Eduskunnan perustuslakivaliokunta vierailee Saksan Karlsruhessa ja Ranskan Strasbourgissa 5.–7. marraskuuta. Matkallaan valiokunta tutustuu muun muassa Saksan valtiosääntötuomioistuimeen sekä Strasbourgissa sijaitsevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Matkalle osallistuvat valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.), varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.), jäsenet Hilkka Kemppi (kesk.), Jukka Mäkynen (ps.), Wille Rydman (kok.) sekä varajäsenet Sanna Antikainen (ps.), Johannes Koskinen (sd.) ja Sari Tanus (kd.).
Eduskunnan lakivaliokunta järjestää julkisen kuulemisen perjantaina 8. marraskuuta. Kuulemisen aiheena oli hallitusohjelman toimeenpano oikeusministeriön toimialalla.
Valiokunnan kuultavana on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä klo 9.50-10.45.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjestää julkisen kuulemisen perjantaina 8. marraskuuta. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä klo 10.00 – 11.00.
Kuuleminen liittyy 4.–10. marraskuuta vietettävään Politiikkaviikkoon, joka on valtakunnallinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko nuorille. Tänä vuonna viikon teemana on politiikan uudistaminen. Nuoret pääsevät itse suunnittelemaan uusia tapoja siihen, miten nuoret saisivat äänensä kuuluviin yhteiskunnassa.
Valiokunnan kuultavana on asiantuntija Virva Viljanen, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
Energia- ja ydinturvallisuus sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyö nousivat keskusteluihin, kun Liettuan presidentti Gitanas Nausėda vieraili eduskunnassa tiistaina tavaten puhemies Matti Vanhasen. Maiden ja niiden parlamenttien kahdenväliset suhteet todettiin nopeasti niin hyviksi, että keskustelussa siirryttiin sujuvasti Itämeren alueen ja Euroopan unionin yhteisiin haasteisiin.
Liettuan suuri huoli on tällä hetkellä Valko-Venäjän rajan taakse, vain 40 kilometrin päähän Liettuan pääkaupungista Vilnasta rakentuva uusi Astravetsin ydinvoimala. Liettualaiset eivät luota siihen, että rakennustyömaan tai valmiin voimalan käyttöturvallisuus noudattavat länsimaisia kriteereitä. Presidentti Nausėda totesi myös, että Liettualle on tärkeää parantaa maan huoltovarmuutta ja energiaturvallisuutta muun muassa Suomen, Puolan ja Baltian maat Keski-Eurooppaan yhdistävän kaasuputken avulla.
Vanhanen kertoi, miten ajatus Itämeren maita yhdistävistä sähkö- ja kaasuverkoista sekä nesteytetyn maakaasun LNG:n terminaaleista syntyi reilut kymmenen vuotta sitten, kun eurooppalaiset pääministerit pohtivat elvytystoimia uhkaavaa taloustaantumaa vastaan. Itämeren mailla oli idea, ja komissiolla halua tukea sitä unionin energiaomavaraisuuden parantamiseksi.
”Kymmenessä vuodessa on saavutettu se, mitä silloin suunniteltiin. Suomen, Ruotsin ja Baltian sähköverkkoyhteyksien vahvistaminen, Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki ja Itämeren maiden LNG-terminaalien verkosto on yksi konkreettisimmista EU-yhteistyön tuloksista”, Vanhanen iloitsi.
Baltian maille tärkeä hanke on myös Tallinnan ja Berliinin yhdistävä Rail Baltica –rautatie. Liettualaisilla oli käsitys, että Suomi hyötyisi uudesta yhteydestä eniten, jos Helsingin ja Tallinnan välille rakennettaisiin tunneli. Puhemies Vanhanen ja keskusteluun osallistuneet muut kansanedustajat korjasivat kuitenkin liettualaisten tietoja kertomalla, että lauttamatka Tallinnaan kestää vain kaksi tuntia, ja jos Rail Baltica vie Tallinnasta Berliiniin seitsemässä tunnissa, kokonaismatka-aika lyhenee suomalaisten kannalta merkittävästi, tuli tunnelia tai ei.
Vanhasen ja Nausėdan tapaamiseen eduskunnassa osallistuivat myös kansanedustajat Kristiina Salonen (sd.), Jani Mäkelä (ps.) Kai Mykkänen (kok.), Jouni Ovaska (kesk.), Sandra Bergqvist (r.), Antero Laukkanen (kd.) ja eduskunnan Liettua-ystävyysryhmän puheenjohtaja Sakari Puisto (ps.).
Nausėda oli tiistaina Suomessa tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimällä työvierailulla. Niinistön ja Vanhasen lisäksi hän tapasi pääministeri Antti Rinteen (sd.).
NordenBladet – Islantilainen Silja Dögg Gunnarsdóttir toimii Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä vuonna 2020. Hänet valittiin presidentiksi neuvoston istunnossa, joka päättyi Tukholmassa torstaina.
Islanti on Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2020 puheenjohtajamaa, ja sillä on ohjelmassaan kolme painopistealuetta: demokratian puolustaminen muun muassa valeuutisia torjumalla, luonnon monimuotoisuuden puolustaminen sekä Pohjoismaiden välisten siteiden edistäminen kielitaitoa vahvistamalla.
– Keskitymme määrätietoisesti luonnon monimuotoisuuteen mobilisoimalla Pohjoismaiden nuoria mukaan työhön sekä painottamalla meriluonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta tämä on mitä tärkeintä työtä, toteaa neuvoston keskiryhmää edustava Silja Dögg Gunnarsdóttir.
Valeuutisointi kuriin
Valeuutisten ehkäisyssä Islanti etsii vastauksia muun muassa siihen, miten viranomaiset, poliitikot, kansalaisjärjestöt ja muut yhteiskunnan instituutiot voivat reagoida valheellisen ja harhaanjohtavan tiedon levittämiseen. Lisäksi Islanti pyrkii selvittämään, millainen rooli pohjoismaisella yhteistyöllä voi olla valeuutisten torjumisessa ja demokratian puolustamisessa.
Islannin ja neuvoston uuden presidentin kolmantena painopistealueena on pohjoismaisten naapurikielten ymmärtäminen. Tutkimukset viittaavat siihen, että kielten keskinäinen ymmärtäminen on jatkuvasti heikentynyt Pohjoismaissa. Tämä koskee sekä kuullun ymmärtämistä että suullista ja kirjallista ilmaisua.
Pienten kielten puolustaminen tärkeää
Silja Dögg Gunnarsdóttir pitää kehitystä huolestuttavana. Hän korostaa, että toistensa kieliä ymmärtävät ihmiset ymmärtävät syvällisemmin myös toisiaan sekä toistensa kulttuureja ja historiaa.
– Meidän pitäisi tiedostaa nykyistä paremmin omien kielten puolustamisen tärkeys. Ne ovat kaikki pieniä kieliä, ja englanti valtaa alaa kaikkialla.
Silja Dögg Gunnarsdóttir on Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2020 presidentti. Hän seuraa tehtävässä ruotsalaista Hans Wallmarkia. Neuvoston varapresidentiksi valittiin sosiaalidemokraattisen ryhmän Oddný Harðardóttir.
Silja Dögg Gunnarsdóttir on ollut Islannin parlamentin eli yleiskäräjien jäsen vuodesta 2013 lähtien.
Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Neuvostossa on 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.
”On ilo nähdä Suomen ystävyysryhmien edustajia Helsingissä”, totesi puhemies Matti Vanhanen toivottaessaan Venäjän duuman ja liittoneuvoston Suomi-ystävyysryhmän jäseniä tervetulleeksi eduskuntaan.
Vieraat ovat saapuneet Suomeen Helsingin kaupungin kutsumana osallistuakseen kaupungin järjestämään korkean tason Itämeri-aiheiseen seminaariin ja Romanssimusiikin Edistämisyhdistyksen Romantiikan jättiläiset-konserttiin.
Tässä yhteydessä he vierailivat myös eduskunnassa, jossa tapasivat puhemiehen lisäksi Suomen eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän ja ulkoasiainvaliokunnan edustajia.
Puhemies keskusteli vieraiden kanssa arktisista asioista, ympäristönsuojelusta, parlamenttien välisestä yhteistyöstä ja alueellisesta yhteistyöstä.
Venäjän delegaation johtajana toimi duuman Suomi-ystävyysryhmän koordinaattori, kansanedustaja Valentina Pivnenko Karjalan tasavallasta.
NordenBladet — Tervetuloa Eduskunnan kirjastoon seuraamaan Vaikuttaminen vuosi -luentosarjan viimeistä luentoa kansalaisosallistumisen muodoista perjantaina 8.11. klo 14.00–15.00!
Tervetuloa Eduskunnan kirjastoon seuraamaan Vaikuttaminen vuosi -luentosarjan viimeistä luentoa kansalaisosallistumisen muodoista perjantaina 8.11. klo 14.00–15.00!
Professori Maija Setälä Turun yliopistosta tarjoaa luennossaan tutkittua tietoa seuraavista kysymyksistä: – Mitkä ovat uudet kansalaisosallistumisen muodot ja mikä merkitys niillä on? – Miten uudet osallistumismuodot suhteutuvat edustukselliseen päätöksentekoon? – Missä määrin eri kansalaisosallistumisen muodot haittaavat tai edesauttavat pitkäjänteistä päätöksentekoa ja miksi? – Miten kansalaisosallistuminen voisi lisätä kestävän politiikan tekemistä ja ratkaista kauaskantoisia ongelmia?
Vaikuttamisen vuosi 2019 on kaikille avoin luentosarja vaalikaudet ylittävästä politiikasta. Kuusi ajatuksia herättävää luentoa tarjoavat ratkaisuja kestävämpään päätöksentekoon ja kansalaisosallistumiseen.
Luennot pidetään Eduskunnan kirjastossa (Aurorankatu 6, Helsinki) keväällä ja syksyllä 2019.
Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton (ei ilmoittautumista).
Sarjan järjestää Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) yhteistyössä Eduskunnan kirjaston kanssa. Tutkimushankkeessa ovat mukana Turun ja Tampereen yliopistot, Åbo Akademi ja Luonnonvarakeskus.
Lisätietoja: Professori Henri Vogt, Turun yliopisto, henri.vogt@utu.fi, puh. 029 450 3126 Eduskunnan kirjaston johtaja, Antti Virrankoski, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, puh. 09 432 3401
