan työaikajärjestelyyn.

Samalla eduskunta hyväksyin kaksi lausumaa:

1. Eduskunta edellyttää, että työntekijöiden edustusjärjestelmiä ja heidän edustajiensa valtuuksia selkiytetään tavalla, joka varmistaa työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet omalla työpaikalla.

2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa työaikalain toimivuutta ja antaa asiasta selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle seuraavan vaalikauden aikana.

Lakiehdotus hyväksyttiin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön TyVM 17/2018 mukaisena.

Eduskunnan kirjaston tietopaketti: Työaikalain kokonaisuudistus

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Kansallista Kirjaston päivää vietetään tiistaina 19.3. Eduskunnan kirjasto juhlistaa päivää antamalla kirjaston tutkijapaikoilla työskenteleville tutkijoille tilaisuuden esitellä tutkimusaiheitaan.

Kansallista Kirjaston päivää vietetään tiistaina 19.3. Eduskunnan kirjasto juhlistaa päivää antamalla kirjaston tutkijapaikoilla työskenteleville tutkijoille tilaisuuden esitellä tutkimusaiheitaan.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskuntaryhmien välisen neuvottelun johtopäätös: Koska eduskuntavaalit ovat lähellä ja aikaa poliittisen hallituksen muodostamiseen on hyvin vähän, eduskuntaryhmät toteavat tilanteen, jossa nykyinen hallitus jatkaa toistaiseksi toimitusministeristönä.

Lisäksi ryhmien neuvottelussa tehtiin pöytäkirjamerkintä: Toimitusministeristön asemasta ja toimivallan rajoista ryhmät viittaavat oikeuskanslerin kannanottoon 5.3.2019.

Edellä mainitun hyväksyivät Keskustan, Kokoomuksen, Sosialidemokraattisen, Sinisen, Perussuomalaisten, Vihreän, Vasemmistoliiton, Ruotsalaisen, Kristillisdemokraattisen ja Liike Nyt eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Neuvottelu pidettiin tiistaina 12.3.2019 eduskunnan Pikkuparlamentissa.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunta on hyväksynyt rikoslain muuttamisen, jolla lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia kiristetään. Lakiehdotus hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön (LaVM 24/2018) mukaisena.

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotetaan neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Lisäksi rikoslakiin lisätään törkeää lapsenraiskausta koskeva uusi rangaistussäännös. 

Samalla eduskunta hyväksyi kolme lausumaa:

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ripeästi uudistaa rikoslain 20 luvun säännökset koskien lapsiin kohdistuvia hyväksikäyttö- ja raiskausrikoksia ja antaa asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle. Uudistuksessa tulee edelleen kiristää lapsiin kohdistuvien hyväksikäyttö- ja raiskausrikosten rangaistuksia, erityisesti vähimmäisrangaistuksia, sekä arvioida sääntelytekniikkaa ja rikosnimikkeitä. Tarkastella tulee erityisesti sukupuoliyhteyden käsittävien tekojen sääntelytekniikkaa ja lapsen iän merkitystä samoin kuin sitä, tulisiko tällaiset teot siirtää raiskausrikosten piiriin. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollisimman pian käynnistää rikoslain 20 luvun kokonaisuudistuksen, jossa tarkastellaan lukuun sisältyviä eri seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä, jotta ne muodostavat selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Lisäksi erityisesti tulee arvioida raiskausrikoksen tunnusmerkistöä muutoin kuin lapsiin kohdistuvien tekojen osalta. Keskeistä on arvioida muun muassa uhrin avutonta tilaa koskevaa sääntelyä sekä suostumuksen aseman vahvistamista raiskausrikosten ja muiden seksuaalirikosten määrittelyssä. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus rikoslain 20 luvun kokonaisuudistuksen yhteydessä tai erikseen arvioi myös rikoslain muihin lukuihin sisältyvien seksuaalirikoksia koskevien rangaistussäännösten kehittämistarpeet. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

NordenBladet —

​Eduskunta on hyväksynyt siviilitiedustelua koskevan lainsäädännön sekä lain sotilastiedustelusta. Siviilitiedustelua koskeva lakiehdotus hyväksyttiin hallintovaliokunnan mietinnön (HaVM 36/2018) mukaisena ja sotilastiedustelua koskeva lakiehdotus hyväksyttiin puolustusvaliokunnan mietinnön (PuVM 9/2018) mukaisena.

Samalla eduskunta hyväksyi siviilitiedustelulainsäädännön osalta kolme lausumaa. Eduskunta edellyttää hallituksen: 
 1) seuraavan tarkkaan siviilitiedustelulainsäädännön tehokkuutta ja tuloksellisuutta, toimivuutta, oikeusturvan toteutumista ja muuta soveltamista ja
2) antavan hallintovaliokunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetun kirjallisen selvityksen 1 kohdassa tarkoitetusta seurannasta ja sen tuloksista ja
3) antavan eduskunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä kokonaisvaltaisen seikkaperäisen selonteon tiedustelulainsäädännön toimivuudesta, tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta, kehittämistarpeista, valvonnasta ja oikeusturvan toteutumisesta sekä muista asiakokokonaisuuteen liittyvistä relevanteista seikoista.

Sotilastiedustelulain osalta eduskunta hyväksyi lausuman: Eduskunta edellyttää, että puolustusministeriö antaa puolustusvaliokunnalle selvityksen uuden sotilastiedustelua koskevan sääntelyn toimivuudesta vuoden 2020 loppuun mennessä.

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 36/2018
Puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 9/2018
Eduskunnan kirjaston tietopaketti Tiedustelulait

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti julkistaa ministeriöltä saamansa sosiaali- ja terveysuudistusta koskevan täydentävän vastineen jo kuulemisen aikana. Yleensä vastineet tulevat julkisiksi vasta, kun valiokunnan mietintö valmistuu.

Ministeriön täydentävä vastine valiokunnan verkkosivulla

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan lakivaliokunta kannattaa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistuksen korottamista neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta sekä törkeää lapsenraiskausta koskevan uuden rangaistussäännöksen lisäämistä rikoslakiin. Valiokunta antoi torstaina 7. maaliskuuta asiaa koskevan mietinnön (LaVM 24/2018 vp).

Lakivaliokunta on käsitellyt myös kansalaisaloitetta (KAA 3/2015 vp), jossa vaaditaan lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön vähimmäisrangaistuksen korottamista nykyisestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta. Lakivaliokunta pitää kansalaisaloitteen taustalla olevaa tavoitetta parantaa lasten suojelua seksuaaliselta hyväksikäytöltä kannatettavana.

Valiokunta ehdottaa mietinnössään useita lausumia seksuaalirikosta koskevien säännösten uudistamisesta. Lausumaehdotuksissa edellytetään muun muassa, että hallitus ripeästi uudistaa rikoslain 20 luvun säännökset koskien lapsiin kohdistuvia hyväksikäyttö- ja raiskausrikoksia ja antaa asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle. Uudistuksessa tulee valiokunnan lausumaehdotuksen mukaan edelleen kiristää lapsiin kohdistuvien hyväksikäyttö-ja raiskausrikosten rangaistuksia, erityisesti vähimmäisrangaistuksia. Lisäksi lausumaehdotuksissa edellytetään, että muutoinkin rikoslain 20 luku uudistetaan kokonaan ja että myös rikoslain muihin lukuihin sisältyviä seksuaalirikoksia koskevien rangaistussäännösten kehittämistarpeita arvioidaan.

Valiokunnan mietintö LaVM 24/2018

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Maaliskuussa kannattaa piipahtaa Oodin Maijansaliin kuulemaan neljä eduskunta-aiheista tietoiskua. Tavallisesti Eduskunnan kirjastossa pidettävistä kaikille avoimista koulutuksista on muokattu napakat tunnin versiot. Demokratiaa pieninä annoksina.

Maaliskuussa kannattaa piipahtaa Oodin Maijansaliin kuulemaan neljä eduskunta-aiheista tietoiskua.  Tavallisesti Eduskunnan kirjastossa pidettävistä kaikille avoimista koulutuksista on muokattu napakat tunnin versiot. Demokratiaa pieninä annoksina.

Lähde: Eduskunta.fi