Tänään keskiviikkona pidettävässä täysistunnossa käydään keskustelu perussuomalaisen eduskuntaryhmän, kokoomuksen eduskuntaryhmän, kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ja Liike Nyt -eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjeteista.
Opposition vaihtoehtobudjetit löytyvät eduskunnan verkkosivuilta keskustelualoitteina:
Vaihtoehtobudjettien esittelypuheenvuorojen (7 min /eduskuntaryhmä) jälkeen puheenvuoron käyttää valtiovarainministeri Mika Lintilä (7 min).
Ministerin puheenvuoron jälkeen seuraa debatti, joka alkaa siten, että kullekin vaihtoehtobudjetille varataan osa debatista. Debatti etenee ryhmien suuruusjärjestyksessä ja puhemies määrittelee kuhunkin vaihtoehtobudjettiin käytettävän ajan ryhmän koon huomioon ottaen.
Lapsen oikeuksien foorumin ÄÄNI19:n julkilausuma Osaavat yhteisöt lapsen tukena luovutettiin eduskuntaryhmille keskiviikkona. Julkilausuman vastaanotti ryhmien puolesta sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko.
Osaavat yhteisöt lapsen tukena -julkilausumassa esitetään, että
1. Valtakunnallisella tasolla tulee jatkaa tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaa hallinnonalat ylittävää kehittämistä, kehittää monialaista koulutusta, luoda näyttöön perustuvalle psykososiaaliselle tuelle kansalliset rakenteet ja lisätä lasten osallisuutta.
2. Tulee parantaa lasta odottavien perheiden mielenterveyshäiriöiden ehkäisyä ja varmistaa vanhemmuuden, parisuhteen ja erotilanteen varhainen tuki sekä turvata pari- ja perheterapian palvelut.
3. Matalan kynnyksen vanhempainryhmätoiminta tulee vakiinnuttaa.
Julkilausuman ovat laatineet Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Hämeenlinna kaupunki, Ensi- ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus, Lastensuojelun Keskusliitto,Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuori Kirkko ry, Pelastakaa Lapset ja Unicef.
Vuoden 2019 Lapsen oikeuksien foorumi ÄÄNI-tapahtuman teema oli tänä vuonna osaavat yhteisöt lapsen tukena. Sillä halutaan korostaa peruspalveluiden ja lähiyhteisön roolia lapsen kasvun aikana. Suomessa liian suuri osuus lapsista ja nuorista päätyy lastensuojelun tai psykiatristen palveluiden piiriin. Sen sijaan he tarvitsisi-vat laadukasta tukea aikaisemmin, omissa kasvuympäristöissään.
Joulukuussa 2017 eduskunta päätti lahjoittaa Itlalle 50 miljoonan euron pääoman ja nimetä Itlalle kansanedustajista koostuvan valtuuskunnan.
Julkilausuma ja lisää tietoa Itlan sivuilla myöhemmin tänään.
Arktisen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) ehdottaa kansainvälistä sopimusta Arktisen alueen suojelemiseksi. Hassi puhui aiheesta Norjan Bodøssa meneillään olevassa Pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarikkokonferenssissa.
”Arktinen alue on planeetallamme ainutlaatuisen kaunis ja haavoittuva. Tarvitsemme kansainvälisen sopimuksen suojelemaan sen ympäristöä. Suojelutyön kulmakivi on ilmastonmuutoksen hidastaminen, koska sen vaikutukset näkyvät voimakkaimpina Arktisella alueella ja heijastuvat muun muassa jäätiköiden sulamisen kautta koko maailmaan”, Hassi totesi.
Jäätiköt sulavat nyt jopa ennustettua nopeammin, mikä toisten ennusteiden mukaan voi heikentää pohjoista Eurooppaa lämmittävää Golfvirtaa.
”Kahden Nature-tiedelehdessä tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan Golfvirta on hitaampi kuin kertaakaan 1600 vuoteen. Se tarkoittaa, ettemme voi lainkaan varmoja siitä, että ilmastonmuutos merkitsee meille ilmaston lämpenemistä”, Hassi varoitti.
Hän toivoi Arktisen alueen maiden ottavan mallia Itämeren alueen yhteistyöstä, jonka avulla Itämeren tila on parantunut ja joka on jatkunut poliittisista jännitteistä huolimatta. Toimivaksi työkaluksi on osoittautunut Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus eli niin sanottu Helsingin sopimus, joka astui voimaan vuonna 1980. Myös Itämeren valtioiden neuvosto ja Suomen aloitteesta syntynyt Euroopan unionin Pohjoisen ulottuvuuden politiikka ovat edistäneet ympäristöyhteistyötä.
”Pohjoisen ulottuvuuden lippulaivaprojekti on ollut Pietarin jätevedenpuhdistamojen parantaminen sekä Venäjän että kansainvälisten rahoituslaitosten rahoituksella, mikä on merkinnyt, että puolentoista miljoonan ihmisen jätevesienpuhdistus on tuotu nykyaikaiselle tasolle”, Hassi mainitsi.
NordenBladet — Eduskunnan kirjastossa on esillä valokuvataiteilija Karoliina Paatoksen kuvaama Toivoa etsimässä -näyttely 13.11.−3.12.
Eduskunnan kirjastossa on esillä valokuvataiteilija Karoliina Paatoksen kuvaama Toivoa etsimässä -näyttely 13.11.−3.12.
Näyttelyn kuvat kertovat tyttöjen arjesta Kaakkois-Aasiassa sijaitsevassa Kambodzhassa, jossa ilmastonmuutos ei ole vain tulevaisuuden uhka.
Tytöt kohtaavat ilmastonmuutoksen vuoksi erityisiä vaikeuksia, sillä heidän asemansa on valmiiksi huonoin. Tyttöjen on usein kannettava vastuu vedenhausta, ruuanlaitosta ja pikkusisarusten hoitamisesta kuivuuden ja myrskyjen keskellä. Kun sadot heikkenevät, tytöt joutuvat monesti jäämään pois koulusta mennäkseen töihin tai avioon.
Näyttelyyn liittyy Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma keskiviikkona 20.11. Lasten päivän tilaisuudessa kansanedustajat kertovat, miksi heille tyttöjen oikeuksien edistäminen on tärkeää ja kuinka he kansanedustajina voivat edistää tasa-arvoa myös maailmalla.
Tilaisuudessa Plan International Suomen nuoret vapaaehtoiset ovat paikalla klo 12−15. He opastavat valokuvanäyttelyn tarinoihin ja keskustelevat näyttelykävijöiden kanssa lastenoikeuksista ja siitä, miten ilmastonmuutos uhkaa monien lasten oikeuksien toteutumista nyt ja tulevaisuudessa.
Toivoa etsimässä -näyttelyn ja lapsen oikeuksien päivän tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Eduskunnan tytöt ja globaali kehitys -ryhmä sekä lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi.
Valokuvataiteilija ja kuvajournalisti Karoliina Paatos (s. 1979) on työskennellyt useille sanoma- ja aikakauslehdille, pitänyt taidenäyttelyitä ja julkaissut valokuvateoksen American Cowboy.
Valokuvanäyttely on esillä Eduskunnan kirjastossa 13.11.−3.12.2019.
Näyttelyyn on vapaa pääsy kirjaston aukioloaikoina ma−pe klo 9−18. Sisäänkäynnissä on turvatarkastus.
Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen toivoi lisää naisia rauhanvälittäjiksi ja –neuvottelijoiksi, kun hän puhui maailman naispäättäjien konferenssissa Islannin Reykavikissa aiheesta ”Naiset, rauha ja turvallisuus”.
”On tärkeää, että myös haavoittuvassa asemassa olevilla naisilla ja tytöillä on tasavertainen mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, olipa sitten kyse politiikasta, taloudesta, turvallisuudesta tai sosiaalikysymyksistä, ja konfliktitilanteissa olla mukana pöydissä, joissa rauhasta neuvotellaan. Kestävään rauhaan ja kehitykseen päästään vain, jos mikään väestönosa ei koe itseään syrjityksi”, hän totesi.
Naisten osuuden lisääminen rauhanvälitystyössä ja rauhanvälittäjinä toimivien naisten tukeminen on yksi Suomen ulkopolitiikan tavoitteista. Myös poliitikkojen asiantuntemusta kannattaisi käyttää hyväksi, kun yhteiskuntia rakennetaan uudestaan konfliktien jälkeen.
”Kansanedustajat tietävät, miten päätöksentekoprosessi käytännössä toimii, miten rekrytoidaan ja koulutetaan ehdokkaita, miten käydään vaalikampanjoita ja hallitusneuvotteluja, ja miten oppositiossa toimitaan”, hän luetteli.
Haatainen korosti demokratian merkitystä ylipäätään. Vaikka demokratialla on puutteensa, se on silti tähän asti keksityistä keinoista paras tapa järjestää yhteiskunta.
”Menestyneimmät yhteiskunnat ovat demokratioita. Demokraattisten valtioiden todennäköisyys joutua sotaan on myös muita pienempi siitä yksinkertaisesta syystä, että sodanjulistukseen tarvitaan kansan tuki ja parlamentin enemmistö. Demokratia ja rauhan kulkevat käsi kädessä hyödyttäen toisiaan.”
Haatainen harmitteli, että demokratiaa ja sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää vastaan hyökätään nyt monelta suunnalta samaan aikaan, kun naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo kyseenalaistetaan.
Haataisella oli maailman naispäättäjien konferenssissa myös toinen puheenvuoro, jossa käsiteltiin sitä, miten eri parlamenteissa on reagoitu YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin vetoomukseen naisten aseman parantamiseksi. Haataisen oli helppo kertoa, että Suomi oli maailman ensimmäinen maa, jossa naiset saivat täydet poliittiset oikeudet jo vuonna 1906 ja että naisten osuus kansanedustajista on nyt korkeampi kuin koskaan eli 47 prosenttia. Hän kertoi myös eduskunnan naisverkoston puoluerajat ylittävästä yhteistyöstä ja lainsäädännön sukupuolivaikutusten arvioinnista jo valmisteluvaiheessa.
”Mutta maailma ei ole valmis meilläkään. Suomessa haasteita ovat muun muassa lähisuhdeväkivalta, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, palkkatasa-arvo ja naisten osuus liikeyritysten johtopaikoilla. Yhtenä askeleena eteenpäin etsimme lainsäätäjinä parhaillaan keinoja, joilla sukupuolivaikutukset otettaisiin paremmin huomioon valtion talousarvion laatimisessa”, hän kertoi.
Women Political Leaders Global Forum -konferenssin verkkolähetystä voi seuratatäältä.
Poliittinen osallistuminen ja yhteiskunnallinen keskustelu elävät muodoiltaan jatkuvasti. Sosiaalinen media on tullut uudeksi tupaillaksi ja twiitit ovat korvaamassa kiihkeän taukokeskustelun työpaikoilla.
Henkilökohtaisten kontaktien mahdollisuutta ja merkitystä äänestäjän ja päättäjän välillä ei pidä silti väheksyä tai unohtaa. Sekin hakee uusia muotoja. Poliitikot tapaavat äänestäjiä toreilla ja perinteisissä vaalitilaisuuksissa. Samoin erilaiset muut kansalaisjärjestöt ylläpitävät yhteyttä kunnan ja valtion luottamushenkilöihin. Henkilökohtainen kontakti on tärkeä. Keskustelin juuri uuden kansanedustaja Pekka Aittakummun kanssa Oulun vaalipiiristä. Hänellä oli ollut 170 vaalitilaisuutta. Sosiaalisesta mediasta huolimatta, monet äänestäjät odottavat yhä mahdollisuutta suoraan henkilökohtaiseen tapaamiseen. Ajatukseni syntyi käydessäni Kansalliskirjastossa, jossa oli tavanomainen pyyntö olla kirjastosalissa hiljaa – ettemme häiritsisi muita.
Eikö toisaalta juuri kirjojen ja lehtien pitäisi inspiroida keskusteluun? Kirjastoissa käyvät ihmiset ovat yleensä uteliaita ja haluavat kerätä vaikutteita ja taide-elämyksiä.
Sitran innoittamana uusi Antti Rinteen hallitus jalkautti kesällä ministerit esittelemään hallitusohjelmaa kirjastoissa järjestettävissä tilaisuuksissa. Voitaisiinko tätä ideaa soveltaa paljon laajemminkin? Pohdin sitä, että toriteltan pystyttämisen sijasta kunnallisilla luottamushenkilöillä, kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä saisi olla oikeus järjestää kansalaisten vastaanotto kirjastoissa. En niinkään ajattele ”puhetilaisuuksia” vaan palvelutiskiä. Kirjastossa voisi olla tiski tai pöytä, jolle luottamushenkilö voisi tuoda puolueensa ja oman kylttinsä ja olla kansalaisten tavattavissa. Ja tätä ”päivystystä” saisi mainostaa ja kirjasto ylläpitää juoksevaa listaa vieraista omilla sivuillaan. Ja tärkeä periaatteellinen linjaus olisi se, että tiskiä ei käytettäisi parlamentaarisen koon mukaisessa järjestyksessä vaan aktiivisuusjärjestyksessä. Aktiivinen poliitikko saisi halutessaan aikoja.
Kun asuinalueen asemakaavaa ollaan muuttamassa voisi kaavalautakunnan jäsen ja jäsenet tai alueen valtuutettu olla kaavakartan kanssa ottamassa asukkaiden palautetta. Kansanedustaja voisi maanantaina järjestää vaalipiirinsä alueella tapaamisajan jne. Toimintamallilla olisi monta etua. Tapaamispaikka olisi tiloissa, joihin on helppo tulla, kansalainen ei kokisi ”leimautuvansa” tullessaan tapaamiseen koska kirjaston tila on kaikille yhteinen ja luottamushenkilöille järjestäminen olisi helppoa ja ilmaista lukuun ottamatta mahdollista maksullista mainostamista. Samalla kirjastoista tai ainakin niiden nurkkauksista tulisi kansalaiskeskustelun paikkoja.
Siis sen sijasta, että sanotaan sshhh, kysyttäisiin mitä sinulle kuuluu.
NordenBladet — Poliisin tehostetussa valtakunnallisessa pikkujoululiikenteen valvonnassa auton ratista tavoitettiin viikonlopun aikana 124 rattijuopumuksesta epäiltyä kuljettajaa. Valvonnan yhteydessä tavattiin myös 28 muusta rikoksesta epäiltyä ja 30 etsintäkuulutettua.
Poliisi puhallutti kaikkiaan 27 088 kuljettajaa. Rattijuoppojen määrä oli puhalluskokeiden määrään suhteutettuna hieman suurempi kuin edellisvuoden vastaavassa tehovalvonnassa.
Puhallusratsioita kohdennettiin etenkin ilta- ja yöajan pikkujoululiikenteeseen.
– Valvonnalla ja siitä tiedottamalla poliisi pyrkii ennalta estämään vakavia rattijuopumusonnettomuuksia, poliisitarkastaja Timo Ajaste Poliisihallituksesta sanoo.
Tehostettua valvontaa jatketaan myös tulevana viikonloppuna koko maassa.
Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen osallistuu Women Political Leaders Global Forum –konferenssiin Islannin Reykjavikissa 18.–19. marraskuuta. Haatainen puhuu konferenssin Naiset, rauha ja turvallisuus –osiossa parlamenttien roolista rauhanvälityksessä sekä siitä, miten kansalliset parlamentit ovat vastanneet YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin haasteeseen naisten aseman parantamisesta.
Women Political Leaders (WPL) on 2014 perustettu naispoliitikkojen globaaliverkosto, jossa naispäättäjät keskustelevat ja jakavat ideoita ja ratkaisumalleja yhteiskuntien kehittämiseksi. Nykyinen puheenjohtaja Silvana Koch-Mehrin (Saksa) on Euroopan parlamentin entinen varapuhemies. Verkostoon kuuluu muun muassa politiikkoja, parlamentaarikkoja, ministereitä, ja kaupunginjohtajia. Verkoston tapahtumaGlobal Forumjärjestetään toista kertaa Islannissa.
NordenBladet —Suuressa valiokunnassa oli kuultavana neljä ministeriä perjantaina 15. marraskuuta. Valtioneuvoston jäsenistä paikalla olivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.), kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.).
Valiokunta kuuli ministeri Leppää maatalous- ja kalastusneuvoston tulevasta kokouksesta 18. marraskuuta. Kokouksen keskeisenä aiheena on EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) koskeva uudistus. Kokouksessa uudistusta koskeviin kysymyksiin liittyvät sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen että kokouksessa käsiteltävä ohjelmakausien väliin sijoittuvan siirtymäkausi. Keskeisiä kysymyksiä ovat siirtymäkauden kesto, silloin noudatettavaa säännöstö sekä rahoitus. Suomi pyrkii maatalouspolitiikan uudistuksessa puheenjohtajuuskauden tavoitteidensa mukaisesti yhdistämään korkeamman ympäristö- ja ilmastokunnianhimon ja joustavuuden.
Yleisten asioiden neuvoston kokous pidetään 19. marraskuuta ja kokousta koskevia asioita esitteli valiokunnalle eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. Kokouksen aiheita ovat EU:n seuraava monivuotinen rahoituskehys, joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelu, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen vahvistaminen unionissa ja EU:n laajentuminen. Valiokunnan kokouksessa esillä olivat muun muassa oikeusvaltioperiaatteita koskevat sekä ilmastonmuutosta koskevat kysymykset, jotka ovat vahvoina painotuksina myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Suomi on painottanut erityisesti jäsenvaltioiden välistä dialogia, vertaisarviointia ja oikeusvaltioperiaatteiden sitomista osaksi rahoituskehystä.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toi esiin tulevan ulkoasiainneuvoston (kauppaministerit) 21. marraskuuta pidettävässä kokouksessa käsiteltävän erityisesti Maailman kauppajärjestön (WTO) uudistamista, Euroopan unionin ja Yhdysvaltain kauppasuhteita sekä EU:n vapaakauppasopimusten toimeenpanoa. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen kertoi valiokunnalle koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston kokouksessa 21.-22. marraskuuta käsiteltävistä aiheista. Kokouksessa käsitellään laajasti nuoriso-, kulttuuri- ja urheilukysymyksistä muun muassa hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista urheilusektorilla, joka lähtökohtana toimisi myös edellytyksenä urheilun julkiselle rahoitukselle. Valiokunnan käsittelyssä nousi esiin tasa-arvotyötä sekä tätä koskevan merkityksen esille. Suomi on toimii monin eri tavoin tasa-arvon edelläkävijänä tasa-arvokysymyksissä ja tasa-arvon merkitystä tulee painottaa jäsenmaiden yhteistyössä keskeisesti myös kulttuurin, urheilun ja nuorisotyön aloilla.
Suuren valiokunnan seuraava kokous pidetään keskiviikkona 20. marraskuuta kello 12.30 alkaen.
NordenBladet —Eduskuntaryhmät ovat syksyn aikana käsitelleet sotiemme rintamaveteraanien neuvottelukunnan ja veteraaniliittojen valtuuskunnan esityksiä veteraanien aseman parantamisesta. Veteraaneja on jäljellä n. 8000. Koska polvi pienenee, on viimeisiä hetkiä tehdä päätöksiä, jolla varmistetaan, että pystymme huomioimaan veteraanisukupolvet arvokkaasti heidän uhrauksiaan kunnioittavalla tavalla.
Eduskuntaryhmät ovat yhteisesti päättäneet korottaa sotiemme veteraanien rintamalisää nykyisestä 50 eurosta 125 euroon. kyseessä on suurin korotus, mitä rintamalisään on koskaan tehty.
Korotus tuo helpotusta monelle jo korkeaan ikään ehtineelle, pienillä tuloilla elävälle veteraanille arjen välttämättömiin menoihin, kuten asumis- ja lääkekuluihin ja muihin elämisen tarpeisiin.
Hallitus on sitoutunut huomioimaan muutoksen kustannusvaikutukset valtion talousarvion täydentävän esityksen yhteydessä. Ryhmät ovat sitoutuneet, että korotuksen edellyttämät lakimuutokset viedään läpi eduskunnassa vielä tänä syksynä.
Lisäksi eduskuntaryhmät esittävät, että asetusta vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoiden kuntoutusoikeuteen liittyvää haittaraja-astetta alennetaan nykyisestä 50 prosentista 30 prosenttiin. Muutoksen myötä aviopuolisoihin sovellettaisiin samaa haittaraja-astetta kuin leskien kohdalla.
Veteraaniliittojen valtuuskunta esitti vetoomuksen näistä aiheista aiemmin syksyllä ja nyt ryhmät yksituumaisesti vastaavat tähän. Näin tämäkin eduskunta haluaa jatkaa sitä perinnettä, jolla osoitetaan syvää kunnioitusta kunniakansalaisillemme.
Sotiemme veteraanien elämäntyön arvostus on yhteiskunnassamme jakamaton ja velkamme näille ihmisille on mittaamaton. Arvostus osoitetaan parhaiten käytännön tekojen kautta.
