Eduskunnan täysistunnossa 14. toukokuuta käytiin lähetekeskustelu hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 2018. Keskustelun päätteeksi asia lähetettiin tarkastusvaliokuntaan, jolle muiden erikoisvaliokuntien on annettava lausunto viimeistään 27.9.2019.
Päivän täysistunnossa käsiteltiin myös eduskunnan tilintarkastajien kertomukset eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuonna 2018.
Täysistunnon päätteeksi eduskunta kävi loppuun perjantaina aloitetun lähetekeskustelun valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksesta eduskunnalle puoluerahoituksen valvonnasta vuonna 2018.
NordenBladet —Metsähallitus on julkaissut Moottorikelkkailun kehittäminen osana kestävää luontomatkailua -hankkeen loppuraportin. Raporttiin sisältyy kuusi erillistä kehittämissuunnitelmaa, joiden avulla kelkkailua voitaisiin kehittää nykyistä turvallisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Suunnitelmista merkittävin koskee uuden hallinto- ja rahoitusmallin luomista moottorikelkkaväylien ylläpitoon.
Matkailun ja luonnon virkistyskäytön kannalta tärkeimpien väylien hallinnointi esitetään keskitettäväksi valtakunnalliselle toimijalle, jonka tehtävänä olisi huolehtia väylästön ylläpidosta ja turvallisuudesta. Valtakunnallisena vastuutahona toimiminen tarkoittaisi kuitenkin – riippumatta siitä, mikä organisaatio olisi kyseessä – merkittäviä muutoksia asianomaisen organisaation nykyisiin tehtäviin. Siksi asia vaatii vielä laajempaa valmistelua.
Uuden valtakunnallisen toimijan vastuulla olisi myös väyliin liittyvän paikkatietoaineiston ajan tasalle saattaminen.
Moottorikelkkaväylät ovat monin paikoin huonossa kunnossa: korjattavaa on muun muassa silloissa, rummuissa ja muussa infrassa. Hankkeessa laskettu väylästön korjausvelka on noin kuusi miljoonaa euroa.
Väylien ylläpito ehdotetaan rahoitettavaksi jatkossa käytön mukaan maksettavilla moottorikelkkakohtaisilla väylästönhoitomaksuilla, jotka korvaisivat yrittäjiltä ja harrastajilta aiemmin perityt maksut.
Hankkeessa laadittiin myös suunnitelma matkailu- ja asutuskeskukset yhdistävästä pääväylästöstä sekä matkailun ja paikallisten asukkaiden kannalta merkittävästä sivuväylästöstä. Suunnitelma pohjautuu olemassa olevaan väylästöön ja esimerkiksi saamelaisten kotiseutualueella käytännössä kokonaan nykyiseen ura- ja reittiverkostoon.
Reittien turvallisuuden parantaminen vaatisi raportin mukaan reittimerkkien ja opasteiden yhtenäistämistä sekä pakollisia koordinaattitolppia, joiden perusteella väylien käyttäjät tietäisivät kulloisenkin sijaintinsa.
Myös väyliin liittyviä lupakäytäntöjä tulisi raportin mukaan yksinkertaistaa.
Kehittämishanke oli valtakunnallinen, mutta tarkastelu painottui maan lumisimmille alueille Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Hankkeen toteuttivat Metsähallitus, Lapin liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Yhteistyökumppaneita olivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Lapin Matkailuelinkeinon Liitto (LME). Hanketta rahoittivat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Metsähallitus sekä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan liitot.
Lisätietoja:
Aluejohtaja Jyrki Tolonen, p. 0400 388 609, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Ympäristöneuvos Markus Tarasti, ympäristöministeriö, p. 0295 250 291, etunimi.sukunimi@ym.fi
Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 190, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Erityisasiantuntija Hanna-Mari-Kuhmonen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 047 008, etunimi.sukunimi@tem.fi
Metsähallitus on julkaissut Moottorikelkkailun kehittäminen osana kestävää luontomatkailua -hankkeen loppuraportin. Raporttiin sisältyy kuusi erillistä kehittämissuunnitelmaa, joiden avulla kelkkailua voitaisiin kehittää nykyistä turvallisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Suunnitelmista merkittävin koskee uuden hallinto- ja rahoitusmallin luomista moottorikelkkaväylien ylläpitoon.
NordenBladet —Genevessä 29.4.-10.5.2019 järjestetyn kolmen YK:n sopimuksen osapuolikokouksessa sovittiin muun muassa sekalaisen muovijätteen vientikiellosta EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle sekä haitallisten PFOA-yhdisteiden käytön ja valmistuksen lopettamisesta vuoteen 2025 mennessä.
Baselin sopimuksen kokouksen osapuolet sopivat toimista, joilla rajoitetaan sekalaisen muovijätteen vientiä EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle. Lisäksi osapuolet sopivat tiukentavansa rajat ylittävien muovijätesiirtojen valvontaa. Muutoksilla pyritään varmistamaan muovijätteen asianmukainen käsittely ja vähentämään muovijätteen kulkeutumista meriin estämällä muovijätekuljetukset maihin, joilla ei ole kapasiteettia niiden käsittelyyn tai hyödyntämiseen.
Osapuolikokouksessa hyväksyttiin myös rajoituksia tukeva kumppanuusohjelma, jonka avulla maat voivat parantaa yhteistyötään muovijäteongelman ratkomiseksi.
Kokouksessa saatiin myös väliaikaisesti hyväksyttyä uudistetut sähkö- ja elektroniikkaromua koskevat tekniset ohjeet. Näillä ohjeilla pyritään selventämään, milloin sähkö- ja elektroniikkalaite katsotaan jätteeksi ja milloin kyse on korjattavasta laitteesta. Ohjeella pyritään auttamaan kehitysmaiden viranomaisia tunnistamaan, milloin kyseessä on yritys tuoda laittomasti maahan sähkö- ja elektroniikkaromua. Koska ohjeessa on edelleen tulkinnanvaraisia kohtia, päätettiin jatkaa niiden työstämistä asiantuntijaryhmässä.
Haitallisista kemikaaleista pyritään eroon
Tukholman sopimuksen kokouksessa sovittiin kahden ihmiselle ja ympäristölle erittäin haitallisen pysyvän orgaanisen yhdisteen (ns. POP-yhdisteen) valmistuksen ja käytön lopettamisesta maailmanlaajuisesti. Torjunta-aineena käytetty dikofoli kiellettiin kokonaan. Perfluorattuihin kemikaaleihin kuuluvia PFOA-yhdisteitä rajoitettiin voimakkaasti niin, että kaiken käytön ja valmistuksen pitäisi loppua vuoteen 2025 mennessä. PFOA-yhdisteiden käyttö ja päästöt liittyvät erityisesti sammutusvaahtoihin ja fluorattujen polymeerien tuotantoon.
Rotterdamin yleissopimuksen osalta saavutettiin EU:n pitkäaikainen neuvottelutavoite, kun tämän haitallisten kemikaalien vientiä säätelevän sopimuksen yhteyteen perustettiin usean vuoden neuvottelujen jälkeen sopimuksen valvontamekanismi. Sen tarkoituksena on tukea ja neuvoa maita sopimuksen velvoitteiden toimeenpanossa. Valvonnalla on keskeinen rooli kansainvälisten sopimusten osapuolten keskinäisen luottamuksen ja sitä kautta yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisen kannalta.
Kolmen eri sopimuksen yhteisen kokouksen aihe on kestävän kemikaalien ja jätteiden hallinnan merkitys puhtaalle ympäristölle ja ihmisen terveydelle. Yhteisellä kokouksella haluttiin vahvistaa sopimusten keskinäisiä synergioita. Suomen pitkään tekemää työtä sopimussynergioiden edistämiseksi vahvistettiin myös päätöksellä, joka koskee yhteistyön tiivistämistä elohopeaa koskevan Minamatan sopimuksen sihteeristön kanssa.
Vaarallisten jätteiden maanrajan ylittävien siirtojen ja niiden käsittelyn valvontaa koskeva Baselin yleissopimus on laajin ja merkittävin jätteitä koskeva kansainvälinen sopimus. Se säätelee vaarallisten jätteiden kansainvälisiä siirtoja tavoitteenaan minimoida vaarallisten jätteiden syntymistä ja jätteiden rajat ylittäviä siirtoja.
Rotterdamin yleissopimus kiellettyjen ja voimakkaasti rajoitettujen kemikaalien viennistä (PIC-sopimus)
Rotterdamin sopimus perustuu ennakkosuostumusmenettelyyn (Prior Informed Consent, PIC). Tämän menettelyn mukaisesti sopimuksen piiriin kuuluvia kemikaaleja saa viedä vain sellaiseen maahan, joka on antanut ennakkoon suostumuksensa niiden tuonnille. Rotterdamin sopimus koskee 43 kemikaalia tai kemikaaliryhmää, mm. lyijy-yhdisteitä ja useita torjunta-aineita. Rotterdamin sopimus tuli voimaan 2004.
Tukholman yleissopimus hitaasti hajoavista orgaanisista yhdisteistä (POP-sopimus)
POP-yhdisteillä (Persistent Organic Pollutant) tarkoitetaan yhdisteitä, jotka ovat erittäin pysyviä, kaukokulkeutuvat kauas päästölähteestä, kertyvät eliöihin ja voivat aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Sopimuksella säädellään tällä hetkellä noin 30 kemikaalia.
Minamatan elohopeaa koskeva yleissopimus
Minamatan yleissopimuksessa asetetaan rajoituksia uuden elohopean tuotannolle ja kansainväliselle kaupalle, kielletään monien erilaisten lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden valmistus, tuonti ja vienti, määrätään kielloista tai toimintaolosuhteista monia sellaisia valmistusprosesseja varten, joissa käytetään elohopeaa, ja kehotetaan välttämään elohopean uusia käyttötapoja tuotteissa ja valmistusprosesseissa.
Genevessä 29.4.-10.5.2019 järjestetyn kolmen YK:n sopimuksen osapuolikokouksessa sovittiin muun muassa sekalaisen muovijätteen vientikiellosta EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle sekä haitallisten PFOA-yhdisteiden käytön ja valmistuksen lopettamisesta vuoteen 2025 mennessä.
NordenBladet —Reilut kaksi vuotta kestänyt ympäristöministeriön KIRA-digi -hanke (2016-2019) on onnistunut vauhdittamaan kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota, kertoo tuore loppuarviointi. Arvioinnin mukaan KIRA-digi lisäsi uusia kokeiluja ja kehitti kiinteistö- ja rakentamisalan yhteistyötä, mutta pysyvämpi muutos vaatii työn jatkamista myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hallituksen kärkihanke KIRA-digin kokonaisrahoitus oli 8 miljoonaa euroa.
Owal Groupin toteuttaman riippumattoman arvioinnin mukaan KIRA-digi on vahvistanut kiinteistö- ja rakentamisalan verkostoa sekä lisännyt sen kiinnostusta digitalisaatioon jo kärkihankkeen aikana. Yhteiseen digitalisaatiotyöhön on myös onnistuttu sitouttamaan laaja joukko erilaisia toimijoita ja ryhmiä.
”Kiinteistö- ja rakennusalan yhteistyö on saatu KIRA-digin myötä hyvään vauhtiin. Uusi tapa, jossa alan toimijat ratkovat haasteita yhdessä julkishallinnon kanssa on osoittautunut erittäin toimivaksi, mutta työtä pitää tietysti jatkaa myös tulevaisuudessa”, sanoo ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri.
Arvioinnissa todetaan, että pysyvä muutos kohti digitalisaatiota vaatii toteutuakseen parivuotista hankekautta pidemmän ajan. Muutokseen tarvitaan luovaa yhteistyötä ja toimijoilta suurempaa motivaatiota toimintansa muuttamiseen – erityisesti yritysten sitoutuminen ja investointihalu digitalisaatioon edellyttää nopeiden liiketoimintahyötyjen tunnistamista.
Kokeilukulttuuri vahvistui rahoituksen avulla
KIRA-digin rahoittamat hankkeet ovat tuoneet kokeilukulttuuria hitaasti muuttuvalle kiinteistö- ja rakentamisalalle sekä mahdollistaneet uusien ratkaisujen kehitystä ja testausta. Kokeilujen toteutus on ollut tärkeää uudenlaisten toimintatapojen omaksumisessa.
Kokeilut ovat olleet tyypillisesti pistemäisiä ja vain muutamat pilottihankkeet ovat todella haastaneet alan totuttuja ratkaisuja ja toimintamalleja. Jos hankkeissa tehtyjä innovaatioita otettaisiin käyttöön laajemmin koko alalla, niiden vaikuttavuus kuitenkin kasvaisi. Arviointiraportissa esitetäänkin, että vaikuttavuuden varmistamiseksi myös kokeilujen tulosten levittämiseen tulee osoittaa uusia resursseja.
Arviointiraportin mukaan kiinteistö- ja rakentamisalan ekosysteeminen kehitys vaatii edelleen toimijoiden laajaa yhteistyötä sekä yhteistä kehittämisen visiota ja tiekarttaa. Myös alan tiedonhallinnan vahvaa kansallista ohjausta olisi harkittava. Työtä kuitenkin helpottaa KIRA-digin tuloksena syntynyt, aiempaa kattavampi ymmärrys alan nykytilasta ja yhteisistä kehittämistarpeista.
Julkishallinto ja kunnat keskeisessä roolissa
Kunnilla on merkittävä, koko kiinteistö- ja rakentamisalan läpäisevä rooli maankäytön suunnittelusta kiinteistöjen ylläpitoon, ja niillä on siten mahdollisuus vaikuttaa alan kehitykseen aktiivisella omistaja- ja tilaajapolitiikalla. Onnistunut omistaja- ja tilaajapolitiikka edellyttää kuitenkin myös koulutusta ja osaamisen lisäämistä. Julkishallinnon ja erityisesti kuntien hankinnoilla voidaan ohjata kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaation kehittymistä, arviointiraportissa todetaan.
Loppuarvioinnissa kartoitettiin KIRA-digi -hankkeen vaikuttavuutta ja tuotettiin tietoa kaikista kolmesta kärkihankkeen osa-alueesta: tiedonhallinnan harmonisoinnista, säädös- ja muutostöistä sekä kokeiluhankkeista. Osallistavassa arvioinnissa tarkasteltiin lisäksi hankkeen organisoitumista, resursointia ja viestintää. Kokonaisarviointi toteutettiin joulukuun 2018 ja huhtikuun 2019 välisenä aikana. Arviointi pohjautuu haastattelu- ja kyselyaineistoon, KIRA-digi -hankkeen dokumentaatioon ja aikaisempiin hankkeesta tehtyihin arviointeihin.
KIRA-digi -hanke (2016-2018) oli osa hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta ja tuki myös Sujuvoitetaan säädöksiä -kärkihanketta. Hankkeen vastuuministeriö oli ympäristöministeriö ja siinä olivat mukana KIRA-foorumin neljätoista yhteisöä: Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry, Kiinteistötyönantajat ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS, RAKLI ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Talotekniikkateollisuus ry sekä ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos, Espoon kaupunki, Suomen Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus ja Museovirasto.
Reilut kaksi vuotta kestänyt ympäristöministeriön KIRA-digi -hanke (2016-2019) on onnistunut vauhdittamaan kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota, kertoo tuore loppuarviointi. Arvioinnin mukaan KIRA-digi lisäsi uusia kokeiluja ja kehitti kiinteistö- ja rakentamisalan yhteistyötä, mutta pysyvämpi muutos vaatii työn jatkamista myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hallituksen kärkihanke KIRA-digin kokonaisrahoitus oli 8 miljoonaa euroa.
NordenBladet — Eduskunnan kirjaston tutkijainsalissa on haettavana 10 tutkijanpaikkaa, joihin myönnetään käyttöoikeus hakemusten perusteella neljän kuukauden ajaksi kerrallaan.
Eduskunnan kirjaston tutkijainsalissa on haettavana 10 tutkijanpaikkaa, joihin myönnetään käyttöoikeus hakemusten perusteella neljän kuukauden ajaksi kerrallaan.
Tutkijainsalin paikat on tarkoitettu eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon tai yhteiskunnallisen tiedon aihealueen tutkijoille. Tutkijaksi määritellään vähintään korkeakoulutasoisia jatko-opintoja suorittava henkilö, joka käyttää tutkimustyössään runsaasti Eduskunnan kirjaston kokoelmia tai arkistoaineistoja. (Eduskunnan kirjaston tutkijainsalin käyttösäännöt, 1 §).
Tutkijanpaikkojen hakuaika kaudelle 2.9.–31.12.2019 alkaa 13.5.2019 ja päättyy 27.5.2019. Hakemusten tulee olla perillä Eduskunnan kirjaamossa 27.5.2019 klo 15.00 mennessä. Diaarinumero 3/29/2019
Suomen heinäkuussa alkava puheenjohtajakausi Euroopan unionissa sekä koulutus nousivat pääpuheenaiheiksi, kun Sveitsin liittopresidentti Ueli Maurer vieraili eduskunnassa perjantaina puhemies Antti Rinteen vieraana. Maurer oli ensimmäinen kansainvälinen valtionpäämiesvieras eduskunnassa tällä vaalikaudella.
Sveitsin liittopresidentti on perinteisesti vieraillut EU:n tulevassa puheenjohtajamaassa. Liittopresidentti Maurer tunsi hyvin Suomen hallitusneuvottelujen vaiheen ja selvitti Rinteelle Sveitsin ja EU:n tekeillä olevan puitesopimuksen taustoja, koska arveli tiedoista olevan hyötyä tulevalle pääministerille. Maurerin pääviesti oli, ettei Sveitsi pysty demokraattisen järjestelmänsä puitteissa hyväksymään sopimusta EU:n toivomassa aikataulussa.
Maureria kiinnostivat myös Suomen EU-puheenjohtajakauden painopisteet. Lopullisesti tärkeimmät tavoitteet määrittelee tuleva hallitus, mutta huhtikuussa pidettyjen vaalien vuoksi asiaa on valmisteltu parlamentaarisesti.
”Jo tässä vaiheessa tiedetään, että koulutus, turvallisuus, ilmastopolitiikka ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen yhteistyön korostaminen tulevat olemaan painopisteitämme”, Rinne kertoi.
Puhemies ja liittopresidentti vertailivat myös Suomen ja Sveitsin koulutusjärjestelmien eroja ja tavoitteita. Maurer kuvaili Sveitsin laajaa oppisopimusjärjestelmää, jota pidetään yhtenä syynä Sveitsin hyvin alhaiseen, vain kolmen prosentin työttömyysasteeseen.
Rinne kertoi koulutustason nostamisen olevan yksi Suomen tärkeimpiä tehtäviä työllisyyden kohentamiseksi.
”Meiltä on hävinnyt 600 000 matalamman koulutustason työpaikkaa. Koulutustaso kulkee yhtä matkaa työllisyysasteen kanssa. Siksi aihe on meille tärkeä hyvinvointivaltiomme tulevaisuuden kannalta”, Rinne painotti.
Hän piti tärkeänä myös eurooppalaisten yliopistojen yhteistyön tiivistämistä, jotta Eurooppa pärjäisi kilpailussa Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan. Rinne kaavaili, että Suomi tulee nostamaan asian esiin myös EU-puheenjohtajakaudellaan.
Suomen ja Sveitsin kahdenvälisten suhteiden todettiin keskusteluissa olevan erinomaiset. Puheenvuoroissa sivuttiin myös Suomen menneitä ja Sveitsin lokakuussa tulevia parlamenttivaaleja. Keskusteluihin osallistuivat myös ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola ja eduskunnan Sveitsi-ystävyysryhmän puheenjohtaja Elina Lepomäki (kok.).
Maurer on Suomessa työvierailulla, joka isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Maurer tapasi perjantaina myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sekä vieraili Suomen Pankissa.
Eduskunnan suuri valiokunta sai tänään ministerien ennakkoselvityksiä EU:n neuvoston tulevista kokouksista.
Maatalous- ja kalastusneuvosto (14.5.) käsittelee yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uutta täytäntöönpanomallia, joka sisältyy asetusehdotukseen YMP:n strategisista suunnitelmista. Asetus sisältäisi säännökset Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston käytöstä YMP:n tavoitteiden toteuttamiseksi.
Suuren valiokunnan keskustelussa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) kanssa käsiteltiin mm. sitä, miten EU:n monivuotisen rahoituskehysratkaisun puuttuminen vaikeuttaa YMP:n yksityiskohdista sopimista. Rahoituskehyksestä vuosille 2021–27 on tarkoitus sopia syksyllä Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana.
Kehitysministerit kokoontuvat ulkoasiainneuvostoon 16.5. Asialistalla on mm. EU:n poliittisten viestien määrittely julistukseen Agenda 2030:n toimeenpanon edistämiseksi.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen (kok.) mukaan Suomi painottaa tiiviin ja vahvan julistuksen laatimista. Kokonaisvaltaisuuden ja tuloksellisuuden on oltava kehityspolitiikan keskiössä, Virolainen sanoi.
Euroryhmä sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvosto Ecofin ovat koolla 16.–17.5. Aiheina ovat mm. euroalueen talousarviovälineen valmistelutilanne ja rakenneuudistusten tukiohjelma sekä valmisteveroja koskevat komission ehdotukset.
Suuri valiokunta keskusteli valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) kanssa mm. jäsenmaiden näkemyksistä koskien talousarviovälineen rahoitusta. Keskustelussa todettiin Suomen muuttumaton kanta, jonka mukaan talousarvioväline tulee sijoittaa osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä.
Euroopan unionin neuvosto on toimielin, joka edustaa jäsenvaltioiden hallituksia. Jäsenvaltioiden ministerit kokoontuvat EU:n neuvostoon, jossa hyväksytään lakeja ja koordinoidaan politiikkaa.
NordenBladet —Kaupunkien kestävää kehitystä vauhdittava Kestävä kaupunki -ohjelma myöntää rahoitusta yhdeksälle kokeilulle. Kokeiluissa testataan muun muassa koululaisten harrastuskyytipalvelun laajentamista, kierrätysaiheista mobiilipeliä, työttömien nuorten työllistymistä ja koulutusta edistävää pyöräpajaa sekä nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa kestävän kehityksen mukaiseen päätöksentekoon.
”Tavoitteena on löytää kokeilujen avulla uusia ratkaisuja kestävän kehityksen eri teemoja yhdistäviin haasteisiin. Rahoitettavaksi valituissa hankkeissa on sekä uutta testaavia että aiemmin kokeiltua laajentavia kokeiluja. Niistä useilla on kytkös kaupunkien ja kuntien pitkäkestoiseen kehittämiseen ja johtamiseen”, kertoo Kestävä kaupunki -ohjelman ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen.
Avustushaussa etsittiin kaupunkien ja kuntien kokeiluja, jotka edistävät kestävää kehitystä vähintään kahdella seuraavista teema-alueista: vähähiilisyys, älykkyys, sosiaalinen kestävyys ja terveellisyys. Hakuun saapui 20 hakemusta, joissa oli mukana lähes 30 kuntaa ja kymmeniä muita toimijoita.
Hakemusten arvioinnista vastasi ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustajista koostettu arviointiraati. Arvioinnin tuloksena ympäristöministeriö myöntää yhdeksälle kokeilulle yhteensä noin 100 000 euroa.
Avustusta saaneet hankkeet Hämeenlinnan kaupunki
Bike Lab Hämeenlinna
15 000 €
Tampereen kaupunki
Hiedanrantafoorumi
15 000 €
Tampereen kaupunki
I LIKE LIIKE ”NääsMaaS” – Tampereen koululaisten kyytipalvelu kouluista harrastuksiin ja takaisin kouluille
15 000 €
Keravan kaupunki
Keravan kaupunkipyörät
3 000 €
Kuopion kaupunki
Ketun kierrätyspeli (mobiili) osana koulujen ympäristökasvatusta
3 000 €
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY
Low-carbon district -verkkotyökalu kestävien asemanseutujen kehittämiseen
9 000 €
Rauman kaupunki
Luanikas viherkäine Rauma
12 600 €
Raision kaupunki
Niukoista resursseista Suomen parasta ympäristöviestintää
15 000 €
Varsinais-Suomen liitto / Valonia
Nuoret ilmasto- ja kestävän kehityksen työn kirittäjinä
11 220 €
Kestävä kaupunki -ohjelma
Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma vauhdittaa kaupunkien kestävää kehitystä yhteistyössä ministeriöiden, kaupunkien, kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmassa muun muassa työstetään kaupunkien yhteisiä haasteita, tuetaan kokeiluja ja kehittämishankkeita, vahvistetaan kestävän kaupunkikehityksen kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä monistetaan hyviä käytäntöjä.
Toiminnan teemat ovat vähähiilisyys, älykkyys, terveellisyys ja sosiaalinen kestävyys, ja uusia ratkaisuja etsitään erityisesti näitä teemoja yhdistäviin kysymyksiin. Ohjelman seuraava kokeiluhaku käynnistyy touko-kesäkuun aikana.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen, p. 0295 250 034, etunimi.sukunimi@ym.fi
Kaupunkien kestävää kehitystä vauhdittava Kestävä kaupunki -ohjelma myöntää rahoitusta yhdeksälle kokeilulle. Kokeiluissa testataan muun muassa koululaisten harrastuskyytipalvelun laajentamista, kierrätysaiheista mobiilipeliä, työttömien nuorten työllistymistä ja koulutusta edistävää pyöräpajaa sekä nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa kestävän kehityksen päätöksentekoon.
NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuvat 14. toukokuuta Brysseliin keskustelemaan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta vuosille 2021–2027 keskittyen uuteen toimeenpanomalliin. Lisäksi ministerit keskustelevat mm. EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategian maatalousnäkökulmista ja maataloustuotteiden kansainvälisestä kaupasta. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Suomi pitää tärkeänä, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa luodaan joustava ja yksinkertainen toimeenpanomalli. Toimeenpanomallin kautta seurataan mm. miten jäsenvaltiot saavuttavat esimerkiksi maatalouden ympäristötavoitteensa. Jos tietoa tavoitteiden saavuttamisesta voidaan kerätä tarpeeksi yksinkertaisin keinoin, Suomi voi kannattaa vuoden välein tehtävää seurantaa.Euroopan komissio julkaisi marraskuussa tiedonannon ilmastoneutraalista taloudesta vuoteen 2050 mennessä. Suomi näkee, että tiedonanto asettaa oikean suunnan EU:n ilmastokeskustelulle ja korostaa maatalouden ja maankäyttösektorin keskeistä roolia ilmastotoimissa. Esimerkiksi maaperän hiilensidonnassa on paljon mahdollisuuksia, vaikka lisää tutkimusta vielä tarvitaan. Maatalousministereiden keskustelu ilmastotoimista on pohjatyönä EU:n tulevalle pitkän aikavälin ilmastostrategialle.
Neuvostossa Alankomaat ottaa muissa asioissa esille geenitekniikkadirektiivin uudistamisen. Myös komission tieteelliset neuvonantajat ovat todenneet, että direktiivi ei enää vastaa tieteen nykykehitystä. Suomi tukee keskustelun avaamista direktiivin uudistamiseksi.Lisäksi ministerit kuulevat komission katsauksen kansainvälisten kauppaneuvottelujen tilanteesta ja keskustelevat Euroopan meri- ja kalastusrahastosta.
NordenBladet — Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen 10. toukokuuta julkaiseman Policy Briefin mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
Ruokavaliomuutos on tunnistettu yhdeksi keinoksi vähentää maatalous- ja ruokasektorin ilmastovaikutuksia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan kuuluvassa ja Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa RuokaMinimi-hankkeessa tarkasteltiin, miten laajamittainen ruokavaliomuutos vaikuttaisi ilmastoon, ravintoaineiden saantiin ja maa- ja elintarviketalouteen. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin, miten maaperän hiilidioksidipäästöjä hillitsevät toimet vaikuttaisivat ruokavalioiden ilmastovaikutukseen ja arvioitiin keinoja, joilla ruokavaliomuutosta voidaan tukea.Tulosten mukaan ilmastohyötyjä tuottava ruokavaliomuutos vaatii maa- ja elintarvikesektorilta uusien arvoketjujen rakentamista ja taloudellisia investointeja. Julkinen ohjaus voi tukea muutosta asettamalla selkeät strategiset tavoitteet sekä luomalla vaikuttavia taloudellisten ja tiedollisten ohjauskeinojen yhdistelmiä.
Maataloustukiuudistuksessa on huomioitava peltojen hiilipäästöt ja tuotantokasvivalikoiman monipuolistaminen. ilmaisu,Kestävä ruokavalio yhdistää ympäristön ja ravitsemuksenHankkeessa tarkasteltiin vaihtoehtoisia ruokavalioita suhteessa nykyiseen ruokavalioon. Arvioinnin lähtökohtana oli, että muuttuneet ruokavaliot täyttävät ravitsemussuositukset ja että tuotevalikoimaa muuttamalla voidaan vaikuttaa ruokavalion ympäristövaikutuksiin. Vaihtoehtoisia ruokavalioita oli neljä: 1) lihojen määrä pienenee puoleen, 2) lihojen määrä pienenee kolmasosaan, 3) kalaisa ja 4) vegaani.
Hankkeen tulosten mukaan ruokavalion ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus pienenevät, kun eläinperäisten tuotteiden osuutta ruokavaliossa vähennetään. Runsaasti kotimaista luonnonkalaa sisältävän ruokavalion vaikutukset ovat pienemmät kuin lihaa sisältävien ruokavalioiden, mutta suuremmat kuin vegaaniruokavalion.”Jonkin verran lihaa sisältävän ruokavalion ilmastovaikutuksessa päästään kuitenkin melko lähelle vegaaniruokavalion ilmastovaikutusta, jos maataloudessa tehdään samanaikaisesti toimenpiteitä peltomaan hiilivarannon ylläpitämiseksi”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja Merja Saarinen Lukesta.Tarvitaan investointeja kasvintuotantoon ja -jalostukseenIlmasto- ja ravitsemushyötyjä tuovaan ruokavalioon siirtyminen lisää kasviperäisten tuotteiden määrää ruokavaliossa merkittävästi.”
Suomalaisen maatalouden nykyiset kilpailuedut ovat tehokkaassa kotieläin- ja kasvihuonetuotannossa, eivät niinkään kasvintuotannossa. Tuonti kasvaisi nykyiseen verrattuna kaikissa tutkituissa vaihtoehdoissa mutta erityisesti vegaaniruokavaliossa sekä tuotantopanoksina että ruoan tuontina”, sanoo Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi.Muutokseen vastaaminen edellyttää elintarvike- ja maatalousalalla erittäin merkittäviä investointeja kasvintuotannon ja -jalostuksen lisäämiseksi. Se edellyttää myös uusien tuotteiden kehittämistä ja vaatii näin ollen kattavien arvoketjujen luomista.Muutosta ohjataan politiikkayhdistelmilläHallittu ruokavaliomuutos vaatii tuekseen koko ruokajärjestelmään vaikuttavia toimenpiteitä. Kauppa, elintarviketeollisuus, ravintolat ja ruokapalvelut vaikuttavat keskeisesti siihen, mitä ja miten syömme. Suomalainen ruokapolitiikka on korostanut elintarvikealan vapaaehtoisia toimia vastuullisen ruokaketjun rakentamisessa.”Arviointimme mukaan elintarvikealan toimet vaativat jatkossa tuekseen vahvoja julkisia yhteisesti sovittuja strategisia tavoitteita. Lisäksi tarvitaan vaikuttavia tiedollisen ja taloudellisen ohjauksen yhdistelmiä”, toteaa erikoistutkija Minna Kaljonen SYKEstä.
Ympäristökriteerit on integroitava vahvemmin ravitsemussuosituksiin. Myös maataloustukien ja verotuksen ohjausvaikutuksia on arvioitava yhdessä ilmasto- ja terveysvaikutusten osalta. Maataloustuissa on huomioitava peltojen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä proteiinipitoisten ja muiden tuotantokasvien valikoiman monipuolistaminen.RuokaMinimi-hanke (2018–2019) on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Hankkeen loppuraportti julkaistaan touko-kesäkuun vaihteessa VNK:n julkaisusarjassa.
