NordenBladet —

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kansanedustajat kokoontuvat Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen täysistuntoon Luxemburgiin 4.–8. heinäkuuta. Kokouksen pääteemana on kansanedustuslaitosten rooli kestävän kehityksen ja turvallisuuden edistämisessä.

Etyjin 57 osallistujavaltion väliset alueelliset jännitteet näkyvät kokoukselle tehdyissä niin sanotuissa lisäaihe-ehdotuksissa, joissa nostetaan esiin mm. Venäjän toimet Ukrainassa ja Georgiassa. Keskustelua odotetaan lisäksi muun muassa energiaturvallisuudesta, maahanmuutosta ja muukalaisvihasta, ihmiskaupasta, ilmastonmuutoksesta, uusnatsismista ja uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä. 

Kokouksessa puhuvat muun muassa Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja George Tsereteli, Luxemburgin puhemies Fernand Etgen ja pääministeri Xavier Bettel, hallitustenvälisen Etyjin puheenjohtaja Miroslav Lajčák ja pääsihteeri Thomas Greminger, Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Liliane Maury Pasquier sekä Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen perustajajäseniin kuulunut Yhdysvaltojen edustajainhuoneen nykyinen enemmistöjohtaja Steny Hoyer.

Berliinin kokoukseen odotetaan noin kolmeasataa kansanedustajaa Etyj-maista. Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Vilhelm Junnila (Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja, ps.), Johannes Koskinen (varapj., sd.) sekä Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Inka Hopsu (vihr.) ja Pia Kauma (kok.).

Kokouksessa käydään myös henkilövaaleja muun muassa yleiskokouksen puheenjohtajan sekä komiteoiden johtopaikoista. Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen komiteajako noudattelee Helsingin vuoden 1975 Ety-kokouksen jakoa kolmeen koriin (I poliittinen ja turvallisuuskomitea, II talous-, tiede-, teknologia- ja ympäristökomitea sekä III ihmisoikeus, demokratia- ja humanitaaristen kysymysten komitea).

Kokouksen päätteeksi parlamentaarikot hyväksyvät loppuasiakirjan, joka koostuu komiteoiden valmistelemista päätöslauselmista. Niitä on kahdenlaisia: kokouksen pääteemaa (”Advancing Sustainable Development to Promote Security: The Role of Parliamentarians”) käsitteleviä sekä lisäaihe-ehdotusten pohjalta syntyneitä kannanottoja. Yleiskokouksen vilkkaimmat keskustelut käydään yleensä lisäaihe-ehdotuksista, joita on kokoukselle tehty tänä vuonna 16. Yleiskokouksen pysyvä komitea päättää ensimmäisenä kokouspäivänä, mitkä ehdotukset etenevät jatkokäsittelyyn. Suomea edustaa pysyvässä komiteassa Vilhelm Junnila.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Toimi Kankaanniemi (ps.) esitti valtakirjansa varapuhemies Juho Eerolalle tiistaina 2. heinäkuuta. Kankaanniemi tulee eduskuntaan kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) tilalle Hakkaraisen siirtyessä europarlamenttiin. Kankaanniemen edustajantoimi alkaa 2. heinäkuuta.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Kansanedustaja Inka Hopsu Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta on valittu parlamentaarisen yleiskokouksen kulttuuri-, tiede-, koulutus ja mediakomitean raportoijaksi aiheenaan ”Nuoret konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisijoina”. Hopsu valittiin tehtävään parlamentaarisen yleiskokouksen yhteydessä pidetyssä komitean kokouksessa. Aihe on Hopsulle tuttu kansalaisjärjestö- ja kehitysyhteistyöstä nuorten ja koulutuksen parissa muun muassa Itä-Afrikassa.

”Rauhanvälitys on yksi niitä asioita, joita Suomi on ulkopolitiikassa halunnut korostaa. Suomi on ollut erityisen aktiivinen nuorten äänen kuuluvuuden lisäämisessä rauhantyössä. Laadimme myös ensimmäisenä maana maailmassa virallisen toimeenpano-ohjelman YK:n 2250 päätöslauselman (Nuoret, rauha ja turvallisuus) toteuttamiseksi. Päätöslauselman syntyyn olivat vahvasti taustavaikuttamassa suomalaiset kansalais- ja nuorisojärjestöt. Onkin hienoa, että saamme jatkaa kyseisen raportointitehtävän kautta Suomelle tärkeän aiheen parissa”, Hopsu toteaa.

Aloite raportin laatimisesta oli pantu yleiskokouksessa vireille viime vuonna. Aloitteen allekirjoittaneet eurooppalaiset kansanedustajat muistuttavat, että Euroopan neuvoston 47 jäsenmaan alueella on aseellisia tai pitkittyneitä konflikteja, jotka vaikuttavat konfliktialueilla asuvien tai niiltä pakenemaan joutuvien nuorten elämään dramaattisesti. Nuorilla ei kuitenkaan ole pääsyä niihin pöytiin, joissa rauhasta neuvotellaan. Raportoijalta toivotaan ratkaisuehdotuksia näihin ongelmiin.

Euroopan neuvoston kansanedustajien laatimat raportit ovat pohja yleiskokouksen päätöslauselmille tai suosituksille.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen:

Lainsäädäntö- ja budjettivalta Suomessa kuuluu eduskunnalle. EU-jäsenyyden myötä siirsimme osan tästä vallasta käytettäväksi yhdessä muiden EU-jäsenmaiden ja niiden kansalaisia edustavan Euroopan parlamentin kanssa. Jäsenmaat kokoontuvat yhteiseen pöytään unionin neuvostossa. Sen eri ministerikokoonpanojen puheenjohtajana Suomi toimii nyt puolivuotisjakson.

Tätä päätösvallan siirtoa eduskunnasta neuvostolle ei Suomessa tehty huomioimatta perustuslakimme eduskunnalle antamaa valtaa. Siksi Suomessa kansallisen parlamentin rooli EU:n päätöksenteossa on erityisen vahva.

Kun muu eduskunta lähti istuntotauolle, kerrottiin uutisissa, että suuri valiokunta kokoontuu myös kesällä. Suuri valiokunta edustaakin koko eduskuntaa EU-asioissa. Ministerin lähtiessä neuvoston kokoukseen, hän hakee poliittisen neuvottelumandaatin suurelta valiokunnalta. Tätä ennen mandaatti on luonnollisesti päätetty pääministerin johdolla hallituksen EU-ministerivaliokunnassa.

Alkaneella puheenjohtajakaudella puheenjohtaja tarvitseekin neuvottelutaitoja ja kykyä tehdä ratkaisuehdotuksia. EU:ssa ei ole näkymätöntä kättä, joka ohjaa päätöksentekoa, vaan päätösten taustalla on aina monimutkainen valmistelu- ja neuvotteluprosessi. Puheenjohtaja onnistuu työssään yleensä parhaiten silloin, kun hän on perehtynyt hyvin sisältöön, muiden maiden kantoihin ja kykenee hankkimaan luottamuksen tasapuolisuuttaan kohtaan muiden edessä. Unionissa päätöksiä ei synny sillä, että joku löisi nyrkkiä pöytään.

Kansalaisten keskuudessa monesta ikäväksi koetusta uudesta päätöksestä mielellään sanotaan, että EU määrää Suomea. Näin ei ole. Kaikessa olennaisessa päätöksiin on tarvittu myös Suomen oma tahto.

EU-keskustelussa ikuisuusaihe on keskustelu liittovaltiosta. Unioni ei ole liittovaltio ja oman kokemukseni perusteella siitä ei ole sellaista tulossa. Jäsenmaiden ylivoimainen enemmistö ei halua sitä. Pääministerinä toimiessani sain toimia Suomen edustajana neuvoteltaessa hallitusten välisessä konferenssissa kahteen kertaan suuresta perussopimuksen uudistamisesta. Perussopimus on se valtiosopimus, joka antaa jäsenmailta unionille sen vallan, joka sille halutaan antaa. Perussopimusta ei muuteta kuin yksimielisyydellä. Ensimmäinen neuvottelu koski ”perustuslaillista sopimusta”, josta olisi varmaankin tullut Rooman sopimus – ellei se olisi kahdessa jäsenmaassa kaatunut. Toinen neuvottelukierros johti vuosia myöhemmin nykyisen Lissabonin sopimuksen hyväksymiseen. Väitän, että molemmissa neuvotteluissa suurin osa jäsenmaista asetti tarkat rajat sille, mitä valtaa unioni voi käyttää. Liittovaltiolle ei ollut kannatusta. Enkä usko, että kymmenen vuoden jälkeen näin olisi nytkään.

Unioni on valtio-oikeudellisesti omanlaisensa yhteisö, jollaista ei ole ennen ollut eikä ole myöskään nyt lukuisten kansainvälisten järjestöjen piirissä.

Omin silmin katsottuna vaikuttaa siltä, että muodollisen vallan rinnalla, unionin puitteissa tapahtuva jäsenvaltioiden vapaaehtoinen yhteistyö on saamassa uusissa asioissa enemmän painoarvoa. Käytän tästä kolmea esimerkkiä: finanssikriisiin liittynyt uhka leviävästä pankkikriisistä torjuttiin jäsenvaltioiden koordinoidulla yhteistyöllä, puolustusulottuvuuden kehitystyötä tehdään nyt jäsenmaiden rakenteellisena yhteistyönä ja osaa pakolaiskriisin vastuunkannosta on hoidettu jäsenmaiden välisin vapaaehtoisin ratkaisuin. Ei kannata vähätellä sen päätöksen symbolista arvoa, jolla Suomi puheenjohtajuuttaan aloittaessaan kertoi ottavansa kahdeksan turvapaikanhakijaa Italiasta. Sillä oli pienenä tekona maamme koko huomioon ottaen merkitystä. Näinhän olemme tehneet Italian kanssa aiemminkin. Tässä Suomen kannattaa olla esimerkillinen, koska me olemme yksi unionin harvoja maarajaa ylläpitäviä maita. Jos Norja ja Sveitsi unohdetaan, taitaa Suomen maaraja kattaa 30–40 prosenttia unionin ulkorajasta. Jos joskus uudelleen kohtaisimme Italian kaltaisen liian suureksi käyvän muuttopaineen,  odottaisimme solidaarisuutta muiltakin.

Unionin kohdalla toteutuukin mielestäni kansainvälisessä yhteistyössä tarvittavat kaksi periaatetta. Täytyy olla säännöt, selkeä päätöksenteko ja kontrolli, että kaikki toimivat päätösten ja sääntöjen mukaan. Mutta sen rinnalla tarvitaan uusissa ja yllättävissäkin haasteissa paljon poliittista yhteistyöhalua, jolla maat hakevat vapaaehtoisia yhteiseen tahtoon perustuvia ratkaisuja.

Uskonkin, että Suomen tänään alkava puheenjohtajakausi muistetaan siitä, että Suomi oli ratkaisuja hakeva puheenjohtaja.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) osallistuu Moskovassa 30.6.–3.7.2019 järjestettävään kansainväliseen parlamentarismin kehitystä käsittelevään konferenssiin. Toista kertaa pidettävän ”Development of Parliamentarism” –foorumin järjestävät Venäjän parlamentin molemmat kamarit duuma ja liittoneuvosto. Kanerva osallistuu tapahtumaan Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajan George Tseretelin edustajana. 

Foorumissa käsitellään muun muassa parlamenttien roolia köyhyyden ja epätasa-arvon vähentämisessä ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa, digitalisaatiota, parlamenttien välistä kansainvälistä yhteistyötä sekä sitä, miten parlamentaarikkojen dialogi voi edistää rauhaa ja vakautta. 

”On tärkeää, että Suomi voi tuoda tällaisessa yhteydessä esille omia näkemyksiään parlamentaarisen demokratian ensisijaisuudesta aikana, jolloin sitä jopa kyseenalaistetaan”, Kanerva toteaa.

Kanervalla on foorumin yhteydessä myös kahdenvälisiä tapaamisia muun muassa varaulkoministeri Vladimir Titovin kanssa.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunta kokoontui perjantaina kevätkauden viimeiseen täysistuntoon. Syksyn ensimmäinen täysistunto pidetään keskiviikkona 4.9. klo 14.

Kevätkauden viimeisessä täysistunnossa eduskunta hyväksyi vuoden 2019 toisen lisätalousarvion valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena. 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous patistaa jäsenmaitaan kitkemään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa aiempaa tehokkaammin. Yleiskokous keskusteli torstaina lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta yleisesti, kestävän kehityksen Agenda2030 tavoitteen 16.2 toteuttamisesta sekä maahanmuuttajalasten tilanteesta erityisesti.

Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta nosti  puheenvuorossaan esiin turvapaikkaa hakevien lasten kohteluun.

”Yli sadassa maassa turvapaikkaa hakevat lapset ja lapsiperheet suljetaan säilöönottoyksikköihin. Vainoa, väkivaltaa ja sotaa paenneet ihmiset voivat olla valmiiksi traumatisoituneita, ja tilanne voi vain pahentua säilöönotossa. Unicefin tuore raportti arvostelee myös Pohjoismaita siitä, että lapsia ei kohdella ensisijaisesti lapsina vaan turvapaikanhakijoina”, hän huomautti.

Hopsu totesi, että kohta kolmekymmentä vuotta täyttävä YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on parantanut monien lasten elämää, mutta tekemistä riittää edelleen. 

”Joka vuosi maailmassa surmataan 95 000 lasta, joista 70 prosenttia on poikia. Unicefin arvion mukaan 15 miljoonaa tyttöä on pakotettu seksiin teini-iässä ja 64 miljoonaa lasta jää ilman peruskoulutusta”.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.

Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 24.–28.6.2019. Istuntoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea täältä.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) tuomitsee Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Leonid Slutskin lausunnon, jossa tämä väitti Euroopan neuvoston ottaneen Venäjä-päätöksellään kantaa myös Krimin kysymykseen.

Slutski oli uutislähteiden mukaan todennut, että hyväksymällä Venäjän valtuuskunnan valtakirjat parlamentaarinen yleiskokous otti ensimmäisen askeleen siihen suuntaan, että se tunnustaisi Krimin kuuluvan Venäjän federaatiolle.

”Euroopan neuvosto on ihmisoikeusjärjestö. Venäjän valtakirjat hyväksyttiin ihmisoikeusnäkökulman takia ja päätöslauselmaan liitettiin ehdot ihmisoikeusseurannasta ja jäsenvelvoitteiden noudattamisesta. Slutskin kanta on vahingollinen ja siirtää keskustelun voimapolitiikan alueelle, mikä ei kuulu Euroopan neuvostolle”, Kiljunen toteaa.

Slutski oli keskiviikkona ehdolla parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtajaksi, mutta ei tullut valituksi.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäinen kyselytunti käynnistyi edustaja Ville Tavion (ps.) kysymyksellä hallituksen suhtautumisesta Syyrian al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista. Oppositio peräänkuulutti hallitukselta selkeää linjausta siitä, mitä leirillä oleskelevien naisten ja lasten palaamisoikeudesta sekä mahdollisesta rikosoikeudellisesta vastuusta päätetään.

Pääministeri Rinteen mukaan tilanteessa on otettava huomioon kansalliset ja kansainväliset sitoumukset. Lähtökohta on, että ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti. Kantaa ottivat myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sekä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.)

Oppositio vaati hallitukselta myös perusteluita hallitusohjelman työllisyys-ja taloustavoitteiden uskottavuudesta, pienten eläkkeiden tason nostosta sekä hoitajien määrän lisäämisestä. 

Kyseessä oli kevätkauden viimeinen kyselytunti. Kyselytunnin jälkeen täysistunnossa jatkettiin vuoden 2019 toisen lisätalousarvion käsittelyä. 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Arktisen parlamentaarikkokonferenssin ja Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnat ovat järjestäytyneet. Arktisen parlamentaarikkokonferenssin valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Jukka Kärnä (kesk.) ja varapuheenjohtajaksi Satu Hassi (vihr.). Kärnä edustaa valtuuskuntaa myös Arktisen parlamentaarikkokonferenssin pysyvässä komiteassa Hassin toimiessa hänen varajäsenenään.

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan johtoon valittiin Sakari Puisto (ps.) ja varapuheenjohtajaksi Riitta Mäkinen (sd.). Samassa järjestäytymiskokouksessa Kai Mykkänen (kok.) valittiin Itämeren parlamentaarikkokonferenssin maahanmuutto- ja kotouttamistyöryhmän jäseneksi. 

Aasian ja Euroopan parlamentaarisen yleiskokouksen, Naton parlamentaarisen yleiskokouksen ja Välimeren parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnat sekä IPU-ryhmä järjestäytyvät syksyllä 2020. 

Euroopan neuvoston, Etyjin ja Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnat ovat järjestäytyneet jo aiemmin.

Lähde: Eduskunta.fi